Voihan se Nova ihan hyvä vehe olla mut pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kun työsyvyys on riippuvainen siitä vantaan edessä olevasta pyörästä niin mitä käy kun on jokin köntti tai muu. Aivan oikein vannas kylvää pintaan. Jos taas ajatellaan multivaa niin pyörä kun on takana niin vaikka olisi korkea kohta niin kiekot avaavat eka uran siihen korkeampaan kohtaan ja sen jälkeen tulee syvyydensäätöpyörä. Kumpi sitten parempi se et jyvät pinnassa vai kenties liian syvällä. Sitten voi myös miettiä muita kun suomalaisia koneita niin missä niissä on syvyydensäätöpyörät. Ei tule yhtään konetta mieleen jossa se olisi etupuolella.

Toinen on sit se et kuinka paljon sitä huollettavaa on. Vanhan vm rasvailusta v1ttuuntuneena nykyisen multivan vantaat ja nolla nippaa on jotain niin mukavaa ettei osaa selittää. Novassa taitaa nippoja olla ihan riittävästi. Kestävyys tietenkin arveluttaa tuollaisissa ei voidellussa paikoissa mut tuo multivan vannas on aika yksinkertainen. Ja kuulemma ne Novan puslat menee väljiksi vaikka niitä kuinka rasvaa. Myös se vantaiston ahtaus kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sitten mielessä et mitä tapahtuu jos olot onkin vähän kosteammat..

Voihan se Nova ihan hyvä vehe olla mut pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kun työsyvyys on riippuvainen siitä vantaan edessä olevasta pyörästä niin mitä käy kun on jokin köntti tai muu. Aivan oikein vannas kylvää pintaan. Jos taas ajatellaan multivaa niin pyörä kun on takana niin vaikka olisi korkea kohta niin kiekot avaavat eka uran siihen korkeampaan kohtaan ja sen jälkeen tulee syvyydensäätöpyörä. Kumpi sitten parempi se et jyvät pinnassa vai kenties liian syvällä. Sitten voi myös miettiä muita kun suomalaisia koneita niin missä niissä on syvyydensäätöpyörät. Ei tule yhtään konetta mieleen jossa se olisi etupuolella.

Toinen on sit se et kuinka paljon sitä huollettavaa on. Vanhan vm rasvailusta v1ttuuntuneena nykyisen multivan vantaat ja nolla nippaa on jotain niin mukavaa ettei osaa selittää. Novassa taitaa nippoja olla ihan riittävästi. Kestävyys tietenkin arveluttaa tuollaisissa ei voidellussa paikoissa mut tuo multivan vannas on aika yksinkertainen. Ja kuulemma ne Novan puslat menee väljiksi vaikka niitä kuinka rasvaa. Myös se vantaiston ahtaus kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sitten mielessä et mitä tapahtuu jos olot onkin vähän kosteammat..

Tänä syksynä taas muutama on kokeillut suorakylvää syysviljoja. Pari isäntää kerkesi jo palaamaan muokkaukseen ennen kylvöä, varsinkin kun näkivät jostakin onnistuneesta huolimattomasti kynnökseen ripotellusta Skagenista yli kuuden tonnin satoja, näissä suorakylvetyissä kasvusto oli ihan OK, vaikka pitkälle alkukesään näytti, että sängestä ei nouse mitään, mutta jyvää ei vaan kertynyt samalla tavalla. Tuolla Räpid-kylväjällä onnistui viimekin talvi. Pelto oli kynnetty. Joku salaisuus siinä on, että pahnaankylvö jotenkin tekee oraista tautisempia ja herkempiä kaatumaan talven koettelemuksissa ?

Myös runsaaseen pahnaan kevytmuokattu tuntuu kiusaavan, semmoinen sääntö on painunut mieleeni, että jos laahavannaskoneesta multa menee sopivasti läpi, niin syyskylvön talvehtiminen onnistuu paremmin. Kertoo siis pahnan määrästä, joka alkaa vaikuttaa.

-SS-

Voihan se Nova ihan hyvä vehe olla mut pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kun työsyvyys on riippuvainen siitä vantaan edessä olevasta pyörästä niin mitä käy kun on jokin köntti tai muu. Aivan oikein vannas kylvää pintaan. Jos taas ajatellaan multivaa niin pyörä kun on takana niin vaikka olisi korkea kohta niin kiekot avaavat eka uran siihen korkeampaan kohtaan ja sen jälkeen tulee syvyydensäätöpyörä. Kumpi sitten parempi se et jyvät pinnassa vai kenties liian syvällä. Sitten voi myös miettiä muita kun suomalaisia koneita niin missä niissä on syvyydensäätöpyörät. Ei tule yhtään konetta mieleen jossa se olisi etupuolella.

