Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: mikkemakke - 22.08.22 - klo:21:10
-
Nyt näyttää että olosuhteiden pakosta täytyy kylvää mahdolliset syysviljat ilman syyslannoitusta, niin kiinnostaisi tietää että kumpi kasvaa paremmin ilman lannoitusta ruis (populaatio) vai syysvehnä. Jos kevääksi sitten saisi jo jotain lannoitteita.
Muistaakseni nimimerkki -SS- kirjoitti jossain ketjussa että vehnän syyslannoitus olisi turhaa, onko tosiaan näin. Tapana ollut 10-20kg pistää typpeä syksyllä.
Sit taas toisaalta kumpi hyötyy paremmin syksyllä annetusta typestä? Olisi mahdollista kylvää peltoihin jossa on esikasvina virherlannoitusnurmi tai herne joista luulisi hieman tulevan lannoitusvaikutusta.
-
Kovasti oli viime syksynä täälläkin ohjeita että syysvehnän lannoitus on ihan turhaa. No ihan ilman en uskaltanut kokeilla mutta korkeintaan 50kg. NPK27:aa laitoin hehtaarille. Hyvin kasvoi, varmaan olis kasvanut ilmankin🤔
Harmi vaan kun hanhet söi koko lohkon mustaksi yhdessä yössä.
Tänä vuonna saa syysviljat olla. xxxtanan valkopaskahanhet🤬
-
Erittäin hyvä kysymys ja hyvin muistan minäkin nämä keskustelut viime syksyltä. Sattuneesta syystä ei ole edes Axania kummempaa tontilla, joten mitään fosforipitoista ei ole mahdollista edes antaa. Vehnää ja vain ja ainoastaan vehnää kylvetään. Se tuli selväksi menneen talven jäljiltä.
-
Maalaisjärjellä ajateltuna voisi ajatella, että syysvehnän ei tarvitse kasvattaa kuin piikki syksyllä ja rukiin tulisi pensoa, jolloin ruis tarvitsisi enemmän ravinteita.
Jos edellinen kasvi on ollut vln, herne, papu tms. Niin luulisi potkua syksyn kasvuihin löytyvän. Mut tarviiko varsinkaan syysvehnä mitään niin enpä oikein usko.
Jos sit asiaa mietitään siltä kantilta et lannoitteet on kalliita, talvehtiminen on epävarmaa ja hanhetkin voi syödä kasvuston niin sanoisin ettei kannata laittaa pussista yhtään mitään. Laittaa sit keväällä säästyneet lannat, jos kasvusto on vielä olemassa..
-
Jos syksyllä ei laita mitään lannoitusta, on laitettava Y-lannosta keväällä salpietarin ohella. (Tai esim. Y2) Muuten menettää korkeimman satopotentiaalin.
-SS-
-
Niin se syyskasvihan tarvitsee fosforia jo eritoten syksyllä, sillä fosforinpuutos syksyllä tutkitusti heikentää talvehtimista.
-
Niin se syyskasvihan tarvitsee fosforia jo eritoten syksyllä, sillä fosforinpuutos syksyllä tutkitusti heikentää talvehtimista.
No miten noin niin kuin meni se viime talven talvehtiminen, oliko ne tuhoutuneet syysviljat jääneet ilman fosforia sitten?
-
Niin se syyskasvihan tarvitsee fosforia jo eritoten syksyllä, sillä fosforinpuutos syksyllä tutkitusti heikentää talvehtimista.
No miten noin niin kuin meni se viime talven talvehtiminen, oliko ne tuhoutuneet syysviljat jääneet ilman fosforia sitten?
No eihän se fosforikaan mihinkään ihmeisiin pysty, kun vastassa on 20cm:n teräsjää ja ylösalas sahaavat lämpötilat.
-
Syysvehnällä fosforin ruokkiminen on vaikeaa, kun maaperän lämpötilat laskevat. Fosforia kannattaa antaa vaikka lehtilannoitteena ennemmin, jos ei starttifosforina pysty annostelemaan.
-SS-
-
Ensi syksynä käteishinnat rukiilla varmaankin ovat taas 120 euron alapuolella. Niin paljon on voimaperäistä hybridiruista tuolla pölypeltoihin kylvetty. Jätän rukiinkylvöt väliin, populaatiorukiista kun ei satasen tonnihintaisia kasitonnareita helposti saa.
Syysvehnää kuitenkin taas kylvöön talven tapettavaksi, kokeilen nyt ihanneaikaa ja syyskuun loppua, olisiko niillä eroa. Maaperä oli kovin kuivaa, ennen sadetta ei taida itua nousta kumminkaan.
Syysohraa ja talvirapsia saavat muut mehustella, ei oikein ennuste ole hyvä, paljaat maat pakkasella ja jääkenttien alla. Voi olla, että markkinat potkaisevat takaisin ensi kesään mennesssä, että viherlannoitus onkin taas se pitkä tikku.
-SS-
-
Ensi syksynä käteishinnat rukiilla varmaankin ovat taas 120 euron alapuolella. Niin paljon on voimaperäistä hybridiruista tuolla pölypeltoihin kylvetty. Jätän rukiinkylvöt väliin, populaatiorukiista kun ei satasen tonnihintaisia kasitonnareita helposti saa.
Syysvehnää kuitenkin taas kylvöön talven tapettavaksi, kokeilen nyt ihanneaikaa ja syyskuun loppua, olisiko niillä eroa. Maaperä oli kovin kuivaa, ennen sadetta ei taida itua nousta kumminkaan.
Syysohraa ja talvirapsia saavat muut mehustella, ei oikein ennuste ole hyvä, paljaat maat pakkasella ja jääkenttien alla. Voi olla, että markkinat potkaisevat takaisin ensi kesään mennesssä, että viherlannoitus onkin taas se pitkä tikku.
-SS-
Olipahan positiivinen ennustus, toivottavasti ei toteudu.
Mihin asti hybridi ruista ja tavallista voi kylvää? Täällä oli kovat kylällä viikonloppuna kovat kylvötohinat. Eikö rukiille ole myöhäistä ja vehnälle aikaista?
-
Ei oo vehnälle aikasta, puol kuu jo.
-
Ei oo vehnälle aikasta, puol kuu jo.
Syksyt on pidentyneet ja lämmenneet, varsinainen talvikin tulee eteläsuomeen nykyään myöhään, jos tulee lainkaan, joten nuo vanhat,"vanhan kansan" kylvöajankohtamäärittelyt ei enää päde, ei ainakaan eteläsuomessa, ruistakin voi vielä kylvää menestyksellisesti ja syysvehnää vielä lokakuun alkupuolella, jos vain on riittävän kuivia pellot.
Tässä on ollut viime vuosina lämpimiä syksyjä, jolloin aikaiset syyskylvöt on kehittyneet vähän liiankin tuuheiksi.
-
Ei oo vehnälle aikasta, puol kuu jo.
Syksyt on pidentyneet ja lämmenneet, varsinainen talvikin tulee eteläsuomeen nykyään myöhään, jos tulee lainkaan, joten nuo vanhat,"vanhan kansan" kylvöajankohtamäärittelyt ei enää päde, ei ainakaan eteläsuomessa, ruistakin voi vielä kylvää menestyksellisesti ja syysvehnää vielä lokakuun alkupuolella, jos vain on riittävän kuivia pellot.
Tässä on ollut viime vuosina lämpimiä syksyjä, jolloin aikaiset syyskylvöt on kehittyneet vähän liiankin tuuheiksi.
Populaatioruista voi kylvää välillä elokuun viimeinen viikko - syyskuun toiseksi viimeinen viikko. Hybridirukiilla ei saa satopotentiaalia ulos ilman syksyn versoutumista. Siksi hybridirukiin kylvöaika on jo pari viikkoa ollut ohi. Kerran alkoi elokuulla kesantoon kylvetty Elvi -ruis tähkiä loppusyksystä. Satokaan ei ollut paras mahdollinen seuraavana kesänä. Mutta ei kiinnosta silputa kuutiokaupalla rukiinolkia peltoon, puimurin pakoputki punaisena. Ja silti polvenkorkeuteen ulottuvan pahnanputun kyntäminen tuo kyyvän otsaan. Ja palkaksi saa neljä tonnia sadan euron ruista, jonka sakoluku on 80. Ei kiitos. Fazer et al pro-ruis voi vetään uitun päähänsä.
Syysvehnällä riskit lisääntyvät sekä aikaisella että myöhäisellä kylvöllä.
Aikainen kylvö 25.8 - :
* liika tuuheus, heikko talvehtiminen, lumihomeriski, selittämätön talvituho (loppukesälle tehdyssä kylvössä havaittu)
* kahukärpäsvioitus, heikentää satoa, yleisempi kuin luulisikaan
* viirukaskaan tartuttama vehnän virustauti, kato voi olla 80%, oikeasti vaikea torjua lämpiminä syksyinä
* lämpimän kosteilla säillä, Gaeumannomyces tritici - tyvitauti, ns., "take all" , esiintyi myös Suomessa suosittuina syysvehnävuosina , mm. 1977
Myöhäinen kylvö: 1.10 -
* rouste, juuristo ei pysty vastustamaan kevätpakkasten maan liikettä
* kevätkuivuus, pienet juuret jäävät kuivaan helpommin
* orastuminen, maan routaantuminen nopeasti noin viikon kuluessa kylvöstä voi jäädyttää itävät jyvät
-SS-
-
Viime viikolla satoi ehkä 40mm. Ennen oli rutikuivaa. Lauantaina kynsin kauransänkee ja eilen ja tänään jyrsinkylvin, kuivaa oli. Kuurot väisteli tänään, paikoitellen koviakin kuuroja.
-
Viime viikolla satoi ehkä 40mm. Ennen oli rutikuivaa. Lauantaina kynsin kauransänkee ja eilen ja tänään jyrsinkylvin, kuivaa oli. Kuurot väisteli tänään, paikoitellen koviakin kuuroja.
Täällä tuli viime viikolla 30mm ja sitä ennen oli samaten rutikuivaa. Lauantaina kyntö, tänään vielä tarttui savi saappaisiin, eli ei vielä asiaa kylvämään.
-
Tänään oli mukavan aurinkoinen päivä ja syysvehnän kylväjiä liikkeellä.
-
Keskiviikkona kylvettiin, melkoisen kuivaa kyllä, syyskuussa ei ole satanut kuin parikymmentä milliä.
-
Viikko kylvöstä, itdut sentin luokkaa, hitaasti. Jotkut meinaa vielä kylvää.
-
Tuo hidas orastuminen on ilmiö, joka saattoi syntyä kylmästä sääjaksosta, johon yhdistyi pikkupakkaset yöllä, 40 mm sateet ja umpimärän mullan päällä päivisinkin tuivertava kuuden asteen luoteistuuli.
Nyt on 13-15 astetta lämmintä, tänään laitan vehnää, saattaa vihertää aikaisemmin kuin tuo puolitoista viikkoa sitten kylvetty.
-SS-
-
Nyt on 13-15 astetta lämmintä, tänään laitan vehnää, saattaa vihertää aikaisemmin kuin tuo puolitoista viikkoa sitten kylvetty.
-SS-
Taäälläpäin on ne puolitoista viikkoa sitten kylvetyt piikillä. ???
-
Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä, sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?
Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.
-
Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä, sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?
Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.
Jokunen vuosi sitten näihin aikoihin varsin paksu lumikerros suli pois ja järvet suli myös,nostatti tulvat.Nurmet ei ainakaan välittänyt yhtään mitään,aurinko lienee pahin tuholainen.
-
Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä, sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?
Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.
Viime vuonna oli routaa. Nyt lumen alla ei käytännössä ole routaa kuin ehkä muutama sentti. Kyllä nyt on vielä parempi tilanne kuin viime vuonna.
-
Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä, sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?
Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.
Viime vuonna oli routaa. Nyt lumen alla ei käytännössä ole routaa kuin ehkä muutama sentti. Kyllä nyt on vielä parempi tilanne kuin viime vuonna.
Tämä on totta. Luulen, että veden läpäisykyky on eri luokkaa kuin vuosi sitten.
-
Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä, sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?
Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.
Viime vuonna oli routaa. Nyt lumen alla ei käytännössä ole routaa kuin ehkä muutama sentti. Kyllä nyt on vielä parempi tilanne kuin viime vuonna.
Tämä on totta. Luulen, että veden läpäisykyky on eri luokkaa kuin vuosi sitten.
Mut nythän on sit riski lumihomeen muodostumiselle suuri, eli lumipeitteen alla sula kasvusto jota vielä vesi kastelee.
-
Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä, sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?
Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.
Viime vuonna oli routaa. Nyt lumen alla ei käytännössä ole routaa kuin ehkä muutama sentti. Kyllä nyt on vielä parempi tilanne kuin viime vuonna.
Tämä on totta. Luulen, että veden läpäisykyky on eri luokkaa kuin vuosi sitten.
Mut nythän on sit riski lumihomeen muodostumiselle suuri, eli lumipeitteen alla sula kasvusto jota vielä vesi kastelee.
Riippuu paljon kasvuston rehevyydestä. Omalla kohdalla lumihomeongelmat ovat olleet vuosien saatossa olemattomia. Kevätahavat ja lilluvat vedet pääasiallinen kasvustojen harventaja. Joskus on ollut syksykin jo niin märkä, että ovat tukehtuneet ennen talvea.
-
Ei huolta, oras tuli esiin heleänvihreänä, vedet menivät salaojiin saman tien.
-SS-
-
Ei huolta, oras tuli esiin heleänvihreänä, vedet menivät salaojiin saman tien.
-SS-
Maa on ihan sulaa. Saa aloittaa talven tekemisen alusta.
-
Ei huolta, oras tuli esiin heleänvihreänä, vedet menivät salaojiin saman tien.
-SS-
Maa on ihan sulaa. Saa aloittaa talven tekemisen alusta.
Maa jäässä lumettoman pakkaskauden jäljiltä, nyt maassa lunta noin 30 senttiä suojaamassa oraita. Nollakeliä ollut, eilenkin vesitihkua ja päälle hiukan lunta. Metsässä puuta kaatuu, karmea keli metsän kannalta. Toiveissa oli että kävisi hieman enemmän plussalla, mutta päiväkausien nollan nurkilla sahailu, tihkusadetta ja lumisadetta. Nämä seikat lisänneet puiden lumikuorman maksimaaliseksi, oiskohan viitisen vuotta kun tilanne oli yhtä paha kuin nyt. Vaikka joka vuosi puita luokollaan lumen painosta, tälläinen harvennus ei onneksi ole jokavuotista.
-
Ei huolta, oras tuli esiin heleänvihreänä, vedet menivät salaojiin saman tien.
-SS-
Maa on ihan sulaa. Saa aloittaa talven tekemisen alusta.
Maa jäässä lumettoman pakkaskauden jäljiltä, nyt maassa lunta noin 30 senttiä suojaamassa oraita. Nollakeliä ollut, eilenkin vesitihkua ja päälle hiukan lunta. Metsässä puuta kaatuu, karmea keli metsän kannalta. Toiveissa oli että kävisi hieman enemmän plussalla, mutta päiväkausien nollan nurkilla sahailu, tihkusadetta ja lumisadetta. Nämä seikat lisänneet puiden lumikuorman maksimaaliseksi, oiskohan viitisen vuotta kun tilanne oli yhtä paha kuin nyt. Vaikka joka vuosi puita luokollaan lumen painosta, tälläinen harvennus ei onneksi ole jokavuotista.
Jep.Iänikuiset pihapuutkin antaa periksi,teille on kuulemma kaatunut puita.
-
Tulikin ihan reilu lumisade, parikymmentä senttiä märkää lunta. Siinä saa sitten moni kolata aatto päivän lumia…
-
Ei nyt vielä ainakaan näytä niin toivottomalta syysviljojen tilanne mitä viime vuonna. Ennen joulua kaivelin lumien alta niin hieman oli pellon pinta jäässä. Lumien hävittyä kaikki vedet taisivat imeytyä onneksi peltoon kun juuri yhtää näkynyt mitään jääkenttiä. Ja nyt taas ainakin hieman jäätyneeseen maahan satoi uusi lumi niin kai se ihan hyvältä taas näyttää.
Tuli tuossa syksyllä huomattua että esikasvilla taitaa jokin vaikutus olla. Ruis näytti niin tumman vihreältä ja tasaiselta pellossa jossa oli esikasvina herne eikä yhtään lannoitusta. Sitten taas jossa oli esikasvina ohra ja pieni typpilannoitus niin kyllä oli vaaleampaa ja epätasaista. No ehkä siitäkin jotain tulee jos vain selviää talvesta.
-
Pari vuorokautta nyt lähes yhtämittaa satanut,vuoroin vettä ja räntää, joko alkaa syysviljat olla taputeltu?
-
Pari vuorokautta nyt lähes yhtämittaa satanut,vuoroin vettä ja räntää, joko alkaa syysviljat olla taputeltu?
Saa nähdä, aika karua on kun lumet alkaa olla vähissä ja vettä on riittämiin siellä täällä. Näillä nurkin kuitenkin luntakin vielä pelloilla, siellä missä ei vettä... Routaa sen verran, että vesi ei kylvettyihin peltoihin painu ja tasamaalla sitä vettä kertyy kivasti. Toki näillä talven keleillä ei oo mitään merkitystä, mikäli tulee hiukan lunta suojaksi mikäli tulee kovia pkkasia. Kevään sulaminen kun viipyy riittävän pitkään, niin mahdollisuudet kasvustojen säilymiseen paranee. Viime vuodet syysviljat säilyneet hyvin, viime vuonnakin, mutta nyt on mahdollisuus siihen nollavuoteen.
-
Pari vuorokautta nyt lähes yhtämittaa satanut,vuoroin vettä ja räntää, joko alkaa syysviljat olla taputeltu?
En ole viitsinyt edes käydä katsomassa, mut veikkaan et huonoa alkaa olemaan. Ei se vesi vaan savimaahan painu vaikka riittävän nopeasti, vaikka ei routaa olisikaan. Tietää taas keväälle uusintakylvöjä. >:(
-
Pari vuorokautta nyt lähes yhtämittaa satanut,vuoroin vettä ja räntää, joko alkaa syysviljat olla taputeltu?
Saa nähdä, aika karua on kun lumet alkaa olla vähissä ja vettä on riittämiin siellä täällä. Näillä nurkin kuitenkin luntakin vielä pelloilla, siellä missä ei vettä... Routaa sen verran, että vesi ei kylvettyihin peltoihin painu ja tasamaalla sitä vettä kertyy kivasti. Toki näillä talven keleillä ei oo mitään merkitystä, mikäli tulee hiukan lunta suojaksi mikäli tulee kovia pkkasia. Kevään sulaminen kun viipyy riittävän pitkään, niin mahdollisuudet kasvustojen säilymiseen paranee. Viime vuodet syysviljat säilyneet hyvin, viime vuonnakin, mutta nyt on mahdollisuus siihen nollavuoteen.
Saa nähdä tuleeko tänne jo nyt kestohanget,lunta on ja se on todella märkää.
-
tuossa kattelin eilen että olipa hyä etten kylväny mitään viime syksynä. mitään ei kait sais keväällä huoltaa..
-
Joo vaikeeta on. Pitäis lisätä syyskasvien kylvöä mut kerta toisensa jälkeen tuntuvat epäonnistuvan. ;D
-
Joo vaikeeta on. Pitäis lisätä syyskasvien kylvöä mut kerta toisensa jälkeen tuntuvat epäonnistuvan. ;D
Ennen huonoa viime vuotta oli kyllä monta peräkkäistä hyvin onnistunutta syysviljavuotta, itselläkin tuli monena vuotena paras ha-sato syysvehnästä, joinakin vuosina jopa rukiista yli 5 tonnia/ha.
Se nyt vaan on syysviljojen viljelylle tyypillistä että joka ikinen vuosi homma ei onnistu, kyllä tuolla etelämpänä euroopassa, missä enemmän viljellään syyskylvöisiä kasveja, tulee myös talvituhoja, ei se onnistuminen sielläkään ole satavarmaa.
-
Ainakin eilen oli kaikki komeessa iskussa. Hyvin vähän oli lätäköitä pelloilla. Routaa ei ole, maa imee hyvin, salaojat tuuppaa vettä pihalle niin paljon kuin kerkiää. Mielestäni sen tyyppinen talvi, että syysviljaa ei tapa mikään. Ehkä ne suorakylvöt voi ottaa vähän siipeensä, mutta kaikki mikä on jotenkin muokattu, toimii kyllä hyvin.
-
Joo vaikeeta on. Pitäis lisätä syyskasvien kylvöä mut kerta toisensa jälkeen tuntuvat epäonnistuvan. ;D
Ennen huonoa viime vuotta oli kyllä monta peräkkäistä hyvin onnistunutta syysviljavuotta, itselläkin tuli monena vuotena paras ha-sato syysvehnästä, joinakin vuosina jopa rukiista yli 5 tonnia/ha.
Se nyt vaan on syysviljojen viljelylle tyypillistä että joka ikinen vuosi homma ei onnistu, kyllä tuolla etelämpänä euroopassa, missä enemmän viljellään syyskylvöisiä kasveja, tulee myös talvituhoja, ei se onnistuminen sielläkään ole satavarmaa.
Sulla on mennyt sit hyvin. Kyl meillä tuli talvituhoja myös kasvukausille 21 ja 20. Toki jos pelkkää puitujen hehtaarien keskisatoa tuijottaa niin paras sato tullut myös luomussa näistä, myös viime vuonna. Kylvöhehtaareihin jos jakaa niin huonoin varmaan kaikkina vuosina. ::)
-
Joo vaikeeta on. Pitäis lisätä syyskasvien kylvöä mut kerta toisensa jälkeen tuntuvat epäonnistuvan. ;D
Ennen huonoa viime vuotta oli kyllä monta peräkkäistä hyvin onnistunutta syysviljavuotta, itselläkin tuli monena vuotena paras ha-sato syysvehnästä, joinakin vuosina jopa rukiista yli 5 tonnia/ha.
Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen. Nimimerkillä kaksi kertaa ollut hybridiä ja sato viime kesänäkin yllättävän hyvä, vaikka kasvusto oli huonon syyspensomisen jäljiltä tosi heikon näköinen. Tavanomaisella rukiilla monta yritystä ja hyvänkin näköisestä kasvusto viis tonnia unelmaa...
-
Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.
Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin. Syysvehnä vastaa lannoitukseen ja tautitorjuntaan yhtä hyvin kuin hybridiruis. Valitettavasti ruis on kauppatavarana usein ongelmajäte, koska ruis on muualla maailmassa vähäarvoinen rehu- , vihanta- ja peitekasvi, joten hinnoittelu on riippuvainen ainoastaan täkäläisen käyttäjämonopolin kusipäisyyden asteesta.
Vehnälle on yleensä ainakin jonkinlaiset maailmanmarkkinat vuosittain.
-SS-
-
Tuli ajettua yhden syysvehnälohkon ohi. Tieltä katsoen vettä seisoo pellolla jokaisessa painanteessa mitä "tasaisella" pellolla on. Hyvää vauhtia menossa perseelleen taas kerran.. >:(
-
Tässä Etelä-Pohjanmaallakin näyttää nyt huolestuttavalta syysviljojen tilanne.
Vesilammikoita on siellä ja täällä, maa on jäässä eikä mene vesi läpi.
-
Voi olla taas viime vuoden uusinta.. :-\
Viime syksynä vedin ennen rukiin kylvöä lohkon syvimmistä painanteista kyntöauran takaterällä ja takalanalla muotoilemmalla matalat "avo-ojat" piiri-ojaan.. Saas nähdä auttaako yhtään...
Harjoille kylvöä on tullut jonkin verran harrastettua männä vuosina.. Siis hajakylvö+harjoille muokkaus Höylä-Äkeellä..
Tuossa klipissä Savosta:
Joskus 2008-2010 (https://www.youtube.com/clip/UgkxnDKEY49qNSpz7GEHpF5pcfW2Qvm2OhAS)
Ja toinen...
Ja Kymen savilta 2017 (https://www.youtube.com/clip/Ugkxog3YOEL9xLSP79d67gptCd-nwmhS-j5m)
-
Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.
Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin. Syysvehnä vastaa lannoitukseen ja tautitorjuntaan yhtä hyvin kuin hybridiruis. Valitettavasti ruis on kauppatavarana usein ongelmajäte, koska ruis on muualla maailmassa vähäarvoinen rehu- , vihanta- ja peitekasvi, joten hinnoittelu on riippuvainen ainoastaan täkäläisen käyttäjämonopolin kusipäisyyden asteesta.
Vehnälle on yleensä ainakin jonkinlaiset maailmanmarkkinat vuosittain.
-SS-
Isot pojat veti hinnat kiinni 350e/t. Jos onnistuu, tiliä tulee, jos keväällä ruskeena, sit litra glyfoa ja jotain muuta tilalle.
-
Voi olla taas viime vuoden uusinta.. :-\
Viime syksynä vedin ennen rukiin kylvöä lohkon syvimmistä painanteista kyntöauran takaterällä ja takalanalla muotoilemmalla matalat "avo-ojat" piiri-ojaan.. Saas nähdä auttaako yhtään...
Harjoille kylvöä on tullut jonkin verran harrastettua männä vuosina.. Siis hajakylvö+harjoille muokkaus Höylä-Äkeellä..
Tuossa klipissä Savosta:
Joskus 2008-2010 (https://www.youtube.com/clip/UgkxnDKEY49qNSpz7GEHpF5pcfW2Qvm2OhAS)
Ja toinen...
Ja Kymen savilta 2017 (https://www.youtube.com/clip/Ugkxog3YOEL9xLSP79d67gptCd-nwmhS-j5m)
Mä ajoin jankkurilla kylvön jälkee joka notkoon urat, mut eivät taineet riittää kun vettä silti lammikkoina. Osa lohkoista kynnetty saa nähdä miten ne sit selviää..
-
Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.
Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin.
-SS-
Ja aika huonon näköinen syysvehnä voi vielä tuottaa ihan asiallisen sadon, keväällä huono ruis on sitä yleensä puidessakin ryyditettynä hybridien kohdalla isolla torajyväriskillä.
-
Hyvin on vedet hävinneet syysviljapelloilta. Valtaoja menasi tulvia kun tuuli painoi meriveden ojaan. Pelkäsin eilen aamulla kovempaakin meriveden nousua, muttei pahasti noussut pelloille. On ne aikaisemminkin noista hetkellisistä tulvista selvinneet.
-
Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.
Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin.
-SS-
Ja aika huonon näköinen syysvehnä voi vielä tuottaa ihan asiallisen sadon, keväällä huono ruis on sitä yleensä puidessakin ryyditettynä hybridien kohdalla isolla torajyväriskillä.
Syysvehnän runsasta pensomista ja ns. toipumista toivoin kyllä viime keväänä, kun tuli jätettyä pieni ala syysvehnää kasvuun. En tiedä sitten, oliko kylmä kevät vai huonot juuret, vai mikä sen teki, ettei se sitten pensonutkaan ja jäi kyllä hyvin harvaksi ja huonoksi. Tietysti siinä niin käy silloin, kun syytä "ihmetoipumiselle" olisi. Piste talvituhon päälle.
-
Harvaksi jääneestä syysvehnästä kaatuilee korsia vielä pitkin kesää. Ulkomaiset lajikkeet useimmiten parempia versomaan keväällä.
-
Vaihdat rukiin hybridiin, niin et alle viiden tonnin pääse mitenkään, jos keväällä kasvusto edes jonkunlainen.
Jos hybridi pysyy kevääseen, pysyy syysvehnäkin.
-SS-
Ja aika huonon näköinen syysvehnä voi vielä tuottaa ihan asiallisen sadon, keväällä huono ruis on sitä yleensä puidessakin ryyditettynä hybridien kohdalla isolla torajyväriskillä.
Syysvehnän runsasta pensomista ja ns. toipumista toivoin kyllä viime keväänä, kun tuli jätettyä pieni ala syysvehnää kasvuun. En tiedä sitten, oliko kylmä kevät vai huonot juuret, vai mikä sen teki, ettei se sitten pensonutkaan ja jäi kyllä hyvin harvaksi ja huonoksi. Tietysti siinä niin käy silloin, kun syytä "ihmetoipumiselle" olisi. Piste talvituhon päälle.
Hybridiruis oli harvaa syksyn jäljiltä, pensoi keväällä. Syysvehnä Ceylon oli peittaamattomalla siemenellä kylvetyssä harvaa ja paikoin aukkoista. Pensoi ihan käsittämättömästi, koskaan ole nähnyt syysvehnässä sellaisia "kuhilaita" pellossa. Syysvehnässä osa oli täydellistä kun siemenkin peitattua, koko kasvukauden harmitti ko. kiire kylvöaikaan ts. siemenistä osa suoraan laakasiilosta, etukuormaajalla koneeseen.
Hybridin sato yllättävän hyvä, samoin harvasta syysvehnästä. Syysvehnän sato oli hyvä paremmalla osalla, mutta sekin jäi hiukan alle tavoitteen, silti tuo harvan alueen kova petraaminen toi sadon ihan tyydyttäville lukemille, joilla myyntitulo rehunakin yli 2000€/ ha. Rukiin osalta jäi hiukan alle, johtuen hölmöstä (jälkeenpäin) hinnan sitomisesta ja boulin yllä mainitsemasta rajusta torajyvämäärästä, josta tuli jonkunmoiset miinukset. Rukiin harva kasvusto on todella iso riski torajyvälle, vehnällä tätä riskiä ei ole. Saa nähdä mitä ruisvehnästä tulee, nyt on kaikki sitä, mitä peltoon kylvetty. Tammikuun alussa tuntui erinomaiselta ratkaisulta, nyt vähän epäilyttää menikö kylvöt hukkaan kalliilla siemenellä.
-
Vaikka siitä hybridirukiista saa onnistuessaan helposti sen kahdeksan tonttua hehtaarilta, on se talvehtiminen ja sen perustaminen sellaista, että on se sellaista juu. Ja taas syysvehnästä kun saa paremman hinnan ja jopa paremman sadon varmemmin, niin onko rukiin viljelyssä mitään järkeä. Markkinoiden hinnan korjausta ajatellen, kotimaista ruista ei kannattaisi edes viljellä näillä hinnoilla. Ja jos vaikka fatseri pystyisi periaatteessa maksamaan sen 400 ekkeä tonnilta, mutta periaatteessa alentaa vittuuksissaan hintoja, korjauksen voi vain tehdä kotimaisen rukiin brändille niin, että sitä ei ole näillä hinnoilla saatavilla. Jos suomalaisen rukiin brändi olisi tärkeää kuluttajalle, sen pitäisi näkyä myös rukiin hinnassa.
Ehkä se kotimaisuus ei olekaan niin tärkeää siellä kaupassa. Ja kuinka moni lukee sitä valmistustekstiä, jossa mainitaan mahdollinen rukiin alkuperä. Vai onko esim. fatseri saanut luotua ajatuksen siitä, että kaikki sen ruis on aina ja iankaikkisesti todella kotimaista. Millaista se maatalous olisikaan, jos tietäisi varmasti tuotteestaan saatavan hinnan, mikä se olisi puolen vuoden tai vuoden päästä?
-
Vaikka siitä hybridirukiista saa onnistuessaan helposti sen kahdeksan tonttua hehtaarilta, on se talvehtiminen ja sen perustaminen sellaista, että on se sellaista juu.
Se on juurikin noin, pellon pitäisi olla vapaana kylvöä varten puolessa kuussa elokuuta. Kaiken mennessä nappiin kylvöstä talvehtimisen kautta puintiin, voi torajyvä silti napata osan myyntitulosta ja ilman sitäkin saa jännittää kelien puolesta sakolukua. Ennätyssato meni rehuksi suurelta osin, nyt meni leiväksi kun niin oli so*****. Vapailla markkinoilla tuokin olisi varmasti ollut rehulaatua ja vielä isommilla miinuksilla. Vehnää ei tartte jännittää, rehuksi kun ajattelee kylväessään, on bonusta jos hintaero leipään riittävä ja siitä saakin leipälaatua. Rehumarkkinat kaikkialla, leipävastaanotto siellä täällä, kaventaa eroa leivän ja rehun välillä.
-
Hybridiruis ei ole myllärin ihanneruis. Sakoluku täällä viljellen usein 300 päälle, ja ominaisuudet lähempänä syysvehnää kuin ruista. Siksi vähin äänin leipomot tilaavat puoli-itänyttä rehuruista Puolasta, sotkettavaksi jauhoihin. Hybridiruis ei ole täysin viljelyvarma, kemikaalittomassa viljelyssä ainakaan, eikä ainakaan huoltovarmuuden kannalta millään tavalla vahvoilla. Siementuotanto alkaa Italiassa, ja sertisiemenen tuotanto tapahtuu Saksan korkeudella. Taitaa iso osa hybrideistä olla Saksan-Puolan- Tanskan tuontia.
Kun hukkaamme Suomen oloihin soveltuvat tavanomaisen tuotannon populaatiolajikkeet, ja maailma muuttuu pimeämmäksi paikaksi, voi olla, että Proruis joutuu alkamaan jalostuksen alusta jostakin suulin perältä löytyneistä Ensi-rukiin irtojyvistä.
-SS-
-
Hybridiruis ei ole myllärin ihanneruis. Sakoluku täällä viljellen usein 300 päälle, ja ominaisuudet lähempänä syysvehnää kuin ruista. Siksi vähin äänin leipomot tilaavat puoli-itänyttä rehuruista Puolasta, sotkettavaksi jauhoihin. Hybridiruis ei ole täysin viljelyvarma, kemikaalittomassa viljelyssä ainakaan, eikä ainakaan huoltovarmuuden kannalta millään tavalla vahvoilla. Siementuotanto alkaa Italiassa, ja sertisiemenen tuotanto tapahtuu Saksan korkeudella. Taitaa iso osa hybrideistä olla Saksan-Puolan- Tanskan tuontia.
Kun hukkaamme Suomen oloihin soveltuvat tavanomaisen tuotannon populaatiolajikkeet, ja maailma muuttuu pimeämmäksi paikaksi, voi olla, että Proruis joutuu alkamaan jalostuksen alusta jostakin suulin perältä löytyneistä Ensi-rukiin irtojyvistä.
-SS-
👍👍👍
-
Hybridiruis ei ole myllärin ihanneruis. Sakoluku täällä viljellen usein 300 päälle, ja ominaisuudet lähempänä syysvehnää kuin ruista. Siksi vähin äänin leipomot tilaavat puoli-itänyttä rehuruista Puolasta, sotkettavaksi jauhoihin. Hybridiruis ei ole täysin viljelyvarma, kemikaalittomassa viljelyssä ainakaan, eikä ainakaan huoltovarmuuden kannalta millään tavalla vahvoilla. Siementuotanto alkaa Italiassa, ja sertisiemenen tuotanto tapahtuu Saksan korkeudella. Taitaa iso osa hybrideistä olla Saksan-Puolan- Tanskan tuontia.
Kun hukkaamme Suomen oloihin soveltuvat tavanomaisen tuotannon populaatiolajikkeet, ja maailma muuttuu pimeämmäksi paikaksi, voi olla, että Proruis joutuu alkamaan jalostuksen alusta jostakin suulin perältä löytyneistä Ensi-rukiin irtojyvistä.
-SS-
En jaksa uskoa että näin tapahtuisi ainakaan kovin nopeasti, kylvötilastojen perusteella karkeasti 2/3 alasta on populaatiolajikkeilla ja niistäkin tulee tasaisesti uusia lajikkeita markkinoille, toki ammattilehdet suureksi osaksi on keskittynyt hybridin hypettämiseen niin tässä saattaa syntyä harha että populaatioruis vähitellen kuopattaisiiin.
-
No niin. Syyskylvöt alkaa pikkuhiljaa tulla lumen alta esiin. Ei paskempaa, ainakaan vielä. Mites muilla?
-
Edellistä vuotta paremmalle näyttää.
-
No niin. Syyskylvöt alkaa pikkuhiljaa tulla lumen alta esiin. Ei paskempaa, ainakaan vielä. Mites muilla?
Ei ole paljastuneet vielä vaikka ab alueella ollaankin.. Toisaalta kai se hyväkin jos vielä tulee kovia yöpakkasia. Ehtivät ennen näitä viimeisiä lumia tulla näkyviin ja silloin olivat vihreitä. Tuki näiden näennäisesti tasaisten lohkojen joka painanteessa oli jääkansi et saa sit nähdä..
-
Joku autoilija on ollut ajelemassa kylän syysviljoja katsastamassa. Ehkä jokin viljapörssihai ? Pahalta näyttää: vain pieniä päisteruskettumia näkyvissä. Tiistaina ehkä näemme 50€ pudotuksen syksyn hintoihin; viljakauppa ehkä kohta havaitsee tehneensä suuren virheen ostaessaan lähes puolet ensi syksyn vehnistään jopa yli 300 eurolla ?
-SS-
-
Aurinkoisilta mailta rupeaa olemaan lumet poissa. Tieltä kun katselee, niin rusehtavan vihreältä näyttää vehnä.
-
Kantaisikohan huomenaamulla lannoittaa?
-
Varmasti kantaa etelärinteissä mutta voi kyllä vähän jälkiä jäädä.
Sateita voi olla luvassa ensi viikon puoliväliin, joten rakeitten sulaminen ei nyt ehkä ole kriittinen ajoituksen kannalta.
-SS-
-
Juu vihreetä on aukeilla, ei edes painanteissa ole syysviljat jääneet jääkannen alle. Metsänreuna pelloilla kylläkin vielä reilusti lunta..
Kyllä on ruis ja vehnä halpaa syksyllä :-[
-
Kyllä on ruis ja vehnä halpaa syksyllä :-[
Paitsi joka jyvän kiinnittäneillä 8)
-
Vehnäfutuureissa ei ole kuin noin 1% laskua ollut, ja ensi talveksi/kevääksi hinnat silti ovat korkeammat kuin ensi syksyksi.
Vehnä kun on maailmanmarkkinavilja, saatammeko nähdä täkäläisen viljakartellin painavan basiksen ohi -100 €:n ??
Vehnän tuottajahinta hinta voi romahtaa, jos välittäjät vain kieltäytyvät avaamasta vientisatamiin väylää ja lisäävät itämerivähennyksen puoleen maailmanmarkkinahinnasta.
-SS-
-
mutta mites vaikuttaa jos putleri irtautuu viljanvientisopimuksesta niin kuin uhkaili🤔
-
Puolassa viljan ostajien varastot pullistelee ukrainalaisesta viljasta, mikä piti olla läpikulkumatkalla maailmalle, mutta jäikin Puolaan.
Puolalaiset viljajuicet tuskailevat myös nyt täysien varastojensa kanssa eikä ostajat ole kiinnostuneita ostamaan tai ainakaan maksamaan kunnollista hintaa.
-
Mun syysviljat on metsänlaita pelloilla. Vain pieniä länttejä vielä tulleet esiin. Nyt ne kyllä tulevat esiin ja yöpakkaset hellivät. Kuivaa alla taitaa olla, kun sala ojista ei kovin kummoinen lorina tulee, eikä iso ojassakaan ole kovin paljon vettä
-
No niin. Syyskylvöt alkaa pikkuhiljaa tulla lumen alta esiin. Ei paskempaa, ainakaan vielä. Mites muilla?
Ei ole paljastuneet vielä vaikka ab alueella ollaankin.. Toisaalta kai se hyväkin jos vielä tulee kovia yöpakkasia. Ehtivät ennen näitä viimeisiä lumia tulla näkyviin ja silloin olivat vihreitä. Tuki näiden näennäisesti tasaisten lohkojen joka painanteessa oli jääkansi et saa sit nähdä..
Eilen ajoin ohi. Keskemmällä aukee olivat tulleet näkyvillä. Tieltä katsottuna näyttivät ruskeilta. :-\
Lähempänä metsänreunaa ja lumen rajaa niin vihersi.. toivottavasti toipuvat tuosta ei kiinnostaisi pätkääkään alkaa uudelleen kylvämään..
-
Ruskea väri viittaa lajikeominaisuuteen. Ceylon punertaa, mutta useimmiten toipuu. Skagen on lajike, joka pysyy heleänvihreänä viimeiseen asti. Valitettavasti perinteiset kotimaiset lajikkeet eivät ole paljaan maan kasveja, Urholla väri muuttuu lumen vetäytyessä vihreästä ruskeaksi, ja lopulta kuivaksi mullokseksi.
-SS-
-
Ruskea väri viittaa lajikeominaisuuteen. Ceylon punertaa, mutta useimmiten toipuu. Skagen on lajike, joka pysyy heleänvihreänä viimeiseen asti. Valitettavasti perinteiset kotimaiset lajikkeet eivät ole paljaan maan kasveja, Urholla väri muuttuu lumen vetäytyessä vihreästä ruskeaksi, ja lopulta kuivaksi mullokseksi.
