Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Hiiliviljely  (Luettu 11931 kertaa)

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Hiiliviljely
En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.
Kyse on pitkän päälle siitä, kuinka isoa hiili(humus)pitoisuutta pidämme peltomaassa varastossa, pois ilmakehästä. Iso kuva on todellakin jo kasvilajivalikoima/viljelykierto,sitten viljelytekniikalla haetaan hienosäätöä. Korkeampi humus pitoisuus auttaa sitten muiden tuotantopanosten (lannoitus, muokkaus) aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Eli tasapainoisempi viljelyn jakautuminen Suomessa, jolloin saataisiin Savi-Suomeen nurmea ja nykyisessä Karja-Suomessa hyödynnettäisiin peltoihin kertynyttä ravinne- ja humus pääomaa viljan kasvattamiseen. Kumpikin voisi vähentää lannoitusta ja dieseliäkin palaisi vähemmän

Kyse ei ole pitkän päälle tuosta asiasta ollenkaan. Ainoa toimiva metodi on palauttaa runsashiiliset suot ja metsät maapallon pinnalle, vähennettävä reilusti peltoalaa ja jäljelle jäävällä peltoalalla tai kerrosviljelyllä tai synteettisellä proteiinilla tai ihan millä tahansa muulla menetelmällä tuottaa ihmiskunnan tarvitsemat kalorit ja ravinteet tehokkaammin.

Laajamittaisessa nurmiluomussakaan ei voida pysäyttää eroosiota ja humuksen vähenemistä, varsinkaan alueilla, joilla routa ja talvi pysäyttävät "regeneratiivisen laidunnuksen" .  Lainaanpa tässä muutaman vuoden takaista kirjoitustani, joka on ehkä enemmän ajankohtainen kuin aikoihin:


Äskettäinen julkaistu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.

Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.

Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.

Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.

(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)


-SS-


 Oletettavasti kemiallis-agraarisesti viljellyillä pelloilla tälläisiä orgaanisen aineksen vähenemiä ei ole havaittavissa? 
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely
Oletettavasti kemiallis-agraarisesti viljellyillä pelloilla tälläisiä orgaanisen aineksen vähenemiä ei ole havaittavissa?

Kysymyksesihän ei millään tavalla liity tuohon lainaamaani tutkimukseen, tärkeintä on tajuta, että luomuviljely harvoin toteuttaa valmiina tuputettua oletusta, että humus ja multavuus AINA lisääntyy luomuviljelyssä! Jos tavanomaisessa viljelyssä levitetään vaikkapa 50 - 100 tonnia kuivattua bioreaktorikompostia hehtaarille, johan alkaa sitä multavuutta löytyä. Voimaperäiseti viljellyllä kasvilla juuriston ja olkien/naattien  massa seuraa sadon massaa. Mekaaninen muokkaus ja hyvä kuivatus myös polttavat humusta maasta. Suopelloilla kyseinen ilmiö näkyy pellon pinnan alenemana ja salaojien syvyyden vähenemisenä. Pieneliöstöhajoitus polttaa humuksen vähitellen kaasuiksi ja osin liukoisiksi ravinteiksi.

Väitän, että tavanomaisesti viljellyllä  satoisalla rukiilla ja syysvehnällä hyvinkin vähämultaisen oloinen savikerros pehmenee ja alkaa murentua joukossa olevien juuristo- ja olkimassojen ansiosta. Viljelin kerran 10 vuotta ruista peräperää, savihiesuinen pelto oli lopulta ruskeakoa pahnaputua kyntösyvyyteen. Voimallisesti lannoitetussa pellossa olkisilppua oli aina puoleen sääreen.

-SS-

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Hiiliviljely
Puurojen ja vellien sekoittuminen on myös ilmastoväittelyissä nähtävissä. Siksi pitäisi ymmärtää asioiden eroja. Kun esim. puhutaan humuksesta, niin termin käyttäminen eri yhteyksissä sekoittaa varmasti hiiliviljelylobbarit kuin viralliset poliittiset asiantuntijatkin. Siksi on hankalaa väitellä esim. luomun ja superviljelyn eroista hiilensidonnassa.

Sorkasmin hengessä laitan pari linkkiä, joissa selvitellään humuskäsitettä ja humuksen syntyä ja kestävyyttä maaperässä. Ja myös muun orgaanisen aineksen käyttäytymistä ja suhteellisen nopeaa hajoamista hiilikaasuiksi.

https://docplayer.fi/5097669-Orgaaninen-aines-maan-kasvukunnon-yllapitajana-helina-hartikainen-elintarvike-ja-ymparistotieteiden-laitos-helsingin-yliopisto.html

http://www.suo.fi/pdf/article9830.pdf

Jos biologisesti pitäisi reippaasti sitoa hiiltä maahan, sen pitäisi tapahtua niin että humifioitumisprosessia pitäisi jollakin konstilla tehostaa merkittävästi.