Toinen on sit se et kuinka paljon sitä huollettavaa on. Vanhan vm rasvailusta v1ttuuntuneena nykyisen multivan vantaat ja nolla nippaa on jotain niin mukavaa ettei osaa selittää. Novassa taitaa nippoja olla ihan riittävästi. Kestävyys tietenkin arveluttaa tuollaisissa ei voidellussa paikoissa mut tuo multivan vannas on aika yksinkertainen. Ja kuulemma ne Novan puslat menee väljiksi vaikka niitä kuinka rasvaa. Myös se vantaiston ahtaus kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sitten mielessä et mitä tapahtuu jos olot onkin vähän kosteammat..

Jos pelto on niin epätasainen että pateista ja könteistä tulee Novalla ongelma niin sanoisin että ongelma on silloin muussa kuin kylvökoneessa. Periaatteessa kyllä sen syvyydensäädön pitäisi olla juuri siinä kiekon kyljessä, Semeaton tapaan. Uria tai painanteita pellossa voi todennäköisimmin olla, ja oli se kannatuspyörä sitten etu- tai takapuolella niin se toimii väärin kun mennään montusta yli. Montun kohdalla kylvetään liian matalaan ja sitten ennen tai jälkeen monttua (pyörän sijannista riippuen) koukataan liian syvään.

Jos nyt ei ihan suoraan kynnökseen kylvä niin en oikein keksi mistä niin suuria kökkäreitä tulisi. Suorakylvössä vielä vähemmän. Ellei jotain huonosti levitettyjä ojamaita tai vastaavaa sitten. Tai kiviä...

Nimimerkki 'yli 1000 ha Novalla kylvänyt' enkä ole tuossa suurempaa ongelmaa nähnyt. Kaikkia mahdollisia kylvöalustoja en tietenkään ole kaikkia tavannut. Lähinnä kohtuullisesti muokattuja tai sitten muokkaamattomia.

Nippajuttu on vähän 2-piippuinen juttu. Paljon riippuu varmaan siitä aikooko konetta pitää 5 vai 15 vuotta. Viitsiikö kiireen painaessa huoltaa vai pistääkö koneen tiheämmin vaihtoon. Paljon ajettua nipatonta konetta vähän vierastaisin vanhana ostaa. Meillä oli semmoiset 2500-3000 ha ajettu Nova eikä siinä ollut mitenkään kylvöä haittaavia välyksiä. Lautaset kyllä olivat lopussa. Toisaalta olen nähnyt myös alle 1000 ha ajetun koneen josta oli myös lautaset aivan finaalissa. Ilmeisesti erittäin kuluttavat maat  tässä tapauksessa.

Välysten syntyyn saattaa vaikuttaa myös käyttötapa. Olen tavannut Nova-kylväjiä jotka pitävät varmuuden vuoksi vannaspainon aina lähes täysillä; itse taas painotan niin vähän että ne etupyörät juuri seuraavat maata, ei yhtään enempää. Käytännössä mulla painotus on usein lähellä minimiä, muokattuun maahan kylväessä menee aina nollilla.

Uusi Supernovacombi on kaikin puolin paljon parempi versio vanhasta. Jo tuosta vannaskelkan rakenteesta lähtien, huolto ja nippasirkus on paljon siedettävämpi kuin vanhassa. Myös kiekkojen laakerointi ja rakenne kelkkaan pitäisi olla sellainen, että kestävyyttä on lähtökohtaisesti enemmän kuin vanhassa. Olen kyllä koneeseen tutustunut ja pidän sitä ihan hyvänä. Iso miinus on tällä hetkellä kollegalla ajossa oleva kone, jossa on ollut kaikenlaista lastentautia. Niistä luultavasti päästään eroon, tuotekehitys, kun vie aikaa.