-SS-
Jos omat lajikkeet eivät toimi, niin automaatti tuo TOS-maksun myötä leivän ulkomaalaisten lajikkeiden kustannuksella. Näin saadaan sosialismi toimimaan ja kehitys pysähtymään.
-
Ruskea väri viittaa lajikeominaisuuteen. Ceylon punertaa, mutta useimmiten toipuu. Skagen on lajike, joka pysyy heleänvihreänä viimeiseen asti. Valitettavasti perinteiset kotimaiset lajikkeet eivät ole paljaan maan kasveja, Urholla väri muuttuu lumen vetäytyessä vihreästä ruskeaksi, ja lopulta kuivaksi mullokseksi.
-SS-
Ceyloniahan tuo on. Täytyisi käydä joku päivä tarkemmin tutkimassa jos nyt kuivahtaisi eka. Ei viitsi lähteä tarpomaan pellolle kun jo kymmenen metrin jälkeen on savea tuplasti kenkien kokoon nähden.
Jos olisin tavisviljelijä niin heikolta näyttäisi lannoitusikkuna. Viimeinen yöpakkanen oli lauantaita edeltävänä yönä ja nyt ei ennusteissa ainakaan näy pakkasia enää. Paljaille kohdille olisi lantaa voinut levittää mut paljon on vielä varjopaikkoja joissa lumi peittää kasvuston.
-
Ruskea väri viittaa lajikeominaisuuteen. Ceylon punertaa, mutta useimmiten toipuu. Skagen on lajike, joka pysyy heleänvihreänä viimeiseen asti. Valitettavasti perinteiset kotimaiset lajikkeet eivät ole paljaan maan kasveja, Urholla väri muuttuu lumen vetäytyessä vihreästä ruskeaksi, ja lopulta kuivaksi mullokseksi.
-SS-
Näillä seuduilla ei heleänvihreää ole tällä kertaa kuin ruis, jos sekään. Nimenomaisesti tällä kylällä on kylvössä vain Skagenia - väri on, kuten jo aiemmin kirjoitin, rusehtavan vihreä. Se, näyttääkö enemmän rusehtavalta vai vihreältä, riippuu pitkälti siitä, mihin aikaan ja missä valossa katselee, tietyissä valonkulmissa näyttää jopa punertavalta. Naapurikylällä onkin sitten Ceylonia, joka näyttää välillä vihreämmältä ja välillä rusehtavammalta kuin Skagen.
Mutta nämä havainnot ovat siis tieltä, vielä on aika pehmoista saapastella saven joukossa.
-
Tänään ei enää tarttunut savi saappaaseen. Paitsi jossakin varjossa.
Ehkä voisi kuivemman rinteen koittaa traktorilla että tuleeko raiteita.
-SS-
-
Mun ceyloni ollut lumen alla suurempi osa, nyt lähipäivinä tuleet esiin ja näillä lämmöillä näyttää vihreiltä, ne taitaa toipua, mutta salttua kans. Oisko noin puolet vielä lumen alla...
Mutta edeleen vaisuhkoa mitä salaojista tulee, vaikka lumi sulaa, vai onko se haihdunta niin kova?
-
Sukelsin saveen tyhjällä levittimellä. Vielä on paikoin liian kosteaa. 20 km etelämpänä kylvötyöt voisivat olla jo täydessä vauhdissa.
-SS-
-
Sukelsin saveen tyhjällä levittimellä. Vielä on paikoin liian kosteaa. 20 km etelämpänä kylvötyöt voisivat olla jo täydessä vauhdissa.
-SS-
Hukkasitko hyvän hallan?
-
Vähän nyt ollu liian pientä hallaa. Tämän aamun jäljiltä näkyi kylällä useammat sukellusjäljet. ::)
-
Ainakin syysvehnät on mun mielestä itellä hengissä. Tosin aika märkää on että jos täsä vartoilis vähäsen.
-
Vähän nyt ollu liian pientä hallaa. Tämän aamun jäljiltä näkyi kylällä useammat sukellusjäljet. ::)
Meillä päin oli juuri sopivat hallat. Ei juuri jälkeä jäänyt paitsi parissa notkokohdassa lätäkönpohjat oli sulia.
-
Lopputalven runsas lumipyry, joka pelasti oraat lähes 20 asteen pakkaselta, piti maan täysin sulana keskitalven lämpökauden jäljiltä.
Yöpakkaset jähmettivät lähinnä joitakin varjoisia metsänkainaloita, aukeilla lumi suli maahan sisään.
Jos tässä ei enää kevätsateita tule - mikä on todennäköistä - niin typpiliuos on valinta. Kokeilen kun sattuu sitä olemaan, muutamankymmenen kilon typpimäärä ainakin voisi ainakin tuuheuttaa oraita, että paljas maa peittyisi nopeammin.
-SS-
-
Mikähän on selitys?
Kaksi syysvehnälohko aukealla paikalla. Lajike molemmissa sama, ceylon. Toinen vihertää huomattavasti enemmän kuin toinen. Tämä joka vihertää niin siinä esikasvina apilanurmi joka kynnetty. Toisessa härkäpapu ja kevytmuokkaus..
-
KYNTÖ
En tiedä, kannatan aina kyntöä.
-
Yllättävän märkiä syysviljamaat, katsellut monessa kohtaa että vesi ihan pinnassa, olisko siellä kumminkin jossain kohtia routaa.
-
Yllättävän märkiä syysviljamaat, katsellut monessa kohtaa että vesi ihan pinnassa, olisko siellä kumminkin jossain kohtia routaa.
Saman huomasin kun eilen uteliaisuuttani yritin käydä katsomassa oraita. Jouduin tyytymään muutamaan metriin pellolla todeten et märkää on..
Haihdunta kyl reilua et viikonloppuna ei varmaan enää ongelmaa muualla kuin edelleen lumen alla olevilla kohdilla. Lannoitus olisi ollut kohtuu mielenkiintoinen tehdä..
-
Yllättävän märkiä syysviljamaat, katsellut monessa kohtaa että vesi ihan pinnassa, olisko siellä kumminkin jossain kohtia routaa.
Syysmuokatuilta pelloilta rupeaa pikkuhiljaa lammikot häviämään, mutta sanoisin, että syvemmällä on vielä routaa. Jatkuvat yöpakkaset hidastanevat sulamista. Kesantomaa tuntuu pikkukengän alla aika kovalta kiveltä, kulottuneeseen biomassaan kun ei aurinko ota yhtä vahvasti kiinni kuin tummaan saveen. Mettänrannoissa on takuuvarmasti routa, luntakin vielä.
Vähäinenkin routa hidastanee syysviljan kasvuunlähtöä. Aivan aurinkoisimmissa rinteissä ja tonttien kulmissa näkyy hieman vihertävämpää. Yleisilme ei vielä ole muuttunut.
-
Jos tässä ei enää kevätsateita tule - mikä on todennäköistä - niin typpiliuos on valinta. Kokeilen kun sattuu sitä olemaan, muutamankymmenen kilon typpimäärä ainakin voisi ainakin tuuheuttaa oraita, että paljas maa peittyisi nopeammin.
-SS-
Eiköhän vapun 5 cm:n lumiräntäkerros sentään salpietarin sulata...
-
Ei niistä nyt oikeen tiiä. Yleiskuvan perusteella "all in" - pellot paskua. On toki kylvä ja unohda-systeemilläkin sontaa. Sitten on varmaan perusruista mikä näyttää hyvältä, ehkä eksoottiset lajikkeet tuupertuu liikaan syysruuttailuun ja lannotteilla ynnä muilla herkuilla kyllästämiseen🤷♂️
-
Ei niistä nyt oikeen tiiä. Yleiskuvan perusteella "all in" - pellot paskua. On toki kylvä ja unohda-systeemilläkin sontaa. Sitten on varmaan perusruista mikä näyttää hyvältä, ehkä eksoottiset lajikkeet tuupertuu liikaan syysruuttailuun ja lannotteilla ynnä muilla herkuilla kyllästämiseen🤷♂️
Tuon ruutan jäljen kyllä näkee. Opin katkeran kantapääopin kautta, että syysviljan voi mahdollisesti tappaa talvi, vesi, lumi, mutta ahkera talvituhoruiskuttelu myöhään syksyllä tappaa varmasti talvituhoon sitten. Oras lienee herkempi pakkaselle kuin ilman ruiskuttamista. Vahapeite ym ?
-SS-
-
Kohta ei tarvi proagriaa eikä firmojen kasvuohjelmia, kun tekoälyltä voi pyytää neuvot viljelyyn. Saksalainen professori, joka itsekin viljelee, pyysi vehnän lannoitussuunnitelman ChatbotGPT:ltä.
https://www.agrarheute.com/pflanze/getreide/agrar-professor-laesst-ki-duengen-ergebnis-ueberrascht-605670
Näin tekoäly jakaa lannoitteen yksittäisiin lahjoihin:
Lannoite maaliskuun alussa: 200 kg/ha KAS, vastaa 54 kg N/ha
Lannoitteen levitys maaliskuun lopussa/huhtikuun alussa: 296 kg/ha CAN:lla, vastaa 80 kg N/ha
Lannoitteen levitys huhtikuun lopusta toukokuun alkuun: 296 kg/ha KAS, vastaa 80 kg N/ha
Yhteensä botti suosittelee levittämään 792 kg/ha KAS:ta, mikä vastaa typpimäärää 214 kg N/ha.
Käännetty google-kääntäjällä.
-
Ei niistä nyt oikeen tiiä. Yleiskuvan perusteella "all in" - pellot paskua. On toki kylvä ja unohda-systeemilläkin sontaa. Sitten on varmaan perusruista mikä näyttää hyvältä, ehkä eksoottiset lajikkeet tuupertuu liikaan syysruuttailuun ja lannotteilla ynnä muilla herkuilla kyllästämiseen🤷♂️
Tuon ruutan jäljen kyllä näkee. Opin katkeran kantapääopin kautta, että syysviljan voi mahdollisesti tappaa talvi, vesi, lumi, mutta ahkera talvituhoruiskuttelu myöhään syksyllä tappaa varmasti talvituhoon sitten. Oras lienee herkempi pakkaselle kuin ilman ruiskuttamista. Vahapeite ym ?
-SS-
On myös nähty ruutanjälki toisinkin päin. Naapuri takavuosina ruiskutti hybridirukiit ihan väkisin rypemällä ja jotain pieniä kiiloja jäi ajamatta. Ruiskuttamattomat kohdat kuoli lähes täysin talven aikana, ruiskutetuissa oli kasvatuskelpoinen kasvusto.
-
Skagenin väri alkaa vähitellen vihertyä. Oikein lämpimissä kohdissa väri muistuttaa kohta jo heleänvihreää.
-
Samoin Turanus ja Spencer. Jos ens viikolla kantais pelto sen verran että sais typet levitettyä.
-
Orasmaat alkavat olla kivikovan kuivia ja kevytmuokatut harmaita.
-SS-
-
Orasmaat alkavat olla kivikovan kuivia ja kevytmuokatut harmaita.
-SS-
Joko sait apulannan huiskittua? 🤔
-
Kävin eilen kävellen ja kuivaa on savi pinta. Huiska perään ja säkki kyytiin, no uria paikoitellen tuli, jospa loput huomen aamun pakkasilla.
-
Toimiiko ne typet jos levityksen jälkeen on pari viikkoa poutaa? Suorakylvetyssä taitavat ainakin jäädä pahnojen päälle.
-
Toimiiko ne typet jos levityksen jälkeen on pari viikkoa poutaa? Suorakylvetyssä taitavat ainakin jäädä pahnojen päälle.
Helppo vastaus: eivät toimi. Myös koetoiminnassa on havaittu, että kuivalla mulloksella pintalannoituksen tehokkuus voi jäädä puoleen sijoituslannoituksen tehoon verrattuna. Urean kohdalla tilanne on vieläkin heikompi, kunnon paahtava auringonpaiste, tuuli ja rutikuiva ilmamassa (eilen 23% suhteellinen kosteus!) voi hajoittaa kaikki ureat ilmaan nopeasti
Jos pintalannoitus toimisi varmasti kuivanakin keväänä, ei koko sijoituslannoitusta olisi koskaan tarvinnut keksiä. Maissilla on varren alaosasta kasvavat ilmajuuret, jotka hakevat rivien välistä lisäravinteet. Muilla viljoilla ei ravinnon otto maan pintaosista ole merkittävää.
-SS-
-
Rukiit sai typet mut vehnäpelloilla viä odottelen ku mettänreunoja. Ei ole niin huiput kuin odotin. Lumihome on tehnyt tuhoa varsinkin metsänreunoissa joista talven kelit eivät kaikkea sulattaneet. Pitkä lumipeite sulassa maassa tekee edelleen tehtävänsä, toki nämä talvet ovat vähissä. Rikkoakin pitää pari kolme ha. Onneksi kuitenkin näinkin hyvät kun hinnat on kiinni niin rikkominen ois tullut todella kalliiksi.
-
Edelleen on ruisvehnät täyden lumipeitteen alla, kun lohkot ns. lumisia eikä kotoaukealla. Tässä näkee jo naapurin syysvehnästä, että väri vaihtuu pikkuhiljaa vihreästä ruskeaksi kun kelit ns. tappavia. Öisin pakkasta ja päivisin muutama aste plussaa. Onneksi omat vielä lumen alla, nää kelit parempi pysyä piilossa. Ennustetta kun katsoo, aika myöhäistä kevättä tekee. Ei tarvi edes unelmoida, että ennen vappua pääsisi lannoitteita levittämään, lumien sulattua pellot ei kanna kun yöpakkasetkin lienee ohi. Mikäpä kiire tässä, suht normaalisti kevät etenee, viikko eteenpäin ja pelloilla vähemmän lunta.
-
Tänä aamuna ajoin loput, ison ojan vedet kunnolla jäässä. Kuitenkin lämmintä päivällä. Ne oraat jotka tuli ensimäisena esiin, tallattu ja syöty, peuroja riittä ja taisin nähdä muutaman kauriin.
Yksi kiila jossa lunta edeleen, sinne meni kans lantaa nytte, saa nähdä kun ne sullaa ja lanta myöe, imeytyykö se maahan?
-
Empä muista et olis syysviljat koskaan näyttäneet näin hyviltä kuin nyt. Nyt uskaltaa jo sanoa kun tuskin enää yöpakkasia tulee.
Mut sit se harmillinen asia. Lietesäiliö melko tyhjä ja luomulantojen hinnat pilvissä ja luomuviljan hinta alhaalla niin melko luomua tulee nyt sit tuosta sadosta :-\
-
Putleri ryssii viljasopimukset, niin kohta on taas viljan hinnat kohdillaan 😊
-
Empä muista et olis syysviljat koskaan näyttäneet näin hyviltä kuin nyt. Nyt uskaltaa jo sanoa kun tuskin enää yöpakkasia tulee.
Niin se tuulensuunta kääntyy, vielä pari viikkoa sitten pelottelit itseäsi uusintakylvöillä...
-
Empä muista et olis syysviljat koskaan näyttäneet näin hyviltä kuin nyt. Nyt uskaltaa jo sanoa kun tuskin enää yöpakkasia tulee.
Niin se tuulensuunta kääntyy, vielä pari viikkoa sitten pelottelit itseäsi uusintakylvöillä...
Ne näytti silloin tosi pahoilta, mut onneksi toipuivat. Syysvehnäkasvusto meni ihan ruskeaksi mut kaikki oikeat viljelijät kai tiesi et normaali juttu ettei haittaa. En muista vain et noin "tehokkaasti" olisi vetänyt ruskeaksi ja sit takaisin vihreäksi. ;D
Muisti on tietysti lyhyt mut en juuri muista et noin hyviä kasvustoja olisi ihan viimeaikoina ollut. Lähes joka vuosi kuitenkin yritetty vähintään syysvehnää kylvää..
Putleri ryssii viljasopimukset, niin kohta on taas viljan hinnat kohdillaan 😊
Nooh sitä odotellessa, en nyt kuitenkaan ala henkeä pidättämään. Itse ajattelen et vaikka tuo viljasopimus kariutuisi niin viljan hinnan ylireagointia ei enää tapahtuisi siinä kun ei voita kuin viljelijä (ja joitakin jotka johdannaisilla kauppaa käyvät). Ajatus siis että kaikin tavoin yritetään pitää viljan hinta "aisoissa" vaikka mitä tapahtuisi..
-
Näillä seuduin syysvehnät näyttävät nyt ihan tavallisilta. Parempiakin on ollut, jos tosin huonompiakin. Apulanta siellä jo odottelee, jos vaikka sulaisi...
-
Näillä seuduin syysvehnät näyttävät nyt ihan tavallisilta. Parempiakin on ollut, jos tosin huonompiakin. Apulanta siellä jo odottelee, jos vaikka sulaisi...
Neljän viikon sademäärä oli 0,9 mm. Tänä aamuna satoi lisää muutaman ropsauksen, pisara pyörii sademittarin pohjalla. Ehkä se nyt suli sitten. 17.3. oli viimeinen tukeva pintarouta pellolla ja sopiva lannoitusikkuna. Mutta sen jälkeen vettä ja räntää satoi 40 mm, tuskinpa ilman ravinnetappioita olisi selvinnyt. Huhtikuun lopun suuren lumipyryn eristävä vaikutus oli niin hyvä, että se pelasti syysoraat. No, ensimmäinen typpiruiskutus varmaan tulee tehdyksi aikaisen rikkaruiskutuksen yhteydessä. Ja sen jälkeen 10 litraa parin viikon välein.
-SS-
-
Nyt ensimmäinen typpiruiskutus lienee mahdollinen. Lienee syytä pysyä lannoitekilon
tuottomaksimin pienemmällä puolella, koska kiinnityksien yli menevä osuus voi olla
luovutettava lähes ilman. Jos saisi riittävästi kiloja houkutelluksi pienillä typpiannoksilla.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_05052023A.jpg)
Kuva: Ceylon 5.5.2023. Befert CAN 200 kg/ha
-SS-
-
Noi ss kuvassa linee kehityneet edemmälle kun mun ceyloni, se paljasti itsensä pääsiäisenä. Salttua sen sata kg/ha N saanut, mutta ne kovat pakkaset hieman kärvisetelleet lehtien päät? Muuten ne on hyvän näköisiä ja satannut usemman kerran viime viikolla.
-
Nyt ensimmäinen typpiruiskutus lienee mahdollinen. Lienee syytä pysyä lannoitekilon
tuottomaksimin pienemmällä puolella, koska kiinnityksien yli menevä osuus voi olla
luovutettava lähes ilman. Jos saisi riittävästi kiloja houkutelluksi pienillä typpiannoksilla.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_05052023A.jpg)
Kuva: Ceylon 5.5.2023. Befert CAN 200 kg/ha
-SS-
Niin, apulantaa et ilmeisesti ostanut lopulta lainkaan? Ja typpiliuosta on kaiketi hamstrattuna kontti kaupalla, vai miten meinaat saada vehnän kasvamaan (tai valkuaisen) , jos kasvukauden olot osuvat nappiin?
-
Nyt ensimmäinen typpiruiskutus lienee mahdollinen. Lienee syytä pysyä lannoitekilon
tuottomaksimin pienemmällä puolella, koska kiinnityksien yli menevä osuus voi olla
luovutettava lähes ilman. Jos saisi riittävästi kiloja houkutelluksi pienillä typpiannoksilla.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_05052023A.jpg)
Kuva: Ceylon 5.5.2023. Befert CAN 200 kg/ha
-SS-
Niin, apulantaa et ilmeisesti ostanut lopulta lainkaan? Ja typpiliuosta on kaiketi hamstrattuna kontti kaupalla, vai miten meinaat saada vehnän kasvamaan (tai valkuaisen) , jos kasvukauden olot osuvat nappiin?
Rehuvehnän hinta - joskin reilusti alle 200€ sekin- lienee edelleen syksyllä parempi kuin leipävehnän, joten unohdan valkuaisen. Eli kutitan muutamallakymmenellä typpikilolla lisärehevyyttä (ikääntynyttä konttitavaraa kyllä) korrenkasvuun asti, ja jätän sikseen.
Lähiviljavat ovat tuplasti täynnä 400 euron viljaa, eikä vientiä tällä vuosikymmenellä saada käyntiin, joten ottaa sen minkä lähesluomu antaa, eikä siitä sen enempää.
Keinolannoitetaloudessa ei ole viiden tonnin satoon yksistään riittävää lantapenkkiä siellä mullassa. Kuustonnarikin on tuskassa semmoisen 200 kg N tasolla. Eli vielä pitäisi suursäkki hehtaarille jostakin haalia. Ei kiitos.
-SS-
-
Syysvehnä kärsii kuivuudesta hiesuilla. Ainaisessa lätäkköaukossa on nyt hyvä syysvehnä, koska kosteus pysyy niissä notkelmissa pisimpään.
Kylmät ja kuivat ilmat eivät ole kortta juuri tehneet, tuuheaa nilkankorkuista kasvustoa on, ja halkeamat sen kun levenevät. Toivottavasti Kinvaran runsas 2 l/ha poistaa alkavan mataraongelman. Valkuaisessa pyrkimys on päästä alle 8%
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_04062023A.jpg)
Kuva. 04.06.2023
-SS-
-
Kuivuuskatastrofi on tulossa. Kasvustot kärsii jo kuivuudesta, multavimpia kohtia lukuun ottamatta. Isompia sateita ei ole tulossa, lämpötila kipuaa ensi viikolla jo hellelukemiin. Katovuosi varmistuu. Hinnat on sykksyllä paremmat kuin nyt, ei toki huippuhintoihin päästä.
-
Kuivuuskatastrofi on tulossa. Kasvustot kärsii jo kuivuudesta, multavimpia kohtia lukuun ottamatta. Isompia sateita ei ole tulossa, lämpötila kipuaa ensi viikolla jo hellelukemiin. Katovuosi varmistuu. Hinnat on sykksyllä paremmat kuin nyt, ei toki huippuhintoihin päästä.
Tilanne ei kuitenkaan ole suurimmassa osassa Suomea 2018 kaltainen, kosteutta on liikaakin. Silloin 2018 vuonna kuivuus ylettyi Keski-Suomeen saakka. Siksi hinnat eivät ole liikkuneet mihinkään, ja tilanne on aika erilainen, kun ajattelee, että 2017 vuonna oli jo takana märkyyden aiheuttama katovuosi Sisä-Suomessa, silloin Lounais-Suomen ennätyssato ei riittänyt korvaamaan menetyksiä. 2022 vuosi saattoi hyvin ollakin kymmenen vuoden ennätyssatovuosi Suomessa, viljaa jäi tiloille normaalia enemmän, niillä yksistään saataisiin vuoden 2023-2024 kulutuskausi hyvin täytetyksi.
-SS-
-
Saman suuntaisia havaintoja olen tehnyt: syysvehnä kärsii kuivuudesta, ruis kasvaa paremmin. Vehnäpelloilla en ole nähnyt vielä raveja, että kukaan olisi korrenvahvistajaa ajanut. Tuskin sitä nyt edes tarvitaan ja uskaltaako mitään sellaista edes ajaa näin pirun kuivalla, ja helteet häämöttävät horisontissa...
-
Vehnäpelloilla en ole nähnyt vielä raveja, että kukaan olisi korrenvahvistajaa ajanut.
Aura-syysvehnä tarvitsee korrenvahvistajan, jos karjanlantaa on satatonnia hehtaarilla alla, ja viisisataa kiloa salpietaria päällä. Mutta se jäi jo kahdeksankymmenluvulle.
Ihmettelen, miten Suomen yleisimmistä syysvehnistä esimerkiksi Ceylon , valmiiksi 40 cm korkeana täysikasvuisenakin, hyötyisi korrenvahvistuksesta. Pelkästään Broadway Star ym. lyhentävät Ceylonin kortta, niin että tähkien noukkiminen terälle vaatii jo tarkkaavaisuutta.
-SS-
-
Hyvälaatuiset menevät monella rehuksi, alhaisen valkuaisen takia, ja kevätvehnät ovat menossa oikeasti rehuksi. Ceylon nyt vaan on sellainen, että se tarvitsee enemmän kuin nitraattidirektiivin typpilannoituksen, eli paljon varastotyppeä. Yaran koepelloilla selvisi karu totuus; Ceylon muuttaa lannoituksen ensi sijassa sadoksi, vasta toissijaisesti valkuaiseksi.
(https://www.yara.fi/link/622b9a5cf244482db2776a39f0eaa7ae.aspx)
Kuva: Yara Kotkaniemi lannoituskokeet
Jos saisi kylvetyksi tuota Aspektia lisäykseen, siinä näyttäisi olevan kohtuu valkuainen, ja on reilusti Ceylonia pitempi. T
-SS-
-
Olen huomannut sen että ceylon vastaa hyvikin lannoitukseen, vaikka kesä 22 ei tullukaan mitään.
Laput tuli, 5t/ha valkuainen 12,6 82 hlp
-
Hyvälaatuiset menevät monella rehuksi, alhaisen valkuaisen takia, ja kevätvehnät ovat menossa oikeasti rehuksi. Ceylon nyt vaan on sellainen, että se tarvitsee enemmän kuin nitraattidirektiivin typpilannoituksen, eli paljon varastotyppeä. Yaran koepelloilla selvisi karu totuus; Ceylon muuttaa lannoituksen ensi sijassa sadoksi, vasta toissijaisesti valkuaiseksi.
(https://www.yara.fi/link/622b9a5cf244482db2776a39f0eaa7ae.aspx)
Kuva: Yara Kotkaniemi lannoituskokeet
Jos saisi kylvetyksi tuota Aspektia lisäykseen, siinä näyttäisi olevan kohtuu valkuainen, ja on reilusti Ceylonia pitempi. T
-SS-
Mistäs löysit tietoa tuosta aspektista?
-
Aspektia on ainakin Tilasiemenen siemenviljelijöillä, Syysviljaillassa heinäkuussa oli myös esillä.
Katselin Luken koeruututuloksia, ja päätin kokeilla. Ja Turanusta ei ollut tuossa sopivasti kellään,
joten otin sitten Aspektia, ja se oli melko edullinen säkkikin.
-SS-
-
Aspektia on ainakin Tilasiemenen siemenviljelijöillä, Syysviljaillassa heinäkuussa oli myös esillä.
Katselin Luken koeruututuloksia, ja päätin kokeilla. Ja Turanusta ei ollut tuossa sopivasti kellään,
joten otin sitten Aspektia, ja se oli melko edullinen säkkikin.
-SS-
Mitenhän hitossa mä en nyt löytänyt mitäkään vertailua. Nooh täytyy yrittää googletella uudestaan..
-
Aspektia on ainakin Tilasiemenen siemenviljelijöillä, Syysviljaillassa heinäkuussa oli myös esillä.
Katselin Luken koeruututuloksia, ja päätin kokeilla. Ja Turanusta ei ollut tuossa sopivasti kellään,
joten otin sitten Aspektia, ja se oli melko edullinen säkkikin.
-SS-
Mitenhän hitossa mä en nyt löytänyt mitäkään vertailua. Nooh täytyy yrittää googletella uudestaan..
http://px.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/maatalous/maatalous__lajikekokeet__julkaisuvuosi_2022__sato__syysvehn%C3%A4/?rxid=410d8271-72f5-455f-8b46-f5ec2f191f6d
Valitset "viralliset lajikekokeet"
Valitse mittarilajikkeeksi Urhon
Valitse vertailtavat lajikkeet vaikka "kaikki"
Valitse ominaisuus vaikka "kaikki"
Sitten "viimeisestä valitset vaikka"estimaatti" ja "suhdeluku"
Aspekt on siellä listalla
-SS-
-
Aspektia on ainakin Tilasiemenen siemenviljelijöillä, Syysviljaillassa heinäkuussa oli myös esillä.
Katselin Luken koeruututuloksia, ja päätin kokeilla. Ja Turanusta ei ollut tuossa sopivasti kellään,
joten otin sitten Aspektia, ja se oli melko edullinen säkkikin.
-SS-
Mitenhän hitossa mä en nyt löytänyt mitäkään vertailua. Nooh täytyy yrittää googletella uudestaan..
http://px.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/maatalous/maatalous__lajikekokeet__julkaisuvuosi_2022__sato__syysvehn%C3%A4/?rxid=410d8271-72f5-455f-8b46-f5ec2f191f6d
Valitset "viralliset lajikekokeet"
Valitse mittarilajikkeeksi Urhon
Valitse vertailtavat lajikkeet vaikka "kaikki"
Valitse ominaisuus vaikka "kaikki"
Sitten "viimeisestä valitset vaikka"estimaatti" ja "suhdeluku"
Aspekt on siellä listalla
-SS-
Sivumennen sanoen, helkkarin hankalaksi meni lajikekokeiden tulosten tutkiminen, kun ne muutettiin tuohon muotoon, aiempi taulukkotapa oli paljon helppolukuisempi, vertailu oli paljon helpompaa.
-
Haun tuloksen voi siirtää Exceliin, siellä on mahdollista lajiotella esimerkiksi kasvuajan mukaan ja toissijaisesti sadon ja kolmanneksi esimerkiksi valkuaispitoisuuden mukaan. Niin löytyy sellaiset ehdokkaat, jotka sopivat itselle.
Ohran ja syysvehnän siemenen sain jo järjestetyksi, mutta kevätvehnä WPB Troy tuntuu kestävän lokakuun lopulle. Täytyy miettiä, jos sitä Selinaa sitten kuitenkin. Tai jos ei jaksa lotrata typpiliuoksen kanssa, Manu kevätvehnää kun vielä saisi ? Sen voisi sekoittaa lujakortisemman vehnän kanssa ja viljellä sekakasvustona. Sekakasvustoilla on saatu ääriolosuhteissa paremmat sato- ja laatutulokset, kun etukäteen ei tiedä, onko tulossa kuivuus vai kostea tautivuosi.
-SS-
-
Jos vielä kelit salli, niin laitan syysvehnää. Kuinka vihkoon menee, jos en peittaa, kun se on tässä tilanteessa hiukan hankalaa?
-
Jos vielä kelit salli, niin laitan syysvehnää. Kuinka vihkoon menee, jos en peittaa, kun se on tässä tilanteessa hiukan hankalaa?
Itse laitan peittaamatonta syysvehnää vielä maahan tämän kuun loppuun asti. Nyt on pakko keskittyä puimiseen.Ilman apulantaa kylvän. Keväällä sitten pelkkää typpeä. Tosin nuo syysvehnälohkot kirkuvat vihreää fosforimäärää maaperänäytteissä.
-
Oli pellot vihreänä vesiheinää ja muuta leveälehtistä, on varmaa että syksyn aikana tuo puskee pinnalle kiusaamaan vehnää tai ruista. Nuo syyskäyttöön tarkoitetut aineet on varmasti hyviä, mutta melko hintavia. Onko raatilaisilla kokemusta esim. Trio:n tai mcpa:n käytöstä syksyllä.
Tiedän että noilla aineilla ei ole käyttölupaa syksylle, mutta ajatuksena ja pohdintana tiedustelen.
-
Jos vielä kelit salli, niin laitan syysvehnää. Kuinka vihkoon menee, jos en peittaa, kun se on tässä tilanteessa hiukan hankalaa?
Monet kylvävät peittaamattomalla siemenellä ja saavat silti samanlaisia satoja kuin muutkin. Aikaisessa kylvössä peitattu siemen lienee varmempi, lumihometta ajatellen. Mutta nythän kylvöt venyvät myöhäisemmälle, joten lumihomeriskikin pienenee, vaikka kylväisi puhtaalla siemenellä.
-
Oli pellot vihreänä vesiheinää ja muuta leveälehtistä, on varmaa että syksyn aikana tuo puskee pinnalle kiusaamaan vehnää tai ruista. Nuo syyskäyttöön tarkoitetut aineet on varmasti hyviä, mutta melko hintavia. Onko raatilaisilla kokemusta esim. Trio:n tai mcpa:n käytöstä syksyllä.
Tiedän että noilla aineilla ei ole käyttölupaa syksylle, mutta ajatuksena ja pohdintana tiedustelen.
MCPA (Metaxon) on rekisteröity myös syyskäyttöön. Oletko kylvänyt jo? Miten olisi suorakylvö + roundup-ruiskutus? Toinen vaihtoehto on kyntö, multaa kyllä moskat aika hyvin.
-
On kylvetty. Oli vaan sen verran hoppu että ajoin lautasella ja perää ruista. Ei enää uskalla glyfoa laittaa.
En ollutkaan tietoinen, että MCPA on hyväksytty syys käyttöön, sillä meinaan lähtis noi rikat mitä sieltä on tulossa. Pitääkin tutkia tarkemmin.
-
Jos vielä kelit salli, niin laitan syysvehnää. Kuinka vihkoon menee, jos en peittaa, kun se on tässä tilanteessa hiukan hankalaa?
Monet kylvävät peittaamattomalla siemenellä ja saavat silti samanlaisia satoja kuin muutkin. Aikaisessa kylvössä peitattu siemen lienee varmempi, lumihometta ajatellen. Mutta nythän kylvöt venyvät myöhäisemmälle, joten lumihomeriskikin pienenee, vaikka kylväisi puhtaalla siemenellä.
Monet kylvää myös ilman syyslannoitusta. Jos se vehnä kasvaa 5 cm mittaisekseksi oraaksi niin paljonko se tarvii syyslannoitusta?
Sanoisin et paperilla kannattaa käyttää pussityppeä syksyllä maksimit ja levittää nekin sitten keväällä. Tulee taatusti parempi satovaste..
-
Miten onnistuu jos kynnetyn pellon vetää tasurilla ja kylvää siemenet huiskalla, sekä multaa vaakatasojyrsimellä, vai jättääkö jyrsin siemenet pintaa, eli pitäiskö mullata äkeellä
-
Multaa lapiorullaäkeellä
-
Jos vielä kelit salli, niin laitan syysvehnää. Kuinka vihkoon menee, jos en peittaa, kun se on tässä tilanteessa hiukan hankalaa?
Viime syksynä oli "koeruutu" peittaamatonta, kylvökone kotona siilosta kukkuralleen ja noin 10ha sillä kylvin tyytyväisenä etäpelloilla. Sitten jatkoin peitatulla säkkitavaralla, varmistelin ettei lopu siemen kesken kaukana. Ei loppunut, jäi peitattua ylikin tonni kaks. Keväällä kasvustossa ero kuin leikattuna, reunakierrokset ja se osa minne peittaamaton riitti, harvaa ja talven kiusaamaa. Peitatulla täydellinen kasvusto. Ainoastaan huippukesä pelasti tuon peittaamattoman, siitäkin tuli kelpo sato kun pensoi ihan käsittämättömiä lyhteitä. Peitatulta osalta 7 tonnin tienoilla.
Tällä kokemuksella en enää kylvä peittaamatta. Nyt kylvän isolla kädellä ruisvehnää kun olosuhteet ainakin toistaiseksi täydelliset siihenkin hommaan, ja kaikki siemen peitattua.
-
Rukiin pintalevityksessä varpajyrä - äes ehkä olisi tehokkain, koska multaussyvyys on tasainen. Lapiorullaäes peittää osan siemenistä melko syvään, ja osa jää pintaan
Olen kummallakin tavalla tehnyt, ja mielestäni joustopiikkiäes tekee tasaisemman jäljen.
Lapiorullaäes toisaalta sekoittaa epätasaisella pellolla paikkaansa siemenet eikä vedä niitä mahdollisiin uriin.
-SS-
-
Vasta 4,5ha olen ceylonia kylvänyt, yhen siantonkiman SV lohkon kynsin ja äestin päisteet ainoastaan. Ettei rytkäyttele kylvötraktoria kovin.
Peittaamaton siemen ja lannoite 0. Vielä jos saisi 10ha sänkeen. Glyfoo ekana ja sit kylvö.
-
Tuleeko noista rikkakaveista mitä puinnin jälkeen on peltoon jäänyt ongelmaa, kun tarkoitus on kyntää ja muokata ja kylvää syysvehnää?
Poutineilla lohkoilla on ollut ihan hurjasti mataraa ja muuta rikkaruohoa. Eli tuleeko ne vielä sieltä kynnönkin alta haittaamaan vehnän orastumista? Aika ei oikein riitä enää niiden ruiskuttamiseen.
-
Tuleeko noista rikkakaveista mitä puinnin jälkeen on peltoon jäänyt ongelmaa, kun tarkoitus on kyntää ja muokata ja kylvää syysvehnää?
Poutineilla lohkoilla on ollut ihan hurjasti mataraa ja muuta rikkaruohoa. Eli tuleeko ne vielä sieltä kynnönkin alta haittaamaan vehnän orastumista? Aika ei oikein riitä enää niiden ruiskuttamiseen.
Ei mitään ongelmia, jos kyntö sujuu ja löytyy esiaurat/kuorimet. Juolavehnä on sellainen mikä voi seuraavana vuonna kiusata, jos sitä on oikein paljon.
-
Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?
-
Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?
Fosfori voisi varmaan auttaa vahvistumista talven koettelemuksiin jos ennestään tarjolla on kovin vähän.
Typpeä en ole antanut, tavallisesti esikasvina ollut joku typensitoja ja olen tuudittautunut siihen :-)
Yhtä hyvin (tai huonosti) ovat talvehtineet kuin lannoitetutkin.
-
Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?
Varmasti onnistuu, sillä syysvehnällä talvehtiminen ratkaisee sen, onko sato 0 kg/ha, 3000 kg/ha vai 5500 kg/ha. Mutta syyslannoitus on yhtenä tekijänä siinä, tuleeko satoa vaikkapa 7500 kg/ha. On muistettava, että monet lannoittamatta kylvävät hallitsevat karjanlannan kyllästämää maaperää, jolloin liukoiset kalit ja fosforit ovat varsin riittävät ilmankin mitään syyslannoitusta. Jos haluat varmistaa satokilpailutasot, suosittelisin levittämään moniravinteista edes hiukan.
Omalta osaltani katson, että syysvehnää on kaikilla niin paljon himossa kylvää, että on parasta ehkä kääntää rattia toisaalle päin ja panostaa kevätvehnään ja ohraankin enemmän kuin syysvehnään. Rehuvehnä tökkii myydä tällaisena vuotena ensimmäiseksi, sitten syysvehnä ja vasta viimeiseksi korkean valkuaisen kevätvehnä. Lisäksi kestorikkakasvit tuntuvat runsastuvat syysvehnän viljelyssä, kun pohjavesialueella ei ole Broadway tai Monitor/Attribut super vaihtoehto. Eilen vasta Roundupilla kävin syysvehnän sängellä, että olisi jotakin vihreää ruiskutettavana. Että viikon ajan pitänee vielä odottaa, silloin ei ainakaan syyslannoitus ole järkevää, kun suurimmat sadot on jo poissuljettu. Toisenlaisia mielipiteitä varmasti tulee lähes naapurista, mutta näillä nyt on kaksikymmentä tonnia varastovosfaattia pellossa valmiiksi, ja orgaaninen typpi vasta alkaa liueta näin syksymmällä.
Muut sänget vasta paljastuivat, maata pitkin leikattuna siellä ei ole ruiskutettavaa, vaikka juolanjuurta maassa jo on.
-SS-
-
Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?
Varmasti onnistuu, sillä syysvehnällä talvehtiminen ratkaisee sen, onko sato 0 kg/ha, 3000 kg/ha vai 5500 kg/ha. Mutta syyslannoitus on yhtenä tekijänä siinä, tuleeko satoa vaikkapa 7500 kg/ha. On muistettava, että monet lannoittamatta kylvävät hallitsevat karjanlannan kyllästämää maaperää, jolloin liukoiset kalit ja fosforit ovat varsin riittävät ilmankin mitään syyslannoitusta. Jos haluat varmistaa satokilpailutasot, suosittelisin levittämään moniravinteista edes hiukan.
Omalta osaltani katson, että syysvehnää on kaikilla niin paljon himossa kylvää, että on parasta ehkä kääntää rattia toisaalle päin ja panostaa kevätvehnään ja ohraankin enemmän kuin syysvehnään. Rehuvehnä tökkii myydä tällaisena vuotena ensimmäiseksi, sitten syysvehnä ja vasta viimeiseksi korkean valkuaisen kevätvehnä. Lisäksi kestorikkakasvit tuntuvat runsastuvat syysvehnän viljelyssä, kun pohjavesialueella ei ole Broadway tai Monitor/Attribut super vaihtoehto. Eilen vasta Roundupilla kävin syysvehnän sängellä, että olisi jotakin vihreää ruiskutettavana. Että viikon ajan pitänee vielä odottaa, silloin ei ainakaan syyslannoitus ole järkevää, kun suurimmat sadot on jo poissuljettu. Toisenlaisia mielipiteitä varmasti tulee lähes naapurista, mutta näillä nyt on kaksikymmentä tonnia varastovosfaattia pellossa valmiiksi, ja orgaaninen typpi vasta alkaa liueta näin syksymmällä.
Muut sänget vasta paljastuivat, maata pitkin leikattuna siellä ei ole ruiskutettavaa, vaikka juolanjuurta maassa jo on.