Ja onhan sitten tietenkin se kaasutetun pelkistetyn hiilen sijoittaminen maaperään...

Kun puhutaan kaljasta ja vastaavasta, niin oluttahan se usein tarkoittaa, mutta asia yleensä tulee selväksi. Humuksesta kun puhutaan, niin yhtä sama tilanne se on kuin kaljallakin. Mutta hölmöksi asia muuttuu, jos asiantuntijoiden suussa sekoittuu faktat ja niiden perusteella aletaan tekemään ilmasto- ja viljelypolitiikkaa, joihin koplataan tukien jakelu. Mutta poliittiset asiantuntijathan yleensä lobbaavat sitä omaa ideaa, joten kaikenlainen sohlaaminen on varmasti taattu.

Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Hiiliviljely
tuo juuri pelottaa;   kun ei tietä mistä puhuu ni on helppo laittaa asetus asian taakse.    ite olisin kiinnostunut tietämään ihan aikuisten oikeesti mikä on hiiliviljelyä ja mikä taas tavanomaista.     ja kuin tuo oikeasti vaikuttaa eloon tällä pallolla.

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Hiiliviljely

 Hiiliviljelyn perusprinsiipit on Jukka Rajala kopsannut omista jutuistaan 90-luvulta nykyiselle vuosikymmenelle...aika vähän uutta auringon alla...matala kääntö ja syvä kuohkeutus.
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiiliviljely

 Hiiliviljelyn perusprinsiipit on Jukka Rajala kopsannut omista jutuistaan 90-luvulta nykyiselle vuosikymmenelle...aika vähän uutta auringon alla...matala kääntö ja syvä kuohkeutus.

Kyntämättä jättäminen on lisännyt humuksen määrää tehossakin . Suorakylvöllä ajan kanssa myös siemenpankki vähenee edellyttäen alussa rankaa torjuntaa mekaanisesti tai kemiallisesti .
Luomussa taas viherlannoitus lisää kuohkeutta ja humusta .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Hiiliviljely

 Hiiliviljelyn perusprinsiipit on Jukka Rajala kopsannut omista jutuistaan 90-luvulta nykyiselle vuosikymmenelle...aika vähän uutta auringon alla...matala kääntö ja syvä kuohkeutus.

Kyntämättä jättäminen on lisännyt humuksen määrää tehossakin . Suorakylvöllä ajan kanssa myös siemenpankki vähenee edellyttäen alussa rankaa torjuntaa mekaanisesti tai kemiallisesti .
Luomussa taas viherlannoitus lisää kuohkeutta ja humusta .

Olisihan jo tämä pitänyt arvata.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Hiiliviljely
Viljelyllä on vaikutusta, tässä dataa Briteistä, Rothamstedin pitkäaikaiskokeista. EN sano, että maailman pelastamiseksi pitäisi laittaa koko Suomi nurmelle, mutta kyllä nurmella ja vaikka niillä kerääjä/aluskasveillakin pitkässä juoksussa joku merkitys on.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Hiiliviljely
Iso sato, paljon juurimassaa= paljon sidottua hiiltä.
Luomu ei tässä lajissa ole parhaimmillaan
Mystinen kesälaatumies

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Hiiliviljely
Ei pelkkä NPK välttämättä riitä. Jos nyt siihen luomuun mennään, niin olen aina ollut sitä mieltä, että kasvua pitää olla. On sitten viljelyjärjestelmäkysymys, paljonko saadaan myyntisatoa. Märehtijöiden kanssa (=nurmirehulle on käyttöä) tuotto on hyvä, puhtaat kasvintuotantotilat ovat ongelmallisempia.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Mystinen kesälaatumies

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Hiiliviljely
Voisi luulla, että mitä enemmän orgaanista ainesta laitetaan peltoon laittamalla tai kasveja kasvattamalla, humusta lisääntyisi suhteessa enemmän kuin pienemmällä orgaanisen aineksen lisäyksellä.

Mutta onkohan se näin. Että onko itse kasvavalla kasvilla merkitystä. Jos sadot ja kasvimassat ovat suuria, silloinhan hiiltä tulisi maahan runsaasti ja osa muuttuisi humukseksi. Mutta onhan se nähty, että monokulttuurilla maan kasvu taantuu, vaikka kuinka säkistä tavaraa laittaisi.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.

Riippuu minkälaista hintaa tuottamalleen saa . Luomuala on kasvanut vomakkaasti joten hinnat helpolla putoaa .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2269
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.