Nyt tämä sähköisen syötön ansiosta Multiva tulisi samalle viivalle. En pidä kumpaakaan konetta mitenkään huonona. Etupyörällä tai ilman sitä tarkoittaa lähinnä sitä, että pitäisi tietää etukäteen, mitä koneella yrittää ja mitä ei. On tullut tilanteita, että on kultivoitu vanhaa heinämaata ja siihen turpeiseen mökeröön on kylvetty Novalla, joka sitten etupyörän takia on ollut haastava homma, kun kiipeillään tuppaiden yli. En nyt sanoisi, että on koneen vika vaan juuri tuo, että pitää ajatella, mitä yrittää.

Tuota Multivaa on niin vähän tässä, vaikka kivenheiton päässä tehtaasta ollaankin, niin kiinnostaisi kokemukset juuri siitä. Sen verran on tullut yhdeltä kollegalta näkemystä, että pitää nykyistä sylinteripainatuksella varustettua versiota parempana kuin vanhan vm:n jousia. Muokatussa maassa, kun on vannas mennyt traktorinjäljessä, niin vannas on alkanut helposti pompottaa tuossa jousiversiossa. Sille ei oikein ole ollut mitään tehtävissä. Voisiko olla, että maalajikin vähän vaikutta tässä ja kaikkea.

Sen myönnän et Novalla en ole metriäkään kylvänyt, et tuon minkä kirjoitin niin perustuu siihen mitä olen yhdeltä käyttäjältä kuullut.

VM:llä on lähes 4000ha kylvetty ja ei me ainakaan olla pompotusongelmaa havaittu vantailla. Voisiko syy olla liian  pienessä painatuksessa? Meidän maalajit on Suomen kovimpia et vannaspainotus lähes aina täysillä. Suorakylvössä täysillä muokatulla yleensä 3/4. Kiekkojen kuluminen on maalajista kiinni. Meidän koneeseen niitä ei vielä vaihdettu mut tuossa 4000ha paikkeilla ne on vaihtokunnossa.

Mitä syyssuorakylvöön tulee niin en mä sitä ikinä oikein ole saanut onnistumaan. Mutta kyl se yleensä kai on siitä liiasta vedestä johtunut. Nyt luomussa ei kannata edes kokeilla.

Jokainen joutuu tietysti tekemään valinnan omien mieltymysten mukaan. Mä en esim. Kokenut paikkakylvövalmiutta olennaiseksi jutuksi niin jätin hipaisunäytön ottamatta ja otin ihan perinteisillä napeilla olevan version. Mielestäni liikkuvassa traktorissa mukavampi painella fyysisiä nappuloita. Mut makuasioita.

Kyllähän se kestävyys pitemmän päälle aina mietityttää. Esim nyt tuo kun vantaat painotetaan sylintereillä. Jossain vaiheessa on tiiviste ja letkujumppaa taatusti tiedossa, ainakin jos konetta meinas pidemmän aikaa pitää. Samasta syystä halusin et syöttö on mekaaninen eikä sähköjen puuttuminen tai "häviäminen" lopeta kylvöä. Ei ehkä merkitystä eroina vuosina mut mitä kauemmin aikaa kuluu niin ainakin mun kokemuksella tuppaa sähköt alkamaan temppuilemaan. Nuo uudistetut syöttölaitteet kyllä kiinnostaisi kun aikaajoin meinaa olla tilanteita ettei tarvittavaa määrää jyviä saa menemään..

Paljon riippuu maalajeista ja miten aikoo muokata. Kovemmille maille aitosuorakylvöön Nova on kyllä mielestäni oiva valinta, varmasti jyvät peittyvät. Ja märjällä ei nyt kannata savea lähteä suorakylvämään. Näillä seuduin maat ovat aika jäykkiä ja suorakylvökoneista ehdottomasti Nova yleisin. Nova sopii myös kevytmuokatulle ja perinteiseen kyntökulttuuriin. Pehmeillä mailla kannattaa vakavissaan miettiä muita vaihtoehtoja: etupyörät lähtevät enemmän kuin herkästi lauttaamaan maata edellään, varsinkin kynnöksen jäljiltä. Uudessa Novassa ongelma voi olla pienempi, kun etupyörät ovat vähän lomittain.

Novan alakerta on ahdas, pesu ja rasvaus ym. huollot ovat ikäviä. Uusissa koneissa on kyllä keskusvoitelu eli ei tarvitse ryömiä koneen alle. Samaten ilmanlaitto etupyöriin on helpompaa, kun pyörien välit ovat isommat. Alkuperäisessä prototyyppi-Novassa ilmojen tarkistus on kyllä työtä ja tuskaa, mutta nehän on tarkistettava, muuten ja melkeinpä vain silloin kylvösyvyys voi olla ihan mitä sattuu.