-SS-
Pitää myös muistaa, että jos kevätlannoituksen levittää vasta joulun jälkeen, menetetään sadosta vähintään neljät tonnia jokaiselta joulun yli menevältä päivältä. Siinä on tapanintanssit jätettävä väliin, jos meinaa saada yhtään mitään. Tämä näkyy ongelmana mm. Yhdysvalloissa, jossa joulua erehdytään juhlimaan vasta silloin 25. päivä. Sitten mennään vaan vanhalla muistilla, eikä tajuta levittää apulantaa ennen kuin on liian myöhäistä. Jotkut uskovaiset levittävät vasta loppiaisen jälkeen ja sitten vaaditaan kriisitukea. Omaa tyhmyyttä, kun ei mennä ajoissa pellolle.
-
21ha rapsia taimella, 25ha granattia ja 12ha ceylonia kylvettynä myös. Heti sateen jälkeen kynnetyt erinomaisessa kunnossa.
Enää ei ehdi maat puhaltumaan kylvökuntoon ennen sunnuntain sadetta. Heitin 350kg Igloota ohran sängelle, huomenna kakkaa kaveriksi ja lautasmuokkaus. Laskin, et siemen 85€ ja kp-tuki 50€ ni tämmönen Tamin low risk - high reward kokeilu.
-
Miten onnistuu jos kynnetyn pellon vetää tasurilla ja kylvää siemenet huiskalla, sekä multaa vaakatasojyrsimellä, vai jättääkö jyrsin siemenet pintaa, eli pitäiskö mullata äkeellä
Mä vedin syysvehnän nyt kyntö - äes - huiska-äes.
Katsotaan keväällä sitten miten äijän kävi.
-
Rukiit kylvetty. Lautasella muutaman kerran vahaa ohramaata. Nyt vaan alkaa ohra tulemaan pintaan voimallisesti, mahtaako tuosta tulla ongelmaa. Vähän ihmettelen mistä sitä on peltoon noin paljon lentänyt. Puidessa konttasin ja ei löytynyt kun ihan yksittäisiä jyviä.
Onko muilla ollut ongelmaa jääntiviljasta ruis/vehnä kasvustossa. Sen olen oppinut, että jos meinaa syysvehnää laittaa rukin perään, niin silloin olisi syytä kyntää.
-
Rukiit kylvetty. Lautasella muutaman kerran vahaa ohramaata. Nyt vaan alkaa ohra tulemaan pintaan voimallisesti, mahtaako tuosta tulla ongelmaa. Vähän ihmettelen mistä sitä on peltoon noin paljon lentänyt. Puidessa konttasin ja ei löytynyt kun ihan yksittäisiä jyviä.
Onko muilla ollut ongelmaa jääntiviljasta ruis/vehnä kasvustossa. Sen olen oppinut, että jos meinaa syysvehnää laittaa rukin perään, niin silloin olisi syytä kyntää.
Ei kai jo syksyllä itävästä kevätviljasta mitään haittaa ole, talvihan ne tappaa varmasti.
Jos sitä on oikein paljon syysviljan oraan seassa niin voi heikentää syysviljan talvehtimista siellä seassa mädäntyessään.
-
Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?
Varmasti onnistuu, sillä syysvehnällä talvehtiminen ratkaisee sen, onko sato 0 kg/ha, 3000 kg/ha vai 5500 kg/ha. Mutta syyslannoitus on yhtenä tekijänä siinä, tuleeko satoa vaikkapa 7500 kg/ha. On muistettava, että monet lannoittamatta kylvävät hallitsevat karjanlannan kyllästämää maaperää, jolloin liukoiset kalit ja fosforit ovat varsin riittävät ilmankin mitään syyslannoitusta. Jos haluat varmistaa satokilpailutasot, suosittelisin levittämään moniravinteista edes hiukan.
Omalta osaltani katson, että syysvehnää on kaikilla niin paljon himossa kylvää, että on parasta ehkä kääntää rattia toisaalle päin ja panostaa kevätvehnään ja ohraankin enemmän kuin syysvehnään. Rehuvehnä tökkii myydä tällaisena vuotena ensimmäiseksi, sitten syysvehnä ja vasta viimeiseksi korkean valkuaisen kevätvehnä. Lisäksi kestorikkakasvit tuntuvat runsastuvat syysvehnän viljelyssä, kun pohjavesialueella ei ole Broadway tai Monitor/Attribut super vaihtoehto. Eilen vasta Roundupilla kävin syysvehnän sängellä, että olisi jotakin vihreää ruiskutettavana. Että viikon ajan pitänee vielä odottaa, silloin ei ainakaan syyslannoitus ole järkevää, kun suurimmat sadot on jo poissuljettu. Toisenlaisia mielipiteitä varmasti tulee lähes naapurista, mutta näillä nyt on kaksikymmentä tonnia varastovosfaattia pellossa valmiiksi, ja orgaaninen typpi vasta alkaa liueta näin syksymmällä.
Muut sänget vasta paljastuivat, maata pitkin leikattuna siellä ei ole ruiskutettavaa, vaikka juolanjuurta maassa jo on.
-SS-
Pitää myös muistaa, että jos kevätlannoituksen levittää vasta joulun jälkeen, menetetään sadosta vähintään neljät tonnia jokaiselta joulun yli menevältä päivältä. Siinä on tapanintanssit jätettävä väliin, jos meinaa saada yhtään mitään. Tämä näkyy ongelmana mm. Yhdysvalloissa, jossa joulua erehdytään juhlimaan vasta silloin 25. päivä. Sitten mennään vaan vanhalla muistilla, eikä tajuta levittää apulantaa ennen kuin on liian myöhäistä. Jotkut uskovaiset levittävät vasta loppiaisen jälkeen ja sitten vaaditaan kriisitukea. Omaa tyhmyyttä, kun ei mennä ajoissa pellolle.
...kohtuuankaraa vidduilua SS:lle...😉...odottelemme vastausta...😉
-
No tässä on ysitonnareita viljelevä lähellä, ja on aina vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin kevätlevityksillä.
Omilta koealoilta olen tuon huomannut, että kevään lannoitus pitää saada kosteuden vetäytymisen mukana painumaan juuristokerrokseen eikä pinnan tuhkaan. Jos kevät on lämpimän tihkusateinen, eikä rutikuivan sateeton maaliskuulta asti, ei sillä ole mitään väliä, milloin sinne muistaa levittimellä mennä.
-SS-
-
;D
Tässä on tuo maalajijuttu ja se, kuinka paljon typpeä irtoaa keväällä maaperästä. Täysin hiekkamonttuperiaatteella lannoitetta saa lyödä päivittäin, mutta jos on jotain orgaanista ainesta, typpikierto toimii tavalla tai toisella. Ja sitten kuinka se eliö ja olio pitää typpiputiikkia käynnissä. Jos nyt vähänkin on jotain viljelykiertoa ja multavaa maata, niin se kahdeksan tonttua onnistuu syysvehnällä suhteellisen varmasti vuosittain. Paitsi jos ei huolehdi siitä, että ravinnetasapaino on koko kasvukauden toimiva. Se tietää ruiskukoktailia ja/tai kauheaa paskan tinttaamista etukäteen. Tämä vuosi on ollut haastava kuivuuden vuoksi, mikä korostaa maan kasvukunnon ja maalajin merkitystä. Mutta kyllä se huhtikuun levityskin toimii ihan hyvin, jos puitteet ovat kohdillaan.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
-
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee.
Apulantaa? Karjanlantaa?
-
Kyvömuokkaus tuottaa vähän päänvaivaa, syysvehnälle tarkoitettu ala on kynnetty, mutta ei taidan enää tänä syksynä kuivua. Miten tuo onnistuisi jos menisi kertaalleen s-piikkiäkeellä ja kylväisi vähän nihkeään maahan? Pääosin savimaita tämä ala. Keväällähän tuollainen tuottaa huonon lopputuloksen mutta syysviljallaa ehkä onnistuu?
-
Kai se viel sentä kuivahtaa, koska kynnetty? Kynnös savi pitää äestää melko nopeesti, kynnös ku pääsee kuivahtaa ni o paha pelkällä äkeellä saada pieneksi. Miksei sitä samalla si äestää useemmmpaa kertaaki, jos jo kynnetty ni ei sii muutama äestys kert ny enää teetä pal työtä.
-
Pitääkö sinne väkipakolla työntää siemeniä.
Itte valmistelin palan syysvehnää varten jo ajat sitten mutta päätin jättää kylvämättä. Olkoot äestettynä kevääseen asti. Kurassa tahiiminen on kohtuu älytöntä hommaa, ei se maa siittä tykkää...
-
Elokuulta peräisin ollut kynnös sisälsi 2022 rypsiä erittäin hienon oraan. Kerrankin iti kunnolla, 16 kuukautta kylvöstä.
Viilut olivat kopettuneet savitiileksi, kun olivat veden alla syyskuun alussa. Tasausäes pomppi lisäpainotettunakin, tuskin jälkeä jäi.
Levitin syysvehnän pintaan ja äestin kilin kalin paukkinalla joustopiikkiäkeellä olkoon siinä, itäköön jos huvittaa.
Elokuussa kylvettyjä rukiita on vaivannut liettyminen. Saviset töyräät eivät näytä ihan parhaimmilta, mutta nyt kuivalla syntyneet halkeamat antanevat tilaa juurille. Proruissilaisten kiintiöt kyllä täyttävät markkinat ilman meikäläistäkin.
-SS-
-
Viiko sitten kynnetty nurmi savi, jyrsinkylvö ma-ti. Sitten tuli vettä. Nyt kuivahko pinta mutta lits lots märkää pinnan alla.
-
Vielä kun tulis sellanen viikon poutajakso, niin sais syysvehnää ~20 ha peltoon niin alkais olemaan tämä satokausi paketissa.
Tuli sadepäivänä käytyä sukuloimassa ja samalla sai aika hyvän läpileikkauksen varsinais-suomen pelloista, tai ainakin sen mitä maantieltä näkyy. Jestas, mutta on isännät innostuneet syyskylvöille. Sinäänsä pidän tuota suuntausta oikeana, mutta miten mahtaa käydä rukille ens syksynä jollei ole sopparia. Voi olla, että pulttisiilon tekijöillä on tulossa kiire kesä. Kun jos tuo määrä säilyy talven ylitse, niin voi olla kippiajat aika kortilla, tai ainakin hinta on sitten jotain ihan muuta mihin on totuttu.
Vehnä turvallisempi vaihtoehto, kun sitä syödään muuallakin kuin suomessa niin vienti vetää johonkin hintaan.
-
Vielä kun tulis sellanen viikon poutajakso, niin sais syysvehnää ~20 ha peltoon niin alkais olemaan tämä satokausi paketissa.
Tuli sadepäivänä käytyä sukuloimassa ja samalla sai aika hyvän läpileikkauksen varsinais-suomen pelloista, tai ainakin sen mitä maantieltä näkyy. Jestas, mutta on isännät innostuneet syyskylvöille. Sinäänsä pidän tuota suuntausta oikeana, mutta miten mahtaa käydä rukille ens syksynä jollei ole sopparia. Voi olla, että pulttisiilon tekijöillä on tulossa kiire kesä. Kun jos tuo määrä säilyy talven ylitse, niin voi olla kippiajat aika kortilla, tai ainakin hinta on sitten jotain ihan muuta mihin on totuttu.
Vehnä turvallisempi vaihtoehto, kun sitä syödään muuallakin kuin suomessa niin vienti vetää johonkin hintaan.
Siis 2020 jälkeen ruis on ollut 99%:sti sopimuskasvi, ja oikealla viljelysopimuksella, ei millään puitesopimuksella. Nytkin Fazer tekee vielä 2024 ruissopimuksia hintaan noin 220 €. Nyt tämän kuun loppuun mennessä ensi vuoden sopimukset lienevät tulleen täyteen. Fazerhan aloitti ruisviljelysopimukset vuonna 2014, ja koska rukiilla ei ole muuta käyttöä eikä järkevänhintaista vientikohdetta, siihen on vain alistuttava. Jos Fazer mahdollisesti harjoittaisi pistehinnoittelua erikseen sopimusviljelijöittensä joukossa, olisi siitä mahdotonta saada tietoa. Arvioisin, että myllyille edullisinta on pitää tietynlainen kiinteä ruista viljelevä ydinjoukko mukana, ja ottaa ns. tunkkeja ylibuukkauksille ja kauemman rahdin takaa.
Jos uskaltaa itsenäisesti ottaa riskin rukiin talvehtimisesta, laadusta, torajyvistä ja hl-painosta ja sakoluvusta, voi tietenkin yrittää tähdätä tasan 50 tonnin jaolla omaan ruisvarastoon, ja analysoida itse viljan laatu, ja ottaa osaa seuraavan talven viljaosuuskunnan ostotarjouskierrokseen. Tällöin viljeljän pitkäaikaisvarastoon jää aina jokin 0..45 tonnin irtoruiserä, joka ei kelpaa keskusliikkeelle, rehutehtaalle, myllylle, vientiin, ei mihinkään. Eli pitää taas odottaa vuosi ja sopivaan 50 tonnina tasajaollisuutta. Nykyinen hintataso ei kyllä oikein kanna ylimääräistä varastointia, talvehtimis- , torajyvä- ja sakolukuriskiä.
Varastoon päätyvä ruis voi vuoden säistä riippuen ollakin kelvotonta matalasakoista torajyväsotkua. Polttoonkin joutuu melkein maksamaan, että pääsee eroon.
-SS-
-
Kyllähän siellä Salon suunnallakin +100km on aika monta littuviljan ostajaa tai muuten vaan jotka ostavat naudoille merkittäviä määriä viljaa. Kysy YV.llä jos kiinnostaa
-
Tänään aloittelin syysvehnän kylvön.
-
Melkoinen riski näyttäisi olevan kylvää varsinkin liettyville maille 50 mm sateiden alle. Viime tulvalla pelkät kynnökset liettyivät pahasti ja ensimmäistä kertaa löytyi tulvan jäljiltä aikamoisia rotkoja mäenrinteestä, hiesu oli vaeltanut satoja metrejä tasaista peltoa pitkin.
Mutta toivoa voi, että matalapaineet väistävät syyskylvön. Laskeskelin tuossa, syysvehnää en edes voi määräänsä enempää laittaa, koska se vaatii noin 60 kg taulukkoarvoja enemmän (pimeää) typpeä, jotta valkuaisen saa vaikkapa 12:een, syysvehnämarkkina siitä huolimatta tukkeutuu ensiksi, ja kohtuullinenkin kevätvehnä (pl. Iisakki) ohittaa hyvänkin syysvehnän.
-SS-
-
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee.
Apulantaa? Karjanlantaa?
Ei mitään, se mitä maasta irtoaa.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Siis toi 33% oli vaan minimi jos ei sitoudu talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja se sai olla kevytmuokattu, ekojärjestelmätuen kautta sitoutuessa saa joka hehtaarilta tuen mutta mikään ei saa olla edes kevytmukattu..
-
Tänään aloittelin syysvehnän kylvön.
Morjentos.
Minä aloitan tänään syysviljamaiden kynnön. Ehkä vähän myöhäiseksi menee mutta uskon, että nykysyksyinä syys-lokakuun vaihteessakin kylvetyt vehnät saattavat onnistua.
Kun en ole ehtinyt...normaali päivätyötä ensin 07-16, sen jälkeen tunnin ajo maatilalle ja sitten puimaan kasteeseen saakka....ei ole jäänyt aikaa syysviljamaiden perustamiseen. Ja nyt kun viljat liki puitu ja on odotettu sunnuntai, niin sataa vettä.
Varsinais-Suomi.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.
Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.
-
Täällä savimaita pari päivää sitten kynnetty, eilen koetin äestää, ei se savi muokkaannu vaikka kyntö vähän tasoittuukin. Sinänsä maa kyllä kantaa hyvin ettei painumia tule vaan kun se savi on sellaista että vasta talven jälkeen murenee. Kyllä siitä kylvökoneen kanssa läpi pääsisi ja siemenet piiloon saisi, mutta ei mitään keväisen kaunista kylvöjälkeä saa millään. Itsellä ei aiempaa kokemusta syysviljoista, mutta nyt tuo 33 % kasvipeitteisyysvaatimus pakotti tällaiseen. Vaihtoehto kai että jättää sängelle ja kyntää keväällä josta huonoja kokemuksia, tai sitten jotain kukkapeltoa ensi vuonna.
-
Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon ensi keväänä on tuhoutuneita syysviljakasvustoja. Näyttää siltä, että syysviljaa kylvetään ihan tosissaan ja jopa ihan vakavasti.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Siis toi 33% oli vaan minimi jos ei sitoudu talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja se sai olla kevytmuokattu, ekojärjestelmätuen kautta sitoutuessa saa joka hehtaarilta tuen mutta mikään ei saa olla edes kevytmukattu..
Ahaa, se on noin. Ihan pihalla olin vielä viikko sitten, kuten kanssaviljelijätkin, näistä säännöistä. Luulin jo suunnilleen tietäväni, mutta näin vain uutta oppii. Tarkoittaa että kevytmuokattu alakin on sitten muokattua eikä saa tukea. Pikkuhiljaa oppii, muokattuna jo noin kolmannes pinta-alasta mutta ne myös kylvettynä, niin en oo jaksanut hirveästi stressata.
-
Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon ensi keväänä on tuhoutuneita syysviljakasvustoja. Näyttää siltä, että syysviljaa kylvetään ihan tosissaan ja jopa ihan vakavasti.
Paljon enemmän kuin normaalisti, kun sitä kylvetään vähän sinne ja tänne, ajatuksella että saa kasvipeitteisyyden joka tapauksessa eli muokkauksia tehdä syksyllä. Meillä oli täydelliset olosuhteet toissa iltaan saakka, nyt tulikin vettä 40mm, loppui se ilo ellei ole saanut tehtyä aiemmin. Omilla mailla syysviljaa ollut kaikilla lohkoilla jotka nytkin kylvin, tasaisia mutta edellytyksiä talvehtimiselle, riippuen toki talvesta ja ennenkaikkea keväästä. Lumet kun tulisi itsenäisyyspäivän jälkeen ja pysyisi huhtikuun alkuun, ei olisi mitään hätää. Viime talvi oli ihan jotain muuta.
-
El Niño on kuulemma ensi talven säätilaan vaikuttava, mutta ei juurikaan Suomessa. Harrastelija-sääntarkkailijat kuitenkin korostavat, että näyttäisi siltä, että kesällä jatkuva El Niño viilentäisi täkäläistä kesää, kuten vuosina 1987 ja 2015, ja vuodenvaihteen maksimi viilentäisi talvia, kuten 1940 – 42, 1966, 1987, 2003 ja 2010.
Mutta usein ihminen halutessaan löytää riippuvuuksia asioista, joista ei riippuvuuksia löydy.
Jos talven pakkasille tulee lunta, hyvää syysviljavuotta ei voi estää. Jos talvi on vähäluminen mutta kylmä, niin vehnä voi paleltua. Ruis kestää kovatkin pakkaset, syvän juuristonsa ansiosta.
No, jos kesätä tulee 2015 tai 2017 vuoden kopio, niin eipä täällä tarvitse huolestua; täällä systemaattisesti kuivalla alueella voi tulla pohjat kerrankin kunnon satoon.
-SS-
-
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee.
Apulantaa? Karjanlantaa?
Ei mitään, se mitä maasta irtoaa.
Samalla periaatteella meni meillä syysvehnä maahan.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.
Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.
Ensisijaisesti olen alusta asti ihmetellyt sitä, miksi kynnössä ja kevytmuokkauksessa ei ole hintaeroa, jos kerran kevytmuokkaus on kahdesta pahasta huomattavasti vähemmän paha. Nythän kun tukieurot ovat samat kynnössä ja kultivoinnissa, kannattaa ehdottomasti kyntää, ja näin moni varmasti myös tekee.
-
Kevytmuokkauksesta on tullut raskas-syvämuokkausta.
Ennen vanhaan jonkun kevyen Potilan jäljestä ei sängessä näkynyt kuin meno- ja tulosuunnan ero, nyt maa on mustalla mullalla, ei oljen pätkääkään missään.
24 t painoinen vetokone vetää 10 t Topdownia 40 cm maksimisyvyydessä. Kevytmuokkausta ?
-SS-
-
Täällä savimaita pari päivää sitten kynnetty, eilen koetin äestää, ei se savi muokkaannu vaikka kyntö vähän tasoittuukin. Sinänsä maa kyllä kantaa hyvin ettei painumia tule vaan kun se savi on sellaista että vasta talven jälkeen murenee. Kyllä siitä kylvökoneen kanssa läpi pääsisi ja siemenet piiloon saisi, mutta ei mitään keväisen kaunista kylvöjälkeä saa millään. Itsellä ei aiempaa kokemusta syysviljoista, mutta nyt tuo 33 % kasvipeitteisyysvaatimus pakotti tällaiseen. Vaihtoehto kai että jättää sängelle ja kyntää keväällä josta huonoja kokemuksia, tai sitten jotain kukkapeltoa ensi vuonna.
Mielestäni syysviljamaita ei kannata muokata niin hienoksi kuin kevätviljoille. Näin estetään liettyminen syksyllä. Mut tässäkin on montaa koulukuntaa.
Mitä saven muokkautuvuuteen tulee niin tilanteessa jossa tuorehko kynnös ehtii kuivaa voi muokkautuminen olla huonoa. Onko tälläinen tilanne vai onko savi vain jotain astetta jäykempää mallia?
Tällä seudulla on kyl nyt syyskylvöt taputeltu. Sotkemiseksi homma nyt menisi jos jotain aikoisi tehdä. Muokkauksetkin ovat vähän niin ja näin. Ajatus oli vielä kerääjäkasvilohkoja muokata lokakuun alussa mut vettä tulee parhaillaankin ja peltojen pinnat alkavat olemaan pahasti liettyneitä.
-
Mistäkö se kyntöviha jountaa juurensa, kevympää kyntö on ku hyvis olois vetäsee vaik 17-18cm matalan kynnön, tulee ku tyhjää peräs, eikä paina raktori eikä aura paljoa, toisin ku noi isot kultivaattorit vaatii iha perk.leellisen vetokoneen, se ei kevyttä nähnykkä.
-
Edes yli 20 cm:n syvyydeltä tehty kultivointi ei vastaa matalaa kyntöä, koska kultivaattori, sen enempää kuin mikään muukaan kevytmuokkari, ei käännä kasvijätettä piiloon, vaan vain sekoittaa sen maahan. Toki sekoittuvuus paranee, kun lisää työsyvyyttä (vrt. 7cm ja 15cm).
1990-luvulla myydyillä suorateräisillä Potiloilla ja Tempoilla ei kovin kummoista jälkeä aikaiseksi saa. Mahtoiko noiden koneiden suosiota rajoittaa myös se, että samaan aikaan markkinoiduilla äkeillä ei moiseen pahnamassaan ollut mitään asiaa. Jokin Potila SPH:kin läpäisee aitoa "kevytmuokkausta" huomattavasti heikommin kuin varhaisemmat varpajyräkannatteiset mallit.
-
Syysvehnän kylvöjä tehty sateiden välissä..
Kyntö->lapiorulla äestys->höylä-äes (hanhenjalka terälaput)-> kylvö pneumalla->peittomuokkaus s-piikkiäes (varpaj.)
Muokkaustraktorit 70- ja 80hv paripyörin niin ei tallaanu savi liian tinttaan...
Noh, kokkareiseksi jää mutta vettä tulee sen verta että luulisi itävän ja pienimmät savikokkareet sulavan.
Joinain vuosina taaksepäin piti vielä jyrätä kun oli niin kuivaa..
Lannoitetta ei tule, kun eivät ole edes tulleet... keväällä sitten.
-
Tänään aloittelin syysvehnän kylvön.
Morjentos.
Minä aloitan tänään syysviljamaiden kynnön. Ehkä vähän myöhäiseksi menee mutta uskon, että nykysyksyinä syys-lokakuun vaihteessakin kylvetyt vehnät saattavat onnistua.
Kun en ole ehtinyt...normaali päivätyötä ensin 07-16, sen jälkeen tunnin ajo maatilalle ja sitten puimaan kasteeseen saakka....ei ole jäänyt aikaa syysviljamaiden perustamiseen. Ja nyt kun viljat liki puitu ja on odotettu sunnuntai, niin sataa vettä.
Varsinais-Suomi.
Eikö kannattaisi pitää pekkasia/ palkatonta jotta sais kotihommia rauhassa tehdä. Pitelin 4viikkoa kesälomia ja sen jatkoksi viikon palkatonta, loppu tänään. Sain hommat rauhassa tehtyä suurinpiirtein kaikki tärkeimmät.
-
Edes yli 20 cm:n syvyydeltä tehty kultivointi ei vastaa matalaa kyntöä, koska kultivaattori, sen enempää kuin mikään muukaan kevytmuokkari, ei käännä kasvijätettä piiloon, vaan vain sekoittaa sen maahan. Toki sekoittuvuus paranee, kun lisää työsyvyyttä (vrt. 7cm ja 15cm).
1990-luvulla myydyillä suorateräisillä Potiloilla ja Tempoilla ei kovin kummoista jälkeä aikaiseksi saa. Mahtoiko noiden koneiden suosiota rajoittaa myös se, että samaan aikaan markkinoiduilla äkeillä ei moiseen pahnamassaan ollut mitään asiaa. Jokin Potila SPH:kin läpäisee aitoa "kevytmuokkausta" huomattavasti heikommin kuin varhaisemmat varpajyräkannatteiset mallit.
-
Syysvehnän kylvöjä tehty sateiden välissä..
Kyntö->lapiorulla äestys->höylä-äes (hanhenjalka terälaput)-> kylvö pneumalla->peittomuokkaus s-piikkiäes (varpaj.)
Muokkaustraktorit 70- ja 80hv paripyörin niin ei tallaanu savi liian tinttaan...
Noh, kokkareiseksi jää mutta vettä tulee sen verta että luulisi itävän ja pienimmät savikokkareet sulavan.
Joinain vuosina taaksepäin piti vielä jyrätä kun oli niin kuivaa..
Lannoitetta ei tule, kun eivät ole edes tulleet... keväällä sitten.
Ainoastaan lisäpainotettu tasausäes vinoon ajettuna hiukan viilsi kuivista kynnösharjoista kokkareita irti. Sitten kun sain pneumalla ajoa varten hiukan ajotasaisen pinnan, ajoin pneumalla ilman paripyöriä (kun ei huvittanut alkaa ährätä) , tuskin hokin jälkiä jäi maan pintaan. Todella oli kovettunut tulvan alle jäänyt kuiva savipöly. Hinattavalla joustopiikillä sai jonkin verran paukutetuksi irtokokkareita siementen päälle, toivottavasti sateet sitten myös tulevat.
Ostosiemenet on vielä laittamatta maan multiin, jos saisi edes kynnetyksi vielä. En kylvä päisteitä ollenkaan, niin vesi toivon mukaan valuu viilujen välissä mäkeä alas ja menee päisteelle sitten. Niin voisi päästä vielä kylvämään parin viikon päähän.
-SS-
-
Edes yli 20 cm:n syvyydeltä tehty kultivointi ei vastaa matalaa kyntöä, koska kultivaattori, sen enempää kuin mikään muukaan kevytmuokkari, ei käännä kasvijätettä piiloon, vaan vain sekoittaa sen maahan. Toki sekoittuvuus paranee, kun lisää työsyvyyttä (vrt. 7cm ja 15cm).
Kyse olikin maan pinnan suojaaminen veden kuljetukselta, että maan pintaa suojaisi kasvijäte. Nykyiset kevytmuokkaukset eivät paljon enää kasvijätettä maan pinnalle jätä. Huonot kyntöaurat - ja huono kyntäjä - jättävät sänkeä viilujen väliin enemmän kuin parhaat kevytmuokkarit koskaan maan pintaosiin. Toinen ongelma on kevytmuokatun maan käyttäytyminen tulvissa: vesi jää siihen maan pintaan liuottamaan kasvijätteestä ravinteita pintavesiin, irtomulta tukkii huokoset ja maan pinta liettyy oljenpätkiä sisältäväksi lietetiivisteeksi. Syksyn suursateitten jälkeen lätäköitten häviäminen on ollut hitainta kevytmuokatuilta pelloilta. Kynnössä vähäravinteinen kiinteä pohjamaa nousee säätä vasten, ja vesi valuu viilujen väliin sänkitikkujen tekemiä kanavia pitkin, ja jää lillumaan sinne jankon pintaan, ja kulkeutuu salaojiin.
Toki kevytmuokkaus on nopeampaa, suorakylvö vieläkin nopeampaa.
-SS-
-
Edes yli 20 cm:n syvyydeltä tehty kultivointi ei vastaa matalaa kyntöä, koska kultivaattori, sen enempää kuin mikään muukaan kevytmuokkari, ei käännä kasvijätettä piiloon, vaan vain sekoittaa sen maahan. Toki sekoittuvuus paranee, kun lisää työsyvyyttä (vrt. 7cm ja 15cm).
1990-luvulla myydyillä suorateräisillä Potiloilla ja Tempoilla ei kovin kummoista jälkeä aikaiseksi saa. Mahtoiko noiden koneiden suosiota rajoittaa myös se, että samaan aikaan markkinoiduilla äkeillä ei moiseen pahnamassaan ollut mitään asiaa. Jokin Potila SPH:kin läpäisee aitoa "kevytmuokkausta" huomattavasti heikommin kuin varhaisemmat varpajyräkannatteiset mallit.
Mjaah... Minun mielestäni esmes potilan k mallin kultivaattorilla menee kaikki muu paitsi nurmen lopetus. Tosin lisäpainoa 11 piikisessä on 500kiloa.
Kyntö on muinaisjäänne ajalta kun löpö oli halpaa ja aikaa isännillä istua hankkijalippis päässä ohjaamossa viikkotolkulla. Lisäks se pilaa maan rakenteen, kylmis voi kertoa asiasta kuinka maan multavuus ja muokkautuvuus kohoaa joka kultivoinnin jälkeen ihan uusiin ulottuvuuksiin.
Sanon että kyntö on homohommaa. ;D
-
Kevytmuokkaus on kasvitautikemikaalien markkinoijien salainen markkinointioperaatio.
-SS-
-
Saas nähä, aika pahasti liettyny savi joka kylvetty alku viikolla, sivu pyörä koneella. Vettä tulee, ehkä liukenee
-
Tänään aloittelin syysvehnän kylvön.
Morjentos.
Minä aloitan tänään syysviljamaiden kynnön. Ehkä vähän myöhäiseksi menee mutta uskon, että nykysyksyinä syys-lokakuun vaihteessakin kylvetyt vehnät saattavat onnistua.
Kun en ole ehtinyt...normaali päivätyötä ensin 07-16, sen jälkeen tunnin ajo maatilalle ja sitten puimaan kasteeseen saakka....ei ole jäänyt aikaa syysviljamaiden perustamiseen. Ja nyt kun viljat liki puitu ja on odotettu sunnuntai, niin sataa vettä.
Varsinais-Suomi.
Eikö kannattaisi pitää pekkasia/ palkatonta jotta sais kotihommia rauhassa tehdä. Pitelin 4viikkoa kesälomia ja sen jatkoksi viikon palkatonta, loppu tänään. Sain hommat rauhassa tehtyä suurinpiirtein kaikki tärkeimmät.
Olen yrittäjä
Ei ole pekkasia. Pakko olla alihankintaurakoitsijana työmaalla kun on hommaan sitoutunut. Linjasaneerausta, tiukat aikataulut. Näillä mennään.
-
Syysvehnän kylvöjä tehty sateiden välissä..
Kyntö->lapiorulla äestys->höylä-äes (hanhenjalka terälaput)-> kylvö pneumalla->peittomuokkaus s-piikkiäes (varpaj.)
Muokkaustraktorit 70- ja 80hv paripyörin niin ei tallaanu savi liian tinttaan...
Noh, kokkareiseksi jää mutta vettä tulee sen verta että luulisi itävän ja pienimmät savikokkareet sulavan.
Joinain vuosina taaksepäin piti vielä jyrätä kun oli niin kuivaa..
Lannoitetta ei tule, kun eivät ole edes tulleet... keväällä sitten.
Ainoastaan lisäpainotettu tasausäes vinoon ajettuna hiukan viilsi kuivista kynnösharjoista kokkareita irti. Sitten kun sain pneumalla ajoa varten hiukan ajotasaisen pinnan, ajoin pneumalla ilman paripyöriä (kun ei huvittanut alkaa ährätä) , tuskin hokin jälkiä jäi maan pintaan. Todella oli kovettunut tulvan alle jäänyt kuiva savipöly. Hinattavalla joustopiikillä sai jonkin verran paukutetuksi irtokokkareita siementen päälle, toivottavasti sateet sitten myös tulevat.
Ostosiemenet on vielä laittamatta maan multiin, jos saisi edes kynnetyksi vielä. En kylvä päisteitä ollenkaan, niin vesi toivon mukaan valuu viilujen välissä mäkeä alas ja menee päisteelle sitten. Niin voisi päästä vielä kylvämään parin viikon päähän.
-SS-
Jaa, on jollain muullakin syyskylvöjä vielä tekemättä.
-
1960-luvulla meillä kylvettiin syysvehnää, vasta silloin kun pääasiallinen ruska oli joko ohi tai käynnissä.
Sitten ryhdyin innon puna poskilla kasvuohjelmaviljelijäksi, ja rupesin kylvämään kirjaviisauden kannustamana elo-syyskuun vaihteeseen. Löysin kahukärpäset ja viirukaskaat ja seuraavan vuoden virustaudit ja kummalliset talvituhot sinä aikana.
Sitten tympäännyin ja aloin kylvää puolihuolimattomasti jopa lokakuun puoliväliin, joko rivikylvökoneella tai huiskalla, ja yllättävästi keväällä oli oraita, ja kasvoivatkin vielä.
-SS-
-
👍
-
Edes yli 20 cm:n syvyydeltä tehty kultivointi ei vastaa matalaa kyntöä, koska kultivaattori, sen enempää kuin mikään muukaan kevytmuokkari, ei käännä kasvijätettä piiloon, vaan vain sekoittaa sen maahan. Toki sekoittuvuus paranee, kun lisää työsyvyyttä (vrt. 7cm ja 15cm).
1990-luvulla myydyillä suorateräisillä Potiloilla ja Tempoilla ei kovin kummoista jälkeä aikaiseksi saa. Mahtoiko noiden koneiden suosiota rajoittaa myös se, että samaan aikaan markkinoiduilla äkeillä ei moiseen pahnamassaan ollut mitään asiaa. Jokin Potila SPH:kin läpäisee aitoa "kevytmuokkausta" huomattavasti heikommin kuin varhaisemmat varpajyräkannatteiset mallit.
Kumma kun ei onnistunut lainaukset. No
Keväälä pyysin vuokraisäntää muokkaamaan hieman epätasaiset lohkot, normisti suorakylvetään.
Esatume 360 ei mennyt pitkälle vehnänsängesä, Potila290 ei mitään pulmia. Sillä paahtoi sitten kaikki kevyesti.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.
Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.
Neuvojalle terveisiä,enään ei nurmitilan tarvitse 25% pakkokyntää saadakseen tuen ja toisekseen aluejaon poistuminen on todella hyvä asia.
-
Puinnit loppui eilen viimeisellä rahtipellolla, tänään tuli kylvöön viimeinen lohko, ruisvehnää nyt maassa vajaa 50ha. Toivotaan hyvää talvea, suotuisaa kesää ja kuivia korjuukelejä 8)
Viime viikon lauantaina kylvin suuren osan, ja ne on jo piikillä. Tos-siementä käytin, 2.2mm seulalla lajittelin ja näytti silmämääräisesti "sopivalta" kun 80% itävyydellä laittaa 250kg/ha. Orastuessaan näyttää itäneen paremmin, tai sitten siemen oli pienempää kuin hanskasta heitettynä arvioin. Sen verran tiheältä näyttää kun multaa potkii tulevan piikkirivin kohdalta. Hyvä niin :)
Ehdottomasti suurin syyskylvöala koskaan, ja siementä meni toistakymmentä tonnia ja kaikki peitattuna. Talvehtimiseen jää riskiksi oman siemensadon arvo, peittausaineet sekä työ lajittelusta että kylvöstä. Muokkaukset pitää tehdä pelloille joka tapauksessa, joten eikun jännittämään millainen talvi tulee. Viime talvi oli sysipska, edellinen loistava, jospa ei kahta samanlaista peräkkäin. Kasvipeitteisyyttä saatu tällä, toisaalla voi kyntääkin. Ehdottomasti parempi tämä nykyinen systeemi kuin edellinen, ei pakoteta mihinkään mutta annetaan mahdollisuus tehdä suhteellisen vapaasti ja mikä itselle/omille maille sopii.
Paska tää nykyinen systeemi on. Ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla 100% et saa 100%..
Joo, samoilla kannoilla olen, huonommaksi meni. Myös siinä mielessä, että rahaa tulee joka tapauksessa vähemmän kuin ennen. Toisaalta nyt käy glyfotettu nurmikin ja suojavyöhyke kasvipeitteisyyteen - se on hyvä.
Nimenomaan kun nuo hömpät kelpaa ja glyfonurmi, niin parempaan päin. Senkun tekee niinkuin tykkää, eikä tartte väkisin yrittää jättää esim. 60% kevääksi, että jotain saa. Nyt ei mitään portaita, selkeä systeemi että kaikki jättää osan muokkaamatta ja lopuille saa tehdä tai olla tekemättä mitä haluaa, ja jokainen 33 prosentin ylittävä hehtaari saa saman summan.
Miten sen nyt ottaa. Itsellä kun ei hömppiä tai suojavyöhykkeitä ole vaan nurmet ilmoitettu tuotantonurmina ja luomussa niin glyfoakaan ei voi roiskia niin sellaisella perus 5 vuotisella luomukierrolla jossa 40% nurmella, 20% syysviljalla niin sen lopun 40% sai muokata ja siitäkin halutessaan 20% kyntää sai 100% sen 54e/ha. Nyt ei sit tipu rahaa kuin 60%.. Toki nyt sit voi halutessaan kyntää tuon 40% ei tarvii siis muokkaustapaa miettiä.
Isohkolla pinta-alalla tuolla on jo merkitystä. Tietysti jos olisin taviksessa niin olisin melkovarmasti kevätkasvien osalta suorakylvössä niin ei 100% saavuttaminen olisi vaikeaa. Mut luomua tuossa uudistuksessa kyl lyötiin. Meidän neuvoja kyl epäili et uudistus tekee sen et enemmän aletaan muokkailemaan syksyisin oli tila tavis tai luomu ja näin ollen homma menee tavoitteiden osalta juuri toiseen suuntaan.
Neuvojalle terveisiä,enään ei nurmitilan tarvitse 25% pakkokyntää saadakseen tuen ja toisekseen aluejaon poistuminen on todella hyvä asia.
Täällä entisen kohdentamisalueen ulkopuolellahan tilanne parani huomattavasti. Ennen sai max. 11 €/ha koko alalle jos prosentit täyttyi. Nyt tulee 50€/ha oikeasti kasvipeitteisille hehtaareille. Ja kun kasvivalikoima laajeni, nousee tuki omalla kohdalla melkein 4-kertaiseksi.
-
Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä. ;D
-
Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä. ;D
Näinhän se menee, kiitokset vaan sinne etelään. ;D
-
Täytyyhän se pohjoisen nautatalous jollain oljenkorrella pitää pystyssä. ;D
Näinhän se menee, kiitokset vaan sinne etelään. ;D
Olkaa hyvä vaan.🫡
-
Tuohan oli taas yksi monista tulonsiirroista C-alueelle, joka saattoi joltain jäädä huomaamatta. Siellä nurmella kaikki ni rahaa valuu. Saas nähä riittääkö lopulta potti edes 30€/ha tasoon..
-
Tuohan oli taas yksi monista tulonsiirroista C-alueelle, joka saattoi joltain jäädä huomaamatta. Siellä nurmella kaikki ni rahaa valuu. Saas nähä riittääkö lopulta potti edes 30€/ha tasoon..
Eikö tuota oltu vielä naulattu tälle vuodelle? Muistaakseni monimuotoisuuspelloissa annettiin jo se euromäärä ja kun jossain kysyin et mitä jos eurot ei riitä niin vastaus oli et otetaan seuraavalta vuodelta. Eikö tuossa sit toimitakkaan samalla tavalla?
-
Kyllä syyskyntö on tullut takaisin, silmiinpistävän suurille tiloille. Ehkä glyfosaatin vastatuuli myös on alkanut epäilyttämään ? Tukipolitiikka on vahvasti vaikuttanut kerääjäkasvitouhuun, suojavyöhykkeisiin, viljelykasvivalintoihin ja jopa viljelytekniikkaan, vaikka kaunis ajatus jossakin vaiheessa oli, että tuet irrotetaan tuotannosta ja tuotantomuodosta, ja markkinat sitten ohjaavat viljelyä.
