Nyt näyttää että olosuhteiden pakosta täytyy kylvää mahdolliset syysviljat ilman syyslannoitusta, niin kiinnostaisi tietää että kumpi kasvaa paremmin ilman lannoitusta ruis (populaatio) vai syysvehnä. Jos kevääksi sitten saisi jo jotain lannoitteita.
Muistaakseni nimimerkki -SS- kirjoitti jossain ketjussa että vehnän syyslannoitus olisi turhaa, onko tosiaan näin. Tapana ollut 10-20kg pistää typpeä syksyllä.
Sit taas toisaalta kumpi hyötyy paremmin syksyllä annetusta typestä? Olisi mahdollista kylvää peltoihin jossa on esikasvina virherlannoitusnurmi tai herne joista luulisi hieman tulevan lannoitusvaikutusta.

Kovasti oli viime syksynä täälläkin ohjeita että syysvehnän lannoitus on ihan turhaa. No ihan ilman en uskaltanut kokeilla mutta korkeintaan 50kg. NPK27:aa laitoin hehtaarille. Hyvin kasvoi, varmaan olis kasvanut ilmankin🤔
Harmi vaan kun hanhet söi koko lohkon mustaksi yhdessä yössä.
Tänä vuonna saa syysviljat olla. xxxtanan valkopaskahanhet🤬

Erittäin hyvä kysymys ja hyvin muistan minäkin nämä keskustelut viime syksyltä. Sattuneesta syystä ei ole edes Axania kummempaa tontilla, joten mitään fosforipitoista ei ole mahdollista edes antaa. Vehnää ja vain ja ainoastaan vehnää kylvetään. Se tuli selväksi menneen talven jäljiltä.

Maalaisjärjellä ajateltuna voisi ajatella, että syysvehnän ei tarvitse kasvattaa kuin piikki syksyllä ja rukiin tulisi pensoa, jolloin ruis tarvitsisi enemmän ravinteita.

Jos edellinen kasvi on ollut vln, herne, papu tms. Niin luulisi potkua syksyn kasvuihin löytyvän. Mut tarviiko varsinkaan syysvehnä mitään niin enpä oikein usko.

Jos sit asiaa mietitään siltä kantilta et lannoitteet on kalliita, talvehtiminen on epävarmaa ja hanhetkin voi syödä kasvuston niin sanoisin ettei kannata laittaa pussista yhtään mitään. Laittaa sit keväällä säästyneet lannat, jos kasvusto on vielä olemassa..

Jos syksyllä ei laita mitään lannoitusta, on laitettava Y-lannosta keväällä salpietarin ohella. (Tai esim. Y2) Muuten menettää korkeimman satopotentiaalin.

-SS-

Niin se syyskasvihan tarvitsee fosforia jo eritoten syksyllä, sillä fosforinpuutos syksyllä tutkitusti heikentää talvehtimista.

Niin se syyskasvihan tarvitsee fosforia jo eritoten syksyllä, sillä fosforinpuutos syksyllä tutkitusti heikentää talvehtimista.

No miten noin niin kuin meni se viime talven talvehtiminen, oliko ne tuhoutuneet syysviljat jääneet ilman fosforia sitten?

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 05.09.22 - klo:22:16

Niin se syyskasvihan tarvitsee fosforia jo eritoten syksyllä, sillä fosforinpuutos syksyllä tutkitusti heikentää talvehtimista.

No miten noin niin kuin meni se viime talven talvehtiminen, oliko ne tuhoutuneet syysviljat jääneet ilman fosforia sitten?

No eihän se fosforikaan mihinkään ihmeisiin pysty, kun vastassa on 20cm:n teräsjää ja ylösalas sahaavat lämpötilat.

Syysvehnällä fosforin ruokkiminen on vaikeaa, kun maaperän lämpötilat laskevat. Fosforia kannattaa antaa vaikka lehtilannoitteena ennemmin, jos ei starttifosforina pysty annostelemaan.

-SS-

Ensi syksynä käteishinnat rukiilla varmaankin ovat taas 120 euron alapuolella. Niin paljon on voimaperäistä hybridiruista tuolla pölypeltoihin kylvetty. Jätän rukiinkylvöt väliin, populaatiorukiista kun ei satasen tonnihintaisia kasitonnareita helposti saa.

Syysvehnää kuitenkin taas kylvöön talven tapettavaksi, kokeilen nyt ihanneaikaa ja syyskuun loppua, olisiko niillä eroa. Maaperä oli kovin kuivaa, ennen sadetta ei taida itua nousta kumminkaan.

Syysohraa ja talvirapsia saavat muut mehustella, ei oikein ennuste ole hyvä, paljaat maat pakkasella ja jääkenttien alla. Voi olla, että markkinat potkaisevat takaisin ensi kesään mennesssä, että viherlannoitus onkin taas se pitkä tikku.

