Avainsana on tuuli. Ei yöhalla vikuuta, mutta pakkastuuli kyllä.

Ja olen epäonnistuneissa lokakuun kylvöissäni havainnyt, että siinä vaiheessa kun jyvä pullistuu ja alkaa tehdä päähän itua, niin pakastaminen tuhoaa itämisen ja jyvät muuttuvat sisältä tavallaan nestemäiseksi maidoksi.

-SS-

Kyllähän 4-teräisellä aurallakin jo joutuu, jos tosiaan jättää päisteetkin kyntämättä. Joku koulupoikaviikarikin tämänpäiväisen lehden mukaan helposti kynsi tuntien välissä 160 ha, siis 40 ha/terä.

Ensi syksynä täytyy taas ottaa itseään niskasta kiinni ja viritellä kyntövehkeet, ja heti kun saa sopivaa peltoa vapaaksi. Päisteet voi vetää vaikka kultivaattorilla pariin kertaan, niin ei tarvitse tuhtata perälevyn kanssa sitten ollenkaan ja saa päisteetkin tasaisemmiksi. Vakojen täyttäminen ja päisteiden tasailu on kuitenkin syksyllä melko työlästä heppoisella pomppu-Potilalla. Siinä ei lopulta paljoa jää kyntämättä, jos jää 6m päistettä kahteen päätyyn peltoa. Vielä jos tohtii jättää pröystäilevän  9m:n päisteen, säästää kääntymisessä 20 sek/kierros ja saa noston/laskunkin tehtyä vielä vähän jämptemmin.

Vaan aina tulee muuttujia, kun säätä ei voi valita, eikä maatalouspuuhastelu ole ensisijainen ajankäytönmuoto tässä talossa kellään.

Tämä oli tainnut jo päästä lähes unohtumaan, että lokakuussakin voi olla jatkuvia pakkasia. Viime vuosina on totuttu siihen että kasvu jatkuu jopa joulukuuhun asti. Lähes ennenkokematon vuosi monelle sellaiselle, joka on syystä tai toisesta viljellyt syysviljaa vasta muutamia vuosia.

Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri  ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.

Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.

Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.

Onkohan näitä Suomessa ?



Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?

-SS-

Joku ukrainalainen porukka näitä on kaupitellut Suomessa, mutta nyt ei ole mainoksia näkynyt vähään aikaan. En enää muista hävisikö ne sodan syttymisen aikoihin. Niilä oli videoitakin näistä ja ihan hyvin näytti toimivan, jos tuontyyppistä konetta haikailee. Löytyisiköhän nettikoneesta?

Tämä oli tainnut jo päästä lähes unohtumaan, että lokakuussakin voi olla jatkuvia pakkasia. Viime vuosina on totuttu siihen että kasvu jatkuu jopa joulukuuhun asti. Lähes ennenkokematon vuosi monelle sellaiselle, joka on syystä tai toisesta viljellyt syysviljaa vasta muutamia vuosia.

Tosi harvinaisia nämä on ollut. Ei tule äkkiseltään mieleen kuin parin vuoden takainen pitkä pakkasjakso, mutta sekin taisi alkaa vasta marraskuun puolella. Joskus -14 tai -15 syksyllä oli muutaman päivän pakkaset lokakuun alussa, jotka valmistivat vehnän loistavaan puintikuntoon. Olisiko ollut sama syksy, kun viimeksi katkoin kultivaattorista piikkejä jäiseen maahan. Yleensä pakkasjaksot ovat olleet lyhyitä ja niistä ei ole ollut syysviljoille haittaa. Nyt on omanlaisensa keliä, kun ollut pitkään märkää ja siitä heittää pakkasille. Jotenkin myrkyllinen yhdistelmä kasvustoille. En pidä ihan tavanomaisena tällä kohtaa. Kyllä se ennemmin sääntö on ollut, että kasvukausi jatkuu vielä joulukuulle.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.23 - klo:22:14

Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri  ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.

Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.

Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.

Onkohan näitä Suomessa ?



Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?

-SS-

Joku ukrainalainen porukka näitä on kaupitellut Suomessa, mutta nyt ei ole mainoksia näkynyt vähään aikaan. En enää muista hävisikö ne sodan syttymisen aikoihin. Niilä oli videoitakin näistä ja ihan hyvin näytti toimivan, jos tuontyyppistä konetta haikailee. Löytyisiköhän nettikoneesta?

tais olla tää..

https://avers-agro.com.ua/en/harrow-rotary

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.10.23 - klo:22:14

Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri  ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.

Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.

Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.

Onkohan näitä Suomessa ?



Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?

-SS-

Joku ukrainalainen porukka näitä on kaupitellut Suomessa, mutta nyt ei ole mainoksia näkynyt vähään aikaan. En enää muista hävisikö ne sodan syttymisen aikoihin. Niilä oli videoitakin näistä ja ihan hyvin näytti toimivan, jos tuontyyppistä konetta haikailee. Löytyisiköhän nettikoneesta?

Okrassa oli ihan vierekkäin kahden eri myyjän tähtiharat, NHK:n Pöttinger ja Lyckegårdin Suire.

Nyt on omanlaisensa keliä, kun ollut pitkään märkää ja siitä heittää pakkasille. Jotenkin myrkyllinen yhdistelmä kasvustoille. En pidä ihan tavanomaisena tällä kohtaa. Kyllä se ennemmin sääntö on ollut, että kasvukausi jatkuu vielä joulukuulle.