-SS-
-
Kyllä syyskyntö on tullut takaisin, silmiinpistävän suurille tiloille. Ehkä glyfosaatin vastatuuli myös on alkanut epäilyttämään ? Tukipolitiikka on vahvasti vaikuttanut kerääjäkasvitouhuun, suojavyöhykkeisiin, viljelykasvivalintoihin ja jopa viljelytekniikkaan, vaikka kaunis ajatus jossakin vaiheessa oli, että tuet irrotetaan tuotannosta ja tuotantomuodosta, ja markkinat sitten ohjaavat viljelyä.
-SS-
Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?
-
Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?
Hyvin monessa yksittäisessä "muodissa". Katsopa, kuinka iso osa pelloista enää on kerääjäkasveilla, sen jälkeen kun tuet karsittiin suurimmalta alalta ? Tuo kerääjäkasvi on malliesimerkki keinotekoisesta viljelytavasta, joka pysyy hengissä vain tuen avulla. Tuotantotuilla on myös ollut vaikutusta yksittäisten kasvilajien viljelyn laajenemiseen, ja lopulta sitten ylituotantoon ja vastaliikkeeseen. Herne, pellava, auringonkukka, öljykasvit, ne ovat nousseet pinnalle, kun niiden mukana seuraa kannustin. Sas nähdä, miten herneen tulva hoidetaan. Nyt tämä kasvipeitteisyystuki näkyy toimivan niin, että se, mitä jää syysviljan kylvöstä vaille, kynnetään tai ainakin muokataan syksyllä.
Useimmiten pitemmän ajan seurauksena on ollut tukien vähentäminen tai ehtojen kiristäminen , kuten aikanaan lantun kiihkeän viljelysuosion jälkeen jossakin vaiheessa kävi, tai sitten viljelyn muututtua sopimusviljelyksi, tuotantotuen merkitys poistuu, kuten rukiilla. Tietysti proruissit olisivat voineet lobata erikoiskasvituen pieneksi lisäbonukseksi, vähän ehkä olisi kuitenkin haiskahtanut "erikoiskasvituki" kummalliselle, ruis sentään oli Suomessa viljellyin vilja 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa se joutui antamaan tilaa hevosten käyttämälle kauralle. Mikä "erikoiskasvi" se semmoinen ruis nyt sitten olisikaan ?
Luomutuen väheneminen voi ajaa hyvinkin ison osan viljelijöistä takaisin tavanomaiseen. Ehkä markkinat vaan ovat rajalliset.
-SS-
-
Tuohan oli taas yksi monista tulonsiirroista C-alueelle, joka saattoi joltain jäädä huomaamatta. Siellä nurmella kaikki ni rahaa valuu. Saas nähä riittääkö lopulta potti edes 30€/ha tasoon..
Siinä vain ois käyny niin ettei ymppi alueen ulkopuolella olis tällä kauvella kiinnostanu senkään verran,jos muutoksia ei olis tehty kuin aiemmin,pelkkä perustuki ei välttämättä suuremmin houkuttele sitoutumaan ja tästä olis voinu seurata kysymys, aiheellinenkin,eikö kyseistä tukea maksetakkaan koko Suomeen.
-
Kyllä syyskyntö on tullut takaisin, silmiinpistävän suurille tiloille. Ehkä glyfosaatin vastatuuli myös on alkanut epäilyttämään ? Tukipolitiikka on vahvasti vaikuttanut kerääjäkasvitouhuun, suojavyöhykkeisiin, viljelykasvivalintoihin ja jopa viljelytekniikkaan, vaikka kaunis ajatus jossakin vaiheessa oli, että tuet irrotetaan tuotannosta ja tuotantomuodosta, ja markkinat sitten ohjaavat viljelyä.
-SS-
Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?
Minä olen elävä esimerkki.
Kaikki ylenpalttinen hinkkaaminen, runkkaaminen ynnä muu hifistely pellolla sen takia että sato olisi suunnaton, on jäänyt pois.
Tukien yhteissumma vs työmäärä, tuotantopanosten hinta ja sadosta saatava tonnihinta. Ei ole paluuta entiseen niin kauan kun hömppätuet ovat tätä luokkaa kuin nyt. 8)
-
25 ha syysvehnää kylvössä. Piiriojan kaivuuta nyt ja jos kelit sallii niin jatketaan kylvöä. 5 päivässä kynnettiin, äestettiin ja kylvettiin tuo 25 ha. Lohkoja 11 kpl ja hyvin monimuotoisia
-
Vähän vehnää kylvetty 12 m levittimellä. Kynnös tasattu tasausäkeellä, siementen levitys +20% rivikylvöä enemmän. Kerta-ajo joustopiikkiäkeellä. Yhden saran levitin suoraan kynnökselle, ja sitten äestin. Voi käydä niin, että jyvät menevät viilujen uriin. Näkee sitten.
Levittimellä nopeus 5 km/h, telasyöttö varmistaa, että kierrosten vaihtelu ei muuta syöttömäärää. 600 kg kertatäyttö (vehnällä). Jos olisi ajo-opastin, toiminta olisi ollut helpompi, nyt pimeällä merkkasin valkoisella muoviämpärillä puomin kulku-uran, kävin kääntämässä ja linjaamassa, ja hain ämpärin pois. Ja sama joka käännöksessä.
Rukiilla homma onnistui vain sinne päin ajaen, mutta vehnä voi olla herkempi pintaan jäämiselle.
Jos osoittautuu toimivaksi, on tuo levitystapa kakkine mittauksineen ja tähtäämisineen paljon nopeampi yksin tehden, verrattuna kylvökoneen kanssa eestaas hinkka-hinkkaamiseen.
-SS-
-
Kerrohan si ihmees mite onnistuu, helpottais kummast ku yksin touhuu.
-
Pneumalla jää helposti raitoja perinteisin menetelmin. Monasti olen kevät viljoja ja heinänsiemenet kylvänyt 2-lautasisella lannoitteen levittimellä, pelkästään jälkien perusteella. Noista olen sadon tehnyt säilörehuksi tai laiduntanut. Tuollain tehden tasaisuus ei ole ollut huippu, mutta yrittämällä varmasti parempi ja ajo-opastimella ja määränsäädöllä hyvä. Nopeaa ainakin
-
25 ha syysvehnää kylvössä. Piiriojan kaivuuta nyt ja jos kelit sallii niin jatketaan kylvöä. 5 päivässä kynnettiin, äestettiin ja kylvettiin tuo 25 ha. Lohkoja 11 kpl ja hyvin monimuotoisia
Minkämoisella kalustolla ja kuinka monen hengen voimin mahtoi tinki tulla valmiiksi?
-
25 ha syysvehnää kylvössä. Piiriojan kaivuuta nyt ja jos kelit sallii niin jatketaan kylvöä. 5 päivässä kynnettiin, äestettiin ja kylvettiin tuo 25 ha. Lohkoja 11 kpl ja hyvin monimuotoisia
Minkämoisella kalustolla ja kuinka monen hengen voimin mahtoi tinki tulla valmiiksi?
4*14 paluuaurat, 7 m äes, 3 m sivupyöräkone. Pääosin emännän kanssa tehtiin, välillä vähän hoidettiin eläimiäkin. Aurat liikkui parhaimmillaan yli 20 tuntia vuorokaudessa. Toistasataa tuntia tuli traktorien mittareihin.
-
Pneumalla jää helposti raitoja perinteisin menetelmin. Monasti olen kevät viljoja ja heinänsiemenet kylvänyt 2-lautasisella lannoitteen levittimellä, pelkästään jälkien perusteella. Noista olen sadon tehnyt säilörehuksi tai laiduntanut. Tuollain tehden tasaisuus ei ole ollut huippu, mutta yrittämällä varmasti parempi ja ajo-opastimella ja määränsäädöllä hyvä. Nopeaa ainakin
Elhon peltiläppien kulmalla on merkitystä. Vilja toisaalta pomppii leveämmälle kuin apulannoite, jolla herkästi tulee suuttimen kohdalle tummempi raita. Rukiilla havaitsin, ettei lannoiteraitojen tapaista viivaa niinkään tule. Pneuma on pyrittävä pitämään mahdollisimman korkealla, niin se viljaroiske kerkiää leviämään omalle metrilleen. Päisteissä Pneumalla voi ajaa kuin traktoriruiskulla, vivusta kiinni ja vivusta auki. Punaiset peitatut siemenet näkyvät tasausäestetyllä pellolla hyvin, ja multaus matalalla kulkevalla tiheäpiikkisellä joustopiikillä tasaa niitä raitoja, kun multakin sinkoillee sinne tänne. Päällekkäin ajaminen tekee Pneumalla tuuhean raidan kyllä.
-SS-
-
Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?
Hyvin monessa yksittäisessä "muodissa". Katsopa, kuinka iso osa pelloista enää on kerääjäkasveilla, sen jälkeen kun tuet karsittiin suurimmalta alalta ? Tuo kerääjäkasvi on malliesimerkki keinotekoisesta viljelytavasta, joka pysyy hengissä vain tuen avulla. Tuotantotuilla on myös ollut vaikutusta yksittäisten kasvilajien viljelyn laajenemiseen, ja lopulta sitten ylituotantoon ja vastaliikkeeseen. Herne, pellava, auringonkukka, öljykasvit, ne ovat nousseet pinnalle, kun niiden mukana seuraa kannustin. Sas nähdä, miten herneen tulva hoidetaan. Nyt tämä kasvipeitteisyystuki näkyy toimivan niin, että se, mitä jää syysviljan kylvöstä vaille, kynnetään tai ainakin muokataan syksyllä.
Useimmiten pitemmän ajan seurauksena on ollut tukien vähentäminen tai ehtojen kiristäminen , kuten aikanaan lantun kiihkeän viljelysuosion jälkeen jossakin vaiheessa kävi, tai sitten viljelyn muututtua sopimusviljelyksi, tuotantotuen merkitys poistuu, kuten rukiilla. Tietysti proruissit olisivat voineet lobata erikoiskasvituen pieneksi lisäbonukseksi, vähän ehkä olisi kuitenkin haiskahtanut "erikoiskasvituki" kummalliselle, ruis sentään oli Suomessa viljellyin vilja 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa se joutui antamaan tilaa hevosten käyttämälle kauralle. Mikä "erikoiskasvi" se semmoinen ruis nyt sitten olisikaan ?
Luomutuen väheneminen voi ajaa hyvinkin ison osan viljelijöistä takaisin tavanomaiseen. Ehkä markkinat vaan ovat rajalliset.
-SS-
Niin kai ne markkinat ohjaisikin tuotantoa ainakin paremmin kuin nyt jos olisi vain tasatuki per hehtaari?
-
Ensi viikolla kelit voisi alkaa seljetä ja syysnisun kylvö tulla mahdolliseksi. Pellolla kävelin äsken sen verran, että ei mitenkään ylimärältä tunnu. Tuo kun kuivahtaa, niin mahdollisuuksia, niitä on.
-
Kyntäessä oli senverran kuivaa ja kovaa, että tahto aurojen takapää välillä nousta pintaan. Joutui kärjet ja vantaat vaihtamaan kesken ja silti tuppasi välillä nousemaan pintaan. Melkein heti kynnön jälkeen sai äestää. Nyt tuli kymmenkunta milliä. Eiköhän perjantaina kylvetä lisää.
-
Eilen kylvin. Oli kyllä aika pahuksen märkää mutta ei mahda mitään kun 2-3 päivän välein sataa eikä silloin kun tuo päätös tehtiin ollut pidempää poutaa näköpiirissä.
-
Kynnökset kuivuivat hyvin tänään. Töiden jälkeen illansuussa kerkiää pintalevittämään siemenet parille hehtaarille ja kertaäestyksellä sekaisin. Tänä iltana tuli jo kuudelta kuuro kylvöksille, saattaa parantaa itämistä. Näyttää siltä, että kynnökselle levittäminen toimii, vähentää huomattavasti ajokertoja. Jos kyntöauroissa on saanut pidetyksi nopeutta, ovat viilut jo aika sileät valmiiksi. Levitin oli helppo täyttää siilon elevaattorilla, kylvökoneella sinne ei mahtuisi. Onneksi Sampo ei tehnyt oljenpätkää vehnään, syytä en tiedä, Sampolla kun varmojen tietojen mukaan pitäisi aina tulla oljenpätkää.
Sitten jos ensi viikolla pitää pitemmän poudan, valmistelen maata ihan kylvökoneella kylvettäväksi. Flexi on muuttanut rikkoja orantsin väriseksi. Jostakin syystä huhtikuussa kylvetyt CL rapsin siemenet nyt sitten itivät vasta, kukkavarret eivät olleet millänsäkään glyfosaatista ? Ovatkohan ne myös RR-rapseja salassa ?
-SS-
-
Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. :(
-
Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. :(
Ite tein nyt sellaset koeruudut syysvehnäl, että 5 ha huiskalla kylvöä ja multaus äkeellä ja 5 ha normi kylvöä. Olosuhteet on ollut itämisel otolliset ja hyvin on huiskitut orastuneet, mutta tars opetalla ajaan paremmin ku päisteis varmaan 1000 kpl/m2 ja muual sais olla vähän reilummin.
Jollei nyt talvi tapa kaikkii, niin voi sitten ens syksynä vertailla miten tekee jatkossa. Varman vesisateen toi huiska vaatii päälle, kun jyvät sijoittuu 0-4 cm välille sekaisin.
-
Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. :(
Kyllä se vaatii sellaista normaalia suurempaa pinnistelyä, että kuurojen välissä aina vähän kerrallaan kerkiää syysviljat kylvämään. Ja tämmöisenä lämpimänä syksynä pitää muistaa ruiskuttaa kahukärpäset ja viirukaskaat, monen heikkosatoisen syysvehnän pohjalla on syksyn kahukärpästoukkavioitus tai kaskaista tarttunut viroosi.
Syysviljalle kääntö kevätviljoista on aina vähän väkisin tehtävä. Eri asia on, jos on aina merkittävä osa kesannolla tai kesannon kaltaisena maankäyttönä. Silloin on syyskesä aika valmistella puhdas syyskasvipohja. Jonkinlaisen riskin siinäkin ottaa, että joutuu keväällä aloittamaan uudestaan kevätviljoilla (siemenviljan saatavuus?) , tai jättämään vielä yhden vuoden lisää kesannolle.
Kevätviljojen käyttö syysviljojen alustukseen on aina hieman väkivaltainen prosessi, jos ei sitten ota riskiä sadon tuhoutumisesta kuivuuteen, aikaisten lajikkeiden muodossa.
-SS-
-
Kyllä ne viime kuunvaihteen runsaat sateet tuntuvat maassa vieläkin. Öinen katon ropina ja 10mm:n sade saa kerta toisensa jälkeen salaojiston virtaamaan runsaana, veden seisomaan puimurin raiteissa ja joen nousemaan miltei tulvakorkeuteen. Syyskylvöt loppuivat näillä kulmin viikko sitten viikonloppuna.
-
Tällä aukealla on kaikki mahdollinen kalusto käytössä, syyskylvöihin. Zenonit ja ledit ja himmeät halogeenit kimmeltävät tummuvan illan pimeydessä. Ovat kylväneet perinteisesti kyntöön, Väderstad topdownin tms mullokseen , Cultus+vaakatasojyrsin näkyi, kelajyrsinkin näkyi tiellä menevän. Mielenkiintoisin ohi pyyhältänyt kone oli telipyörästöllä varustettu pintalevitin, vihreä taisi olla, oliko mahdollisesti Amazone hinausvarustuksella, saattoi olla syysviljaa menossa levittämään.
Kokeilin pienen alan sänkeä muokata tandem-hankmolla ja pintalevitin vehnät siilosta melko tiheästi ja multasin matalasti vanhalla joustoäkeellä. Kyllähän se putu vähän paksuksi jäi siihen pintaan.
Kylvin kylvölannoittimellakin, mutta siivoamiseen menee enemmän aikaa kuin kylvämiseen, kostea multa takertuu jokapaikkaan. Kyllä tuo levitin helpompi ja nopeampi on.
Noin 80 % tästä muutaman neliökilometrin alalta on nyt kylvetty syysviljalla tai juuri nyt menossa. Muutkin ovat nyt löytäneet tämän myöhäisen syysvehnän kylvöajan.
-SS-
-
Tänään sain viimeiset puitua. Nyt ei todellakaan riitä voimat syyskylvöön. hanhet ne söisi kumminkin.
-
Parin päivän aikana ovat taas kylvökoneet ilmestyneet pelloille. Märkää se pakkaa nyt jo olemaan, siitä ei pääse mihinkään, mutta saattaa olla paras kylvöajankohta, vaikka tänä vuonna ei kyllä kukaan saanut kylvettyä liian aikaisin.
-
Tänään sain viimeiset puitua. Nyt ei todellakaan riitä voimat syyskylvöön. hanhet ne söisi kumminkin.
Niin söisi. Niitä on jo taas ihan tarpeeksi.
Pitkään aikaan eka syksy kun ei syyskylvöjä ole eikä tarvii hanhikarkoittimena toimia.
Voi tietysti olla virhe kun ei syyskylvöjä tullut tehtyä mut olosuhteet eivät ole enää olleet otolliset niin ajattelin et sotkemalla siitä ei ainakaan hyvä tule.
-
Pintalevitys näyttäisi toimivan, mutta tarvitsee runsaasti enemmän siementä kuin rivikylvö, tullakseen terveen tiheäksi. Siilosta tehty vähäarvoinen sato on edullisempi kylvössä, tupla-annoksellakin, kuin sertisiemen, nykyhinnoilla. Lapiorullaäes upottaa osan jyvistä todella syvälle. Joustopiikkiäes tekee saman, jos pääsee uimaan syvällä. Eli pitää olla jalakset tai pyörästö, niin pysyy pehmeissäkin kohdissa vain pinnalla.
Hajakylvössä voi olla muitakin ongelmia sitten joskus, mutta myös voi olla mahdollista, että viljelykasvin varjostava vaikutus on hajakylvetyssä suurempi.
-SS-
-
Maanantaina vetäisin lautasmuokkaajalla lohko auki odottamaan kuivumista. Oli se märkää ja tinttaamista. Ei siitä kyllä kunnollista tullut. Kyllä meni motivaatio. Ei ollut samanlainen syksy kuin vuosi sitten, joilloin syyskuun 20. päivän jälkeen alkoi säätyyppi kuivua ja tuli hyvin kylvökelejä, kun muokatut maat harmaantuivat kunnolla. Nyt on ihmeellistä pintakosteutta ollut, jos vähänkin sivummassa pellot. Torstain ruiskuttelin, kun oli siihen mainio ilma. Oikein alkoi monessa paikkaa ripa painua peltoon. Sitten eilisen lopuksi aloin kultivoimaan kokeeksi kuivemman oloisessa paikkaa. Menikin yllättävän hyvin ja tuntui jopa kilsiäiseltä, että syvemmällä ihmeen kuivaa. Tuntuu siltä, että koitin syysviljaa väärälle lohkolle ja se olisi pitänyt kuitenkin kultivoida. Puhaltuminen olisi voinut olla tehokkaampaa, kun maa paremmin auki. Olen funtsinut, että jos löytyisi leveämpi Hankmon lapiorullaäes, niin sillä saattaisi olla paras muokata kultivoituja syysviljamaita. Nopea ja hajoittelisi paremmin pahnoja. Nyt sitten vaihteeksi sadellut ja märältä näyttää.
-
jos löytyisi leveämpi Hankmon lapiorullaäes, niin sillä saattaisi olla paras muokata kultivoituja syysviljamaita. Nopea ja hajoittelisi paremmin pahnoja. Nyt sitten vaihteeksi sadellut ja märältä näyttää.
Unohda lapiorullaäes, jos on voimakkaat kasteet ja tihkusateita silloin tällöin. Lapiorullaäes muuttuu semmoiseksi savisen pahnan rullaksi, jos maa on vähänkään kosteata. Multaturpeisella maalla takertuminen on vieläkin voimakkaampaa. Lautasmuokkari menee siinä hommassa vielä hyvin, mutta jos pyörät tummuvat hiukankin, lakkaa lapiorullaäkeen toiminta saman tien.
Jos maa erittäin kuivaa, on lapiorullaäkeellä muokkaus juhlaa, varsinkin jos on kunnolla lisäpainoa ja vähintään neljä rullaa peräkkäin. Lapiot oikein kimmeltävät auringossa kiiltävänä. Täällä ovat nyt kosteammalla kultivoineet ja siitä jatkaneet vaakatasojyrsimellä lohkareita pienemmäksi, tai sitten 7-8 akselisella raskaalla joustoäkeellä. Kynnökset kyllä kuivuivat hyvin, ja menevät hienoksi normaalilla äkeellä.
-SS-
-
jos löytyisi leveämpi Hankmon lapiorullaäes, niin sillä saattaisi olla paras muokata kultivoituja syysviljamaita. Nopea ja hajoittelisi paremmin pahnoja. Nyt sitten vaihteeksi sadellut ja märältä näyttää.
Unohda lapiorullaäes, jos on voimakkaat kasteet ja tihkusateita silloin tällöin. Lapiorullaäes muuttuu semmoiseksi savisen pahnan rullaksi, jos maa on vähänkään kosteata. Multaturpeisella maalla takertuminen on vieläkin voimakkaampaa. Lautasmuokkari menee siinä hommassa vielä hyvin, mutta jos pyörät tummuvat hiukankin, lakkaa lapiorullaäkeen toiminta saman tien.
Jos maa erittäin kuivaa, on lapiorullaäkeellä muokkaus juhlaa, varsinkin jos on kunnolla lisäpainoa ja vähintään neljä rullaa peräkkäin. Lapiot oikein kimmeltävät auringossa kiiltävänä. Täällä ovat nyt kosteammalla kultivoineet ja siitä jatkaneet vaakatasojyrsimellä lohkareita pienemmäksi, tai sitten 7-8 akselisella raskaalla joustoäkeellä. Kynnökset kyllä kuivuivat hyvin, ja menevät hienoksi normaalilla äkeellä.
-SS-
Juu, Hankmollakin on reunaehtonsa, mutta niin on tintilläkin. Se on hyvä kynnöksellä, mutta kultivoidussa tiivistää kyllä hienosti käsiteltyä maata, eikä ole hyväksi pohjamaalle. Kevyenä vehkeenä Hankmo olisi maalle ystävällisin ratkaisu.
-
Tämä on tämän aamun Ceylonia, kylvetty 15.9.2023. Kynnöksen tasausäestys, jotta puomit eivät viskoisi, kylvö 12 m Elho puhallinelevittimellä. Äestys Suomi tehoäkeellä. Raidat, jotka näkyvät, ovat takimmaisen rivin piikkien urat. Keskilohko myös meni vähän liian syvään. Mitään 85 cm suutinriviä ei ole kovin selvästi ainakaan koko alalla näkyvissä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_30092023A.jpg)
-SS-
-
Olisiko aika aloittaa uusi otsikko, syyskylvöt 2023 ?
-SS-
-
Takapyöräkylvökone on myös huono vaihtoehto, jos on vähänkin kostea maa, tinttaa kummasti, sivupyörökone ilman mitään perähärpäkkeitä, mielellään vielä nostolaitekäyttöisenä olis hyvä, jos haluaa kosteammallakin kelillä syysviljaa kylvää.
-
Tämä on tämän aamun Ceylonia, kylvetty 15.9.2023. Kynnöksen tasausäestys, jotta puomit eivät viskoisi, kylvö 12 m Elho puhallinelevittimellä. Äestys Suomi tehoäkeellä. Raidat, jotka näkyvät, ovat takimmaisen rivin piikkien urat. Keskilohko myös meni vähän liian syvään. Mitään 85 cm suutinriviä ei ole kovin selvästi ainakaan koko alalla näkyvissä.
-SS-
Aikoinaan kun oli tuollainen Elho piti siinä laittaa suutinlevyt huiskimaan ylöspäin ettei tullut raitoja... Voi olla että saattoi olla yksilövika.
No, ongelma ratkesi kuin vaihdoin saksalaiseen pneumaan... jolle tuli tänä keväänä 20s. kylvö/lannoitusvuosi 8)
-
ite unohtan syysviljat säkkinsä kun kattelin tuossa kaverin peltoa jolta rehua ajettu... oli aika hyin raiteita vaikka kantavaa olis... ei sitä ropakkoon kannata.. kynnöt jossain vaiheessa jos keli antaa... muuten olkoon..
-
Tämä on tämän aamun Ceylonia, kylvetty 15.9.2023. Kynnöksen tasausäestys, jotta puomit eivät viskoisi, kylvö 12 m Elho puhallinelevittimellä. Äestys Suomi tehoäkeellä. Raidat, jotka näkyvät, ovat takimmaisen rivin piikkien urat. Keskilohko myös meni vähän liian syvään. Mitään 85 cm suutinriviä ei ole kovin selvästi ainakaan koko alalla näkyvissä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_30092023A.jpg)
-SS-
Tässä mun Etanaa (nimihän se on tuokin.. ei paras suomenkieleen)
Kyntö, äestys kerran Topline Super, jyvät Rauchin pintalevittimellä, toinen äestys. Vettä taivaalta...
-
Kaikkien aikojen syysoraat ja taimet. Nopea alkukehitys ja 100% tasaiset. Dff/Fenix/Cyperkill/JettMn ajettu to-pe.
-
Noin 80 % tästä muutaman neliökilometrin alalta on nyt kylvetty syysviljalla tai juuri nyt menossa. Muutkin ovat nyt löytäneet tämän myöhäisen syysvehnän kylvöajan.
-SS-
80 % on paljon ja mielestäni melko uhkarohkeaa. Toisaalta, jos vielä huhtikuun alussa näyttää vähintään tyydyttävältä, sitten on pullat hyvin uunissa.
Täälläkin päin on syyskylvöjä tehty mielestäni melko ahkerasti. Siltikin syyskylvöala jäänee tästä muutaman neliökilometrin alalta vain reiluun 10 %:iin, eli joka tapauksessa kylvettävää jää kevääksi reilusti. Toki kolmannes peltoalasta on heinällä tai hömpillä (ja tähän lasken myös naapurin tukikeplottelu-luomuilun). Eli summa summarum: 80 % on paljon.
-
Kyllä on uhkarohkeaa. Mutta kevätkesien kuivuus on jo niin systemaattista, että useimmat haluavat tehdä asialle jotain. Lähin vesistö on pohja näkyvissä savipuurona kesäkuun alkuun mennessä, eli kastelua ei ainakaan joka vuosi pysty laittamaan. Kastelualtaan rakentamista olen miettinyt. Olisi käytettävissä vähäisen laskun pitkähkö valtaoja tontin keskellä. Mihinpä sen parituhatta kuutiota siniharmaata plinisavea piilottaisi.
Toisaalta, mikä myös on tällaisen syyskylvömanian takana: se on olennaisesti syys(kyntö)muokkaus, jossa talven viherkasvin (TOS) siemenen maksaa tukijärjestelmä aidon kasvipeitteen muodossa.
Sänget olivat tänä keväänä erinomaisen vaikeat saada hyväksi, pohjasavi yllättävän pinnassa vaivautuvaa ja pinta halkeilevan rutikuivaa. Syksyllä muokatuille palstoille pääsi aikaisemmin, eikä kylvösyvyyteen muodostunut kovaa savitiilikoppuraa. Näkyi monella kylvetyllä sänkipellolla myös melko karkea lajite, itäminen saattoi jäädä vaillinaiseksi, kun oli vain teräviä auringonpaahtamia savikokkareita siementä vastassa.
Muutamat suorakylväjät - vaikka kylvivät vasta lähes kesäkuulla, avasivat sänkiä kuivumaan, ehkä tuon epätasaiaen kuivumisen takia.
-SS-
-
Pintakylvetty vehnä on vielä pieniä paikallisia kellastumia lukuun ottamatta elossa. Kuun vaihteessa raskaalla takapyöräkoneella kylvetyt ovat vielä tiukasti maan sisässä, vesilätäköitten keskellä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Aspekt_17102023A.jpg)
Kuva: Aspekt - syysvehnä
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_17102023A.jpg)
Kuva: ajo-opastimen (silmän) virhe, pintalevittimen hauki selvästi näkyvissä. Ceylon - syysvehnä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_17102023B.jpg)
Kuva: pahnaäestettyyn levitetty Ceylon 29-30.09 , selvästi liettynyt heti perään tulleissa sateissa.
-SS-
-
Hyvän näköinen tuo pintalevitetty. Ammattitaitoa !👍
-
Aika laikukkailta näyttävät nuo omat syysvehnät. Märkää on ollut, eikä tuo ajanpuutteessa hyvältä tuntunut kevytmuokkaus tunnu enää yhtään niin hyvältä. Pellon poikki kulkeva notko on selvästi kuollut, kun näyttää kaukaa katsottuna ihan mustalta maalta. Paikoin on ihan ok:lta näyttävää vihertävää kasvustoa. Sitten on ihan ruskeita kohtia, kylvörivit näkyvät hyvin, värisävy muistuttaa sitä, mikä täällä etelässä on usein maaliskuun lopulla juuri ennen kasvuunlähtöä. Sanokaahan viisaammat, kauemmin syysviljaa viljelleet, onko tuosta ruskeasta syytä odottaa mitään puitavaa, vai voinko jo lähteä varailemaan hömppäsiemeniä?
-
Vetisyys on ongelma. Lätäköissä ei vilja idä, eikä toivu, koska puuro ei ala enää kasvamaan. Siksi väistelen alavat kohdat jo kylväessä. Ei mitään toivoakaan.Näyttää siltä, että takapyöräkoneen painuma on merkittävämpi ongelman tuoja kuin kevytmuokkaus. Ruskeus on pakkasvauriota, syysvehnä on arka aivan pienenä, kannattaa varmistaa, ettei kyseessä ole jäännösvilja.
(http://www.viistonninen.com/muut/2023/Ceylon/Ceylon_24102023A.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä, 30.09 kylv. ; kuva otettu 24.10.2023 kevytkultivointi + pintalevitys + äestys
Hidasta tuntuu oraitten nousu olevan, ja kuun vaihteessa hernemaihin kylvetyt ovat ehkä jääneet kokkareiseksi, ja jyvät eivät vain ole alkaneet kunnolla itämään kylmässä. Kasvukausi pysähtyi 7. - 10.10 ja 16.10. alkaen kokonaan.
-SS-
-
No kuten tuossa totesinkin, värisävy muistuttaa keväisten pakkasvaurioiden sävyä. Rusehtavat kohdat olivat aikaisemmin kellertäviä, mutta nyt kylmenemisen jälkeen muuttuivat rusehtaviksi. Olisiko niin, että märkyyden kituuttamat kohdat olisivat jääneet pienemmiksi (ja heikommiksi) ja olisivat ottaneet nyt pakkasestakin herkemmin nokkiinsa? Kylvö ei ollut ihan myöhäisemmästä päästä, mutta tuntuu, että syysviljojen kehitys on ollut tänä syksynä ylipäätään varsin hidasta. Liekö sitten ollut märkyys kylmyyden ohella siinäkin syynä?
Takapyörät ovat ongelma märjemmissä olosuhteissa. Siksi ammattitaitoisimmat eturiviläiset ovat siirtyneet takaisin sivupyöräkoneisiin syyskylvössä. Kevytmuokkauksen miinuksena ajattelin nyt sitä, että kynnetty maa olisi varmasti kestänyt paremmin nämä kylvön jälkeiset sateet. Notkokohdat ovat tietysti pahimpia, mutta itse ajattelen, että nekin kannattaa kylvää, kun siinä on kuitenkin 50 %:n todennäköisyys, että selviävät ;D. Ja sittenkin, kevätvehnää niihin on turha keväällä laittaa, kun siten saa terrorisoitua vain koko lohkon varustelun seutaaville syyskylvöille.
-
Syksyllä kultivoitu tai lautasmuokattu sänki ovat useana vuonna saaneet aikaan vain tyydyttäviä kasvustoja seuravana kesänä. Myös suorakylvö näyttää jäävän huippuvuosina taka-alalle. On ehkä keväällä hitaampi toipumaan talven koettelemuksista.
Kyntömaahan laitettu vehnä on ollut se viimeinen tuhoutunut, mutta tämä on vain oman tarkkailun tuoma mielipide. Muilla on saattanut sujua päin vastoin. Jos ensi kesänä noihin suoraan kynnökselle levitettyihin jää jokin kasvusto, kyllä aion jatkaa kokeilua. Pitää hihnat laittaa Elhoon uudet, kitisevät niin ikävästi. Samoin ruostumattomasta pellistä tehdyt läpät ovat jotkut vähän saaneet siipeensä, pitää taivutella samanlaiseksi. Mutta levityksen tasaisuudessa ei mielestäni näy ongelmia. Hidas ajonopeus viskoo puomeja vähemmän, puomien pitäminen korkealla levittää myös ehkä paremmin, jos ei tuule. Ajonopeutena käytin 5 km/h, 12 m leveydellä joutuu silti aika nopeasti, 5 ha tunnissa. 600 kg siemensäkki menee helposti. Jos laittaisi vanerista lisäreunoja, niin voisi mennä 800 kg tai jopa 1200 kg kerralla.
Kyntövehkeet pitää ottaa esille jo ennen puintia, ja yökasteen tultua ja aamuvarhaisella lähtee kääntämään puitua peltoa tuoreeltaan. Kyllä jos päisteitä ei ala hieromaan, joutuu 4-siipisellä melko hyvin alaa jo muutamassa tunnissa. Päisteiden kylvö muutenkin on syysviljalla ongelmallista, ovat heikompia kasvustoja muuhun verrattuna.
-SS-
-
Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. :(
Ite tein nyt sellaset koeruudut syysvehnäl, että 5 ha huiskalla kylvöä ja multaus äkeellä ja 5 ha normi kylvöä. Olosuhteet on ollut itämisel otolliset ja hyvin on huiskitut orastuneet, mutta tars opetalla ajaan paremmin ku päisteis varmaan 1000 kpl/m2 ja muual sais olla vähän reilummin.
Jollei nyt talvi tapa kaikkii, niin voi sitten ens syksynä vertailla miten tekee jatkossa. Varman vesisateen toi huiska vaatii päälle, kun jyvät sijoittuu 0-4 cm välille sekaisin.
Aluksi näytti normi kylvö kultivoituun parhaalta, mutta nyt värin perusteella selkeä ykkönen on kynnetty ja huiskalla kylvetty. Tuo vm:n vannas jättää peittopyörän vuoksi kylvörivit hiukan kupille. Huiskittu ja äkeellä mullattu jää vähän harjanteille.
-
Kyllä jos päisteitä ei ala hieromaan, joutuu 4-siipisellä melko hyvin alaa jo muutamassa tunnissa. Päisteiden kylvö muutenkin on syysviljalla ongelmallista, ovat heikompia kasvustoja muuhun verrattuna.
-SS-
Itsekkin jätin viimeiseksi kylvetyllä sv lohkolla päisteet ja "pienen poukaman" kyntämättä, ihan turha alkaa hieromaan kun tiedän että niissä on savi tosi tiukassa ja tallautuu lisää.
Noihin päisteisiin kylläkin tyhjäsin pneuman säiliöstä loput, oliskohan jotain 500-600kg/ha mennyt :P Nyt on päisteissä tosi tiheä oras. Keväällä pitänee päisteisiin vetää vielä apila+hs noihin ja ehkä viherkesantona ilmoittaa tukihakuun..
-
Huonoon suuntaan menneet viikon aikana kevyemmin muokattuun tehdyt vehnät. Ilma loppu. Kynnetyt rehottaa ihan satkuina.
-
Huonoon suuntaan menneet viikon aikana kevyemmin muokattuun tehdyt vehnät. Ilma loppu. Kynnetyt rehottaa ihan satkuina.
Juurikin näin, hiukankin painannetta tai tiiviimpää niin ruskeaa väriä tulee. Kultivoiduista huiskal kylvetty on parempi kuin takapyöräkoneel kylvetty, mut selvästi paras on kynnettyyn huiskittu. Äestys ennen/jälkeen huiskan.
-
Kieltämättä kaikki muu kuin kyntämällä perustettu ottaa nyt siipeensä. Maat on olleet koko syksyn jotenkin ihmeellisiä, vesi jää vaan pintaan litkumaan, mutta toisaalta salaojat vetää hyvin. Sitten taas kaivinkoneella löytää melko kuivakastakin paikkaa. Jotenkin erikoiset olosuhteet, en tiedä mikä tämän selittäisi. Seuraavaksi näyttää tulevan aika mukavaa pakkasjaksoa. Nyt päässee vihdoista viimein ajamaan kaivuumaita pellon piiriojista pois. Tästä jos oikeasti lähtisi talvelle jäämään, tulisi melko pitkä talvi.
-
Aika paljon näyttää vetäneen ruskeaksi kevytmuokatut. Omat kynnettiin kaikki. Vihreältä näyttää. Kahteen vuoroon kynnettiin, eikä kauheasti hevonen välillä yöllä huilannut. ::)
-
Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.
Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.
Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.
Onkohan näitä Suomessa ?
(https://www.einboeck.at/fileadmin/user_upload/einboeck/_processed_/e/7/csm_210602-News-Rotorhacke7_af1b5d7b35.jpg)
Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?
-SS-
-
Ruskea sävy on metka. Mestari -SS- sanoi pakkasvaurioksi ja tänään kun aamukohmeella sain itseni pellon päisteeseen, niin siltä todellakin näyttää. Märkyyden kituuttamat kohdat, jotka aiemmin olivat haaleita tai kellertäviä, ja jotkut hitaasti itäneet rinteet ovat menneet ruskeiksi. Oras on näillä kohdin todella pientä, toinen lehti kiertyneenä, ja koko oraksella pituutta vain pari kolme senttiä. Ihmekös tuo, jos kylmä vähään kituuttaa, kun on noin pientä. Aika piukassa on kyllä maassa ja juuria kohtuu syvällä. Mutta tosiaan, aika omituista on syysviljojen kehitys nyt ollut. Verkaista varsinkin. Olisiko kynnetyssä kasvanut paremmin ja isommaksi ja siten olisi kestänyt paremmin nyt tämän kylmänkin?
-
Avainsana on tuuli. Ei yöhalla vikuuta, mutta pakkastuuli kyllä.
Ja olen epäonnistuneissa lokakuun kylvöissäni havainnyt, että siinä vaiheessa kun jyvä pullistuu ja alkaa tehdä päähän itua, niin pakastaminen tuhoaa itämisen ja jyvät muuttuvat sisältä tavallaan nestemäiseksi maidoksi.
-SS-
-
Kyllähän 4-teräisellä aurallakin jo joutuu, jos tosiaan jättää päisteetkin kyntämättä. Joku koulupoikaviikarikin tämänpäiväisen lehden mukaan helposti kynsi tuntien välissä 160 ha, siis 40 ha/terä.
Ensi syksynä täytyy taas ottaa itseään niskasta kiinni ja viritellä kyntövehkeet, ja heti kun saa sopivaa peltoa vapaaksi. Päisteet voi vetää vaikka kultivaattorilla pariin kertaan, niin ei tarvitse tuhtata perälevyn kanssa sitten ollenkaan ja saa päisteetkin tasaisemmiksi. Vakojen täyttäminen ja päisteiden tasailu on kuitenkin syksyllä melko työlästä heppoisella pomppu-Potilalla. Siinä ei lopulta paljoa jää kyntämättä, jos jää 6m päistettä kahteen päätyyn peltoa. Vielä jos tohtii jättää pröystäilevän 9m:n päisteen, säästää kääntymisessä 20 sek/kierros ja saa noston/laskunkin tehtyä vielä vähän jämptemmin.
Vaan aina tulee muuttujia, kun säätä ei voi valita, eikä maatalouspuuhastelu ole ensisijainen ajankäytönmuoto tässä talossa kellään.
-
Tämä oli tainnut jo päästä lähes unohtumaan, että lokakuussakin voi olla jatkuvia pakkasia. Viime vuosina on totuttu siihen että kasvu jatkuu jopa joulukuuhun asti. Lähes ennenkokematon vuosi monelle sellaiselle, joka on syystä tai toisesta viljellyt syysviljaa vasta muutamia vuosia.
-
Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.
Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.
Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.
Onkohan näitä Suomessa ?
(https://www.einboeck.at/fileadmin/user_upload/einboeck/_processed_/e/7/csm_210602-News-Rotorhacke7_af1b5d7b35.jpg)
Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?
-SS-
Joku ukrainalainen porukka näitä on kaupitellut Suomessa, mutta nyt ei ole mainoksia näkynyt vähään aikaan. En enää muista hävisikö ne sodan syttymisen aikoihin. Niilä oli videoitakin näistä ja ihan hyvin näytti toimivan, jos tuontyyppistä konetta haikailee. Löytyisiköhän nettikoneesta?