Vaikea on perustellusti toiselle sanoa että ehdottomasti vain ja ainoastaan konemerkki X.
Kaikkeen sopivaa täydellistä konetta ei ole vielä tehty ja ominaisuuksien painotus vaihtelee käyttäjän ja olosuhteiden mukaan.
Lisäksi aika harvalla on kokemusta kaikista merkeistä ja vielä niiden uusimmista malleista.

Minäkin olen Novaan tyytyväinen ehkä vain vain siksi että en parempaan ole päässyt käsiksi
Henk. koht. pidän Rapidia laatukoneena, valitettavasti se ei vaan tuohon oikeaan suorakylvöön ole oikea valinta kuin parhaissa olosuhteissa.

No se on varmaan selvää kaikille et jos vähänkään kovemmilla maalajeilla meinaa suorakylvää niin räpittiä ei kannata silloin hommata..

No se on varmaan selvää kaikille et jos vähänkään kovemmilla maalajeilla meinaa suorakylvää niin räpittiä ei kannata silloin hommata..

Kyllä se niillä disketeillä menee, mutta yhdistelmän pituus on sitten työläs. Täytyy miettiä lohkojensa kautta. Jos olisi parempia peltoja, niin harkitsisin vakavasti diskien hankkimista vielä jälkikäteen. Muutama vuosi sitten oli jollain tapaa kohtuullisessa hinnassa jälkikäteen ostettuna, mutta nyt on kustannusnousu sitä luokkaa, etten uskalla sanoa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.10.22 - klo:21:30

No se on varmaan selvää kaikille et jos vähänkään kovemmilla maalajeilla meinaa suorakylvää niin räpittiä ei kannata silloin hommata..

Kyllä se niillä disketeillä menee, mutta yhdistelmän pituus on sitten työläs. Täytyy miettiä lohkojensa kautta. Jos olisi parempia peltoja, niin harkitsisin vakavasti diskien hankkimista vielä jälkikäteen. Muutama vuosi sitten oli jollain tapaa kohtuullisessa hinnassa jälkikäteen ostettuna, mutta nyt on kustannusnousu sitä luokkaa, etten uskalla sanoa.

Mut ei kai se sit ole enää suorakylvöä.. 

Mut juu onhan näitä muitakin kuten horssin pronto ja Benjamin mikä lie jolla onnistuu suorakylvö jollain tavalla ja hyvissä olosuhteissa ja sopivilla maalajeilla. Omille saville en kevätkuiviin oloihin kehtais edes kokeilla. Parempi ostaa oikea suorakylvökone jos haluja suorakylvöön on. Sen takia mäkin osti Forten vaik luomussa olenkin. On se mahdollisuus ainakin sit jos mieli muuttuu luomun suhteen..

Koneessa kuin koneessa on aina vähän sitä, että joku kone on huono siksi, jos naapurilla on sellainen tai joku on ostanut uuden koneen ja jos vielä on vähän leveämpi kuin itsellä. Tai sitten perinteinen päähänpinttymä, että sen telin pitää nousta kuorman kanssa. Joku saa koneen rikki vaikka se olisi pelkkä taottu teräspallo.

Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.

Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.

Juurikin noin. Ja tuo toinen lause, maalajit ja niiden aiheuttama vesiominaisuudet. Sitä ei vain voi paikata hanskalla, mitenkään, kun aluetta ja maalajia ei voi vaihtaa.

Aikoinaan oli suorakylvökoneita paljon, tulikohan peräti 9 vieskalaista reilu 15 vuotta sitten parin vuoden aikana. Meillekin, mutta oli se uskottava ettei nää kevätkylmät, multavat karkeat hietamaat ole suorakylvömaita. Aiemmin kuustonnia oli normisato, samoilla lohkoilla 4 tonnia oli jo juhlaa. YKSI ainoa jatkaa jääräpäisesti edelleen suorakylvöä, ja kyllä tuet näyttelee siinä pelissä suurta osaa näilläkin viljan hinnoilla.