Jos tämä on harvinainen kokemus monelle viljelijälle, niin on varmaan myös monelle syysviljalajikkeelle. Ei liene ihan itsestään selvää, että kaikki keskieurooppalaiset tuontilajikkeet tykkäävät 6-7 kuukauden pituisesta talvesta, mahdollisesti vielä muutamalla jäätikkö- ja lämpöjaksolla höystettynä.

Pitkä ennuste näyttää että viikon päästä lämpenisi, yötkin olisi plussalla. Toki niin pitkälle ennustaminen on enemmänkin arvaamista mutta tää on ollut niin erikoinen vuosi etten pidä yhtään mahdottomana että tulisi pitkäkin lämmin jakso vielä.

Kyllä on ollut odotettavissa, että joskus tulee sellainenkin syksy, ettei marraskuun 17. päivä tuota enää tehoisaa lämpösummaa... Minullakin on ollut etiäinen siitä, vaikka tämän tilan syyskasvihistoria onkin melko lyhyt. Vanhan kansan ohje taisi olla, että syyskuun 10. päivään mennessä pitäisi näillä kulmin saada vehnä maahan. Hiukan siitä olen pyrkinyt pitkittämään. Tänä vuonna taisi olla 15. päivä kylvöpäivä. Viimeiset kylvivät tällä alueella 29.9.–30.9. Täytyisi oikein käydä katsomassa, onko jo pinnassa, vielä viime viikonloppuna ei ollut.

Jossain toisessa ketjussa oli havainto aiemmilta vuosilta, että syksyllä ei tullut yhtään orasta pintaan, mutta keväällä virkosivat ja lähtivät kasvuun.
Miten lie, jos jyvä on kuitenkin itänyt, niin lähteekö se keväällä kumminkin kasvuun?

Jurtin jälkeen lokakuun syysvehnän kylvöjä on tullut harrastettua. 2015 oli kylmä lokakuu, mutta marraskuussa oli lämmin ja syysvehnä orastui marraskuun puolivälissä. Kuutisen tonnia tuli satoa. 2016 oli niin kuivaa, että ei itänyt kuin hikevimmissä paikoissa. Lämpöä olisi riittänyt. 2002 en itse kylvänyt syysvehnää, mutta silloin oli kylmä loppusyksy. Kyntö loppui ensimmäisen kerran maan jäätymiseen 14.10.
1970-luvun alkupuolella kun syysvehnää viljeltiin oikein urakalla myös usein viimeiset kylvöt tehtiin lokakuussa.
Nyt kylvin 17-18.9. ja 27.9. Aikaisempi kylvö turhankin vahvaa, myöhäisempi mukavasti oraalla. Jurtin jälkeen ei maa tänä vuonna kuivunut kylvökuntoon.

Kyllä on ollut odotettavissa, että joskus tulee sellainenkin syksy, ettei marraskuun 17. päivä tuota enää tehoisaa lämpösummaa... Minullakin on ollut etiäinen siitä, vaikka tämän tilan syyskasvihistoria onkin melko lyhyt. Vanhan kansan ohje taisi olla, että syyskuun 10. päivään mennessä pitäisi näillä kulmin saada vehnä maahan. Hiukan siitä olen pyrkinyt pitkittämään. Tänä vuonna taisi olla 15. päivä kylvöpäivä. Viimeiset kylvivät tällä alueella 29.9.–30.9. Täytyisi oikein käydä katsomassa, onko jo pinnassa, vielä viime viikonloppuna ei ollut.

Ilta-aurinkoa vasten kun katsoo loivaan ylärinteeseen, juuri näkee tieltä, että on vähän pinnassa tuollainen 29. tai 30. syyskuuta kylvetty vehnä.

Jossain toisessa ketjussa oli havainto aiemmilta vuosilta, että syksyllä ei tullut yhtään orasta pintaan, mutta keväällä virkosivat ja lähtivät kasvuun.
Miten lie, jos jyvä on kuitenkin itänyt, niin lähteekö se keväällä kumminkin kasvuun?

Kyllä, jos olosuhteet ovat sellaiset, että ei ole mädättänyt sitä jyvää sinne peltoon. Parasta olisi tuollaisessa tapauksessa, että tulisi kunnon talvi ja maat heti syksystä kunnolla jäähän. Silloin alkio olisi ikäänkuin pakastimessa säilönnässä. Pahinta on, kun tulee lämpimiä ja märkiä kausia, jolloin maa menee velliksi jyvään asti.

Jurtin jälkeen lokakuun syysvehnän kylvöjä on tullut harrastettua. 2015 oli kylmä lokakuu, mutta marraskuussa oli lämmin ja syysvehnä orastui marraskuun puolivälissä. Kuutisen tonnia tuli satoa. 2016 oli niin kuivaa, että ei itänyt kuin hikevimmissä paikoissa. Lämpöä olisi riittänyt. 2002 en itse kylvänyt syysvehnää, mutta silloin oli kylmä loppusyksy. Kyntö loppui ensimmäisen kerran maan jäätymiseen 14.10.
1970-luvun alkupuolella kun syysvehnää viljeltiin oikein urakalla myös usein viimeiset kylvöt tehtiin lokakuussa.
Nyt kylvin 17-18.9. ja 27.9. Aikaisempi kylvö turhankin vahvaa, myöhäisempi mukavasti oraalla. Jurtin jälkeen ei maa tänä vuonna kuivunut kylvökuntoon.

2016 kuivuuden muistan hyvin, kun jyräsin syysvehnämaan ensimmäisen kerran kokeeksi. Mielestäni auttoi kovasti ja jyvät itivät hyvin. 2017 puitiin reilu kuuden tonnin sato, jota viljakuski piti vallan mahdottomana sen vuoden sadoksi.