-
Tämä oli tainnut jo päästä lähes unohtumaan, että lokakuussakin voi olla jatkuvia pakkasia. Viime vuosina on totuttu siihen että kasvu jatkuu jopa joulukuuhun asti. Lähes ennenkokematon vuosi monelle sellaiselle, joka on syystä tai toisesta viljellyt syysviljaa vasta muutamia vuosia.
Tosi harvinaisia nämä on ollut. Ei tule äkkiseltään mieleen kuin parin vuoden takainen pitkä pakkasjakso, mutta sekin taisi alkaa vasta marraskuun puolella. Joskus -14 tai -15 syksyllä oli muutaman päivän pakkaset lokakuun alussa, jotka valmistivat vehnän loistavaan puintikuntoon. Olisiko ollut sama syksy, kun viimeksi katkoin kultivaattorista piikkejä jäiseen maahan. Yleensä pakkasjaksot ovat olleet lyhyitä ja niistä ei ole ollut syysviljoille haittaa. Nyt on omanlaisensa keliä, kun ollut pitkään märkää ja siitä heittää pakkasille. Jotenkin myrkyllinen yhdistelmä kasvustoille. En pidä ihan tavanomaisena tällä kohtaa. Kyllä se ennemmin sääntö on ollut, että kasvukausi jatkuu vielä joulukuulle.
-
Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.
Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.
Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.
Onkohan näitä Suomessa ?
(https://www.einboeck.at/fileadmin/user_upload/einboeck/_processed_/e/7/csm_210602-News-Rotorhacke7_af1b5d7b35.jpg)
Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?
-SS-
Joku ukrainalainen porukka näitä on kaupitellut Suomessa, mutta nyt ei ole mainoksia näkynyt vähään aikaan. En enää muista hävisikö ne sodan syttymisen aikoihin. Niilä oli videoitakin näistä ja ihan hyvin näytti toimivan, jos tuontyyppistä konetta haikailee. Löytyisiköhän nettikoneesta?
tais olla tää..
https://avers-agro.com.ua/en/harrow-rotary
-
Kun nyt tarkkailee oraita, ei kyntökään ole täysin auttanut, jos kylvö tehtiin juuri ennen lokakuun kylmää sateista jaksoa.
Ne, jotka tekivät kylvöt lähes väkisin syyskuun puoliväliin, saivat pellot vihertämään. Elokuun kylvöissä kävivät kiusaamassa sekä etanat että kahukärpäset, jolloin keltaisia läiskiä ilmaantui. Silloin tulivat hieman tursuilevat ruiskutusjäljet niihin peltoihin.
Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.
Onkohan näitä Suomessa ?
(https://www.einboeck.at/fileadmin/user_upload/einboeck/_processed_/e/7/csm_210602-News-Rotorhacke7_af1b5d7b35.jpg)
Yksin kun tekee, ei ehkä ehdi sekä kyntää että kylvää normaalisti, on puinteja ja on mahdollinen ansiotyö. Nyt näyttää siltä, että kynnöstä on mahdollista laajentaa puintien lomassa puolentoista kuukauden ajan, ja sitten hyökkää pintalevittämään siemenet, kylvö ja multaus on nopea homma, kun äkeenpiikit voi pitää muutaman sentin syvyydessä. Että kyntö saattaa olla jopa olennaisempi välttämättömyys verrattuna rivikylvöön ?
-SS-
Joku ukrainalainen porukka näitä on kaupitellut Suomessa, mutta nyt ei ole mainoksia näkynyt vähään aikaan. En enää muista hävisikö ne sodan syttymisen aikoihin. Niilä oli videoitakin näistä ja ihan hyvin näytti toimivan, jos tuontyyppistä konetta haikailee. Löytyisiköhän nettikoneesta?
Okrassa oli ihan vierekkäin kahden eri myyjän tähtiharat, NHK:n Pöttinger ja Lyckegårdin Suire.
-
Nyt on omanlaisensa keliä, kun ollut pitkään märkää ja siitä heittää pakkasille. Jotenkin myrkyllinen yhdistelmä kasvustoille. En pidä ihan tavanomaisena tällä kohtaa. Kyllä se ennemmin sääntö on ollut, että kasvukausi jatkuu vielä joulukuulle.
Jos tämä on harvinainen kokemus monelle viljelijälle, niin on varmaan myös monelle syysviljalajikkeelle. Ei liene ihan itsestään selvää, että kaikki keskieurooppalaiset tuontilajikkeet tykkäävät 6-7 kuukauden pituisesta talvesta, mahdollisesti vielä muutamalla jäätikkö- ja lämpöjaksolla höystettynä.
-
Pitkä ennuste näyttää että viikon päästä lämpenisi, yötkin olisi plussalla. Toki niin pitkälle ennustaminen on enemmänkin arvaamista mutta tää on ollut niin erikoinen vuosi etten pidä yhtään mahdottomana että tulisi pitkäkin lämmin jakso vielä.
-
Kyllä on ollut odotettavissa, että joskus tulee sellainenkin syksy, ettei marraskuun 17. päivä tuota enää tehoisaa lämpösummaa... Minullakin on ollut etiäinen siitä, vaikka tämän tilan syyskasvihistoria onkin melko lyhyt. Vanhan kansan ohje taisi olla, että syyskuun 10. päivään mennessä pitäisi näillä kulmin saada vehnä maahan. Hiukan siitä olen pyrkinyt pitkittämään. Tänä vuonna taisi olla 15. päivä kylvöpäivä. Viimeiset kylvivät tällä alueella 29.9.–30.9. Täytyisi oikein käydä katsomassa, onko jo pinnassa, vielä viime viikonloppuna ei ollut.
-
Jossain toisessa ketjussa oli havainto aiemmilta vuosilta, että syksyllä ei tullut yhtään orasta pintaan, mutta keväällä virkosivat ja lähtivät kasvuun.
Miten lie, jos jyvä on kuitenkin itänyt, niin lähteekö se keväällä kumminkin kasvuun?
-
Jurtin jälkeen lokakuun syysvehnän kylvöjä on tullut harrastettua. 2015 oli kylmä lokakuu, mutta marraskuussa oli lämmin ja syysvehnä orastui marraskuun puolivälissä. Kuutisen tonnia tuli satoa. 2016 oli niin kuivaa, että ei itänyt kuin hikevimmissä paikoissa. Lämpöä olisi riittänyt. 2002 en itse kylvänyt syysvehnää, mutta silloin oli kylmä loppusyksy. Kyntö loppui ensimmäisen kerran maan jäätymiseen 14.10.
1970-luvun alkupuolella kun syysvehnää viljeltiin oikein urakalla myös usein viimeiset kylvöt tehtiin lokakuussa.
Nyt kylvin 17-18.9. ja 27.9. Aikaisempi kylvö turhankin vahvaa, myöhäisempi mukavasti oraalla. Jurtin jälkeen ei maa tänä vuonna kuivunut kylvökuntoon.
-
Kyllä on ollut odotettavissa, että joskus tulee sellainenkin syksy, ettei marraskuun 17. päivä tuota enää tehoisaa lämpösummaa... Minullakin on ollut etiäinen siitä, vaikka tämän tilan syyskasvihistoria onkin melko lyhyt. Vanhan kansan ohje taisi olla, että syyskuun 10. päivään mennessä pitäisi näillä kulmin saada vehnä maahan. Hiukan siitä olen pyrkinyt pitkittämään. Tänä vuonna taisi olla 15. päivä kylvöpäivä. Viimeiset kylvivät tällä alueella 29.9.–30.9. Täytyisi oikein käydä katsomassa, onko jo pinnassa, vielä viime viikonloppuna ei ollut.
Ilta-aurinkoa vasten kun katsoo loivaan ylärinteeseen, juuri näkee tieltä, että on vähän pinnassa tuollainen 29. tai 30. syyskuuta kylvetty vehnä.
-
Jossain toisessa ketjussa oli havainto aiemmilta vuosilta, että syksyllä ei tullut yhtään orasta pintaan, mutta keväällä virkosivat ja lähtivät kasvuun.
Miten lie, jos jyvä on kuitenkin itänyt, niin lähteekö se keväällä kumminkin kasvuun?
Kyllä, jos olosuhteet ovat sellaiset, että ei ole mädättänyt sitä jyvää sinne peltoon. Parasta olisi tuollaisessa tapauksessa, että tulisi kunnon talvi ja maat heti syksystä kunnolla jäähän. Silloin alkio olisi ikäänkuin pakastimessa säilönnässä. Pahinta on, kun tulee lämpimiä ja märkiä kausia, jolloin maa menee velliksi jyvään asti.
-
Jurtin jälkeen lokakuun syysvehnän kylvöjä on tullut harrastettua. 2015 oli kylmä lokakuu, mutta marraskuussa oli lämmin ja syysvehnä orastui marraskuun puolivälissä. Kuutisen tonnia tuli satoa. 2016 oli niin kuivaa, että ei itänyt kuin hikevimmissä paikoissa. Lämpöä olisi riittänyt. 2002 en itse kylvänyt syysvehnää, mutta silloin oli kylmä loppusyksy. Kyntö loppui ensimmäisen kerran maan jäätymiseen 14.10.
1970-luvun alkupuolella kun syysvehnää viljeltiin oikein urakalla myös usein viimeiset kylvöt tehtiin lokakuussa.
Nyt kylvin 17-18.9. ja 27.9. Aikaisempi kylvö turhankin vahvaa, myöhäisempi mukavasti oraalla. Jurtin jälkeen ei maa tänä vuonna kuivunut kylvökuntoon.
2016 kuivuuden muistan hyvin, kun jyräsin syysvehnämaan ensimmäisen kerran kokeeksi. Mielestäni auttoi kovasti ja jyvät itivät hyvin. 2017 puitiin reilu kuuden tonnin sato, jota viljakuski piti vallan mahdottomana sen vuoden sadoksi.
-
Se, että orastuu vasta talvella tai keväällä, edellyttää kunnon pehmeää lumipeitettä ja erittäin pehmoista multavaa maata. Savimaalla tietää kyllä jo syksyllä, jos ei ole toivoa.
Monen monituista kertaa voi hyväkin oras tuhoutua. Jos nyt sitten taas alkaisivat ne jääkenttien talvet. Tai arktiset pakkaset paljaalle maalle.
Kyllä osa syysviljoista on vielä maan sisässä. Seuraava lämmin kausi tuo lähinnä liikavettä lisää.
-SS-
-
Mitenkäs tuollainen heikosti taimettunut syysvehnä noteerataan tukijärjestelmän talvisen kasvipeitteisyysehdon suhteen?
-
Mitenkäs tuollainen heikosti taimettunut syysvehnä noteerataan tukijärjestelmän talvisen kasvipeitteisyysehdon suhteen?
Hyvä kysymys. Varsinkin jos kasvipeitteisyyttä valvotaan satelliitilla.
-
Minä merkkaan kynnetyksi, jos ei vihreätä näy kuin aurinkoa vasten katsellessa.
Onneksi vain pieni määrä sellaista. Muuten on vaikea nähdä kasvipeitteiseksi, näitä joissa joka valon suuntaan katsellessa osa syyskylvöistä on täysin mustaa vielä. Niissä pitää valvonnan kyllä tulla paikalle vaknka sitten kääntelemään multapaakkuja.
-SS-
-
Mä veikkaan että kaikki lohkot mitkä ilmoittaa kasvipeitteiseksi joutuu keväällä lumen sulettua käydä kuvaamassa, kun ei satelliitti erota lumen läpi mitä siellä on.
-
Mä veikkaan että kaikki lohkot mitkä ilmoittaa kasvipeitteiseksi joutuu keväällä lumen sulettua käydä kuvaamassa, kun ei satelliitti erota lumen läpi mitä siellä on.
Kyllä valvonnan pitäisi hyväksyä syksyllä "varastoon" otetut kuvat. Paikkatietohan noissa on automaattisesti mukana. Jos oraita tai muuta kasvipeitettä on näkyvissä, niin paha sitä on mennä kiistämään. Mutta riittäkö pelkät kylvörivit, jos orastuminen on heikonpuoleista? Siinä onkin miettimistä.
-
Miten kun nyt täytyy kasvipeitteisyys ilmoittaa vasta tammikuussa, silloinhan voi olla jo osa oraista kuolleena jääkannen alla. Täytyykö nekin kohdat sitten piirtää pois kasvipeitteisyydestä...?
Vaikeaksi menee touhu tätä menoa, jos täytyy ruveta kaikennäköiseen leikkiin, ettei satelliitti hypi silmille.
-
Tulihan tuosta sähköpostiin r-virastolta kirje:
Kasvipeitteisyyttä tarkastellaan satelliittiseurannalla. Maaliskuussa 2024 Vipu-mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta.
Jos olet noudattanut ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, voit vastata selvityspyyntöön Vipu-mobiililla ottamallasi valokuvalla. Kuvan voit ottaa 15.3. jälkeen.
Poikkeuksena ovat syyskylvöisten kasvien alat, joille on ilmoitettu aito kasvipeite: vihertävästä kasvustosta kannattaa ottaa valokuva jo ennakkoon. Valokuva hyväksytään, jos se on otettu 31.10. jälkeen.
Ota valokuva Vipu-mobiilin Kuvat-osiossa. Kuvat tallentuvat Vipu-mobiiliin mahdollista myöhempää tarvetta varten.
-
Tulihan tuosta sähköpostiin r-virastolta kirje:
Kasvipeitteisyyttä tarkastellaan satelliittiseurannalla. Maaliskuussa 2024 Vipu-mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta.
Jos olet noudattanut ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, voit vastata selvityspyyntöön Vipu-mobiililla ottamallasi valokuvalla. Kuvan voit ottaa 15.3. jälkeen.
Poikkeuksena ovat syyskylvöisten kasvien alat, joille on ilmoitettu aito kasvipeite: vihertävästä kasvustosta kannattaa ottaa valokuva jo ennakkoon. Valokuva hyväksytään, jos se on otettu 31.10. jälkeen.
Ota valokuva Vipu-mobiilin Kuvat-osiossa. Kuvat tallentuvat Vipu-mobiiliin mahdollista myöhempää tarvetta varten.
Eli pitää lähteä lumihankeen kaivelemaan ja ottamaan kuvia syysviljoista. Miksei noita voinut ottaa jo aiemmin, ennen tätä aikaista talvea? Todennäköisesti lumet vielä sulaa, ehkä, silloin pitää olla skarppina jos muistaa. Onhan tää ihan prseestä, mutta toisaalta näin syksyllähän ne pitää kuvata vihreänä kun ne on keväällä mustaa maata talven tappamana. Ja osa jo nyt syksyllä heikossa hapessa kun tulvat huuhtoneet ::)
-
Tulihan tuosta sähköpostiin r-virastolta kirje:
Kasvipeitteisyyttä tarkastellaan satelliittiseurannalla. Maaliskuussa 2024 Vipu-mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta.
Jos olet noudattanut ehdollisuuden talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen vaatimusta, voit vastata selvityspyyntöön Vipu-mobiililla ottamallasi valokuvalla. Kuvan voit ottaa 15.3. jälkeen.
Poikkeuksena ovat syyskylvöisten kasvien alat, joille on ilmoitettu aito kasvipeite: vihertävästä kasvustosta kannattaa ottaa valokuva jo ennakkoon. Valokuva hyväksytään, jos se on otettu 31.10. jälkeen.
Ota valokuva Vipu-mobiilin Kuvat-osiossa. Kuvat tallentuvat Vipu-mobiiliin mahdollista myöhempää tarvetta varten.
Tuo sähköposti meni sitten meikäläiseltä täysin ohi... Uusi kuvauskierros parin päivän päästä >:(
Ja muuten, kiitokset tiedosta. Eipä olisi hoksannut, ellei tätä palstaa olisi.
-
Sama homma maanäytteetkin pitää juoksennella läpitte, taas on viis vuotta kulunut.
-SS-
-
Eilen muokkauskone liikkui viimeisillä lohkoilla. Homma toimi niinkuin oletinkin. Pakkanen kuivattanut sopivasti mutta mistään routaantumisesta ei voida puhua siitä on olki, kerääjäkasvi ja rikkaruoho massa pitänyt huolen, vaikka mittari on ajoittain käynyt reilustikin pakkasella. Tänään jatketaan.
-
Sateinen syksy näkyy kevään kasvussa. Maa kovettuu, ja Ruotsin tapaan oraita ehkä kannattaisi avittaa kuorettuman poistolla, jollakin ilmastusrullaäkeellä. Satotaso kuulemma paranee, kun liettyneen kuoren saa rikki. Tämä ilmiö on havaittavissa paripyörän jäljissä kevään lannoitusajojen jälkeen, kasvaa merkittävästi tummempana koko kevätkesän.
Tuota kevätkäsittelyä äkeellä tai vastaavalla on muuten pidetty sotia edeltävän ajan, siis 1920-1930-lukujen viljelyoppaissa lähes välttämättömänä toimenpiteenä liettymän poistamiseksi.
Kevyemmillä mailla on suositeltu ensisijaisesti jyräystä samoinkuin rukiille, se ei kestä yhtä rajua käsittelyä kuin vehnä.
-
Mitenköhän nyt käy syysviljojen jäätiköitymisen kanssa... Ensin maa jäätyi lokakuun pakkasilla ja nyt tuli 15 cm lunta, joka sulanee ensi viikolla. Pahimmillaan voi tulla 6 kuukautta pysyvä jäätikkö oraiden "suojaksi".
-
Siellä jään sisällä säästyy peuroilta🤣🤣, toki ei se auta yhtään kun tukehtuu😖😖
-
Mitenköhän nyt käy syysviljojen jäätiköitymisen kanssa... Ensin maa jäätyi lokakuun pakkasilla ja nyt tuli 15 cm lunta, joka sulanee ensi viikolla. Pahimmillaan voi tulla 6 kuukautta pysyvä jäätikkö oraiden "suojaksi".
Onko maa kuinka vahvasti jo jäätynyt, jos pelkona on, ettei lähde vesi salaojiin painumaan?
-
Mitenköhän nyt käy syysviljojen jäätiköitymisen kanssa... Ensin maa jäätyi lokakuun pakkasilla ja nyt tuli 15 cm lunta, joka sulanee ensi viikolla. Pahimmillaan voi tulla 6 kuukautta pysyvä jäätikkö oraiden "suojaksi".
Onko maa kuinka vahvasti jo jäätynyt, jos pelkona on, ettei lähde vesi salaojiin painumaan?
Vähintään 15 senttiä. Jos pitää ennusteen mukaisia plus 1-3 asteen lämpöjä läpi vuorokauden, muutaman päivän, lumet sulaa mutta maa pysyy jäässä. Ihan normi tilanne, keskellä talvea, mutta ei Marraskuun alussa.
-
Mitenköhän nyt käy syysviljojen jäätiköitymisen kanssa... Ensin maa jäätyi lokakuun pakkasilla ja nyt tuli 15 cm lunta, joka sulanee ensi viikolla. Pahimmillaan voi tulla 6 kuukautta pysyvä jäätikkö oraiden "suojaksi".
Onko maa kuinka vahvasti jo jäätynyt, jos pelkona on, ettei lähde vesi salaojiin painumaan?
Vähintään 15 senttiä. Jos pitää ennusteen mukaisia plus 1-3 asteen lämpöjä läpi vuorokauden, muutaman päivän, lumet sulaa mutta maa pysyy jäässä. Ihan normi tilanne, keskellä talvea, mutta ei Marraskuun alussa.
Syksyllä 2021 marraskuun pakkanen routaannutti Lounais-Suomen paljaan maan jopa 60 cm:n syvyydeltä. Joulukuussa tuli isohko vesisade, joka yhdessä yössä painui lähes kokonaan salaojiin, jonka jälkeen pakastui uudestaan. Vettä jäi jääksi vain joihinkin painanteisiin. Tämä oli mystistä, ja luulenpa, että petollisen ankara kokemus kaikkien kasvien juurille. Vuodenvaihteessa tuli lumi ja sitten alkoi sahaaminen vesi- ja pakkaskelin välillä. Pikkuhiljaa alkoi jäätikkö muodostua, enkä tiedä, kuinka paksu se sitten lopulta oli. Pellonpinta näkyi seuraavan kerran huhtikuun puolivälissä. Kukaan ei mennyt huhtikuussa pellolle.
Ei 15 cm:n routa ihan yhdessä eikä kahdessa päivässä sula. Joku lämpimän puoleinen föhn-henkäys on siinä mielessä ikävä, että se sulattaa tehokkaasti lumen vedeksi, mutta vesi ei pääse painumaan maahan.
-
kuin sit 60 sentin routa laski vetet salaojiin? mut kyl tuo on surkiaa kun ei näistä syksyistä enää tiijä onko niitä vai ei, tulooko talvi yhessä yössä vai hivuttamalla.
-
kuin sit 60 sentin routa laski vetet salaojiin? mut kyl tuo on surkiaa kun ei näistä syksyistä enää tiijä onko niitä vai ei, tulooko talvi yhessä yössä vai hivuttamalla.
Enemmän sitä saa kyl jännätä tuleeko talvea ollenkaan vai jatkuuko syksy lokakuusta huhtikuulle.. ::)
-
Kyllä nyt näyttää siltä, että myöhään kylvetytkin vihertävät. Mutta tasaisilla mailla ovat vesilätäköt suurena haittana, jää itämättömiä läiskiä. Liian piukkaan mennyt maaperä ehkä.
-SS-
-
Tai huono salaojitus,kuten mulla.
-
Syyskuun lopun syysvehnäkylvökset näyttää paremmilta kuin syyskuun puolivälissä kylvetyt. Aikaisemmin kylvetyssä aavistuksen ruskehtavia paikkoja. Myöhäisemmät täysin vihreitä.
-
Lupaavasti marraskuu alkoi pohjavesiä virkistävällä lempeällä sateella, ja huomenna jatkuu. Lauha ilma toi jopa muutamia oraan nuppeja vedenpinnan yläpuolelle. Olisikin ollu melko tylsän musta talvimaisema muuten.
Mihinkähän hintaan syysvehniä enää marraskuulla kiinnitetään ? Näillä vesillä kasitonnari on ensi syksynä mahdollinen ?
Vai onko....?
-SS-
-
Mä olen sitä mieltä et näillä sateilla viedään kokoajan kiloja pois. 8)
-
En ole nyt kierrellyt sellaisia paikkoja, missä syysviljaa on, mutta äkkiseltään tuntuisi siltä, että tänä vuonna vaati kynnön perusmuokkaukseksi.
-
En ole nyt kierrellyt sellaisia paikkoja, missä syysviljaa on, mutta äkkiseltään tuntuisi siltä, että tänä vuonna vaati kynnön perusmuokkaukseksi.
Kyl täällä ainakin. Muilla tavoilla saa taatusti kylvää keväällä uudestaan, sen näkee jo nyt.
Jopa kynnöspellolla seisoo vesi notkossa niin ei ole syysvilja syksy tällä erää..
-
En ole nyt kierrellyt sellaisia paikkoja, missä syysviljaa on, mutta äkkiseltään tuntuisi siltä, että tänä vuonna vaati kynnön perusmuokkaukseksi.
Kyl täällä ainakin. Muilla tavoilla saa taatusti kylvää keväällä uudestaan, sen näkee jo nyt.
Jopa kynnöspellolla seisoo vesi notkossa niin ei ole syysvilja syksy tällä erää..
Toisaalta täällä pellot imee vettä käsittämättömän hyvin ja pitkäaikaisia lammikoita ei juuri näy. Se ei tarkoita, että maa olisi kuivaa. Kävelet pellolla, niin saapas vajoaa, koko pintamaa on veden kyllästämää mössöä.
-
Lokakuun viimeisten päivien kylvöt ovat ihmeesti alkanee viheriöidä, aukeallakin. Kuitenkin suuria mustia alueita on jäänyt, lähinnä sellaisia, joissa kimmeltää ylempää pieneltäkin kumpareelta kerääntynyt vesi.
Myös sivu- ja takapyöräkylvökoneen eroja on voinut tarkkailla. Takapyöräkone ehkä kylvää keskemmällä peltoa ihan hyvin, mutta päisteet ovat ehdottomasti liikaa tiivistyneet. Sänkimuokatussa pintalevitys on toiminut kylvökonetta paremmin. Kellastumaa ei vielä juuri ole., toisaalta, kaikki lähelle vaakasuoraa olevat palat jätin kylvämättä. Niin monta kertaa on vesi vioittanut oraita, että ne ovat sitten niitä lupaavimpia kevätviljapeltoja sitten. Vähän kiertelyä ja kaartelua täytyi harjoittaa, mutta niin se keväälläkin olisi, kun syysviljan oras kuollutta on.
Vielä on mahdollista tulla lämmin joulukuu ja syksyinen sydäntalvi. Mikäs siinä on syysviljan märässä toipua. Mutta hyvin todennäköisesti näemme maaliskuun puolivälistä kolme - neljä viikkoa kipakoita tuulisia pakkasia, jolloin routa painuu puoleen metriin ja pakkastuuli leikkaa oraat poikki kuin siimaleikkurilla kuorittuna. Jos se olisikin epätoivottava tilanne, niin todennäköisyyden osuessa, auttaa se kuitenkin arvostamaan sään sananvaltaa viljelytoimissa.
-SS-
-
Tällä seudulla missä ei ole kuin tasaisia peltoja niin syyskasvit ovat tiukoilla tälläisillä vesimäärilläkin. Niinkuin kirjoitin niin sattuipa silmään yksi kynnettykkin lohko jossa seisoi vesi pinnassa.
Tälläisinä vuosina vain pakko tyytyä kevätkylvöihin ei voi minkään.
-
Aika tavalla näkyi Loimaan seudun tasaisilla orasmailla vettä jo ennen tämän viikonlopun sateita. Kyntö on ollut paras perusmuokkaus tämän syksyn kylvöille – joka paikassa ei pelasta sekään, vaan vesi seisoo isolla alalla pellossa. Toisaalta omat vain kevytmuokatut kylvökset ovat läpäisseet melko hyvin veden, mutta esimerkiksi liian piukkaan sotketut päisteet näyttävät varsin kehnoilta.
-
Tällä seudulla missä ei ole kuin tasaisia peltoja niin syyskasvit ovat tiukoilla tälläisillä vesimäärilläkin.
Joo, kun vettä tuli uudet ennätykset paukkuen syyskuun puolivälistä pakkasiin saakka, jolloin maat oikeasti jäätyi. Nätit oli oraat ennekuin suuri osa oli oikeasti veden alla, niin että vene+laituri pellonlaidoissa olisi ollut täydellinen järvenrantatontin myynti-ilmoitus. Vesi oli pahimmassa korkeudessa noin 2 päivää, mutta vielä muutama päivä myöhemmin maa oli totaalisen läpimärkää. Niin kuin se oli ollut jo aiemmin, ihan velliä kohtuu kuivissakin paikoissa. Taas ollut muutaman päivän pikkupakkasta ja kuivempaa, herättää toiveita mutta se vesi jäi jäätyneenä pellon sisään sekä pintaan. Rouste keväällä raju kun vellinä jäätynyt maa sulaa?
Viime syksy oli todella märkä, lähes identtinen tämän kanssa eli syysmuokkaukset jäi paljolti tekemättä. Tänä vuonna jäikin käytännössä kaikilta kaikki muokkaamatta, siinä nämä syyskylvöt oli jonkinlainen pelastus kun maa muokattuna kevääksi vaikka talvi veisikin kaiken. Näitä todella märkiä syksyjä on nyt viime vuosina ollut liikaa, peruskunnostustyöt joita normaalisti tehdään syksyllä ok. olosuhteissa, ovat melkolailla mahdottomia.
Tällä hetkellä meinaa vähän harmittaa, kun tuli pinnisteltyä puintiaikaan ja ennätysmäärä kylvöön, tuntuu että se vaikuttaa edelleen väsymyksenä. Joillakin jäi kylvöt tekemättä kun sateet alkoi juuri kylvöhetkellä, harmitus suuri silloin mutta jälkikäteen hyvinkin tyytyväisiä. Kylvöolosuhteet oli syyskuun 15. päivään saakka täydelliset.
Toivon että saa paikata, eikä tarvi kylvää uusiksi ihan kaikkea kuitenkaan. Ylimääräistä siementä saa varata paikkauksiinkin useita tonneja, ellei enemmänkin :-\Toki tämän kevään opit oli karut, olisi kannattanut kylvää uusiksi vähänkin heikomman näköistä kohtaa. Joskus ne toipuu, useimmin kasvu vain hiipuu vaikka aluksi vihertäisikin lupaavasti. Toiveissa että lunta tulisi suojaksi, peittämään jääkentät, sillä nyt sulanut vesihän ei salaojiin painunut kuin osittain, johtuen roudasta.
-
Tällä seudulla missä ei ole kuin tasaisia peltoja niin syyskasvit ovat tiukoilla tälläisillä vesimäärilläkin.
Joo, kun vettä tuli uudet ennätykset paukkuen syyskuun puolivälistä pakkasiin saakka, jolloin maat oikeasti jäätyi. Nätit oli oraat ennekuin suuri osa oli oikeasti veden alla, niin että vene+laituri pellonlaidoissa olisi ollut täydellinen järvenrantatontin myynti-ilmoitus. Vesi oli pahimmassa korkeudessa noin 2 päivää, mutta vielä muutama päivä myöhemmin maa oli totaalisen läpimärkää. Niin kuin se oli ollut jo aiemmin, ihan velliä kohtuu kuivissakin paikoissa. Taas ollut muutaman päivän pikkupakkasta ja kuivempaa, herättää toiveita mutta se vesi jäi jäätyneenä pellon sisään sekä pintaan. Rouste keväällä raju kun vellinä jäätynyt maa sulaa?
Viime syksy oli todella märkä, lähes identtinen tämän kanssa eli syysmuokkaukset jäi paljolti tekemättä. Tänä vuonna jäikin käytännössä kaikilta kaikki muokkaamatta, siinä nämä syyskylvöt oli jonkinlainen pelastus kun maa muokattuna kevääksi vaikka talvi veisikin kaiken. Näitä todella märkiä syksyjä on nyt viime vuosina ollut liikaa, peruskunnostustyöt joita normaalisti tehdään syksyllä ok. olosuhteissa, ovat melkolailla mahdottomia.
Tällä hetkellä meinaa vähän harmittaa, kun tuli pinnisteltyä puintiaikaan ja ennätysmäärä kylvöön, tuntuu että se vaikuttaa edelleen väsymyksenä. Joillakin jäi kylvöt tekemättä kun sateet alkoi juuri kylvöhetkellä, harmitus suuri silloin mutta jälkikäteen hyvinkin tyytyväisiä. Kylvöolosuhteet oli syyskuun 15. päivään saakka täydelliset.
Toivon että saa paikata, eikä tarvi kylvää uusiksi ihan kaikkea kuitenkaan. Ylimääräistä siementä saa varata paikkauksiinkin useita tonneja, ellei enemmänkin :-\Toki tämän kevään opit oli karut, olisi kannattanut kylvää uusiksi vähänkin heikomman näköistä kohtaa. Joskus ne toipuu, useimmin kasvu vain hiipuu vaikka aluksi vihertäisikin lupaavasti. Toiveissa että lunta tulisi suojaksi, peittämään jääkentät, sillä nyt sulanut vesihän ei salaojiin painunut kuin osittain, johtuen roudasta.
Oma mittari ja tilastointi on ollut jo hyvän aikaa varastossa niin en osaa vesimääristä sanoa onko sitä nyt tullut paljon tai vähän mut perstutumalla sanoisin et viimeiseen 6v ei näin paljon ole tullut. Edellinen märkä syksy oli tuo 2017. Tällä alueella ei syyskylvöjä koskaan ole mitenkään paljon mut nyt niitä on ehkä vielä vähemmän. Otolliset kylvökelit oli elokuun alussa sen jälkeen ei oikeasti huippukeliä enää ollut. Sateiden välissä tinttaamalla niitä vähäisiä kylvöjä tehtiin.
Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin itse jätin kylvämättä. Ei ole luomussa oikein syysviljoille markkinoita, jos ei oikein millekkään Tällä hetkellä. Olosuhteet kun oli vielä huonot niin se sinetöi päätöksen. Nyt ei harmita yhtään kun katselee lammikoita pelloilla. ;D
Toki hieman huoli painaa kevään kylvöistä. Sen verran huonoja keväitä ollut jo monta peräkkäin. Vettä tullut juuri silloin toukokuun lopulla, kun pellolle pitäisi mennä. Onneksi ei ole kuin 100ha kylvettävää kun viherlannoituksessa paljon alaa. :-\
-
Ei ole luomussa oikein syysviljoille markkinoita, jos ei oikein millekkään Tällä hetkellä.
Siis tavanomaisessa viljassa sama juttu, kun ei liiku edes kauppasopimuksen alainen vilja.
-SS-
-
Ei ole luomussa oikein syysviljoille markkinoita, jos ei oikein millekkään Tällä hetkellä.
Siis tavanomaisessa viljassa sama juttu, kun ei liiku edes kauppasopimuksen alainen vilja.
-SS-
::)
Tänään hinkkasin A-rehun kans ohrakauppaa,päästiin maaliin.Olisi saanut toimittaa tällä tai ensi viikolla mutta lupasin vasta joulukuulla kun nykyään ei voi siirtää tilitystä kuin max 30 päivää.Hinta tämänpäiväinen,jos nousee niin nousee+mahdollinen hehtopainolisä.
-
Ei ole luomussa oikein syysviljoille markkinoita, jos ei oikein millekkään Tällä hetkellä.
Siis tavanomaisessa viljassa sama juttu, kun ei liiku edes kauppasopimuksen alainen vilja.
-SS-
::)
Tänään hinkkasin A-rehun kans ohrakauppaa,päästiin maaliin.Olisi saanut toimittaa tällä tai ensi viikolla mutta lupasin vasta joulukuulla kun nykyään ei voi siirtää tilitystä kuin max 30 päivää.Hinta tämänpäiväinen,jos nousee niin nousee+mahdollinen hehtopainolisä.
Juu Hankkijan tiedote 27.9.23 siirtää viljakauppiaan toimintavallan pois konttorilta, ainakin rehuviljan toimituksissa. Eikä siis auta, vaikka kontorilla tulee joo joo. Homma ei ole siinä vaiheessa edes alussa vielä.
"Olemme nyt kehittäneet toimitusketjun hallintaa ja uusimme toimitusten ohjausta. Suunnittelemme viljatoimitukset jatkossa selvästi pidemmälle aikavälille. Näin saamme ulotettua tarve-ennusteen pidemmälle satokauteen ja pääsemme ajallisiin ja määrällisiin tavoitteisiin. Muutos otetaan käyttöön vaiheittain. Turun rehutehtaalla siirryimme uuteen toimintamalliin 8.5.2023. Seinäjoen rehutehtaalla ja Hankkijan muissa vastaanottopisteissä siirtymä tapahtuu 2.10.2023 alkaen.
Moveren kuljetussuunnittelu tulee tarjoamaan kippiaikoja nykyistä pidemmälle ja lähimpien päivien kippiajat vähenevät. Ilman varattua kippausaikaa emme vastaanota viljakuormia rehutehtaille enää 2.10.2023 jälkeen. Kippiaikojen varaukset ja mahdolliset muutokset tapahtuvat Moveren kuljetussuunnittelun kautta. Muutos- ja peruutustilanteissa korvaavat kippiajat saattavat mennä ajallisesti pidemmälle. Rehutehtailla on mahdollisuus siirtää muuttuneita aikatauluja myös ilta-aikaan."
Tässä on se ongelma, että viljelijälle ei anneta päästyä Moveren logistiikkaohjelmistoihin. Konttorin viljakauppias ei oikein ole ollut toimekas sinne naputtelemaan. Eli jostakin Keski-Suomesta tuleva arvottu autokuski sitten jotenkin sitä sopinee, soittaa illalla yhdeksän aikaan, että aamulla kuudelta lastaus. No, vaikkapa olen itse Rovaniemellä keikalla, ja yön lumipyryn jälkeen mahdollisesti puolentoista metrin karhe kuivurin peltikatolta tullut oven eteen. Se toimituksen lähtölaukaus ja toimitusaika ja seuranta, ne ovat tavallaan täysin ilmassa, pimeyden paittämiä salaisuuksia. On tuolla jo kaksi kuukautta ohrat seisseet odottamassa, ilman informaatiota siitä, onko toimitus 4 viikon vai 9 kuukauden päässä.
Entisen K-Maatalouden kuskit aikanaan jo osasivat itsekin elevaattorin käynnistää ja siilonpohjat aukaista, mutta ne itsenäiset kuskit ovat jo kauan olleet eläkkeellä. Huomionarvoista on, että Viljavalle ei voi kipata ennen kuin viljakaupan edustaja, jonka vuokrasiiloon laitetaan, aktivoituu ja täyttää viljapassit ja intranetin tiedot. Ei Perniöön voi vaan mennä ja kipata omalla kärryllä.
-SS-
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Juu, Moveren järjestelmää vierastavat semmoiset villit kuorma-autoilijatkin, koska tuntuu olevan hankala löytää vastapuolta sieltä. Moveren kalusto ja rengit saavat tiedot intranetistään. Onko sitten tavoitteena Hankkijalla rakentaa Movere vuotamattomaksi monopoliksi heidän kuljetuksilleen. Mutta seurantatyökalua viljelijälle ei ole tarjolla, ainakaan toistaiseksi. Olisiko kyseessä vielä vähän keskeneräinen järjestelmä. Vai löytyykö Hankkijan nettitileiltä jo sellainen. Minulla on ollut jo kaksi tunnusta ja salasanaa, ensin Hankkijalle sitten Agrimarketille ja sitten jäikin se jatkuva uusien tunnusten haku jossakin vaiheessa pois. Osaan minä esimerkiksi Fedex -käyttöliittymällä rahdit ja noudot järjestää, ulkomaantoimituksille. Ja se firma ei osaa edes viitenumerollisia laskuja tehdä vielä, systeemit ovat 1980-luvulta !
Suomen piti olla niin diginatiivi yhteiskunta.
Mutta oletan, että tässä haetaan tiukempaa imuohjausta viljakauppaankin, koska itsenäisesti kylvösuunnitelmansa tekevät viljelijät rikkovat paikallisen teollisuuden tarvesuunnittelun. Että heidän kelpaakin olla aina takarivissä, kun viljasta pitäisi päästä eroon. Helpointa olisikin, jos viljelijä olisi viljaa käyttävän teollisuuden direktio-oikeuden alaisena toimivat tilanhoitaja. Tällöin tulisivat täsmälliset toimintaohjeet, ja viljelyttäjä miettisi esimerkiksi kunkin urakan varastotilojen riittävyyden itse, ja toimisi sen mukaan. Tilanhoitaja alkaisi sitten puskea puimurista pellolle torvesta vanaa, jos kuivuri on täynnä. "Ei ole mun viljaa, tämä on sopimusviljaa, joka on tänään käsketty puida". Mä oon täällä vaan töissä.
-SS-
-
^
Kuulostaa todella byrokraattiselta tuo Hankkijan touhu nykyään.Muutamia vuosia sitten tuli tehtyä senkin kans kauppaa mutta oman kylän yrittäjä on hoitanut kuljetukset ja halvemmalla kuin tuo Movere.Joskus on tuotu rekka siilon nurkalle että täytä pyhän aikana kun on ma aamuna kippiaika.No minä leikin rekkamiestä :o ja täytin sen. Ne onkin ainoat metrit mitä rekkaa ajanut kun siilon "nurkalla" sitä siirtelin.
Naapurilta haki A-rehun sopimusrekka viime viikolla kauroja,kippiaika oli iltakymmeneltä,ysin maissa lähti kuivurilta,ei sovi mulle tuollaiset aikataulut.
-
^
Kuulostaa todella byrokraattiselta tuo Hankkijan touhu nykyään.Muutamia vuosia sitten tuli tehtyä senkin kans kauppaa mutta oman kylän yrittäjä on hoitanut kuljetukset ja halvemmalla kuin tuo Movere.Joskus on tuotu rekka siilon nurkalle että täytä pyhän aikana kun on ma aamuna kippiaika.No minä leikin rekkamiestä :o ja täytin sen. Ne onkin ainoat metrit mitä rekkaa ajanut kun siilon "nurkalla" sitä siirtelin.
Naapurilta haki A-rehun sopimusrekka viime viikolla kauroja,kippiaika oli iltakymmeneltä,ysin maissa lähti kuivurilta,ei sovi mulle tuollaiset aikataulut.
Tuo kyseinen villi yrittäjä on siis saanut hyvän kontaktin Moveren suunnitteluun Tai sitten oli kyse leipäviljasta ja tavanomaisesta viljavarastokeikasta. Minulle sopii kaikki aikataulut lastaamiseen, viikonloput, yöt, varhaisaamut, ja useina päivinä myäs päivät, mutta usein työpäivisin 06 - 18 on poissuljettu ajankohta, kun en ole edes samassa maakunnassa. Tuo oma uusi löytynyt rahtari ajaa nyt sitten niitä Sucroksen ajoja ainakin vuoden loppuun. Että joku vieras sitten taas löytyy, jolla on 34m pitkä yhdistelmä. Perävaunu on vielä 10 m sisällä kun tarvitsisi ruveta kääntymään tielle. 12 m rummutkaan eivät riitä.
