• Tavallinen aihe

Aihe Hiiliviljely  (Luettu 5081 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3129
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.
Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 670
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.
Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?

Kyllähän siitä paljon puhutaan ja kirjoitellaan, mutta kaikki on vielä teoriatasolla, vai onko jossain laitos joka ottaa vastaan nurmea tehdäkseen siitä biokaasua? 
Ja sitten vielä,  että maksettaisiinko siitä mitään viljelijälle,  jos nurmea  alettaisiin hyödyntää tuohon, vai pitääkö viljelijän maksaa, jotta siitä nurmesta pääsee eroon?   Ja jos viljelijälle maksettaisiin, niin siinäkin helposti kävisi  niin, että alettaisiin todelliseen nurmirehun tehotuotantoon, lannoitetaan  voimakkaasti ja pyritään maksimoimaan sadot,  pellot tallautuisi eli  kävisikin päinvastoin kuin oli tarkoitus, peltojen kunto heikkenisi ja ravinne- sekä ilmastopäästöt kasvaisivat verrattuna nykykäytäntöön , missä  hömppäpeltojen kasvusto vain niitetään tai murskataan maahan.

Viimeksi muokattu: 31.01.21 - klo:23:04 kirjoittanut Rakkine

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 54628
Vs: Hiiliviljely
eiks jossain ole laitos joka käyttää nurmea enerkiaksi?   oliko joku palopuro?   tms.      ja muistelen että täälläkin hakivat jopa tuottajia ja muistaaksein hehtaarihinta oli sidottu paalimäärään.   laatullakin joku vaikutus.      kuivahöpöheinä ei kait kelvannu mut kosteat vanhat paalitkin kelpas..                nyt en muista virman nimeä.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7642
Vs: Hiiliviljely
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066
Mystinen kesälaatumies

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 315
Vs: Hiiliviljely
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066

Eikös tuo Saksan malli perustu siihen että, niiden biokaasulaitoksilla on erinomainen sopimus valtion kanssa. Niin hyvä, että laitokset myyvät kaiken tuottamansa sähkön kuluttajille ja ostavat sitten verkosta halvempaa sähköä tilalle. Tämä diili on ilmeisesti katkolla muutaman vuoden päästä (2027?). Kysyttäessä että mitäs sen jälkeen, eräs laitoksen omistaja totesi, että kai se jossain muodossa jatkuu ja kun investointi on siinä vaiheeessa jo maksettu niin ei ole isompaa huolta.

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1773
Vs: Hiiliviljely
Joskus muinoin oli jossain lehdessä kun Saksassa oli elukat laitettu lihoiksi ja rehu ajettiin suoraan biokaasureaktoriin, kun taloudellinen tuotto oli tariffin kanssa eläintuotantoa kannattavampaa.
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066

"Näin prosessissa syntyvä eloperäinen aine, hiili pystytään sitomaan maahan, mikä on yksi ratkaisu ilmastonmuutokselle, Eerola kertoo."

Tässä näkee tuon kaupallisen ilmastohössötyksen. Tuossakin repliikissä ei ollut oikeastaan mitään todellisuutta. Mutta ehkä projekti olikin ideologinen, eikä tieteellinen. Nythän sieltä saa oikein luomubiokaasua.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7642
Vs: Hiiliviljely
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066
Käsittääkseni sähkönmyyjän on maksettava tuo korkeampi hinta ja kerättävä sitten sähkönkäyttäjiltä. Käsittääkseni sopimus on x vuotta rakentamisesta ja uudet sopimukset ovat pitkään olleet jo huonompia, eikä Saksaan enää kauheasti olekaan uusia laitoksia syntynyt.
Tuulisähkölle tariffi oli suunnilleen kaksinkertainen ja biokaasusähkölle jos myös lämpöä käytetään kolminkertainen markkinasähkön hintaan nähden.

