Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kylvöt -21  (Luettu 77635 kertaa)

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3584
Vs: Kylvöt -21
Mikään ennätysaikainen ole kun 2007 oli 14.4. kaikki kylvetty, eikä nyt ole vielä aloitettukaan.
Ensimmäiset ei vihannesviljelijät alkaneet tasailemaan. Harsoa on aukealla jo aikamoinen määrä.
Näillä näkymin,pohjoinen aloittaa kylvöt heti etelän jälkeen.Lumet lähes häipyneet.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12146
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kylvöt -21
Mikään ennätysaikainen ole kun 2007 oli 14.4. kaikki kylvetty, eikä nyt ole vielä aloitettukaan.
Ensimmäiset ei vihannesviljelijät alkaneet tasailemaan. Harsoa on aukealla jo aikamoinen määrä.

Ongelmaksi tulee alustavasti nyt jo melkoisella varmuudella näkyvä 22.4. - 26.4 välisenä aikana parin-kolmen asteen päivälämpötilat ja rantäsade. Aivan toisinto vuoden 2020 toukokuun 11. - 19. ajanjaksosta. Myöhäinen ohra tuli kylvöön vapun sateiden jälkeen , eikä maa ollut silloinkaan kovin lämmin, itäminen oli tosi hidasta, ja sitten räntä- ja lumisateiden jakson jälkeen  ohra juroi ja osa oraita jämähti maan sisään. Lisäksi kasvuaika Meliuksella oli yli 120 päivää, eli jokin meni pahasti vikaan kasvuston sisäisessä kellossa, sen takatalven jälkeen. Samoin rapsi meni uudelleenkylvöön, ja 22.5.2020  myöhempi rapsikylvös ei sekään orastunut hyvin. Vasta kesäkuun kolmannella viikolla kylvetty Aurea rypsi orastui hyvin, kasvoikin kohtuullisesti, mutta ei kyllä siemensatoakaan tullut muutamaasataa kiloa enempää. Siemenkoko semmoista 0.2 mm:ä hipsua.

Kesäkuun alussa kylvetty Vertti ohra kasvoi itse asiassa mainiosti; osasyy oli se, että se tuli kylvöön epäonnistuneen rapsimaan  valmiiksi muokattuun ja kosteudeltaan hyvään multaan. Puintikin mukavasti lähes varastokuivana elokuun lopulla. Oli melkoisen paljon helpompi projekti kuin 35% märkänä lokakuun lähestyessä puitu Melius.

Aikaiset lajikkeet  ovat tulleet vuosi vuodelta paremmiksi, ainakin ne ovat kenttäkelpoisia ja vaatimattomia; nyt olisi varattuna Meeri kauraa, Vertti ohraa, Iisakki kevätvehnää, syysvehnälaiholta jääneille reunamille. Pääsisi syysviljalle kääntämään lisäää palstoja ensi syksynä, syysvilja nyt menestyy sekä märkänä että kuivana kesänä, jos ei kasvuohjelmoi sitä kuoliaaksi syksyllä. Talvenkestoon auttaa helpommin vaatimattomampi lajike.

Rapsista en nyt sitten tiedä,  siemen on hankittuna, Cleravot kaapissa, mutta onhan siinä noita riskejä. 

-SS-
Joo, vuosi sitten opin kovasti uusia asioita maanviljelystä. Yleensä aikainen touko on ollut kaikkein paras, vaikka survoisi hiukan märkäänkin, mutta tällä kertaa ei käynytkään näin. Pellot olivat ihan hyvässä kylvökunnossa ja uskalsin kylvää vähän kaikkea, mutta se lumen kanssa tullut kelin viilennys lietti pellot ja kaivoi pohjamaasta ylös märkää kilsiäistä, joka tuhosi ainakin vehnää reilusti. Ei jaksanut nousta jostain neljästä sentistä kirveelläkään, vaan itu kellastui sinne. Normaalisti ei pitäisi olla mikään ongelma. Täytyy ilmeisesti ruveta varomaan lämpötilojen ja märkyyden kanssa. Monesti on tullut ohraakin kylvettyä, kun vesilätäköt ovat olleet jäässä ja maasta noussut vielä kuuransekaista hilettä. Hyvin on silti onnistunut. Viime kevät oli sitten jotain muuta.