-SS-
-
No jopas ..
Viime viikon ma kysely Hjalle että rukiit ja osa kevätvehnistä vois lähteä.
ti kaupat lukkoon. To soitti kuski että iltapäivällä hakee rukiit ja vehnät pe aamupv kun perjantaille oli kippausajat Korialle.
Eikä ole sopimuksia viljoista tehtynä...
-
^
Kuulostaa todella byrokraattiselta tuo Hankkijan touhu nykyään.Muutamia vuosia sitten tuli tehtyä senkin kans kauppaa mutta oman kylän yrittäjä on hoitanut kuljetukset ja halvemmalla kuin tuo Movere.Joskus on tuotu rekka siilon nurkalle että täytä pyhän aikana kun on ma aamuna kippiaika.No minä leikin rekkamiestä :o ja täytin sen. Ne onkin ainoat metrit mitä rekkaa ajanut kun siilon "nurkalla" sitä siirtelin.
Naapurilta haki A-rehun sopimusrekka viime viikolla kauroja,kippiaika oli iltakymmeneltä,ysin maissa lähti kuivurilta,ei sovi mulle tuollaiset aikataulut.
Tuo kyseinen villi yrittäjä on siis saanut hyvän kontaktin Moveren suunnitteluun Tai sitten oli kyse leipäviljasta ja tavanomaisesta viljavarastokeikasta. Minulle sopii kaikki aikataulut lastaamiseen, viikonloput, yöt, varhaisaamut, ja useina päivinä myäs päivät, mutta usein työpäivisin 06 - 18 on poissuljettu ajankohta, kun en ole edes samassa maakunnassa. Tuo oma uusi löytynyt rahtari ajaa nyt sitten niitä Sucroksen ajoja ainakin vuoden loppuun. Että joku vieras sitten taas löytyy, jolla on 34m pitkä yhdistelmä. Perävaunu on vielä 10 m sisällä kun tarvitsisi ruveta kääntymään tielle. 12 m rummutkaan eivät riitä.
-SS-
Tästä syystä olisikin hyvä saada kunnan korkeapalkkainen virka. Kunnan hommissa voi täysin yllättäen käydä pikaisesti kotona kaksi tuntia tekemässä viljakuormaa. Edes 1,5 m:n lumikarhe kuivurin oven edessä ei haittaa, senkin voi hoitaa pois kunnan lämpimällä traktorilla. 8)
-
No jopas ..
Viime viikon ma kysely Hjalle että rukiit ja osa kevätvehnistä vois lähteä.
ti kaupat lukkoon. To soitti kuski että iltapäivällä hakee rukiit ja vehnät pe aamupv kun perjantaille oli kippausajat Korialle.
Eikä ole sopimuksia viljoista tehtynä...
Ei tuollainen peli vetele, jos viettää päivät jossain muualla kuin oman tilan hommissa. Kyllä se täytyy olla päivä ja karkea vuorokaudenaika hyvissä ajoin tiedossa, eikä siten, että kuski soittaa ja sanoo: tulen nyt. Niinkin on joskus käynyt. Ja silloin tulee mieleen Paavo Väyrysen tapaan: "Voiko vitutukseen kuolla?"
-
Ei ole luomussa oikein syysviljoille markkinoita, jos ei oikein millekkään Tällä hetkellä.
Siis tavanomaisessa viljassa sama juttu, kun ei liiku edes kauppasopimuksen alainen vilja.
-SS-
::)
Tänään hinkkasin A-rehun kans ohrakauppaa,päästiin maaliin.Olisi saanut toimittaa tällä tai ensi viikolla mutta lupasin vasta joulukuulla kun nykyään ei voi siirtää tilitystä kuin max 30 päivää.Hinta tämänpäiväinen,jos nousee niin nousee+mahdollinen hehtopainolisä.
Juu Hankkijan tiedote 27.9.23 siirtää viljakauppiaan toimintavallan pois konttorilta, ainakin rehuviljan toimituksissa. Eikä siis auta, vaikka kontorilla tulee joo joo. Homma ei ole siinä vaiheessa edes alussa vielä.
"Olemme nyt kehittäneet toimitusketjun hallintaa ja uusimme toimitusten ohjausta. Suunnittelemme viljatoimitukset jatkossa selvästi pidemmälle aikavälille. Näin saamme ulotettua tarve-ennusteen pidemmälle satokauteen ja pääsemme ajallisiin ja määrällisiin tavoitteisiin. Muutos otetaan käyttöön vaiheittain. Turun rehutehtaalla siirryimme uuteen toimintamalliin 8.5.2023. Seinäjoen rehutehtaalla ja Hankkijan muissa vastaanottopisteissä siirtymä tapahtuu 2.10.2023 alkaen.
Moveren kuljetussuunnittelu tulee tarjoamaan kippiaikoja nykyistä pidemmälle ja lähimpien päivien kippiajat vähenevät. Ilman varattua kippausaikaa emme vastaanota viljakuormia rehutehtaille enää 2.10.2023 jälkeen. Kippiaikojen varaukset ja mahdolliset muutokset tapahtuvat Moveren kuljetussuunnittelun kautta. Muutos- ja peruutustilanteissa korvaavat kippiajat saattavat mennä ajallisesti pidemmälle. Rehutehtailla on mahdollisuus siirtää muuttuneita aikatauluja myös ilta-aikaan."
Tässä on se ongelma, että viljelijälle ei anneta päästyä Moveren logistiikkaohjelmistoihin. Konttorin viljakauppias ei oikein ole ollut toimekas sinne naputtelemaan. Eli jostakin Keski-Suomesta tuleva arvottu autokuski sitten jotenkin sitä sopinee, soittaa illalla yhdeksän aikaan, että aamulla kuudelta lastaus. No, vaikkapa olen itse Rovaniemellä keikalla, ja yön lumipyryn jälkeen mahdollisesti puolentoista metrin karhe kuivurin peltikatolta tullut oven eteen. Se toimituksen lähtölaukaus ja toimitusaika ja seuranta, ne ovat tavallaan täysin ilmassa, pimeyden paittämiä salaisuuksia. On tuolla jo kaksi kuukautta ohrat seisseet odottamassa, ilman informaatiota siitä, onko toimitus 4 viikon vai 9 kuukauden päässä.
Entisen K-Maatalouden kuskit aikanaan jo osasivat itsekin elevaattorin käynnistää ja siilonpohjat aukaista, mutta ne itsenäiset kuskit ovat jo kauan olleet eläkkeellä. Huomionarvoista on, että Viljavalle ei voi kipata ennen kuin viljakaupan edustaja, jonka vuokrasiiloon laitetaan, aktivoituu ja täyttää viljapassit ja intranetin tiedot. Ei Perniöön voi vaan mennä ja kipata omalla kärryllä.
-SS-
Taisi olla muutamaa päivää ennen, kun tuli tehtyä kaurakauppa. Omasta halustani toimitus sovittiin juhannuksen jälkeiseen aikaan. Toimitusaikana taisi olla pari juhannuksen jälkeistä viikkoa. Eniten ihmetytti, kun ostaja halusi tietää tarkan kilomäärän toimitukselle ja se piti vahvistaa sopimukseen. Tähän asti riittänyt termiinisopimuksien ulkopuolella hyvin epämääräinen arvio määrästä: tyyliin yksi yhdistelmä, kaksi yhdistelmää.
-
No jopas ..
Viime viikon ma kysely Hjalle että rukiit ja osa kevätvehnistä vois lähteä.
ti kaupat lukkoon. To soitti kuski että iltapäivällä hakee rukiit ja vehnät pe aamupv kun perjantaille oli kippausajat Korialle.
Eikä ole sopimuksia viljoista tehtynä...
Ei tuollainen peli vetele, jos viettää päivät jossain muualla kuin oman tilan hommissa. Kyllä se täytyy olla päivä ja karkea vuorokaudenaika hyvissä ajoin tiedossa, eikä siten, että kuski soittaa ja sanoo: tulen nyt. Niinkin on joskus käynyt. Ja silloin tulee mieleen Paavo Väyrysen tapaan: "Voiko vitutukseen kuolla?"
No, Olis sen haun voinut sopia myöhemmäksi, meille toi oli ok että hakee heti..
-
Kyl mä ainakin hankkijalta olen saanut tiedon etukäteenkin et koska lastaus olisi. Tai jos tarkkoja ollaan niin kippiaika tulee jolloin voi soittaa sille autoilijalle jonka tiedot on siinä ja kysyä lastausaikaa. Aina niistä on saatu so*****a.
-
Kyl mä ainakin hankkijalta olen saanut tiedon etukäteenkin et koska lastaus olisi. Tai jos tarkkoja ollaan niin kippiaika tulee jolloin voi soittaa sille autoilijalle jonka tiedot on siinä ja kysyä lastausaikaa. Aina niistä on saatu so*****a.
Niin, joskus varmaan oli näin. Nyt viimeisten Hankkijan ohjeiden mukaan toimittaessa sen rehutehtaan kippausajan peruutus tai siirto lykkää jonon perälle hamaan tulevaisuuteen.
Siis on meiltä viljaa myyty 1960-luvulta asti, ja 1970- luvulta lähtien olin kuskina ja lastaajana, ja 1990- luvun alusta omaan piikkiin. Silloin oli viljankuljetuksissa käytettävissä imuautot, koukkulavayhdistelmät ja 24 m yhdistelmät. Itsekin vietiin, saman päivän aikana seitsemän traktorinkärryllistä Salon Tukon varastolle. Nyt on mennyt tarvittavat binsaitit niin valtaviksi, että tungetaan jotain 34 m junaa pihaan, eli pitäisi perustaa hehtaarin maansiirtotyöt, miljoona kuutiota louhetta, rekkakuormittain asfalttia ja perustaa semmoinen kenttä, että auto kuin auto pääsee ajamaan kahdeksikkoa pihalla.
Ihme hommaa tuo giganttinen agrobizznes nykyään , Maaliikennekeskuksessakin pääsisivät ahtaammissa porttikongeissa ujuttautumaan lastille.
-SS-
-
Joo Hankkijalta tuli vastaus, enkä siis todellakaan ollut ainoa, joka oli jäänyt epätietoiseksi, miten rehutehtaiden viljanostoprosessin oli tarkoitus toimia.
Seinäjoella on kuulemma ollut lukuisia kyselyjä toimintaohjeista, kun siellä on ollut vain tapana ajaa traktorilla viljat tehtaan suppiloon, niin kuin aina ennenkin.
Eli siellä viljakauppiaan koneella kauppasopimusta tehtäessä klikataan kai rahdinkuljettaja kolmesta vaihtoehdosta, Moveren järjestämä, ulkopuolisen rahtiliikkeen järjestämä tai viljelijän itse tuoma. Kahdesta viimeisestä pitää rahdinkuljettajan tai viljelijän itsensä erikseen soittaa logistiikkajärjestelyyn, aluevastaavien nimet on mainittu tiedotteessa. . Ensimmäisessä tapauksessa Moveren ajojärjestely ottanee viljelijään yhteyttä ja aikatauluttaa ajot. Tämä on yksi riskipiste, kun esimerkiksi lastauspaikan maksimikorkeus, pituus ym., niitä tietoja pitäisi pystyä päivittämään viljelijän taholta jonnekin järjestelmään. Ettei tule kuivurin eteen ihmettelemään sitä 34- metristä moduulirekkaa ja ylikorkeata ilmanohjainta hytin katolla. Toinen asia, jossa Moveren ja viljelijän kommunikointi olisi enemmän tarpeen, on lastausaikataulu, esimerkiksi omalla kohdalla iltaisin tai 04-06 välillä, tai viikonloppuisin. Mahtaakohan palkkakuski taipua sellaiseen, yrittäjäautoilijat kyllä mielellään lastaavat työajan ulkopuolella.
Prosessi siis näyttää pääsääntöisesti keskittyvän rehutehtaan tasaiseen tavaravirtaan, viljelijöiden eri tarpeita varastotilanteineen ei tuohon systeemiin oikein mahdu. Kiinnityskauppasopimuksessa oli paikka toiveelle toimitusajasta. Ja nämä palvellaan ensin, käteiskauppavilja voi joutua odottamaan jopa seuraavan satovuoden alkuun asti ?
Puhuttiin Hankkija appista, se pitäisi ainakin ladata, sieltä voisi jossakin vaiheessa ehkä saada tietoa ainakin tehdyistä sopimuksista. Ettei tarvitsisi koko ajan koputella omamyyjän sähköpostia, et onko kauppasopinus jo systeemissä, ja mahdollisesti muuta tietoa.
-SS-
-
Joo Hankkijalta tuli vastaus, enkä siis todellakaan ollut ainoa, joka oli jäänyt epätietoiseksi, miten rehutehtaiden viljanostoprosessin oli tarkoitus toimia.
Seinäjoella on kuulemma ollut lukuisia kyselyjä toimintaohjeista, kun siellä on ollut vain tapana ajaa traktorilla viljat tehtaan suppiloon, niin kuin aina ennenkin.
Eli siellä viljakauppiaan koneella kauppasopimusta tehtäessä klikataan kai rahdinkuljettaja kolmesta vaihtoehdosta, Moveren järjestämä, ulkopuolisen rahtiliikkeen järjestämä tai viljelijän itse tuoma. Kahdesta viimeisestä pitää rahdinkuljettajan tai viljelijän itsensä erikseen soittaa logistiikkajärjestelyyn, aluevastaavien nimet on mainittu tiedotteessa. . Ensimmäisessä tapauksessa Moveren ajojärjestely ottanee viljelijään yhteyttä ja aikatauluttaa ajot. Tämä on yksi riskipiste, kun esimerkiksi lastauspaikan maksimikorkeus, pituus ym., niitä tietoja pitäisi pystyä päivittämään viljelijän taholta jonnekin järjestelmään. Ettei tule kuivurin eteen ihmettelemään sitä 34- metristä moduulirekkaa ja ylikorkeata ilmanohjainta hytin katolla. Toinen asia, jossa Moveren ja viljelijän kommunikointi olisi enemmän tarpeen, on lastausaikataulu, esimerkiksi omalla kohdalla iltaisin tai 04-06 välillä, tai viikonloppuisin. Mahtaakohan palkkakuski taipua sellaiseen, yrittäjäautoilijat kyllä mielellään lastaavat työajan ulkopuolella.
Prosessi siis näyttää pääsääntöisesti keskittyvän rehutehtaan tasaiseen tavaravirtaan, viljelijöiden eri tarpeita varastotilanteineen ei tuohon systeemiin oikein mahdu. Kiinnityskauppasopimuksessa oli paikka toiveelle toimitusajasta. Ja nämä palvellaan ensin, käteiskauppavilja voi joutua odottamaan jopa seuraavan satovuoden alkuun asti ?
Puhuttiin Hankkija appista, se pitäisi ainakin ladata, sieltä voisi jossakin vaiheessa ehkä saada tietoa ainakin tehdyistä sopimuksista. Ettei tarvitsisi koko ajan koputella omamyyjän sähköpostia, et onko kauppasopinus jo systeemissä, ja mahdollisesti muuta tietoa.
-SS-
Syksyllä kun alkoi kuivuri olemaan tukossa , ja vähät varastosiilot oli varattu tos-siemenelle ja kauppasomimus oli omamyyjän kanssa tehty, soitin suoraan Moveren ajojärjestelijälle, että pitäis saada heti rekka kuivurille, niin vasta sitten alkoi tapahtua, eli tuli se auto 2 päivän päästä, ilman soittoa olis varmaan viikko mennyt.
Ja kannattaa joulun alla lähettää sille ajojärjestelijälle pullo kallista alkoholia, tulevaisuutta varten. Pysyy viljelijä mielessä.
-
Tuo kommunikaation (tai kommunikaatioväylän) puute paikalliskonttorin viljakauppiaan ja logistiikkayhtiön välillä on silmiinpistävää. Movere taitaa vastata rehutehtaalle päin operatiivisesta toiminnasta jo valmiiksi. Viljelijällä on pääsy Hankkijan järjestelmään, jossa näkyy lähinnä sopimusnumerot, mutta mitään muuta reaaliaikaista tietoa ei ole, näytepussiin merkityt tarkat tiedot eivät olleet siirtyneet niille sopimuksille, kun äsken katsoin. Enkä nähnyt keinoa päivittääkään niitä tietoja.
Movereen viljelijällä ei ole kuin yksi puhelinyhteystieto. Kuinka hyvin Moveressa nähdään tarjolle tulevan tavaran laatu ja määrä, jos sitä ei Hankkijan järjestelmästä viljelijä itsekään näe ? Eli samaa viljakasaa tuputetaan sekä viljakauppiaalle että Moverelle erikseen.
Näen järjestelmän ongelman siinä, että suoraviivaisin ratkaisu olisi tehdä kauppasopimukset suoraan rehutehtaiden logistiikkaa hoitavan Moveren edustajien tai rehutehtaan konttoristin kanssa. Moverehan nähtävästi tietää näistä kolmesta toimijasta suurimman kokonaisuuden mitä tarvitaan ja milloin, ja miten kuskataan. Hankkijan konttorin myyjä tietää tarjolle laitetusta tavarasta jotain. Viljelijä ei tiedä mitään.
-SS-
-
Ilmeisesti jotain ongelmaa olemassa. Onhan tuo puintiaika jännittävää aikaa kaikin tavoin. Minulla on ollut viime vuosina rahtiliikennettä Hankkijan kanssa, mutta olen vältellyt asioimista Moveren suuntaan. Lähinnä jotain jakeluajoja ollut niiden toimesta minun suuntaani. En voi sinänsä moittia, ne on hoitanut viime ajat eräs oman maakunnan liikennöitsijä, jonka isä jo ajoi vaarilleni ajoja joskus 60-luvulla. Ihan ok mennyt edelleen. Viljan ajossa puintien aikaan kävi tarkalleen ottaen niin, että omakuskini ei sitten kerinnytkään ajamaan sitä minun kuormaani, mutta tällaisten tilanteiden varalle hän on sopinut toisen kuljetusfirman kanssa, että sieltä tarvittaessa jelppivät häntä ajoissa ja vastavuoroisesti hän sitten hoitaa heidän ajojaan tietyissä tilanteissa. Joten kuorman haki tämä yhteistyökumppani. Meni ihan hyvin ja soittelin heti kuorman lähdettyä kyseiseen firmaan ja ilmoitin kaikki laskustustiedot ja huolehdin siitä, että kun lasku tuli, niin maksoin samalle päivälle pois, niinkuin usein teen silloin, kun kysymyksessä on köyhä pienyrittäjä. Luonnollisesti sähköyhtiöt, vakuutusyhtiöt yms. verenimijät, laskut laitetaan maksuun korkeintaan eräpäivänä. Elikkä en asioinut Hankkijan ajoissa lainkaan Moveren kanssa. Sanoisin, että jatkossakin mennään ensisijaisesti niin, että oma kuljetusyrittäjä saa sopia sopimus ym. viljojen toimitukset Hankkijan kanssa tai Moveren miten nyt meneekään. Näin toimittuna kaikkein yksinkertaisin ratkaisu. Mukaudun päätöksiin ja järjestäen asiat niin, että onnistuu. Puintiajan ruuhkaan olen varautunut niinkin, että olen sopinut lähistöllä olevan lopettelevan/jäähdyttelevän tilan kanssa, että heiltä saan tarvittaessa enemmän tai vähemmän siilotilaa, jos näyttää siltä, etten saakkaan viljaa puintiaikana ajoissa liikkeelle. Kaikenlaisia kuvioita kannattaa miettiä ja koittaa sopia etukäteen, jotta hommat onnistuu silloin, kun on tarve.
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Johtuisiko siitä et halukkaita viljelijöitä on riittävästi joten jollakin on porukkaa karsittava. Joku keksinyt et laitetaan ne hommaamaan murskeet nii muutama ei ole suostunut niin on vähemmän tarjontaa? ::)
-
Täytyyhän kuivurin pihakin olla semmoinen että autot pääsee. Samaten maitohuoneen edusta.
-
Täytyyhän kuivurin pihakin olla semmoinen että autot pääsee. Samaten maitohuoneen edusta.
Kyllä, mutta ns. nuppipaikkoja ei sentään vielä tarvitse suurentaa 34 metrin yhdistelmille. Kohta varmaan täytyy sekin tehdä.
-
Siis ei siitä niin pitkään ole, kun 24,5 m yhdistelmä oli pisin. Se mahtuu helposti kuivurille ja kuivurilta pois eteen päin ajaen. Se lisä kymmenen metriä on hankala ihan kunnallisella tieverkostolla, kaikkiin rekkaparkkeihin ei mahdu eikä kaikille rekkatankkiasemille.
-SS-
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Nykyinen käytäntö jo itsessään ohjaa viljelyä kunnollisten teiden varsille. Jos ostaja maksaisi murskeet, niin onhan se päivänselvää, että viljelyyn koitettaisiin tarjota ihan kaikenlaista lohkoa onnettomien tieyhteyksien takaa.
-
Voi sen auman tehdä paremman tien varteen. Pidemmän päälle on hyvä kun peltotietkin ovat kunnossa.
-
Voi sen auman tehdä paremman tien varteen. Pidemmän päälle on hyvä kun peltotietkin ovat kunnossa.
Voi. Tässäkin yksi isäntä ajoi "takapelloltaan" omalla kärryllä jurtit pikitien varteen. Ainoa vaan, että 14 motin kärry oli kuulemma vähän pieni, 20 motin kärry olisi ollut passelimpi.
-
Voi sen auman tehdä paremman tien varteen. Pidemmän päälle on hyvä kun peltotietkin ovat kunnossa.
No nämä 70+ tonnin yhdistelmät eivät pääse tuolla Uudenmaan rintamailla ihan valtionsilloistakaan ylitte. On Holmerinkin akselipaino tyhjänäkin melko kova....
Niin kuin joskus sanoin, hulluudelle pitää ehkä laittaa rajat.
-SS-
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Nykyinen käytäntö jo itsessään ohjaa viljelyä kunnollisten teiden varsille. Jos ostaja maksaisi murskeet, niin onhan se päivänselvää, että viljelyyn koitettaisiin tarjota ihan kaikenlaista lohkoa onnettomien tieyhteyksien takaa.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Tarkoitin että minkä takia ei konsulentit keväällä käy viljelijöiden kanssa kattomassa läpi mestat jonne meinaavat kylvää jurttia niin todennäköisesti vältyttäisiin tilanteilta missä 3 autoa kuormat päällä sutii yksityis tai peltotiellä ja 7 autoa tyhjänä jonossa odottaa että saadaan mursketta paikalle. Tarkastaahan puukaupoissakin ostomies tilukset sen takia että tietää kannattaako leimikosta edes tarjota mitään
-
Juu oma ostomies oli puukuskina toiminut aikaisemmin, niin kävi mittailemassa puukasan tulevaa paikkaa tarkalla silmällä. Mutta jos ei olisi ollut hyvä, olisivat paikanneet itse.
-SS-
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Nykyinen käytäntö jo itsessään ohjaa viljelyä kunnollisten teiden varsille. Jos ostaja maksaisi murskeet, niin onhan se päivänselvää, että viljelyyn koitettaisiin tarjota ihan kaikenlaista lohkoa onnettomien tieyhteyksien takaa.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Tarkoitin että minkä takia ei konsulentit keväällä käy viljelijöiden kanssa kattomassa läpi mestat jonne meinaavat kylvää jurttia niin todennäköisesti vältyttäisiin tilanteilta missä 3 autoa kuormat päällä sutii yksityis tai peltotiellä ja 7 autoa tyhjänä jonossa odottaa että saadaan mursketta paikalle. Tarkastaahan puukaupoissakin ostomies tilukset sen takia että tietää kannattaako leimikosta edes tarjota mitään
Siinä ovat nuo viimeisimmät henkilöt, joiden mielipidettä pitää kysyä. Konsulentti tai viljelijä ei tiedä sitä, missä autolla pääsee ja missä ei. Paitsi jos viljelijällä tai konsulentilla on vuosien kokemus juurikasautolla ajosta vaihtelevissa olosuhteissa. Harvemmin näin on. Toisaalta taas jos autoilijalta kysytään, niin asfalttihan siellä pitäisi aina olla lastauspaikalla. Ketjut, jos vaan mahtuvat pyörimään, auttavat paljon. Puuautot ja varmaan jotkut maitoautotkin joutuvat niitä käyttämään.
-
Eli jos kukaan ei tiedä etukäteen mitään, niin kasat voi tehdä edelleen mihin lystää. Ajetaan sitten mursketta kun tarttee.
Eihän sillä Ropalla voi lastata asfaltilta. Mielestäni oli juttua kun niitä tuli ettei onnistu enään, vai tarkoitettiinko siinä näitä seinällisiä bunkkereita?
-
Auma ei voi olla asfaltilla kun Ropalla lastataan. Autoilija tulee tarvittessa etukäteen tarkistamaan aumapaikan.
Huomenna on testi kun 600 t pitäisi lähteä peltotien varresta.
-
Auma ei voi olla asfaltilla kun Ropalla lastataan. Autoilija tulee tarvittessa etukäteen tarkistamaan aumapaikan.
Huomenna on testi kun 600 t pitäisi lähteä peltotien varresta.
Vähänkin erikoisempi tie, niin ensimmäisen auton jälkeen näillä keleillä tie ei ole samanlaisessa kunnossa kuin sen viimeisen auton jälkeen. Tällä välillä voi sitten tapahtua kaikkea mahdollista. Joskus muinoin, kun tehtaalta piti anoa, että juurikas kelpaa sinne, niin tiet ja paikat tuli laitettua väkisinkin toimiviksi. Silloin huonot ja vaikeat paikat/isännät putosivat pois automaattisesti leikistä. Nyt kun Sucros anomalla anoo uusia viljelijöitä, niin tilanne on periaatteessa toisenlainen. Ehkä tehtaan pitäisi ottaa vähän enemmän vastuuta myös kuljetuksen onnistumisesta.
-
ja sit on kuskeja jokka ajaa vaikka ei tietä olis mut perille pääsee... on se kumma kuin on monenlaista kuskia ja auto joilla pääsee ja sit ei.... omat tiet on semmosii et pääsee tojolla ni pääsee rekallakii...
-
ja sit on kuskeja jokka ajaa vaikka ei tietä olis mut perille pääsee... on se kumma kuin on monenlaista kuskia ja auto joilla pääsee ja sit ei.... omat tiet on semmosii et pääsee tojolla ni pääsee rekallakii...
Pöllikuskit ovat osaava rotu. Tuntevat kykynsä ja rajansa hyvin. Mahdottomalle ei tietty kukaan mitään voi mutta melkoisia onnistuneita suorituksia olen nähnyt ja pölkyt on tehtaalle päätyneet. Umpista metsätietä on tyhjänä menty niin että pankot helisee ja käännetty hankilenkillä metsän puolella, ojankin yli kun kääntöpaikan rajoja ei tuiskun jäljiltä erottanut.
Vaan eipä niissä hommissa varmaan kauaa viihdykään jos joka päivä on isoissa vaikeuksissa. Ja kalustokin on tietty vähän erilaista kuin puolikkaalla Hollannista tulppaaneja ajavilla.
Tämä vertaus johtuu siitä että kerran jutustelin juuri tämmöisen kuskin kanssa joka oli joutunut vaihtamaan työtä ja päätynyt ajamaan kaivurilavettia metsänmuokkauskohteisiin. Oli aika lailla kauhuissan ja sanoi että näihin hullun hommiin hän ei varmasti jää. Stressitaso korkealla jo heti aamulla, ennen autoon nousemista :-| No, moni ei taas haluaisi lähteä huonolla kielitaidolla seikkailemaan rekalla viikoksi Euroopan isoille teille.
-
Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..
Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta
Nykyinen käytäntö jo itsessään ohjaa viljelyä kunnollisten teiden varsille. Jos ostaja maksaisi murskeet, niin onhan se päivänselvää, että viljelyyn koitettaisiin tarjota ihan kaikenlaista lohkoa onnettomien tieyhteyksien takaa.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Tarkoitin että minkä takia ei konsulentit keväällä käy viljelijöiden kanssa kattomassa läpi mestat jonne meinaavat kylvää jurttia niin todennäköisesti vältyttäisiin tilanteilta missä 3 autoa kuormat päällä sutii yksityis tai peltotiellä ja 7 autoa tyhjänä jonossa odottaa että saadaan mursketta paikalle. Tarkastaahan puukaupoissakin ostomies tilukset sen takia että tietää kannattaako leimikosta edes tarjota mitään
Ok, varmaan ymmärsin jotain väärin.
-
ja sit on kuskeja jokka ajaa vaikka ei tietä olis mut perille pääsee... on se kumma kuin on monenlaista kuskia ja auto joilla pääsee ja sit ei.... omat tiet on semmosii et pääsee tojolla ni pääsee rekallakii...
Pöllikuskit ovat osaava rotu. Tuntevat kykynsä ja rajansa hyvin. Mahdottomalle ei tietty kukaan mitään voi mutta melkoisia onnistuneita suorituksia olen nähnyt ja pölkyt on tehtaalle päätyneet. Umpista metsätietä on tyhjänä menty niin että pankot helisee ja käännetty hankilenkillä metsän puolella, ojankin yli kun kääntöpaikan rajoja ei tuiskun jäljiltä erottanut.
Vaan eipä niissä hommissa varmaan kauaa viihdykään jos joka päivä on isoissa vaikeuksissa. Ja kalustokin on tietty vähän erilaista kuin puolikkaalla Hollannista tulppaaneja ajavilla.
Tämä vertaus johtuu siitä että kerran jutustelin juuri tämmöisen kuskin kanssa joka oli joutunut vaihtamaan työtä ja päätynyt ajamaan kaivurilavettia metsänmuokkauskohteisiin. Oli aika lailla kauhuissan ja sanoi että näihin hullun hommiin hän ei varmasti jää. Stressitaso korkealla jo heti aamulla, ennen autoon nousemista :-| No, moni ei taas haluaisi lähteä huonolla kielitaidolla seikkailemaan rekalla viikoksi Euroopan isoille teille.
Puuautomiehet ovat kyllä ammattikunnan aatelia ammattitaidossa. Ei vaan heikot pärjää. Käsittämättömän pahoista paikoista päästään valtatiekalustolla läpi, toki kyllä ne rajatkin tulee vastaan, mutta yllättävän hyvin osaavat arvioida, koska täytyy tehdä jotain tai homma ei muuten vaan toimi. Mielestäni puuautot ovat hyvin harvoin mukana missään liikenneonnettomuuksissa, sekin kertoo jotain.
-
Liikenneonnettomuuksien sattumiseen vaikuttaa tietysti taidon lisäksi vahvasti myös tuuri... Mutta ovathan puuautoilijat lähtökohtaisesti niitä oikeita automiehiä. Vanha juttu oli, että automieheksi pääsee sitten, kun on yhden puuauton kaatanut ;D
-
Puuautoissa on myös omat hyvät puolensa. Kärry tyhjänä usein mahdollisuus lyhentää, joten kääntäminen ja veivailu helpompaa. Ja myös jos ja kun usein nosturi on autossa, niin se tuo painoa veturille ja usein kärryn aisan kiinnitys taa'empana, joten kärry kääntyy pienillä ratin liikkeillä. Sitten taas tuollainen 25,25 rahtiauto onkin vähän toisenlainen. Toki myös akseleista riippuen. Jos esim. vetäjässä on ohjaava akseli takana ja teliä saa vielä vähän nousemaan ainakin tyhjänä, niin siitä tulee aika notkea väännellä. Mutta sitten kun on täys kuorma, niin ei niillä paljon voi pelata, jos maa ei pidä. Puuautoilussa tulee sellaista off-road pelisilmää, mutta se ei auta, jos tie on yhtä kuraa.
-
Juu kantavuusongelmat ovat sitten näitä mahdottomia juttuja.
Ketjuilla oleva tyhjä vetäjä teli ylhäällä ja nosturi perässä on selviytymiskelpoinen kokonaisuus jos vaan pinnalla pysyy.
Pahoista paikoistahan joutuvat vetäjällä kelkkomaan paremalle paikalle jätettyyn perävaunuun. Saakohan siitä puuhastaa erillisen korvauksen?
-
Juu kantavuusongelmat ovat sitten näitä mahdottomia juttuja.
Ketjuilla oleva tyhjä vetäjä teli ylhäällä ja nosturi perässä on selviytymiskelpoinen kokonaisuus jos vaan pinnalla pysyy.
Pahoista paikoistahan joutuvat vetäjällä kelkkomaan paremalle paikalle jätettyyn perävaunuun. Saakohan siitä puuhastaa erillisen korvauksen?
Kyllä saa saada korvauksen. Jos vaikka 300 € vaivanpalkkaa per kerta viljakonttien liu'uttamisessa perävaunun päälle, tasaisemmalla paikalla, 10 rekkakuormaa 3000 euroa, sillä ei metrin syvyyteen perusta ja pinnalta asfaltoi edes kymmentä metriä kaarrosväylää mäkiselle tontille, etenkään naapurin puolelle.
-SS-
-
ja sit on kuskeja jokka ajaa vaikka ei tietä olis mut perille pääsee... on se kumma kuin on monenlaista kuskia ja auto joilla pääsee ja sit ei.... omat tiet on semmosii et pääsee tojolla ni pääsee rekallakii...
Pöllikuskit ovat osaava rotu. Tuntevat kykynsä ja rajansa hyvin. Mahdottomalle ei tietty kukaan mitään voi mutta melkoisia onnistuneita suorituksia olen nähnyt ja pölkyt on tehtaalle päätyneet. Umpista metsätietä on tyhjänä menty niin että pankot helisee ja käännetty hankilenkillä metsän puolella, ojankin yli kun kääntöpaikan rajoja ei tuiskun jäljiltä erottanut.
Vaan eipä niissä hommissa varmaan kauaa viihdykään jos joka päivä on isoissa vaikeuksissa. Ja kalustokin on tietty vähän erilaista kuin puolikkaalla Hollannista tulppaaneja ajavilla.
Tämä vertaus johtuu siitä että kerran jutustelin juuri tämmöisen kuskin kanssa joka oli joutunut vaihtamaan työtä ja päätynyt ajamaan kaivurilavettia metsänmuokkauskohteisiin. Oli aika lailla kauhuissan ja sanoi että näihin hullun hommiin hän ei varmasti jää. Stressitaso korkealla jo heti aamulla, ennen autoon nousemista :-| No, moni ei taas haluaisi lähteä huonolla kielitaidolla seikkailemaan rekalla viikoksi Euroopan isoille teille.
Puuautomiehet ovat kyllä ammattikunnan aatelia ammattitaidossa. Ei vaan heikot pärjää. Käsittämättömän pahoista paikoista päästään valtatiekalustolla läpi, toki kyllä ne rajatkin tulee vastaan, mutta yllättävän hyvin osaavat arvioida, koska täytyy tehdä jotain tai homma ei muuten vaan toimi. Mielestäni puuautot ovat hyvin harvoin mukana missään liikenneonnettomuuksissa, sekin kertoo jotain.
Mä käsitin että puuautoja kaatuu kyllä sitten taas vastaavasti aika paljon mikä sinänsä ei yllätä kun ajattelee missä niillä ajetaan.
-
Hohhoh.. Tulipahan kuvattua nuo syysvehnät vielä varoiksi ennen talvea, ja opettelin siinä samalla tuon vipu-mobiilin käyttöä. Eihän se nyt ihan mahdoton vehje ole, kun vähän teki tuttavuutta ensin. Kompassi ei vain kalibroitunut ennen kuin päivitin uuteen versioon. Sitten pelittikin ihan ok. Kerran loppui maailmaanähneestä puhelimesta akku, kun sen kanssa tuolla kylmässä temusi. Muuten homma kyllä sujui: yöllä oli sen verran pakkastakin, ettei edes saappaat tulleet kuraan.
-
Hohhoh.. Tulipahan kuvattua nuo syysvehnät vielä varoiksi ennen talvea, ja opettelin siinä samalla tuon vipu-mobiilin käyttöä. Eihän se nyt ihan mahdoton vehje ole, kun vähän teki tuttavuutta ensin. Kompassi ei vain kalibroitunut ennen kuin päivitin uuteen versioon. Sitten pelittikin ihan ok. Kerran loppui maailmaanähneestä puhelimesta akku, kun sen kanssa tuolla kylmässä temusi. Muuten homma kyllä sujui: yöllä oli sen verran pakkastakin, ettei edes saappaat tulleet kuraan.
Juu hienosti pelaa täällä vuoristoisessa maastossa toi paikannus. Karttaselain löytää tarkan sijainnin alle puolessa minuutissa mutta vipu ei puolessa tunnissakaan. Kuvat tuli otettua syysviljoista talteen mutta kartasta kun kattoo kuvien sijaintia niin ei heitä kuin vähimmillään 250m ja enimmillään reilun puoli kilometriä umpimettään
-
Hohhoh.. Tulipahan kuvattua nuo syysvehnät vielä varoiksi ennen talvea, ja opettelin siinä samalla tuon vipu-mobiilin käyttöä. Eihän se nyt ihan mahdoton vehje ole, kun vähän teki tuttavuutta ensin. Kompassi ei vain kalibroitunut ennen kuin päivitin uuteen versioon. Sitten pelittikin ihan ok. Kerran loppui maailmaanähneestä puhelimesta akku, kun sen kanssa tuolla kylmässä temusi. Muuten homma kyllä sujui: yöllä oli sen verran pakkastakin, ettei edes saappaat tulleet kuraan.
Sama täällä, kuluttaa nopeasti puhelimen akun tyhjäksi. Olisiko kuvien lähettäminen se energiaa vaativa asia tuossa? Kuvatiedostojen siirtoa suurella resoluutiolla?
-
On tässä muutakin tekemistä kun ajella ympäriinsä kuvaamassa syysvehnäpeltoja. Todennäköisesti niille vielä käy kuin aikaisemmin syksyllä ja häviävät bittien taivaaseen. ::)
-
Auma ei voi olla asfaltilla kun Ropalla lastataan. Autoilija tulee tarvittessa etukäteen tarkistamaan aumapaikan.
Huomenna on testi kun 600 t pitäisi lähteä peltotien varresta.
Tänään vasta oli ajo. ei jäänyt jälkeäkään teihin. Ensviikolla sitten seuraava testi kun lähtee loput.
-
Semmoisena karkeana yleistyksenä sanoisin että aikaisemmin kylvetyt syysviljat on paremman näköisiä kuin myöhemmin kylvetyt. Mun nähdäkseni johtuu siitä että sopivaan väliin kun pellon sai muokattua siinä oli pitkä pouta missä maa ehti kuivua, myöhemmin ei ollut kuin niitä parin päivän sateettomia jaksoja.
-
Semmoisena karkeana yleistyksenä sanoisin että aikaisemmin kylvetyt syysviljat on paremman näköisiä kuin myöhemmin kylvetyt. Mun nähdäkseni johtuu siitä että sopivaan väliin kun pellon sai muokattua siinä oli pitkä pouta missä maa ehti kuivua, myöhemmin ei ollut kuin niitä parin päivän sateettomia jaksoja.
Samansuuntaisia havaintoja olen tehnyt tämän alueen kylvöksistä. Sitten osa kylvöksistä on sellaisia, että tulivat piikille vasta nyt viimeisellä lämmöllä ennen tätä pakastumista. Mielenkiintoista sitten nähdä keväällä, mikä on säilynyt parhaiten, vai onko mikään.
-
Vipuappi paikansi hyvin, mutta kuvaussuunta ei mennyt oikein joka kerralla. Kokeilin kääntää kuvaussuuntaa puokelta toiselle ja sitten odotin hetken ennen kuin näppäsin kuvan. Kosketusnäyttö tahtoo olla vähän tunnoton, kun sormi on kylmästä tunnoton.
Maken juuriskat varmaan menivät Mahtinaisentietä länteen. Kuinkahan kukkukuorma jäätyy umpiseen, kun -5 asteen ajoviima pyhkii juureksia.
-SS-
-
Ennen ainakin sai Säkylässä lavan tyhjäksi vesitykillä jos en väärin muista.
-
Sauvon kautta ne pääosin ajavat. 8 viimeistä kuormaa oli kylläkin purettu vasta tänään, eli kuskit on menny niiden kanssa varmaankin kotipuoleen. Jäätyminen ei muuten haittaa, kunhan saa kuorman tyhjäksi. On niitä joskus ajettu yli 20 asteen pakkasellakin.
Monennäköistä on vuosiin sattunut kun meillä on jurttia viljelty kohta 100 vuotta. Omissa nimissä on ollut sopimus 43 vuotta.