Eikös tuo Saksan malli perustu siihen että, niiden biokaasulaitoksilla on erinomainen sopimus valtion kanssa. Niin hyvä, että laitokset myyvät kaiken tuottamansa sähkön kuluttajille ja ostavat sitten verkosta halvempaa sähköä tilalle. Tämä diili on ilmeisesti katkolla muutaman vuoden päästä (2027?). Kysyttäessä että mitäs sen jälkeen, eräs laitoksen omistaja totesi, että kai se jossain muodossa jatkuu ja kun investointi on siinä vaiheeessa jo maksettu niin ei ole isompaa huolta.
Mystinen kesälaatumies

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5141
Vs: Hiiliviljely
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?
Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely
Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.

Jos päätetään, mikä on non-food -tuotannon (esimerkiksi aurinkoenergian keruu biomassaan) tukitaso, ja se olisi kaikille viljelyteknologioille sama, niin tuohan olisi oiva tapa pitää liikaa peltoa poissa ruuantuotannosta.

Kuitenkin tuntuu siltä, että pelisäännöt eivät edelleenkään  ole samat eri tilojen välillä; non-food-tuotannolla ainakin toistaiseksi on eri tukitaso, riippuen siitä, mitä saman tilan muilla pelloilla tehdään.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely
Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?

Tuo olisi puhdasta non-food-tuotantoa, joka ei voisi saada ainakaan ruuantuotannon CAP-tukia ollenkaan. Mitä hinnanaalennuskorvausta biokaasutusnurmi voisikaan edellyttää ? Sama virhe tehtiin jo EU:hun liittyessä, Käytännössä suuri osa kesannoista tulivat ruuantuotannon tukien piiriin.

Tai tuista ei pitäisi puhua maksajille eli syöjille "ruoantuotannon tukina" ja "ruoan hinnan alentamisen tukina". Jopahan näitä tukia voisi kutsua maaomaisuusrikkaiden käteisrahatuiksi, "land rich, cash poor" -avustuksiksi.

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4971
Vs: Hiiliviljely
Nurmelle tulee tilaa, kun maito-Suomessa ruvettaisiin taas viljan viljelyyn... Mutta noin asiallisesti; ei karjatilojen määrä viljaisessa Suomessa varmaan räjähdä, vaikka kuinka tuettaisiin. Mutta jos sen kylän ainoan karjatilan nurmi saataisiin kiertämään tasaisemmin, saavutettaisiin jo paljon. Eikä siihen nurmibiokaasun liiketaloudelliseen kannattavuuteen nykyiselläkään vaadita kuin primäärienergian hinnan nousu +50%. Saksan biokaasubuumia tuettiin liikaa, lisäksi se maissi taas on suunnilleen pahinta, mitä pellolla voi viljellä, noin ympäristönäkökulmasta. Meillä apilanurmilla toteutettuna tämä voisi ratkaista monta ongelmaa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely
Tässä näkee tuon kaupallisen ilmastohössötyksen. Tuossakin repliikissä ei ollut oikeastaan mitään todellisuutta. Mutta ehkä projekti olikin ideologinen, eikä tieteellinen. Nythän sieltä saa oikein luomubiokaasua.

Kyseinen tuottaja on teknologisesti suuntautunut startup-sijoittaja ollut lähimenneisyydessä, lasiteknologian ammattilainen.  SiIloin aikanaan vielä osa-aikainen tehoviljelijä, mutta siis on taitava näkemään tuottavan bisneksen ja osallistumaan pioneerina bisneksen käynnistämiseen. Näki jo 2000-luvun alkupuolella saman mitä Vihdissä havaittiin vuosia myöhemmin: Mitä suurempi kasvinviljelytila, sitä vaikeampaa on Suomen oloissa optimaalinen tehoviljely, eli luomukurssi tai konkurssi.