-SS-

Ensi syksynä käteishinnat rukiilla varmaankin ovat taas 120 euron alapuolella. Niin paljon on voimaperäistä hybridiruista tuolla pölypeltoihin kylvetty. Jätän rukiinkylvöt väliin, populaatiorukiista kun ei satasen tonnihintaisia kasitonnareita helposti saa.

Syysvehnää kuitenkin taas kylvöön talven tapettavaksi, kokeilen nyt ihanneaikaa ja syyskuun loppua, olisiko niillä eroa. Maaperä oli kovin kuivaa, ennen sadetta ei taida itua nousta kumminkaan.

Syysohraa ja talvirapsia saavat muut mehustella, ei oikein ennuste ole hyvä, paljaat maat pakkasella ja jääkenttien alla. Voi olla, että markkinat potkaisevat takaisin ensi kesään mennesssä, että viherlannoitus onkin taas se pitkä tikku.

-SS-

Olipahan positiivinen ennustus, toivottavasti ei toteudu.

Mihin asti hybridi ruista ja tavallista voi kylvää? Täällä oli kovat kylällä viikonloppuna kovat kylvötohinat. Eikö rukiille ole myöhäistä ja vehnälle aikaista?

Ei oo vehnälle aikasta, puol kuu jo.

Ei oo vehnälle aikasta, puol kuu jo.

Syksyt on pidentyneet ja lämmenneet, varsinainen talvikin tulee eteläsuomeen  nykyään myöhään, jos tulee lainkaan, joten nuo vanhat,"vanhan kansan" kylvöajankohtamäärittelyt ei enää päde, ei ainakaan eteläsuomessa, ruistakin voi vielä kylvää menestyksellisesti ja syysvehnää vielä lokakuun alkupuolella, jos vain on riittävän kuivia pellot.

Tässä on ollut viime vuosina lämpimiä syksyjä, jolloin aikaiset syyskylvöt on kehittyneet vähän liiankin tuuheiksi.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 13.09.22 - klo:12:16

Ei oo vehnälle aikasta, puol kuu jo.

Syksyt on pidentyneet ja lämmenneet, varsinainen talvikin tulee eteläsuomeen  nykyään myöhään, jos tulee lainkaan, joten nuo vanhat,"vanhan kansan" kylvöajankohtamäärittelyt ei enää päde, ei ainakaan eteläsuomessa, ruistakin voi vielä kylvää menestyksellisesti ja syysvehnää vielä lokakuun alkupuolella, jos vain on riittävän kuivia pellot.

Tässä on ollut viime vuosina lämpimiä syksyjä, jolloin aikaiset syyskylvöt on kehittyneet vähän liiankin tuuheiksi.

Populaatioruista voi kylvää välillä elokuun viimeinen viikko - syyskuun toiseksi viimeinen viikko. Hybridirukiilla ei saa satopotentiaalia ulos ilman syksyn versoutumista. Siksi hybridirukiin kylvöaika on jo pari viikkoa ollut ohi. Kerran alkoi elokuulla kesantoon kylvetty  Elvi -ruis tähkiä loppusyksystä. Satokaan ei ollut paras mahdollinen seuraavana kesänä. Mutta ei kiinnosta silputa kuutiokaupalla rukiinolkia peltoon, puimurin pakoputki punaisena. Ja silti polvenkorkeuteen ulottuvan pahnanputun kyntäminen tuo kyyvän otsaan. Ja palkaksi saa neljä tonnia sadan euron ruista, jonka sakoluku on 80.  Ei kiitos. Fazer et al pro-ruis voi vetään uitun päähänsä.

Syysvehnällä riskit lisääntyvät sekä aikaisella että myöhäisellä kylvöllä.

Aikainen kylvö 25.8 - :
* liika tuuheus, heikko talvehtiminen, lumihomeriski, selittämätön talvituho (loppukesälle tehdyssä kylvössä havaittu)
* kahukärpäsvioitus, heikentää satoa, yleisempi kuin luulisikaan
* viirukaskaan tartuttama vehnän virustauti, kato voi olla 80%, oikeasti vaikea torjua lämpiminä syksyinä
* lämpimän kosteilla säillä, Gaeumannomyces tritici - tyvitauti, ns., "take all" , esiintyi myös Suomessa suosittuina syysvehnävuosina , mm. 1977

Myöhäinen kylvö: 1.10 -
* rouste, juuristo ei pysty vastustamaan kevätpakkasten maan liikettä
* kevätkuivuus, pienet juuret jäävät kuivaan helpommin
* orastuminen, maan routaantuminen nopeasti noin viikon kuluessa kylvöstä voi jäädyttää itävät jyvät

-SS-

Viime viikolla satoi ehkä 40mm. Ennen oli rutikuivaa. Lauantaina kynsin kauransänkee ja eilen ja tänään jyrsinkylvin, kuivaa oli. Kuurot väisteli tänään, paikoitellen koviakin kuuroja.