-
Tanskassa kylvettiin ruista Helmikuun 8. päivänä
https://landbrugsavisen.dk/mark/s%C3%A5ning-p%C3%A5-h%C3%B8j-jord-gik-helt-efter-planen
-
Tanskassa kylvettiin ruista Helmikuun 8. päivänä
https://landbrugsavisen.dk/mark/s%C3%A5ning-p%C3%A5-h%C3%B8j-jord-gik-helt-efter-planen
Jotkut lajikkeet tarvitsevat niukemmasti kylmää; esimerkiksi +3 asteen kylmäkäsittelyn, muutaman viikon ajaksi. Esimerkiksi Epos kevätvehnä on aikanaan ollut Keski-Euroopassa käytetty syysviljalajike, ja yhtenä keväänä sain sen kylvetyksi huhtikuun viimeiselle viikolle, ja tuli kylmä lumisateinen toukokuun alkupuoli, Epos kasvoi erittäin voimakkaasti, ja sato oli kuin syysvehnällä parhaimmillaan. Seuraavina normaaleina keväinä ja satokausina Epos ei pärjännyt oikein Zebrallekaan. Ainoa selitys lienee se, että Epos alkoi versoutumaan paremmin kevään kylmäkäsittelyn jälkeen.
Todennäköisesti Epos olisi pärjännyt viime kevään olosuhteissa taas paremmin.
-SS-
-
Nyt tulevana viikonloppuna on sääennusteista ja Lounais-Suomen tulvaennusteesta päätellen mahdollisuus siihen, että syysvehnän päältä jääkuori sulaisi tai ainakin haurastuisi lievemmäksi. Jos sateet (noin 20 mm) tulisivat vetenä, voisi virtaava vesi tehdä jääkanteen uria ja reikiä. Muuten kyllä syysvehnällä ei ole kovin hyvät oltavat tällä hetkellä. Ei olisi ensimmäinen kerta, 1990-luvulla oli ongelmia jäästä myös., mutta ne syntyivät myöhemmin, maaliskuulla. Yhden sadon sain pelastetuksi siihen aikaan myytävällä tummalla kuonakalkilla, jonka levitys saatiin sattumaan aurinkoisen sään ajalle.
-SS-
-
Nyt tulevana viikonloppuna on sääennusteista ja Lounais-Suomen tulvaennusteesta päätellen mahdollisuus siihen, että syysvehnän päältä jääkuori sulaisi tai ainakin haurastuisi lievemmäksi. Jos sateet (noin 20 mm) tulisivat vetenä, voisi virtaava vesi tehdä jääkanteen uria ja reikiä. Muuten kyllä syysvehnällä ei ole kovin hyvät oltavat tällä hetkellä. Ei olisi ensimmäinen kerta, 1990-luvulla oli ongelmia jäästä myös., mutta ne syntyivät myöhemmin, maaliskuulla. Yhden sadon sain pelastetuksi siihen aikaan myytävällä tummalla kuonakalkilla, jonka levitys saatiin sattumaan aurinkoisen sään ajalle.
-SS-
En ole Lohjan seudun ennusteita tarkannut, mutta tässä Loimaan seutuvilla ennuste ainakin elää vähän koko ajan. Eilen ennusteessa oli vielä pelkkää lumisadetta viikonlopuksi, nyt tänään ennustikin jo suurimmaksi osaksi vesisadetta.
-
Salosta Somerolle päin maat ovat paljaat. Lumihanki on ollut matalampi kuin esimerkiksi Lohjan seudulla. Peltopäiville tulee vuodelle 2024 sopiva viljalaiho puintinäytöksiä varten.
Nyt Salon golfkentän seutuvilla ja Halikonkin pelloilla on jääkansi alkanut kuoriutua pois. Mahtinaisentien nähtävyys, Suomen kallein maauimala, on päässyt salonsanomien uutiseenkin.
(https://www.sss.fi/wp-content/uploads/2024/02/9421402-scaled.jpg)
Kuva: (SSS, 24.2.2024)
-SS-
-
Salosta Somerolle päin maat ovat paljaat. Lumihanki on ollut matalampi kuin esimerkiksi Lohjan seudulla. Peltopäiville tulee vuodelle 2024 sopiva viljalaiho puintinäytöksiä varten.
Nyt Salon golfkentän seutuvilla ja Halikonkin pelloilla on jääkansi alkanut kuoriutua pois. Mahtinaisentien nähtävyys, Suomen kallein maauimala, on päässyt salonsanomien uutiseenkin.
(https://www.sss.fi/wp-content/uploads/2024/02/9421402-scaled.jpg)
Kuva: (SSS, 24.2.2024)
-SS-
Onko tuossa tarkoitus käyttää snorkkelia, kun haluaa alittaa tien? ;D ;D ;D
-
Kyllä nää viime päivien runsaat vesisateet hukuttaa syysviljat, ne oli jo syksyn runsaissa sateissa kovilla, on turha luulla että se vesi tuosta noin vain imeytyy maahan, hapen puutteeseen ne oraat kuolee.
Ja vettä näkyy ennusteissa edelleen lähipäivinä tulevan ja näkyy pakkasiakin olevan vielä tulossa, ei se kevät vielä ole alkanut.
-
Kyllä nää viime päivien runsaat vesisateet hukuttaa syysviljat, ne oli jo syksyn runsaissa sateissa kovilla, on turha luulla että se vesi tuosta noin vain imeytyy maahan, hapen puutteeseen ne oraat kuolee.
Ja vettä näkyy ennusteissa edelleen lähipäivinä tulevan ja näkyy pakkasiakin olevan vielä tulossa, ei se kevät vielä ole alkanut.
Joo justiinsa aamulla ajattelin kun ikkunasta ulos katsoin ja vettä tuli taivaalta et hyvä kun ei ole yhtään syysviljoja maassa.. ;D
-
Loimaan savitasanko alkoi jo toissa päivänä muodostua lammikoksi, lumi oli mennyt niin vähiin, että lyhyt sänkikin jo pilkisti hangesta. Monilla pelloilla siellä on syysviljaa.
Kotopuolessa, Aurajokivarressa, on nyt aika lailla sama tilanne. Rinteisiinkiin kertyy yllättävästi jäätä.
Kun hukuttavat vesimassat jäätyvät, tulee jonkunmoinen jääpolte. Ja kuten todettu, tuskin tässä mennään ihan pelkissä vesikeleissä kevättä kohden. Mutta taas alkoi vesi-/räntäsade.
-
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
-
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Jääpolte oli 90-luvullakin nurmien tuho hyvin usein, viime talvi näytti sitä puolta pitkästä aikaa. Ehkä viimeiset 15 vuotta ollut helpompaa sillä saralla, vielä vuosituhannen alussa pahat jäätiköt oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Viime vuosina sentään vain ehkä joka 3 vuosia tai jotain. Eivät tosin oo välttämättä tappaneet nurmia/syysviljoja samalla laajuudella kuin aikoinaan. Toki täällä pohjoisempana syysviljat on menetetty useana vuonna viimeisen 10 vuoden aikanakin, etelässä paremmat mahdollisuudet tai sisämaassa. Rannikko on rannikkoa, Varsinais-Suomesta Perämeren nurkille saakka. Itäisellä Suomenlahdella ja perämeren perukoilla lumet taitaa pysyä paremmin rannoillakin? Ainakin sellainen mutu on, kun tulee toisinaan käytyä Oulussa, ja siellä poikkeuksetta lumista kevättalvella, kun vähän etelämpänä maat jo mustana. Ruukin koeasema kuuluu tuohon "hyvään" alueeseen talvehtimisen suhteen, vaikka pohjoisessa onkin.
Etelä-rannikon talvehtiminen yhdistettynä sisämaan kevään/kesän sateisiin ja pohjanmaan maalajeihin, siinäpä yhdistelmä jota lienee vain Loimaan nurkilla :)
-
Kyllä jääkeli tuttua on, eikä sen ilmaantuminen orasmaalle ainakaan hyvää tiedä. Toisaalta kuten todettu, maaliskuu voi olla paljaan maan oraalle hyvinkin ankara kuukausi. Siinä ei tarvita montaakaan päivää, kun heleänvihreä oras on muuttunut rusehtavaksi.
-
Kyllä jääkeli tuttua on, eikä sen ilmaantuminen orasmaalle ainakaan hyvää tiedä. Toisaalta kuten todettu, maaliskuu voi olla paljaan maan oraalle hyvinkin ankara kuukausi. Siinä ei tarvita montaakaan päivää, kun heleänvihreä oras on muuttunut rusehtavaksi.
Kuuluisilla Borealin syysvehnälajikkeilla on se yksi akilleenkantapää. Ne ruskettuvat ja kuolevat sen seurauksena kesällä vähitellen, jos on vähälumista, jos on jäätikköä, jos on auringonpaistetta, jos on kuivaa, jos on kylmää, jos routa on syvällä, tai jos talven jälkeen tulee kevät.
Skagen ja etenkin Ceylon teki valtavan eron tuohon käyttäytymiseen. Punerrusta ehkä näkyi, mutta uusi kasvu alkoi terhakkaana, heti kun lämpötilat alkoivat kohota.
Satovuosi 2022 olisi jäänyt siemenen osalta täyskadoksi, mutta mäenrinteessä harvaa Ceylonia hoitamalla sai jonkinnäköisen keon rukiinsekaista siementä jatketuksi.
-SS-
-
TäälläpäinTM valkoisia peltoja, mutta runsaita vesisateita. Ei ne valtaojat saatikka joet sen enepää mielestäni vedenpinnat noussut. Ja mitä nyt tossa lumenlastauksissa nähnyt, ei seillä hangen alla routaa ole.
Niin märkää siellä on, saas nähdä, ceylonnia on
-
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Jääpolte oli 90-luvullakin nurmien tuho hyvin usein, viime talvi näytti sitä puolta pitkästä aikaa. Ehkä viimeiset 15 vuotta ollut helpompaa sillä saralla, vielä vuosituhannen alussa pahat jäätiköt oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Viime vuosina sentään vain ehkä joka 3 vuosia tai jotain. Eivät tosin oo välttämättä tappaneet nurmia/syysviljoja samalla laajuudella kuin aikoinaan. Toki täällä pohjoisempana syysviljat on menetetty useana vuonna viimeisen 10 vuoden aikanakin, etelässä paremmat mahdollisuudet tai sisämaassa. Rannikko on rannikkoa, Varsinais-Suomesta Perämeren nurkille saakka. Itäisellä Suomenlahdella ja perämeren perukoilla lumet taitaa pysyä paremmin rannoillakin? Ainakin sellainen mutu on, kun tulee toisinaan käytyä Oulussa, ja siellä poikkeuksetta lumista kevättalvella, kun vähän etelämpänä maat jo mustana. Ruukin koeasema kuuluu tuohon "hyvään" alueeseen talvehtimisen suhteen, vaikka pohjoisessa onkin.
Etelä-rannikon talvehtiminen yhdistettynä sisämaan kevään/kesän sateisiin ja pohjanmaan maalajeihin, siinäpä yhdistelmä jota lienee vain Loimaan nurkilla :)
Eikös nyt Loimaalla ole aika paljon jäykkiä savimaita, saviseuduksi kutsutaan?!
-
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Optimisti tai ei niin nyt on ilman muuta parasta että oraat tulevat esiin jään alta mahdoillsimman nopeasti. Mitä pidemmän aikaa ovat nyt keväällä jään alla niin sen pahempi on tilanne mielestäni. Se että syysvehnän oraat muuttuvat ruskeaksi keväällä mahdollisten lumien lähdettyä on normaalia. Joka vuosihan oraat näyttävät vihreämmiltä heti kun lumet ovat lähteneet. ja muutaman päivän päästä näyttävät paljon huonommilta.
Se että Lounaissaaristossa ei ole lunta maaliskuussa on yhtä normaalia talvea kun että pelloilla olisi lunta...
-
Joo kyllä nyt on jo noin 50% syysvehnäpelloista harmaan vetisen jääkannen alla, rinteissäkin. Loppu on loskaa, jossakin metsänreunoissa. Jos oras paljastuisi vihreäksi, se voisi pelastua, jos maaliskuun pakkastuulien alle tulee vaikka 2 cm härmää. Jään alla orasta ei pelasta mikään. Salosta pohjoiseen ja länteen ei orailla näyttäisi olevan hätää.
Joskus kerran kävi myöhäinen pakkastuuli, ja sitä ennen satoi pieni kerros lunta, niin että oraitten kärjet pistivät lumesta esiin. Viikon kireän viiman jälkeen lehdet olivat kuin saksilla leikatut, lumen pinnalta. Maan pinnassa kuitenkin kasvupiste säilyi hengissä.
-SS-
-
Eikös nyt Loimaalla ole aika paljon jäykkiä savimaita, saviseuduksi kutsutaan?!
Taitaa olla multavaa hietasavea ja järviliejua Loimaan suistojen maaperä.
Tässä on GTK:n tekemä tutkimus meidän alueen maaperästä, savespitoisuus paikoin yli 90, viljavuustutkimuksessa AS ja LjS, niin sitten alkaa vältti painaa takana.
https://tupa.gtk.fi/kartta/maaperakartta100/mps_1043_2021.pdf
-SS-
-
Onko kellään kokemusta kaliumkloridin ja/tai kaliumsulfaatin levityksestä jään sulattamiseksi. Ennen vanhaan täällä levitettiin ureaa syysvehnäjäätiköille, mutta se on kielletty ehdollisuuden vaatimuksissa.
-SS-
-
Toimiiko hiekka? Täälläpäin eräs kalkkiurakoitsija kiertelee etelän golf kentille levittämässä filleriä keväisin. Samoin kiertää jurttipeltojensa reunat ainakin
-
Pintalevitinhommiksi taitaa ainakin mennä monessa paikkaa jäänsulatusaineen levittäminen. Ei taida kalkkivaunua nyt kantaa monenkaan pelto. Kalkkihan se ehkä kuitenkin olisi kaikkein paras moninaisine hyötyineen, mutta kuinkakohan paljon jotain hienoa hiekkaa pitäisi levittää, että toimisi? Aika tummaahan se on.
-
Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.
-
Onko kellään kokemusta kaliumkloridin ja/tai kaliumsulfaatin levityksestä jään sulattamiseksi. Ennen vanhaan täällä levitettiin ureaa syysvehnäjäätiköille, mutta se on kielletty ehdollisuuden vaatimuksissa.
-SS-
Mun muistikuvan mukaan kun silloin reilu 50 vuotta sitten urealla jäätä sulatettiin niin ne kuoli kaikki. Vetäisiköhän osmoosi nesteet ulos oraista?
-
Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.
Missä ihmeen vaiheessa tuollainen routa on päässyt syntymään?
-
Teräskuonaa aikoinaan levitettiin hangille, toki levitykseen tarvii sen kalkkivaunun, ei mene läpi lannoitteenlevittimestä..
Puolimetrinen hanki suli reilussa viikossa pois. Kuonalohkoille kevätkyntö ja kylvöaikaa sai aikaistettua jopa pari viikkoa muihin peltoihin verrattuna. P-Savon hietamailla siis...
Jos oiken hätä pellolle niin lumilingolla linkoaa lumi+sänki+multamössöä hangen päälle maaliskuun lopulla... :P
-
Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.
Missä ihmeen vaiheessa tuollainen routa on päässyt syntymään?
10 cm lunta ja kuukausi parikymmentä pakkasta. Pakkaset alkoi jo ennen lumen tuloa. https://www.sjt.fi/?p=3651
-
Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut. Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.
Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.
2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.
-SS-
-
Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut. Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.
Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.
2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.
-SS-
Miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, että juuri niiltä kohdilta korjasit syysvehnäsatoa syksyllä 2022, jotka olivat saaneet kalkin niskaansa keväällä. Vai muistanko taas väärin? Sekin on hyvin mahdollista...
-
Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut. Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.
Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.
2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.
-SS-
Miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, että juuri niiltä kohdilta korjasit syysvehnäsatoa syksyllä 2022, jotka olivat saaneet kalkin niskaansa keväällä. Vai muistanko taas väärin? Sekin on hyvin mahdollista...
Biotiittikalkkia tuli silloin noin 100 tonnia, noin 6 t /ha , syysrapsi, syysohra, syysvehnä. Jyrkin etelärinne syysvehnää selvisi. Ohralla ja syysrapsilla ei ollut mitään mahdollisuutta. Nytkin se sama rinne tuli laitetuksi pintaankylvöllä, ja vihreätä pilkistää jo rei'istä. Mutta ei ole kuin runsaat 2 ha. Siitä pitäisi se 5 tonnia saada siementä taas, että pääsisi kylvämään. Kallis ostosiemenen Aspekt-lajike taitaa kuolla tuonne.
Uskon, että kalkki ei sinä talvena pelastanut, vaan rinteen kaltevuus, 110 m / 15-17 m
Talvehtimista pitänee tulevaisuudessa testata sillä tavalla, että jakaa kylvölaatikon fanerilla kahtia ja kylvää kahta lajiketta, niin näkee eron useammalla maalajilla ja kaltevuudella.
-SS-
-
Pintalevitinhommiksi taitaa ainakin mennä monessa paikkaa jäänsulatusaineen levittäminen. Ei taida kalkkivaunua nyt kantaa monenkaan pelto. Kalkkihan se ehkä kuitenkin olisi kaikkein paras moninaisine hyötyineen, mutta kuinkakohan paljon jotain hienoa hiekkaa pitäisi levittää, että toimisi? Aika tummaahan se on.
Förbyn silikaattia levitetty kalkinlevittimella pahimpiin notkopaikkoihin jään päälle viime viikolla. Gustaffssonin auto kippasi pellolla, hyvin kesti.
-
Tuota kalkinlevitystä kokeilin 2022 kevättalvella. Ei auttanut. Eli Förbyssä sekoitettu Gustafssonin silikaattikalkki on semmoista hiekkakalkkituotetta, otin kolmasosan ruskeaa biotiittiä seokseksi.
Eihän se kuonakalkin veroista ole, mutta kuonakalkkia ei enää ole tässä lähellä saatavana.
2022 jäätikkö oli liian paksu ja liian pitkään. Nyt voisi olla mahdollisuus, että alkaa jäähän tulla reikiä, jos vaikka viikon pitäisi lauhaa vielä.
-SS-
Miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, että juuri niiltä kohdilta korjasit syysvehnäsatoa syksyllä 2022, jotka olivat saaneet kalkin niskaansa keväällä. Vai muistanko taas väärin? Sekin on hyvin mahdollista...
Biotiittikalkkia tuli silloin noin 100 tonnia, noin 6 t /ha , syysrapsi, syysohra, syysvehnä. Jyrkin etelärinne syysvehnää selvisi. Ohralla ja syysrapsilla ei ollut mitään mahdollisuutta. Nytkin se sama rinne tuli laitetuksi pintaankylvöllä, ja vihreätä pilkistää jo rei'istä. Mutta ei ole kuin runsaat 2 ha. Siitä pitäisi se 5 tonnia saada siementä taas, että pääsisi kylvämään. Kallis ostosiemenen Aspekt-lajike taitaa kuolla tuonne.
Uskon, että kalkki ei sinä talvena pelastanut, vaan rinteen kaltevuus, 110 m / 15-17 m
Talvehtimista pitänee tulevaisuudessa testata sillä tavalla, että jakaa kylvölaatikon fanerilla kahtia ja kylvää kahta lajiketta, niin näkee eron useammalla maalajilla ja kaltevuudella.
-SS-
Etelänpuoleinen rinne tietysti sulaa kaikkein nopeiten, mutta vaikuttiko levitetty kalkki siis mitenkään sulamisnopeuteen? Vai oliko se ihan yksi tyhjän kanssa koko levitys, jos kalkki nyt koskaan hukkaan menee?
-
1990-luvun lopussa levitytin aurinkoisen maaliskuun 20. päivän tienoilla perjantaina päivällä kuonakalkit, ja jää ja lumi oli sulanut sunnuntai-iltapäivään mennessä kokonaan. Pellosta tuli ihan mukiinmenevä syysviljasato, mitään kasitonnaria, mutta nelitonnari kuitenkin.
Tuo 2022 silikaatti-biotiitti sulatti kyllä jäätä, nopeammin kuin ilman . Mutta rinteessä, johon alun perin ei pitänyt riittää, ajettiin pari kierrosta, niin henkitoreissaan olevassa kasvustossa ei ollut eroa, oli kalkkia tai ei. Talvehtineiden lehtien päällä oleva ruskeanharmaa hiekka jotenkin kyllä kuivatti ne pois, mutta uusi piikki tuli kasvin keskeltä kummassakin tapauksessa. Viime talvena viljelyyn otettavalle pellolle, nurmelle, levitetty silikaattikalkki ei tuhonnut vihreää. Kultivointi ja äestys olikin sitten jo melko haastavaa, kun kuiva kevät pöllytti valkoista kalkkia traktoriin ja ilmansuodattimeen ja hytin puhaltimeen.
Ei tuo kalkkikaan ilmaista ole. Joten kun kevätvehnänsiemen on jo hankittu, on vielä mietinnässä, toipuuko se syysvehnä niin ennalleen, että sen satotasoero kevätvehnään korvaa kalkituksen kustannuksen, kun ja jos kalkitus ei ole enää minimitekijä pellossa. Sitten kun alkaa olla Ca/Mg suhde tarvita korjaamista osassa alaa, pitäisi dolomiittia käyttää tai magnesiumsulfaattia pistää oikein lujasti.
-SS-
-
Onko kellään kokemusta kaliumkloridin ja/tai kaliumsulfaatin levityksestä jään sulattamiseksi. Ennen vanhaan täällä levitettiin ureaa syysvehnäjäätiköille, mutta se on kielletty ehdollisuuden vaatimuksissa.
-SS-
Mun muistikuvan mukaan kun silloin reilu 50 vuotta sitten urealla jäätä sulatettiin niin ne kuoli kaikki. Vetäisiköhän osmoosi nesteet ulos oraista?
Kertomusten mukkaan täällä on poltettu urealla heinikoita noihin aikoihin.Jossain pitäs olla ureasäkki muistona noista ajoista.
-
Paimiossa on routaa 60 cm ja siellä ollut enemmän lunta. Jääalueella routaa vielä enemmän. Eiköhän tuo kestä mitä vaan.
Täällä Hämeessä oli kynnetyssä syysviljamaassa viikko sitten n. 5 cm semmosta roudan tapaista pinnassa, lapiolla sai hyvin puhki, on varmaan sulanut näillä vesillä pois.
-
Kävin ajamassa maastossa, märkää sohjoo ja sulaa alla, sohjo siinä asteessa että ei ihan kanna.
-
Sula maa imisi veden paremmin. ::)
-
Jäät ovat alkaneet haurastua, juuri sopivasti kovan pakkasjakson alle.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Aspekt/Aspekt_02032024A.jpg)
Kuva: Aspekt syysvehnä, etelärinne
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_02032024A.jpg)
Kuva: myöhään syksyllä sänkiäestettyyn levitetty Ceylon syysvehnä
Näyttää siltä, että tuuli oli pyyhkinyt lumet pois tuosta mustalta kumpareelta, tammikuun kovat pakkaset tappoivat varmaan osan oraista, olivat täysin mustia paljastuttuaan jään alta.
-SS-
-
Kertokaapahan kokemuksia tuosta pintalevitys-syyskylvöstä. Näillä nurkilla aika harva moista touhua harrastaa, mutta Loimaalla ja Koskella tiedän ihan eturiviläistenkin käyttäneen "huiska-kylvöä". -SS- käyttää puhallinlevitintä, mutta näillä nykyaikaisilla keskipakoislevittimillä kai onnistuu myös ihan ok?
-
Puhallinlevittimessä ei ole puomin vakaajia, joten matalammalla oleva puomin pää tekee raidallista jälkeä.
Kaksikiekkolevitin tekee leveämmällä ja tasaisemmin. Puhallinlevitin tuli koska oma budjetti oli 500 €. Pikkusuppilollisista bögballeistakin pyydettiin saman verran.
-SS-
-
Mää vedin 20ha Igloota nyt huiskalla kun muuta mahdollisuutta ei ollut enää jatkaa syyskylvöjä (sateet tuli). Hiukan se syksyllä ui, koska ainut muokkaus oli siemen/kananpötkö -seoksen lautasmultaus. Kyl mää riskinä pidän sitä, että pinnassa olevat siemenet on herkempiä kevään lämpötilavaihtelujen repimiselle ja kylmille tuulille.
Varattuna on sille lohkolle Iisakkia täydennyskylvöön. Jos syysvehnää on joukossa kohtuullisesti muttei tarpeeksi teen sen apulantavantaat ylös nostettuina (lannoite pintaan kiertokoeasennolla). Näin maassa on kolmannes vähemmän repiviä vantaita. Tästä on ihan hyvät kokemukset. Mikäli joukossa on hyviä alueita niistä voi ajaa yli matalanostolla niin samalla takahara tekee maalle ja oraille versotusilmauksen.
-
Tuo siementen multaantuminen tuossa pintakylvössä juuri epäilyttää. Itse kun kuulun vielä siihen koulukuntaan, että syysviljan siemenkin saisi mennä aika syvälle... Toisaalta pintalevittimellä levittää äkkiä, eikä tarvitse tallata, jos märemmät syksyt taas palaavat riesaksi.
-
Multauksessa osa menee syvään, osa jää enemmän pinnalle. Siksi hajakylvöllä sienenmäärää lisätään.
Semmoinen harvan rivivälin kylvöjälki tulee kun levittää kynnökselle suoraan ja äestää yli. Varmasti siemenet ovat riittävän syvällä kun karisevat viilujen väliin ja multaa päälle.
Sänkivellissä ei ole syysviljan oraan yhtä hyvä kasvaa. Ruis ainakin kellastuu. Semmoinen hailakka ja rasittunut on koko kesän kasvusto siinä. Suorakylvökset toimivat myös, jos on kelejä.
-SS-
-
Tuo siementen multaantuminen tuossa pintakylvössä juuri epäilyttää. Itse kun kuulun vielä siihen koulukuntaan, että syysviljan siemenkin saisi mennä aika syvälle... Toisaalta pintalevittimellä levittää äkkiä, eikä tarvitse tallata, jos märemmät syksyt taas palaavat riesaksi.
Kevyillä mailla toimii multauksessa 12m rikkaäes riittävän hyvin.
Savella pitää peittomuokkaus tehdä s-piikkiäkellä, kylläkin parhaiten on toiminut etuäes-takaäes yhdistelmä eli höylä-äes edessä takana s-piikki.
-
Kuinka paljon on sitten sopiva siemenmäärän lisäys? Jonkun tiedän laittaneen hajakylvönä Ceylonia 350 kg/ha. Aika rehevää voi oraasta syksyllä tulla suurella siemenmäärällä, jos kaikki itävät, vaikka talvi sitten verottaisikin harvemmaksi.
-
Mä laitoin Etanaa aika tarkkaan 300 kg/ha. Syksyllä näytti sopivalta, näkee nyt sitten miten kävi...
-
Kuinka paljon on sitten sopiva siemenmäärän lisäys? Jonkun tiedän laittaneen hajakylvönä Ceylonia 350 kg/ha. Aika rehevää voi oraasta syksyllä tulla suurella siemenmäärällä, jos kaikki itävät, vaikka talvi sitten verottaisikin harvemmaksi.
Lounais-Suomen koeaseman tiedote n:3 vuodelta 1975 kertaa syysvehnätietoutta Lounais-Suomen savikoilla.
Silloiset lannoituskokeet muuttivat aikaisempaa syyslannoituksen vaikuttavuuden käsitystä, ja kevätlevitys antoikin suurimmat vasteet. Kuitenkin, tuloksista ehkä tehtiin turhan äkkinäinen johtopäätös myöhäisen kevätlannoituksen paremmuudesta.
Siihen aikaan (1960-1975) syyskuun puolivälin kylvöt pääsääntöisesti tuottivat heikommin kuin syyskuun alun kylvöt. Syksyjen lämpimyys on nyttemmin muuttanut tuota perusoletusta selvästi.
Siihenkin aikaan tiedettiin, että syysvehnän korkea kylvötiheys (jopa 750 kpl m2) ei vaikuttanut suhteellisiin talvituhoihin, käytännössä lumettomina talvina. Oraita kuolee aina, ja korkea orastiheys syksyllä merkitsee korkeampaa orastiheyttä keväällä. Mietoisissa saatiin tulos, että 300 kg/ha oli sopiva määrä syyskuun lopulla. Hajakylvö edellyttää jonkin verran suurempaa siemenäärää, joten 350 kg/ha ei ehkä ole liioittelua.
Kylvösyvyyden vaikutus lienee rousteherkillä mailla oleellinen, mutta lajikkeen kasvutavasta ja juurtumisesta riippuu myös paljon. Esimerkiksi hybridirukiit on kylvettävä alle matalaan, muuten harvakseltaan nousevat idut jäävät multamurun alle kiikkiin.
-SS-
-
Mää heitin 350kg Igloota. Seuraamme keväämmällä tilannetta.
-
Mää heitin 350kg Igloota. Seuraamme keväämmällä tilannetta.
Väliaikatietona kysyn, vieläkö on jääkansi päällä, vai onko jo auennut...?
-
On hiukan etäämmällä en oo siellä nyt käynyt. Ei meillä jäätä niinkään ole. Semmosta sohjoo ja vettä. Huomattiin, et ihan 10km säteellä vaihtelee lumitilanne yllättävän paljon. Joku lumisade tullu ehkä enempi vetenä tai jääny tulematta likempänä Loimaan kauppalaa.
Tuo pelto on tasainen ja kun muut kylvöt on kaikki kynnön kautta niin pidän niiden edellytyksiä parempana. Sen verran jossain kurkkii, että lumihometta ei taida olla yhtään ja rapsin taimetkaan eivät näytä mitenkään mädäntyneiltä. Tosin vihreitä kaikki oli hetken jäiden lähdön jälkeen myös kaks vuotta sitten..
-
Joitain etelä jyrkkä reuna esiin tullut, vihreetä, ei se kerro kuitenkaan mitään, vielä.
Omat, ainakin sen 30cm lumen alla. Mettätöissä nytte, jäätynyt lumi päällä joka on ryynimäistä eikä kanna ja alla sohjon kaltaista, sen alla sula maa. Varmaan sama pelloissa. Silloin kun satoi, se lumi imi paljon ja ja pitää sen veden siellä sulan maan päällä, miten oraat siell vihtyy en osaa sanoo. Jäätä siellä ei ole
-
Tulin Somerolta päin Saloon... Hyvältä näytti syys viljat siinä abc jälkeen.. Ei ollut jää kantta missään ei muuta ku huiska perään ja apulantaa💪🤣🤣
-
Ei ole huono ennuste ollenkaan. Tullaan maaliskuun puoliväliin ja syyskasvit edelleen hyvin suojattuina. Niiden talvehtiminen loisi kyllä mukavan pohjan ja kevyen kevätsesongin.
-
All in... :)
https://twitter.com/NiiloSalo/status/1765288122600866070 (https://twitter.com/NiiloSalo/status/1765288122600866070)
(https://pbs.twimg.com/media/GH-QMOZXUAASe2V?format=jpg&name=900x900)
-
Hieman enemän lunta meillä on, ja hanki kantaa, osittain, alla suojalunta ja loskantapaista. Esm eilen ei lainkaan plussa. Saas nähdä
-
Paljas maa on kuitenkin se haastavin vaihtoehto syysvehnälle. Lajikkeesta riippuu, missä lämpötilassa talvilepo murtuu ja kasvi tulee pakkasille herkäksi.
Pahimmat talvituhot syntyvätkin silloin, kun keskitalvelle osuu 10 asteen lämpöaalto, pajunkissat puhkeavat, silmut turpoavat ja ruohonlehdet alkavat kasvaa.
Ja sitten vasta alkaa puolentoista kuukauden kuiva ja vähäluminen pakkastalvi.
-SS-
-
Täällä on pelloilla lunta 30 senttiä, oikea hankikanto. Kerran kestää hyvin ajaa traktorilla, toinen kerta jo upottaa. Maa aivan sulaa alla, sekä lumi, tuntuu auratessa että lumi on ”irti” maasta. Missään ei ole pelloilla ollut vettä koko talvena. Nyt jos kalkitsee niin mahdollisuus päästä tonkimaan kylmää maata aikaisin kun ei ole routaa eikä sadetta luvassa. Kuukauden päästä muokkaan jurttipeltoja ja kuortuttamaan kompostilla
-
Sjt:n routamittarissa Paimiossa on 55 cm routaa ja lumetonta.
-SS-
-
Eilen aurasin sellaista kohtaa pellolta joka sotkettiin marraskuun alussa kun haketettiin, sekin oli aivan sulaa nyt, tänään haketettiin samassa paikassa uudestaan. Kauha haukkoi maahan auratessa helposti.
Kovin on erilaisia tilanteet eri kohdissa maata ja myös eri maalajeilla
-
Ensi talveksi hankin kyllä viimeinkin sen routamittarin. Sitten ei ole enää epäselvyyttä roudasta. Nytkään en varmasti tiedä, paljonko sitä on, mutta vesi on lorissut laskuaukoista koko talven ajan jokaisen vesisateen jälkeen. 60 cm:n roudassa ei pahemmin lorise.
-
Niinkin lähellä kuin Vihdissä on vielä kymmeniä senttejä lunta ja lähes roudatonta.
-SS-
-
Hurjia eroja vaikka ei edes sata km väliämatkaa. Muistaakseni sevästi veti maat jäähän silloin marraskuussa, sitten lumitalvi alkoi. Sulannut routa lumen alta. Ne sade ja +5 mikä täs nyt oli, suht hiljaa valta ojat jne, kun kuitenkin taajamien heti tulee vettä laskee mukaan. Lumet vissii pidättää sen veden ja luovutaa hiljaa, aurinko nytten kans haihduttaa tosi paljon. Metässä hanki kantaa aamuisin, mutta kun auriko pilkahtaa ei enää kanna. Siitä pidemälle palstaa kun menee, 600 renkaat ketjuineen kannta ajaa ja kovettuu se miltei sohjo urat seuraavaksi aamuksi. Onko semmonen ilmiö nytten meillä että jos vaikka ajaa traktorilla ympyrän peltoon, niin näkyy vielä syksylla selvästi jäljet
-
Täs nyt ennen tää takatalvi, tuli syysviljoja esiin, vihreitä ja terveen näköisinä, lammikoita paikoitellen, kun maa ei vaan ime. Ihan lapiolla kävin kattoo, lits lots ja sulaa sen sohjon alla. Nytten salaojista tulee vettä täysillä. Ja oisko sen reipas 5cm lunta ja pakkaselle meni
-
Nyt olisi aika ensimmäiselle herättelylannoitukselle, jos kasitonnareita meinaa... tässäpä se on, onko mullassa ryhtiä, että meneekö kurassa prutaamiseksi, viekö pääsiäistulva lannoitteet, Kiikalan suunnalla on lunta muutama sentti, pelloilla suuria harmaita vesialtaita yöllisen vesisateen jäljiltä, Lohjalla lunta ehkä 3 cm, ja vanhaa lunta 35 cm.
-SS-
-
Meillä eilinen vesisade sulatti tosi paljon vanhaa lunta pois mut yöllä tuli sit 15cm lisää. Hyvännäköisiä olivat syyskasvit sen aikaa mitä ehtivät eilen päivänvaloa nähdä. Hyvä vaan kun on tulevien öiden pakkasilla suojaava kerros päällä.
Loimijoen tulvat ovat korkeimmillaan vuosikymmeneen, edelleen nousee mut huippu osunee tälle päivää.
Julkaisen syyskasvien ensimmäisen satoennusteen 1.4. toisena pässipäivänä.
-
Nyt on kyllä harvinaisen vaikea tehdä jotain satoennusteita. Lohkojen välissä paljon vaihtelua milloin jää lähti ja kuinka paljon jäätä oli.
-
Nyt on kyllä harvinaisen vaikea tehdä jotain satoennusteita. Lohkojen välissä paljon vaihtelua milloin jää lähti ja kuinka paljon jäätä oli.
Ennusteen paras toteutuspäivä onkin 1.4.
-SS-
-
;D ;D
-
Ensi talveksi hankin kyllä viimeinkin sen routamittarin. Sitten ei ole enää epäselvyyttä roudasta. Nytkään en varmasti tiedä, paljonko sitä on, mutta vesi on lorissut laskuaukoista koko talven ajan jokaisen vesisateen jälkeen. 60 cm:n roudassa ei pahemmin lorise.
Mistä saa hankittua?
-
Aukeilta paikoilta on nyt parissa päivässä lumi huvennut aika lailla, oma Turanus sen verran suojaisessa paikassa ettei ollut kuin muutama kymmnenen aaria missä oraat pilkistää.
-
Ensi talveksi hankin kyllä viimeinkin sen routamittarin. Sitten ei ole enää epäselvyyttä roudasta. Nytkään en varmasti tiedä, paljonko sitä on, mutta vesi on lorissut laskuaukoista koko talven ajan jokaisen vesisateen jälkeen. 60 cm:n roudassa ei pahemmin lorise.
Routamittarin voinee tehdä kahdesta sisäkkäisestä muoviputkesta. Mitään väriainetta ei tarvita, putken umpinaiseen pohjaan vaikka matallikuula, niin kun pillin vetää ylös ja kääntää ylösalaisin, niin kuula putoaa jääpatsaaseen kiinni.
Mittauspaikan tallaus voi vääristää tulosta. Routamittari olisi tärkeä maanviljelijän oman oikeusturvan kannalta, jotta ei joudu yleisten ehtojen rikkomisen vuoksi vankilaan.
Routaantuneeseen maahan kun ei saa levittää lannoitteita.
-SS-
-
Olikos se niin että 1.4 alkaen sai syysviljaa alkaa lannoittaa? Näyttäs vaan siltä että näillänäkymin viimeinen pakkasyö olis 28.3, ei tulis kuraa renkaiden mukana niin paljon ::)
-
Olikos se niin että 1.4 alkaen sai syysviljaa alkaa lannoittaa? Näyttäs vaan siltä että näillänäkymin viimeinen pakkasyö olis 28.3, ei tulis kuraa renkaiden mukana niin paljon ::)
Meinaatko että satelliitti valvoo levityspäivänmäärää?
Anna mennä, ei ne vielä niin kehittyineitä ole
-
Ensi talveksi hankin kyllä viimeinkin sen routamittarin. Sitten ei ole enää epäselvyyttä roudasta. Nytkään en varmasti tiedä, paljonko sitä on, mutta vesi on lorissut laskuaukoista koko talven ajan jokaisen vesisateen jälkeen. 60 cm:n roudassa ei pahemmin lorise.
Mistä saa hankittua?
https://www.vesiainen.fi/?page_id=55
Esimerkiksi yllä olevan linkin kautta. Ja voihan sellaisen toki itsekin värkätä, kuten -SS-:kin totesi. Mutta eipä nuo nyt niin pahan kalliita ole.
-
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
-
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Kolomannen päivän on satanu lunta putkeen,taitaa olla kohta lunta enemmän kuin koko talavena.Tuntuu ouvolta puheet peltojen lannottamisesta...
-
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Epäilen, että Somerontien varressa on jo kohta lannoitettu ! Makekin varmaan jo täyttää levitintä. Ja meiltäkin nyt lähti tuo viime viikonlopun 7 cm uusi lumi eilisen koko päivän (07:30 - 01:30) tihkusateen mukana pois, ja jäätkin hävisivät muualta paitsi tasaisilla on kohvajäätä vielä. Pohjoisrinteiden kainaloissa perinteisesti on vielä toukokuun kolmannella viikolla jääriekaleita. Niiden perusteella ei voi lannoittaa.
Yllättävän nopeasti pellot ovat pölysaharaa, kun pääsiäisen seutuvilla tulee 15 astetta lämmintä, leppeä kuiva tuuli, jota kestää sitten toukokuuhun. Ojat tyhjenevät, joen pohjakivet alkavat näkyä. Jos kuivat kelit yllättävät, tää peli on hävitty. Niin monesti ennenkin, ja taas. Jos pelto on tällaisen vaativan talven jälkeen hiukankin vihreä, harmittaa tosi paljon itseä, jos epäröinnillä pilaa satopotenttiaalit lannoitteen puutokseen.
Oraista tehty sopimus pistää menemään pää täristen 1. lannoitukselle.
-SS-
-
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Joo, ei passaa hukata hyviä keväthalloja ;D
-
Onhan se hyvä jo täpistellä.Ehtii kylvämään edes kolme kertaa samalle kevättä ja pääsee puimaan sen tonnin hehtaarisadon jota kukaan ei huoli.
-
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Epäilen, että Somerontien varressa on jo kohta lannoitettu ! Makekin varmaan jo täyttää levitintä. Ja meiltäkin nyt lähti tuo viime viikonlopun 7 cm uusi lumi eilisen koko päivän (07:30 - 01:30) tihkusateen mukana pois, ja jäätkin hävisivät muualta paitsi tasaisilla on kohvajäätä vielä. Pohjoisrinteiden kainaloissa perinteisesti on vielä toukokuun kolmannella viikolla jääriekaleita. Niiden perusteella ei voi lannoittaa.