Monitahoiset ohrat ovat parantuneet merkittävästi siitä, mitä ne olivat joskus 90-luvulla. Siirryn nyt kokonaan niihin ja tällä kertaa mennään Kaarlella. Jyväkoko on lajittelun jälkeen ihan kaksitahoisen luokkaa. Lajittelujätettä syntyy reippaasti, eikä parane lajittelijan vierestä mennä kovin kauaksi, mutta pieni vaiva lopputulokseen nähden. Nykyisillä kaksitahoilla ei oikein tule etua, jos ei mene maltaaksi ja niitähän ei kukaan enää viljele, kun lajikkeiden myöhäisyys ja aina vaan kasvava jyväkoko tekevät puinnista myöhäistä, märkää ja tuskastuttavaa kuivausta. Kokonaisuutena ohra on tietysti vähän sellainen viljelykiertokasvi. Pakko olla jonkun verran mukana, mutta kyllä kaura ja vehnä on ne joista jotain voi käteenkin jäädä. Ohran hintaa painetaan heti alas, jos vaan pikkuisenkin on kuvitelmaa reilummasta satotasosta.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5038
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kylvöt -21
Eilen iltapäiväinen ajelukierrossa joka kattoi läntistä kymeenlaaksoa, itäistä uutta maata ja kaakkoista päijät hämettä, paljasti ettei tällä suunnalla ole vielä juurikaan aloitettu. Yhdet lietteen vetoletkuvehkeet oli levitetty ja hajukin kyllä oli olemassa, et oliko ajettu vai vasta sekoitettua ja ajoa oltiin kenties tänään aloittamassa..

Pohjanmaalla kuulemma on jo liikettä, että kyllähän he ovat sen c alueensa ansainneet  >:(

Ennustetta kun katselee niin oma aloitus taitaa mennä lähelle äitienpäivää. Viileää ja sateista luvannut vielä toukokuun ekallekkin viikolle..

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Kylvöt -21
Eilen kävin kävelyllä ja kosteuden puolesta aion kyllä illalla aloittaa äestykset... kylvöjen suhteen... no, katsotaan nyt vielä pari päivää miten tuo ennuste kehittyy...

(Ei tällä kulmalla pirkanmaata vielä näkynyt ketään liikkeelle eilen tosin, mutta ollaan sitten ensimmäinen jos ollaan)

psymbiote

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 311
Vs: Kylvöt -21
Aloitus jälleen normaalisti äitienpäivän aikaan. Mettänkainalot vielä lumessa, tosin luvattu viikonloppuna alkava 2 viikon sadekausi varmaan sulattelee mukavasti. Yöpakkasiakin näköjään vielä lupailee joka yölle. Eteläinen E-P.

Viimeksi muokattu: 20.04.21 - klo:07:51 kirjoittanut psymbiote

vanhat koneet

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 38
Vs: Kylvöt -21
Mutta, jos ihan totta puhutaan, lämpö lumen sulattaa ei niinkään sade, paitsi lämmin sade :)

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8311
Vs: Kylvöt -21
Jurtinkylvöt eteläisessä Varsinais-Suomessa käynnissä. Mullakin ensimmäinen lohko lannat levitettynä ja muokattuna odottaa kylvökoneen vapautumista.  :)
Mystinen kesälaatumies

Ruisrypsimohralvehnä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 333
Vs: Kylvöt -21
Tänään lähden hakemaan peitattua rypsin siementä Synthiaa..Tarkoitus oli kylvää se keväällä 2022, kun noista poikkeusluvista ja niiden antajista on niin huono kuva, mutta toi rypsi/rapsin hinta tällä hetkellä houkuttelee rypsipussin suun aukomiseen. No se selviää 15.5. Mitä pusseja auon silloin. Ja jos teen sen päätösen että kylvän rypsiä. Niin heti seuraavana päivänä täytyy ostaa 2022 rypsin siemenet. Tälläiseksi pelleilyksi tämä on mennyt :)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kylvöt -21
Tänään lähden hakemaan peitattua rypsin siementä Synthiaa..Tarkoitus oli kylvää se keväällä 2022, kun noista poikkeusluvista ja niiden antajista on niin huono kuva, mutta toi rypsi/rapsin hinta tällä hetkellä houkuttelee rypsipussin suun aukomiseen. No se selviää 15.5. Mitä pusseja auon silloin. Ja jos teen sen päätösen että kylvän rypsiä. Niin heti seuraavana päivänä täytyy ostaa 2022 rypsin siemenet. Tälläiseksi pelleilyksi tämä on mennyt :)

Puolikas kärryllistä Proximoa. Sillä sitten, jos ei saa kaupan siemenellä kylvää. Tuntuu, etteivät ne uudemmat terveellisemmät peittausaineet tehonneet viime vuonna kirppoihin. Kesäkuun lopulla kun kylvi, niin silloin kirpat olivat kyllä vähemmässä. Mutta ei se rypsin kasvurytmi toiminut sadontuoton osalta. Ehkäpä liika lämpö ja hienoinen kuiva keli huijasi sen mahoksi.