Ja vieskalaisen vantaan pompottamiseen traktorin jäljessä, se pompotus rajoitti ajonopeden noin 12km/h seuduille, jopa allekin. Muokatulla maalla vannaspainot nollissa, niin vannas alkaa pompottamaan helposti traktorin ruusun jäljistä. Joskus pompotti joku muukin vannas, jousisa sopivasti kiristämällä/löysäämällä ko. vantaiden kohdalla asiaa sai hienosäädettyä . Lisäpainotuksella alkoi lauttaamaan, muutenkin alastoppareita vasten piti usein kylvää, niin että vannas hiukan jousti ylöspäin. Nyt cerex. ja vantaan paino keveämpi, joten saa pitää hiukan vannaspainotustakin. Ehdottomasti parempi vannas muokatulle, pehmeille maalajeille. Muttei optimaalinen, sitä ei kai ole tehtykään, mutta toimiva ja hyvä. Jossain ultrapehmessä lauttaa tämäkin, mutta ei läheskään yhtä pahoin kuin suorakylvövannas.

Cerexin miinus että piensiemenlaatikosta ei voi kylvää vantaaseen, tästä muutoksesta täytyy kysellä näyttelyssä. Kun uusiin koneisiin tämä muutos tehty.
 Oli karu yllätys koneen oston jälkeen, jotenkin jäi huomioimatta viimeisessä väännössä vrt. junkkari. Starttia käytetty kuitenkin 90-luvulta saakka, ja jatkossakin, joten on selvä siirto takaisinpäin kun startin käyttö pintaan kylvämällä yhtä tyhjän kanssa.

Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.

Tämä. Koneitten merkitys ylikorostuu suhteettomasti viljelijöiden ajatusmaailmassa, usein pellon päässä mietitään että milläköhän koneella tämä on kylvetty kun on noin hyvän näköinen oras vaikka ensin pitäisi kysyä että kuka tämän on kylvänyt.

Tämä. Koneitten merkitys ylikorostuu suhteettomasti viljelijöiden ajatusmaailmassa, usein pellon päässä mietitään että milläköhän koneella tämä on kylvetty kun on noin hyvän näköinen oras vaikka ensin pitäisi kysyä että kuka tämän on kylvänyt.

Minusta loppujen lopuksi koneen merkitys tavallisen viljelyn lopputuloksen laatuun on harvoin kovin merkittävä jos käyttäjä on ammattitaitoinen ja tilanteen tasalla. Koneen valinta ja sopivuus vaikuttaa kyllä ainakin (ei missään järjestyksessä)
- työtehoon ja sujuvuuteen
- menetelmävalintaan, lisä- ja oheistyön määrään
- luotettavuuteen
- työn miellyttävyyteen
- muun koneketjun rakenteeseen
- kokonaistalouteen

Silloin kun muihin tekijöihin ei voi paljoa vaikuttaa voi koneen ominaisuudet olla tärkeämmät. Esim urakoitsija ei voi paljoa vaikuttaa työkohteisiinsa, korkeintaa ottaa tai jättää.

Minua on ruvennut askarruttamaan koneiden erilaiset rivivälit. Multivassa vannasväli on 16 senttiä, ilmeisesti teknisistä syistä. Perinteinen ja tarkkaan tutkittu vanha suositus on 12,5 cm. Eri merkeillä riviväli vähän vaihtelee, myös eri mallien kesken. Uudempaa tutkimustulosta tästä taitaa olla Väderstadilla, jonka tulosten mukaan 12,5 cm on paras. Heidän mukaansa rivivälin suurentamisen seurauksena satotaso laskee prosentin jokaista rivivälin senttiä kohti. Tämä kuitenkin ilmeisesti sillä reunaehdolla huomioituna, että lannoite sijoitetaan kylvörivien väliin.

Muutaman vuoden Cerexillä kylväneenä, myös maalajeiltaan hyvin erilaisia  yhteistyökaverin peltoja, ollaan tultu siihen tulokseen, että oraat on hiukan harvan oloisia, mikä johtuu pääasiassa isommasta rivivälistä. Onko tällä sitten vaikutusta? Nykyiset ohra- ja kauralajikkeet pensovat optimioloissa hyvin, kevätvehnä ehkä vähemmän. Syysviljoilla asialla ei ole niin isoa vaikutusta. Mutta kun alkukesät on viime vuosina olleet kuivia ja helteisiä, kevätviljojen versoutuminen on jäänyt ainakin savimailla kesken. Suurempi riviväli ei tässä mielestäni ainakaan eduksi ole.

Mitäs sanotte? Kuulisin mielelläni myös luomupuolen kavereiden näkemyksiä asiasta.