Yllättävän nopeasti pellot ovat pölysaharaa, kun pääsiäisen seutuvilla tulee 15 astetta lämmintä, leppeä kuiva tuuli, jota kestää sitten toukokuuhun. Ojat tyhjenevät, joen pohjakivet alkavat näkyä. Jos kuivat kelit yllättävät, tää peli on hävitty. Niin monesti ennenkin, ja taas. Jos pelto on tällaisen vaativan talven jälkeen hiukankin vihreä, harmittaa tosi paljon itseä, jos epäröinnillä pilaa satopotenttiaalit lannoitteen puutokseen.
Oraista tehty sopimus pistää menemään pää täristen 1. lannoitukselle.
-SS-
Onkos se viikon päähän luvannut 15 asteen lämpötiloja? :o
-
Ei äkkikevät ole mahdoton ajatus, vaikka se keikkuen tulisikin.
-SS-
-
Näytti pitkä ennuste ainaki et pääsiäisen jälkee taas kylmenis, et lepi ny viel.
-
Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "koskaan lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.
Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?
Kolomannen päivän on satanu lunta putkeen,taitaa olla kohta lunta enemmän kuin koko talavena.Tuntuu ouvolta puheet peltojen lannottamisesta...
Perämeren etelärannikolla räntää tullut eilisestä aamusta saakka, puolitoista vuorokautta. Tänään jäi hiukan maahankin, eilen ei kokopäivänä mitään eli sulatti vanhaa lunta mukavasti. Märkää on, syysviljapellot sohjoisella lumipeitteellä/ umpijäässä. Lunta paikasta riippuen nollasta sentistä 50 senttiin, nollaa tosin hyvin marginaalisesti ja nekin viljan sänkeä, jossa lumi lähtenyt sängen avustuksella. Syysviljapelloilla ei orasta näy missään, pl. jään läpi vähän näkyi vihreää. Voi olla että saa kylvää tänä keväänä isosti uusiksi, syksy oli huippukylvökelien jälkeen supermärkä, joka muuttui kerrasta talveksi, jäädyttäen pellot. Routa lienee osin lumen hautomana hävinnyt kun salaojista tulee ainakin jossain vettä, mutta jääkansi on kaikkialla missä tasamaalla muutaman sentin notkoa. Kun ei muuta ole kuin tasamaata, jäätiköitä on siis kaikkialla. Ei passaa kuitenkaan heittää kirvestä kaivoon, ootella ensin KEVÄTTÄ, että lumet sulaa ja kuivattavat tuulet kera pakkasten kurittaneet kuukauden oraita. Huhtikuun lopulla näkee heräävätkö henkiin ja tarviiko lannoittaa...
(https://www.imagebam.com/view/MESND6S)
(https://www.imagebam.com/view/MESND6R)
-
Piti oikein tarkistaa tätä ketjua selaamalla, että se oli viime keväänä 10.4. kun -SS- ja kumppanit upposivat levittimiensä kanssa märkään savikkoon. Tähän vastaavaan ajankohtaan on vielä muuten 2,5 viikkoa aikaa. Omat syysviljat tuli viime vuonna lannoitettua 23.4. mettänrantoja kun oli, eikä yöpakkasia ollut. Vajaan viikon tuosta olisi voinut aikaistaa, jos olisi ollut kunnon yöpakkasia. Tuohon aikaan levittelivät Loimaalla.
Itse en lähde lannoittelemaan ennen kuin terminen kasvukausi alkaa ja näkee, heräävätkö viljat vai eivät. Olkoonkin sitten niin, että - SS-:n manaus toteutuu, ja keväästä tulee kuiva. Mukavaahan se on aloittaa touot 15.4. lohkon pohjoisreunasta, kun eteläreunan mettänranta vielä kylpee hangen alla.
-
Kyllä nyt on eri tilanne kuin viime vuonna. Lumet sulivat viime vuonna 7.4.2023. Maaliskuun lopulla oli 30.03.2023 -21 astetta pakkasta !
Eilen muuten alkoivat salaojat vetämään. Naapurin laskuaukosta alkoi tulla valtaojan virtaan kirkkaampaa vettä. Vesilätäköt painuivat maahan.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_24032024A.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä, joka oli jään alla muutamia viikkoja, pintalevitys
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_24032024C.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä, joka on juuri vapautunut vesilätäkön alta, pintalevitys kynnökselle
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Aspekt/Aspekt_24032024A.jpg)
Kuva: Aspekt syysvehnä, pintalevitys äestettyyn kynnökseen, vähiten jäätynyt ala, rinne
-SS-
-
sooomi on pitkä maa. täällä on tosiaan joka paikassa vielä paksu lumikerros. pellolla ei taho oikein kärrin kanssa päästä ainakaan valun kanssa. kärri kahlaa liian syvällä.. paskapatteria ois kerettävä tehä mutta menöö pusaamiseksi..
-
Naapuri oli viimeyönä levitellyt. Vähän oli vähän pakkasta. Pikkasen oli tullut tielle kuraa, mutta ei pelloilla painumia näkynyt.
-
Tässä vaiheessa voi vielä odottaa kymppiä…. Loppuajan ennen puintia voi sitten arvuutella erilaisia vikoja ja niiden aiheuttamaa sadon menetystä
-
Kyllä kevät saattaa ollakin nyt aikaisemmassa kuin vuosi sitten. No jos tarkkoja ollaan, tasan vuosi sitten 26.3.2023 oli vähemmän lunta kuin nyt, sillä sen lisäksi, että aukeat olivat miltei paljaana, myös varjoisat mettänrannat olivat jo hyvin vähälumisia. Nyt sen sijaan vähänkin varjoisessa paikassa on vielä yli 20cm lunta. Huomenna ollaankin sitten jo ihan oikeasti edellä viime vuotta, sillä vuosi sitten 27.3.2023 tipautti 20cm lunta ja pitikin sitten oikein talvista keliä puolitoista viikkoa 7.4. tienoille asti, jolloin kevätlämpö tuli ja lumet saivat äkisti kyytiä. Kasvukausikin käynnistyi muutamaa päivää myöhemmin. 15.4. syysviljat olivat jo hyvässä kasvussa.
Siltikin uskon, että kevät tulee keikkuen ja että kasvukausi ei ole vielä ihan tähän hätään alkamassa. Routakin vielä jarruttaa, jota lienee aika saman verran kuin viime vuonna. Hetkellisestä lämmöstäkään ei kannattane tehdä vielä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä; moni keväinen tuulahdus on päättynyt huhtikuun 10. päivän lumimyräkkään.
Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.
-
Pääsiäisen jälkeen kylmenee. Luntakin lupaa etelään.
-
Sanoisin, että oli kyllä oikea aika pienelle annokselle lannoitetta rehevälle syysviljalle, joka jo on alkanut versomaan uutta lehteä.
Osa syysvehnistä voi niin huonosti, että lannoituksen järkevyys on vielä hiukan epävarmaa.
-SS-
-
.........
Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.
Tämä on ollut myös neuvonnan viesti. Se juontaa juurensa Jaakko Köylijärven Mietoisissa teettämään syysvehnän lannoitusaikataulua vertailevaan koesarjaan vuosina 1969-1973/1/
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Typenlevitys_koylijarvi.jpg)
Vain kevätrinteessä oleva savimaa oli jo pitävää, kävin viime päivinä ottamassa kuvia kasvipeitteisyysselvityksiä varten, eikä pehmeä kura kovettunut parina viime yönä riittävästi edes saappaan kantavaksi. Jos ennustettu noin 20 mm sademäärä pääsiäisen jälkeisellä viikolla toteutuu, se on ehkä jo liikaa, kun maassa on hieman routaa vielä. Saattaa lannoite lähteä kävelemään.
Itua ja Vastetta - hankkeessa on tutkittu myös kevään sijoituslannoituksen vaikutusta: Varsinkin viime keväänä saatu tulos on huomattava:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Typenlevitys_ituajavastetta.jpg)
https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/
Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.
Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.
-SS-
/1/ Köylijärvi, Jaakko. Maatalouden Tutkimuskeskus, Lounais-Suomen koeaseman tiedote nro 3. Mietoinen 1975.
-
Pääsiäisen jälkeen kylmenee. Luntakin lupaa etelään.
Niin lupaa. Näin luomuilijana ja varsinkaan kun ei ole edes syyskasveja kylvössä niin melko turhaa miettiä, mut jos kuitenkin. ;D
Täällä kymenlaaksossa ainakin omilla lohkoilla seisoo paikoin vielä vettä ja taivaalta oli yön aikana tullut valkoinen peitto ylle jonka paksuus vain kasvaa. Sinänsä pellot olivat isoimmilla aukeilla kyllä jo lumettomia.
Mut jos tuohon olisi nyt edellisenä yönä pitänyt käydä levittämässä niin empä tiedä. Ehkä nää leveysasteen erot on vain liikaa. Kyl sitä olisi nyt siis parempi toivoa vielä myöhempiä yöpakkasia jotta homma onnistuisi.. ::)
-
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Typenlevitys_ituajavastetta.jpg)
https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/
Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.
Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.
-SS-
Pitäis ihan joskus kokeilla levittää syysviljan kevään lannoitekerrat (2-3 kpl) tällä videon kalustolla, eli lannoite mullataan kevyesti rikkaäkeellä..
https://youtu.be/Sc5ZPjeRHts?feature=shared
Kokeilu on vaan jäänyt tekemättä kun ei noilla 650 leveillä renkailla viitti kasvustoa tallata, eikä vähän takia kapeempaa rengaskertaa viitti hankkia.
-
Olosuhteissa on eroa ja tällä kulmalla on savia, joissa ei kapilaarista vedennousua ja usein todella kuivia keväitä. Monenmoista on kokeiltu. 15 mm sadetus toukokuun alkupuolella on tehokas. Kustannuksia kuitenkin tulee, kun kasvi saa vielä maastakin veden. 50 mottia lietettä lannoituksen päälle auttaa myös. Tätä yöpakkasella lannoitusta on monet käyttäneet viitisentoista vuotta. Toimii hyvin, ei ole ollut haittoja. Joka vuosi ei löydy sopivaa keliä.
Rapidilla joskus kokeilin lannoittaa. Ei oikein tuntunut olevan vaikutusta ja on aika hidas. Joskus voisi kokilla jyräystä lannoitteen levityksen päälle. Painaisi lannoitteen maahan vähän niin kuin heinänsiemenen.
-
Jotain omituista untakin näin viime yönä, että mettänrannatkin olivat jo sulaneet lumesta. No, kun aamulla heräsin, olikin lunta tullut lisää. Iltapäivällä, kun oli lämpö jo plussalla ja sentin uusi lumi oli sulanut, koetin kärkilapiolla sänkipeltoa aurinkoiselta paikalta. Tuuman verran on sulaa savivelliä pinnassa, sitten tuli routa vastaan. Kyllähän sulaminen pelkällä auringonpaisteella on hidasta ja epätasaista. Lämpötilankin pitäisi olla korkeampi kuin +2°C, eikä sekään yhtään auta, jos yöpakkas-jarru vielä laahaa koko ajan päällä...
-
Täällähän sentään on yöpakkasia minkä turvin levittää siellä osassa Suomea missä se on mahdollista. Somessa pyörii videoita keski-euroopasta ja onhan se touhu melkoista rypemistä, kura lentää ja välillä mennään syvälläkin. UK:ssa on on osa lannoituksista tekemättäkin kun pellot on yksinkertaisesti liian märkiä.
-
1.4. ja ensimmäisen syyskasviraportin aika.
Saviseudulla näyttää keskimäärin hyvältä. Kunnon syysviljamaihin laadukkaasti tehdyt kylvöt ovat erinomaisia ja sinnepäin räävitytkin tyydyttäviä.
Rukiit ovat selvästi ruskeampia kuin vehnät. Lumihometta niissä ei ole, mutta jotain kuollutta lehteä enemmän. Vehnät näyttävät todella terhakkailta Somerolta Vampulaan.
Itellä on kaikki kylvökoneella kylvetyt aika hyviä, myös rapsi. Ne oli kaikki kynnön kautta. Huiskalla heitetty ja lautasella mullattu Igloo-vehnä on hiukan hanttapulin oloinen, mut ehkä en vaan oo tottunu tommoseen. 400 tähkää neliöllä riittää syysvehnällä kovaan satoon.
Seuraavina viikkoina ei kovaa takatalvea kaivattaisi. Nyt näyttää hiukan karumpaa viikkoa eli värit menee ainakin mut tuskin kasvupisteet.
Mitä tästä aiheutuu: ruis on rehuviljan hinnoissa vähintään seuraavat puoltoista vuotta ja rehuvehnälle on elokuussa kohtuullisen kova tarjonta.
-
1.4. ja ensimmäisen syyskasviraportin aika.
Saviseudulla näyttää keskimäärin hyvältä. Kunnon syysviljamaihin laadukkaasti tehdyt kylvöt ovat erinomaisia ja sinnepäin räävitytkin tyydyttäviä.
Rukiit ovat selvästi ruskeampia kuin vehnät. Lumihometta niissä ei ole, mutta jotain kuollutta lehteä enemmän. Vehnät näyttävät todella terhakkailta Somerolta Vampulaan.
Itellä on kaikki kylvökoneella kylvetyt aika hyviä, myös rapsi. Ne oli kaikki kynnön kautta. Huiskalla heitetty ja lautasella mullattu Igloo-vehnä on hiukan hanttapulin oloinen, mut ehkä en vaan oo tottunu tommoseen. 400 tähkää neliöllä riittää syysvehnällä kovaan satoon.
Seuraavina viikkoina ei kovaa takatalvea kaivattaisi. Nyt näyttää hiukan karumpaa viikkoa eli värit menee ainakin mut tuskin kasvupisteet.
Mitä tästä aiheutuu: ruis on rehuviljan hinnoissa vähintään seuraavat puoltoista vuotta ja rehuvehnälle on elokuussa kohtuullisen kova tarjonta.
Meinaatko lannoittaa loppu viikon pakkasten turvin?
-
Savimaat kantoivat traktoria tänään. Eikä pyörään tarttunut savea. Pehmeämmät maat ovat erittäin pehmeitä, eikä pakkanenkaan niitä vahvista. Pitää vaan odotella.
-SS-
-
Tänne on ennusteessa luvassa 10-15cm lunta ti-ke välisenä yönä, suojaisi hyvin näkyvillä olevia oraita pakkaselta.
-
Aspekt alkoi jo hiukan toipua mullattomassa savimaassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Aspekt/Aspekt_01042024A.jpg)
Kuva: Aspekt syysvehnä pintalevitys, 1.4.2024
En sanoisi pintalevitystä ainoaksi orasten talvehtimisen vaikuttajaksi: muokkaus on vähintään yhtä merkittävässä osassa: Seuraavassa kuvassa on samaa Ceylonia, samalla tavalla levitettynä, ainoa ero on muokkaus, toinen olkipehkuun ja toinen kynnökseen. Olkipehku tuntuu liettyvän talvella paremmin, olisiko kyse tuosta ns. vesitilasta. Hiesuvoittoinen mäki on selvästi liettynyt jo syksyllä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_01042024A.jpg)
Punertava on kultivoitu sänkiputuun, vihreämpi on syyskyntö ennen levitystä, 1.4.2024
Pehmeämmällä maalla, jossa hirvieläinten tassunjäljet ovat syviä kuoppia, punertaa Ceylon enemmän. Ylensä rouste tappaa noilla saroilla oraat, nyt juurakko ehkä on vahvempi.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_01042024C1.jpg)
Kuva: Ceylon pintalevitettynä suoraan kynnökselle, kerta-ajo kevyellä äkeellä perään. 1.4.2024
Syysvehnä syysvehnän perään kylvettynä näkyy muutamia kämmenen kokoisia lumihomeläiskiä, ehkä normaalia suurempi kylvötiheys altistaa sille.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_01042024B.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä kyntö + tasausäestys + pintakylvö + äestys 1.4.2024
Toivottavasti takatalven mukana tulee suojaava lumikerros, nyt syysvehnä on arimmillaan, koska talvikaraistuminen on jo purkautunut, ja uutta kasvua on alkanut työntyä juurakosta. Eli oras on enemmän kevätviljan oraan kaltainen. Pakkanen voi vioittaa kovastikin.
-SS-
-
Savimaat kantoivat traktoria tänään. Eikä pyörään tarttunut savea. Pehmeämmät maat ovat erittäin pehmeitä, eikä pakkanenkaan niitä vahvista. Pitää vaan odotella.
-SS-
Joko siis meni apulantaa peltoon?
-
Jotain omituista untakin näin viime yönä, että mettänrannatkin olivat jo sulaneet lumesta. No, kun aamulla heräsin, olikin lunta tullut lisää. Iltapäivällä, kun oli lämpö jo plussalla ja sentin uusi lumi oli sulanut, koetin kärkilapiolla sänkipeltoa aurinkoiselta paikalta. Tuuman verran on sulaa savivelliä pinnassa, sitten tuli routa vastaan. Kyllähän sulaminen pelkällä auringonpaisteella on hidasta ja epätasaista. Lämpötilankin pitäisi olla korkeampi kuin +2°C, eikä sekään yhtään auta, jos yöpakkas-jarru vielä laahaa koko ajan päällä...
Torstaista maanantaihin kaikki päivät +5°C - +10°C, eikä yöpakkasia, niin aika rivakasti routa sulaa. Yhtenä päivänä tuli vettäkin oikein satamalla. Nyt menee lapio jo yli 20 cm:iin. Kyllä siellä kovempi vielä on, muttei se nyt kovin paksu voi olla. Mettänrannatkin vapautuvat vähitellen lumesta, varmaan alle 10 cm jo. Mutta kohtahan sitä tulee taas lisää ja seuraavaksi sataa vettä elokuussa, ja peli on sitä myötä valmis.
-
Joko siis meni apulantaa peltoon?
Paikalliset olosuhteet ja lähipäivien sää antoivat hyvät perusteet toimintaan, rinnepellolla.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sademaarat_huhtikuunalku_2024.jpg)
-SS-
-
Arviolta 5 viikkoa on omat syysviljat perässä noita SS:n kuvan oraita ::)
Lunta ei enää jokapaikassa, mutta siellä missä ei lunta, on jäätä vahvemmasti ja vettä jäällä. Yleisesti lunta, vettä ja sitten se jää. Jäätä on ihan jokapaikassa, kaikilla syysviljapelloilla. Seuraava viikko pakkasta yötäpäivää, joten puolen toista viikon päästä voi noilla jäätikköosilla olla jo pälviäkin. Lunta yleisesti lapionpiston verran tai polveen saakka, keskimäärin sanoisin reilu pistolapiollinen. Yritin tänään hakata luulemaani sulaan kohtaan reikää jäähän ja routaan, mutta ei mennyt pistolapiolla.
Kyllä se kevät tulee aikanaan, mutta talvi oli tänä vuonna pisin ties kuinka pitkään aikaan kun alkoi jo lokakuulla. Ja jatkuu ennusteen mukaan ainakin 10 päivää, eikä sittenkään luvassa ihmeitä.
Taas tulee mieleen että mitä ihmettä varten pitikin kylvää ruisvehnää, ja vieläpä paljon. No, on hyvät pohjat alkaa kevätkylvöille kun ei enää tarvi kyntää niitä maita :) Edellinen talvi oli aika armoton, tää vielä pahempi ellei ihmeitä tapahdu. Toissavuonna syysviljat pärjäs paremmin ja siihen hyvään talvehtimiseen luottaa, kun ollut parempia vuosia välissä. 10-20 vuotta sitten tuntui syysviljat toivottomilta, talvi vei lähes poikkeuksetta.
-
Empä tiä innostuisko viä lannottaan. Torstai aamuyö se sitten olis. Oon niin aamu-uninenkin mukava pötkötellä vaan.
Rukiit vedän aina kerralla enkä tosiaan vielä viitti 400kg heittää. Rapsi vois olla tietty semmonen tai noi kylvökoneella kylvetyt vähät vehnät. On siä syksyltä evästä tuskin viä viittii jos kantaaka, märkää on saappaat paino viis kiloo ku vähä kävi pellon puolella.
Toi keskiviikko on karu päivä näille. Pakkasella ja kova pohjoisviima. Meille ei näytä juur lunta suojaksi sen alle mut 40km päähän näyttää. Voi osua. Loppuviikolla taas lauhempaa ja jotain sateitakin.
-
Arviolta 5 viikkoa on omat syysviljat perässä noita SS:n kuvan oraita ::)
Lunta ei enää jokapaikassa, mutta siellä missä ei lunta, on jäätä vahvemmasti ja vettä jäällä. Yleisesti lunta, vettä ja sitten se jää. Jäätä on ihan jokapaikassa, kaikilla syysviljapelloilla. Seuraava viikko pakkasta yötäpäivää, joten puolen toista viikon päästä voi noilla jäätikköosilla olla jo pälviäkin. Lunta yleisesti lapionpiston verran tai polveen saakka, keskimäärin sanoisin reilu pistolapiollinen. Yritin tänään hakata luulemaani sulaan kohtaan reikää jäähän ja routaan, mutta ei mennyt pistolapiolla.
Kyllä se kevät tulee aikanaan, mutta talvi oli tänä vuonna pisin ties kuinka pitkään aikaan kun alkoi jo lokakuulla. Ja jatkuu ennusteen mukaan ainakin 10 päivää, eikä sittenkään luvassa ihmeitä.
Taas tulee mieleen että mitä ihmettä varten pitikin kylvää ruisvehnää, ja vieläpä paljon. No, on hyvät pohjat alkaa kevätkylvöille kun ei enää tarvi kyntää niitä maita :) Edellinen talvi oli aika armoton, tää vielä pahempi ellei ihmeitä tapahdu. Toissavuonna syysviljat pärjäs paremmin ja siihen hyvään talvehtimiseen luottaa, kun ollut parempia vuosia välissä. 10-20 vuotta sitten tuntui syysviljat toivottomilta, talvi vei lähes poikkeuksetta.
Eilen oli täällä poikkeuksellisen raju vesi-räntäkuuro aamulla.Loppuun 15mm sato eikä kaikki tainu osua mittakuppiin.Lumista lähti lähes puolet pois,mutta on vielä jottain 20cm pellolla.Ei kyllä ole viime kesän 40-70mm sadekuuroja ikävä.
-
mut milläs estät? jos hallitus semmosia haluaa...
-
Tänne on ennusteessa luvassa 10-15cm lunta ti-ke välisenä yönä, suojaisi hyvin näkyvillä olevia oraita pakkaselta.
Tuli likemmäs 20cm.
-
juu, samoja määriä täälläkin ja vanhaakin enemmän jälellä.. olipa muuten kiva käytä auraamassa tie, ei murskeet lähtennä mut tassut kyllä kulu hyin.
-
Virkistävät sateet auttoivat henkiinjäämistä. Aspekt syysvehnä on hiukan kalvakampaa, ehkä myös harvempaa, koska peitattuna ei valunut levittimessä aivan yhtä hyvin kuin siilosta otettu Ceylon. Aspekti on tasausäestetylle kynnökselle levitetty, mullattu joustopiikillä. Huomatkaa, pellon multaprosentti on nolla, mullat ovat Halikonlahden pohjassa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Aspekt/Aspekt_11042024A.jpg)
Kuva: Aspekt - syysvehnä 11.04.2024
Ceylon on kyllä toipumiskykyinen, vaikka ei ole missään nimessä mikään kymppitonnarivehnä, mutta nakuttaa semmoista neljää tonnia vuodesta toiseen, vaikka ei juurikaan hoitaisi sitä keväällä ja kesällä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_11042024A.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä - kynnös, äestys ja kylvö pintaan ja kevyt multaus. Kuvanottoaika 11.04.2024
Ceylon toipunee jopa sänkiputussakin, vaikka oli aivan punaruskeaa jo. Tämä rinne oli ainoa joka säästyi 2022 edes vähän.
(http://www.viistonninen.com/muut/2024/Ceylon/Ceylon_11042024B.jpg)
Kuva: Ceylon syysvehnä, sänkeen äestetty myöhään syksyllä. Kuva otettu: 11.04.2024
-SS-
-
Muutamaan notkopaikkaan ei ainakaan vielä ole noussut oraita syysvehnälohkoilla. Onko tukiehdoissa jotain määräyksiä minkä kokoisia aukkoja saa jäädä? Tai jos haluaa/pitää paikata niin mitä niihin saa kylvää, kun eihän niistä pienistä tilkuista mitään uusia kasvulohkoja pysty tekemään.
-
Paikannut Iisakki kevätvehnällä, pääsee ajamaan samoilla puinneilla yli. Jonkun 10-15 % koko alasta ainakin vielä pystyy paikkaamaan.
Tukitasot eivät syys- ja kevätvehnässä poikkea toisistaan. Jos haluaa varman päälle pelata, ilmoittaa seoskasvusto, viljat.
-SS-
-
Muutamaan notkopaikkaan ei ainakaan vielä ole noussut oraita syysvehnälohkoilla. Onko tukiehdoissa jotain määräyksiä minkä kokoisia aukkoja saa jäädä? Tai jos haluaa/pitää paikata niin mitä niihin saa kylvää, kun eihän niistä pienistä tilkuista mitään uusia kasvulohkoja pysty tekemään.
Ilmoita vilja-seoskasvustoksi, jos paikkaat viljalla. Pienin kasvulohko, minkä Vipussa pystyy piirtämään on 0,01 ha, eli aika pienen pystyy myös tekemään. Käytännössä sitten ehkä ei. Kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, onko järkeä joitain yksittäisiä aukkoja ylipäätään lähteä paikkaamaan. Joku kevätvehnä siellä seassa on aina pieni ongelma. Jotkut ovat paikanneet apilallakin...
-
Hakuopaassa sanotaan näin.
5. Mitä teen, jos kasvusto on tuhoutunut?
Jos sateet, kuivuus tai muu vastaava syy ovat tuhonneet kasvuston, sinun ei tarvitse kylvää lohkoa uudelleen, jos kylvö on tehty asianmukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin perustaa kasvuston uudelleen.
Ota kuva tuhoutuneesta kasvustosta Vipu-mobiililla ja dokumentoi kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat. Vaikka kasvusto olisi tuhoutunut, huolehdi alan kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen. Kasvuston tuhoutumisesta ei tarvitse ilmoittaa kuntaan.
Syyskasvin talvituhoalat voidaan hyväksyä kylvetyn kasvin mukaan. Estä rikkojen kasvu talvituhoalalle mekaanisesti niittämällä, muokkaamalla tai torjumalla kemiallisesti. Jos perustat kasvuston uudelleen, ilmoita ala uuden kylvetyn kasvin mukaan. Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.
Ja edellinen lainaus löytyy täältä https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maataloustoiminta/maataloustoiminta-2024/
-
Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.
Itse paikkailin menneenä keväänä syysvehnän talvituhoaukkoja kevätvehnällä. Ilmoitin ne lohkot kokonaan syysvehnälle, eikä missään vaiheessa tullut mitään lisäkyselyitä tai hankaluuksia.
-
Hakuopaassa sanotaan näin.
5. Mitä teen, jos kasvusto on tuhoutunut?
Jos sateet, kuivuus tai muu vastaava syy ovat tuhonneet kasvuston, sinun ei tarvitse kylvää lohkoa uudelleen, jos kylvö on tehty asianmukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin perustaa kasvuston uudelleen.
Ota kuva tuhoutuneesta kasvustosta Vipu-mobiililla ja dokumentoi kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat. Vaikka kasvusto olisi tuhoutunut, huolehdi alan kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen. Kasvuston tuhoutumisesta ei tarvitse ilmoittaa kuntaan.
Syyskasvin talvituhoalat voidaan hyväksyä kylvetyn kasvin mukaan. Estä rikkojen kasvu talvituhoalalle mekaanisesti niittämällä, muokkaamalla tai torjumalla kemiallisesti. Jos perustat kasvuston uudelleen, ilmoita ala uuden kylvetyn kasvin mukaan. Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.
Ja edellinen lainaus löytyy täältä https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maataloustoiminta/maataloustoiminta-2024/
Mikähän on ruisvehnän paikkauskasvi? Kevätvehnää vaadittiin viljelysopimuksessa, ettei ole sekulia, kuten ohraa paikkakylvämällä. Kevätruisvehnä se ei missään nimessä ole, kun vaatii älyttömän pitkän kasvuajan suhteessa syysruisvehnään. Kevätvehnäkin pitäisi päästä kylvämään ajoissa, juuri noihin kosteisiin pläntteihin jotka hukkuneet, siis senkin suhteen joutuminen niin ja näin. Aikaisen ohran voisi kylvää suht myöhään, näkisi minne kylvettävä kun kasvu pitkällä ja olisi edellytyksiä kunnon sadollekin.
-
^
No jos olisi mun niin aikasella ohralla paikkaisin ja puisin rehuksi omille elukoille..
Mut sun kun tarvii saada puhdasta niin kaiketi ainut mahdollisuus tehdä selvät rajat paikkaukseen ja puida erikseen ja sitä ennen piirrellä eri kasvulohkot. Jos läntti siellä täällä tyhjää niin se on sit arvioitava mustaksi ja uusi kylvö vai katseleelo harvaa kasvustoa koko kesän.. ::)
-
Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.
Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.
-
Varasuunnitelma oli, että kylväisi aukkopaikkoihin kauraa, kaurat menee kuitenkin rehuna eteenpäin ja siinä sallitaan 3 % vieraita viljalajeja joukkoon, kun sitä tulee muutenkin kylvöön niin tuskin tuo 3 % millään ylittyy. Koko ala menisi silloin seoskasvustona. Tai sitten jos aukot jää pieniksi niin jättää ne sikseen.
-
Muutamaan notkopaikkaan ei ainakaan vielä ole noussut oraita syysvehnälohkoilla. Onko tukiehdoissa jotain määräyksiä minkä kokoisia aukkoja saa jäädä? Tai jos haluaa/pitää paikata niin mitä niihin saa kylvää, kun eihän niistä pienistä tilkuista mitään uusia kasvulohkoja pysty tekemään.
Ilmoita vilja-seoskasvustoksi, jos paikkaat viljalla. Pienin kasvulohko, minkä Vipussa pystyy piirtämään on 0,01 ha, eli aika pienen pystyy myös tekemään. Käytännössä sitten ehkä ei. Kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, onko järkeä joitain yksittäisiä aukkoja ylipäätään lähteä paikkaamaan. Joku kevätvehnä siellä seassa on aina pieni ongelma. Jotkut ovat paikanneet apilallakin...
Noissa pakkauksissa on sitten sekin, että siemenviljaksi ei niiltä aloilta kannata mitään ottaa🤣🤣🤣
-
Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.
Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.
Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.
-
Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.
Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.
Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.
Joo, ei missään nimessä. Mulla noita aukkoja lienee hehtaareista kymmeniin hehtaareihin. Osa "aukoista" sellaisia, että koko pelto menee uusintakylvöön. Saa nähdä, lupailee taas pakkasia eikä ehtinyt läheskään kaikki lumet sulaamaan pl. isommat aukeat.
Eräällä lohkollakin toisessa päädyssä salaojitusten myötä herne esikasvina, joka roundupattuna lautasmuokkarilla maahan ennen ruisvehnän kylvöä ja toinen pääty kultivoitua ohran sänkeä. Herneen jäljiltä täysi kasvusto pl. lammikot, ohran jäljiltä ei ole kurasta näkynyt yhtään elämää.
"Raja" hyvin talvehtineessa kohdassa, ja siltikään toisella puolella ei mitään elämää. Kylvö samalla kertaa luonnollisesti koko lohkon osalle, välittämättä mitä esikasvina oli. Viime vuonna sama ilmiö rukiin jälkeen kylvetyssä ruisvehnässä ja viereisen lohkon herneen jälkeen kylvetyssä, herneen jälkeen täydellinen kasvusto ja rukiin jälkeen ei käytännössä mitään elossa keväällä. Nämä karkeita, vähämultaisia tai tosi multavia maita kohdasta riippuen. Ilman lannoitusta kylvetty kaikki, onko tuo sänki syynä talvituhoon vai typen puute, vaikka ohjeessakin kehoitus kylvämään ilman typpeä, mikäli ja kun sitä maasta irtoaa. Syksyhän oli karmea huippu kylvökeleistä eteenpäin, vettä riitti useammaksi syksyksi heti kerralla ja routa tuli lokakuun lopulla, joka vieläkin ohen vellikerroksen alla.
-
En tiedä mut tavis aikana yritettiin tehdä ohran jälkeen syysvehniä kevytmuokaten. Aina tulos oli heikohko. Paremmin onnistui syysvehnä syysvehnän jälkeen.
Tuolloin ajattelin et syys oli ohran umpisurkeassa juuristossa.
Onko herneen juuristo sit parempi kuin ohran, en osaa sanoa. Onhan eri kasvilajilla ja typelläkin taatusti merkitystä.
-
Aika vaatimaton on herneenkin juuristo, vaikka jonkunnäköinen paalujuurikin sillä on. Typenkin vaikutus talvehtimiseen mietityttää - fosfori ja kalihan merkityksellisemmässä asemassa ovat talvehtimisen suhteen. Tokihan pieni typpimäärä eduksi on riittävää syyskasvua ajatellen, mutta että olisi minimitekijä talvehtimisen suhteen - mene ja tiedä. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen tapaus.
Vaan tulipa vielä mieleen, että joku kerran puhui pahnaisen syyskylvöksen liettyvän kovilla sateilla ihan omalla tavallaan. Liekö sillä jotain vaikutusta?
-
Vesitilalla lienee merkitystä, tällaisilla pientilan kultivaattoreilla ei pääse todelliseen syvämuokkaukseen, nämä muutamat tuhannen hehtaarin menestyvät syysviljaviljelijät käyttävät telavetäjiä, jotta maa ei tiivisty, ja kultivaattori ui sen verran syvällä, että muokkaus samalla käy lähes jankkuroinnista.
Mutta harrastajakin saa vesitilaa aikaiseksi kyntämällä, hitaasti ja varmasti. Syyssateissa sen näkee, jos kylvökset kiiltelevät sateiden jälkeen pitkään, on liettymistä tapahtunut. Maan tiivistyminen ja vettyminen haittaa - arkijärjellä ajatellen - viljakasvien kasvua jo syksyllä, saati sitten keväällä.
-SS-
-
Suurempi osa mitä nähnyt syysviljoja TääläpäinTM oli perjantaina ennen viimeisin takatalvi oikein hyvän värisiä, poislukien päisteet ja semmosii tosi huonot kohat. Sen verta lämmintä maa kuitenkin hohkaa että lumi on märkää vaikka ilma selvästi pakkasella. Ei voi levitellä lannoitetta vaikka kuvittelin että olis helppoa ja kuivaa, mitä toi sentin pari lumi nyt haittaa, se edesauttaa sulamista.
-
Suurempi osa mitä nähnyt syysviljoja TääläpäinTM oli perjantaina ennen viimeisin takatalvi oikein hyvän värisiä, poislukien päisteet ja semmosii tosi huonot kohat. Sen verta lämmintä maa kuitenkin hohkaa että lumi on märkää vaikka ilma selvästi pakkasella. Ei voi levitellä lannoitetta vaikka kuvittelin että olis helppoa ja kuivaa, mitä toi sentin pari lumi nyt haittaa, se edesauttaa sulamista.
Tänään oli hyvä lannoituskeli ja huomennakin näyttää olevan. Parhaal lohkol jääny mitään jälkiä ja paril mis märempii paikkoi ni uppos paris kohtaa 10 cm, mut ei se pyörii tarttunut.
-
Mielestäni vaan hyvä etteivielä ole lannoittanut. Keskellä talvea :)
-
Niin, tässä tullaan siihen, mikä olisi oikeasti ollut maaliskuun lannoituksen tarve, kun taitaa mennä vapun korville, ennen kuin syysviljat lähtevät oikeasti kasvuun. Kyllähän se tuolla lumen seassa toki nyt sulaisi...
-
Niin, tässä tullaan siihen, mikä olisi oikeasti ollut maaliskuun lannoituksen tarve, kun taitaa mennä vapun korville, ennen kuin syysviljat lähtevät oikeasti kasvuun. Kyllähän se tuolla lumen seassa toki nyt sulaisi...
Oraisiin kuitenkin on tullut lähes 10 cm pituutta maaliskuun jälkeen. Useampi kasvulehti ja verso. Kyllä sitä energiaa tarvitaan. Ehkä ensimmäinen lannoitus typpiruiskutuksena olisi paras vaihtoehto, sillä tavalla USA:n keskilännessä tehdään.
Jos oraalle nyt viikolla on tulossa 20 mm vettä, lannoitteiden päälle, mahdollisesti vanhan lumen sulamisen kaveriksi, on mahdollista, että ravinteet kulkeutuvat pintavirtaaman mukana. Joka tapauksessa tutkimustieto tukee ajatusta, että pintalannoitus ei välttämättä muutenkaan tule täysimääräisesti käyttöön, joko haihtumistappioiden tai valumien takia. Nämä syysviljan kevätlannoituksen sijoituskokeet olivat myös mielenkiintoisia.
Ehkä useampi pieni lannoitusmäärä kerrallaan vähentää pintavaluman riskiä. Toisaalta, huippusatoihin ei edes tarvitse pyrkiä, koska sopimusmäärä oli sen verran maltillinen. Koska leipäviljan hinta oli korkeampi, voi panostaa kesälannoituksiin ja 20 %:n valkuaispitoisuuden haamurajaan.
Villit kymppitonnarit joutuvat melko ruuhkaisille markkinoille ensi talvena.
-SS-
-
Aikalailla rehevämmiltä näyttävät nuo naapurin maaliskuussa lannoittamat syysviljat. Perjantaina ajoin omista ensimmäisen 10 ha.
-
Aikalailla rehevämmiltä näyttävät nuo naapurin maaliskuussa lannoittamat syysviljat. Perjantaina ajoin omista ensimmäisen 10 ha.
Kyllä huomaa eron niillä pelloilla, jotka on ajan saatossa kyllästetty esim. broilerinlannalla – kyllä on oras rehevämpää ja tummempaa. Mutta sellaisella pellolla, joka ei ole lantaa nähnyt sitten 1960-luvun on toisin, ja siihen on tyydyttävä. Apulanta on kuitenkin aika kallista tavaraa huuhdottavaksi rinnepeltoa pitkin jokeen, ja siitä mereen.
-
Mihis se apulanta sieltä nyt huuhtoutuu? Toista on, jos lannoittaa äitienpäivän aikaan ja seuraava sade on kukkimisen jälkeen. Valkuainen on kyllä korkea, mutta ei se typpi enää satoon mene.
-
Pintalannoituksesta hukkaantuu ravinteita pintavalunnan (voi olla lumensekaisessa rinteessä vesisateella yllättävän kova) ja haihtumisen myötä. No, jos 500 kg pistää salttua, eihän se kaikki nyt taivaan tuuliin haihdu tai jokeen valu, mutta toisaalta voi miettiä, paljonko se oras sitä ravinnetta vielä tarvitsee, lumen ja pakkasen seassa viruessaan. Toki voi olla niin, että seuraavat lannoituskelit tulevat auttamattomasti liian myöhään, mutta minkäs teet. Jokainen huhtikuu ei voi olla ennätyskuiva ja -lämmin ja päättyä lannoiterakeen sulattavaan räntäsateeseen.
Jos lannoituksen jälkeen pitää sateetonta kukintaan asti tai sen yli, pintavalunta jäänee hyvin vähäiseksi.
-
Pintalannoituksesta hukkaantuu ravinteita pintavalunnan (voi olla lumensekaisessa rinteessä vesisateella yllättävän kova) ja haihtumisen myötä. No, jos 500 kg pistää salttua, eihän se kaikki nyt taivaan tuuliin haihdu tai jokeen valu, mutta toisaalta voi miettiä, paljonko se oras sitä ravinnetta vielä tarvitsee, lumen ja pakkasen seassa viruessaan. Toki voi olla niin, että seuraavat lannoituskelit tulevat auttamattomasti liian myöhään, mutta minkäs teet. Jokainen huhtikuu ei voi olla ennätyskuiva ja -lämmin ja päättyä lannoiterakeen sulattavaan räntäsateeseen.
Jos lannoituksen jälkeen pitää sateetonta kukintaan asti tai sen yli, pintavalunta jäänee hyvin vähäiseksi.
Kyllä isompi ongelma on se kuivaan levitys, kun lannoiterae jää aurinkoon viikoksi tai kahdeksi.
Nyt kun sai hiukan kropahtaneelle ajettua ja tulee muutama sentti lunta päälle , niin ravinteet on heti vappuna juuriston käytössä kun keli alkaa lämmetä.
Itse kyllä ajoin vain 300 kg. Syksyllä ilman lannoitusta ja esikasvina herne.