Taas meinataan mennä tutulla rapsilajikkeella, aikainen ja vaatimaton, ei mikään nelitonnari. Mutta jos 1500 kg saisi satoa, sekin on nykyhinnalla aikas hyvä.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2220
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Kylvöt -21
Pari viikkoa ja savi pölisee.

Jokos se savi pölisee?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5038
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kylvöt -21

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kylvöt -21
Näyttää siltä, että syysvilja ei välttämättä ole ollut huono valinta tälle keväälle. Kävin antamassa jo toisen pienen annoksen lannoitusta. Jos varsinkin nuo vapunaluspäivien yöpakkaset etelässäkin ylittävät -5 astetta, olisi kevätorailla hankalaa. Joskus on syysviljallakin tapahtunut paleltumavaurioita. Syysviljakaan ei enää keväällä ole niin pakkasenkestävä kuin syksyllä. Jopa nurmissa muistan tapahtuneen lehtien paleltumista.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Kylvöt -21
Eilen iltapäiväinen ajelukierrossa joka kattoi läntistä kymeenlaaksoa, itäistä uutta maata ja kaakkoista päijät hämettä, paljasti ettei tällä suunnalla ole vielä juurikaan aloitettu. Yhdet lietteen vetoletkuvehkeet oli levitetty ja hajukin kyllä oli olemassa, et oliko ajettu vai vasta sekoitettua ja ajoa oltiin kenties tänään aloittamassa..

Pohjanmaalla kuulemma on jo liikettä, että kyllähän he ovat sen c alueensa ansainneet  >:(

Ennustetta kun katselee niin oma aloitus taitaa mennä lähelle äitienpäivää. Viileää ja sateista luvannut vielä toukokuun ekallekkin viikolle..
Jaa . Eilen kolleega soitti ja kertoi toista . Evijärveltä tosin .
Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kylvöt -21

Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .

Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana. 2013 ruis epäonnistui ehkä tuon takia muuten hyvänä kesänä. Yleisesti kylmä ja pitkä kevät ovat hyvästä syysviljoilla. Lannoitukset jaetaan ennätyssatomaissa moneen pieneen erään, jotta liian suuren lannoiteannoksen takia ei vilja houkuttautuisi liian nopeaan korsiintumiseen.  Varsinkin brittikirjallisuudessa mainitaan tuo kevään niukempi ravinnepitoisuus, ja kun runsaat siviversojen tähkäaiheet ovat syntyneet, alkaa voimakas typentarve kolmen viikon ajaksi, se annetaan usein nestemäisenä, jotta typellä on nopein vaikutus, sitten loppukesän valkuaislannoitukset eivät juurikaan muuta satoa, mutta parantavat valkuaista ja jonkin verran suurentavat jyväkokoa. Myös nopeavaikutteista fosfaattia annetaan. Tautiruiskutuksilla pidetään kesän aikana jyvien täyttyminen käynnissä mahdollisimman pitkään, ja lopuksi glyfosaatilla lopetetaan sopivaan aikaan keltatuleentumisvaiheessa korren kautta kulkevien ravinteiden liike.

Aikas monimutkaista se näyttää olevan , viisi lannoituskertaa monella, kaksi - kolme korrenvahvistuskertaa.

-SS-

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5829
Vs: Kylvöt -21

Ketkä kerkis syysviljat ja nurmet lannoittamaan tekivät hyvän työn .

Nyt sitten erot menestymisessä saattavat muodostua siitä, miten syysvehnä pensastuu kylmässä keväässä, vai alkaako tehdä nopeasti tähkää ja kortta, seuraavan lämpöaallon aikana.

Kanadalaiset ohjeet lähtee lannoituksen ajoituksessa tiheydestä, harva kasvusto lannoitetaan aikaisin että se pensoisi, tiheä kasvusto myöhään koska sen ei haluta pensovan vielä lisää..