Kyseisen biokaasuprojektin tuottavuus tulee luomubrändistä ja osin vihreän energian tuista. Ja ne nyt vaan ovat pelin pohjamääritykset tällä hetkellä.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely
Nurmelle tulee tilaa, kun maito-Suomessa ruvettaisiin taas viljan viljelyyn... Mutta noin asiallisesti; ei karjatilojen määrä viljaisessa Suomessa varmaan räjähdä, vaikka kuinka tuettaisiin. Mutta jos sen kylän ainoan karjatilan nurmi saataisiin kiertämään tasaisemmin, saavutettaisiin jo paljon. Eikä siihen nurmibiokaasun liiketaloudelliseen kannattavuuteen nykyiselläkään vaadita kuin primäärienergian hinnan nousu +50%. Saksan biokaasubuumia tuettiin liikaa, lisäksi se maissi taas on suunnilleen pahinta, mitä pellolla voi viljellä, noin ympäristönäkökulmasta. Meillä apilanurmilla toteutettuna tämä voisi ratkaista monta ongelmaa.

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ? Yleisimmät perusteet on keinokastelun tarve, no, esimerkiksi täällä kuiva vuosi 2018 olisi ollut maissille vain vähemmän märkä. Keskilännessä kun ei vuotuiset sademäärät ole kolmasosaakaan Suomeen verrattuna.,

Maissin sijoituslannoitus ja täsmälannoitus on  vasta tulossa USA:han , samoin strip tilling ja strip fertilizing. Kun katsoo maissin juuristoa, se on todella vahva ja painuu syvälle maahan ja sitoo maata. Maissipeltoja kynnetään ja muokataan entistä vähemmän, ja lannoitteista otetaan viimeinenkin sentti irti.

Todennäköisesti vastustus ja raivo tulee GMO - maissista, mutta ei meillä nyt pitäisi olla mitään ongelmaa niellä GMO:ta karvoineen päivineen, koska GMO ruiskutetaan kohta väestön suoneen suoraan !

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4971
Vs: Hiiliviljely

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ?
-SS-
Kova lannoitus, hidas alkukehitys eli pelto on paljaana suuren osan kesää. Tehokas kemikaliohjelma pitää pellon tosi puhtaana, eli ei tue luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on käytännössä tosi paha "Humusverzehrer" eli vallitseva viljelytekniikka kuluttaa maan orgaanista ainesta selvästi enemmän kuin esim. vilja, nurmesta nyt puhumattakaan. Eli se, mikä biokaasulla voitetaan, ainakin osittain (tai enemmänkin) menetetään pellolla. GMO-keskustelu ei tähän liity mitenkään.

Moottoripolkupyörä Man

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1773
Vs: Hiiliviljely
Tässä näkee tuon kaupallisen ilmastohössötyksen. Tuossakin repliikissä ei ollut oikeastaan mitään todellisuutta. Mutta ehkä projekti olikin ideologinen, eikä tieteellinen. Nythän sieltä saa oikein luomubiokaasua.

Kyseinen tuottaja on teknologisesti suuntautunut startup-sijoittaja ollut lähimenneisyydessä, lasiteknologian ammattilainen.  SiIloin aikanaan vielä osa-aikainen tehoviljelijä, mutta siis on taitava näkemään tuottavan bisneksen ja osallistumaan pioneerina bisneksen käynnistämiseen. Näki jo 2000-luvun alkupuolella saman mitä Vihdissä havaittiin vuosia myöhemmin: Mitä suurempi kasvinviljelytila, sitä vaikeampaa on Suomen oloissa optimaalinen tehoviljely, eli luomukurssi tai konkurssi.

Kyseisen biokaasuprojektin tuottavuus tulee luomubrändistä ja osin vihreän energian tuista. Ja ne nyt vaan ovat pelin pohjamääritykset tällä hetkellä.

-SS-

Tässä vaan on se huono puoli, että ihmisille syötetään propagandaa maatiloista. Jos kaikki maatilat tekisivät luomubiokaasujärjestelmät, niin kaikki taloudelliset ongelmat poistuisi. Pitäisi ilmoittaa, että ilman paksua lompakkoa, biokaasujärjestelmää ei voi tehdä. Tai ainakaan teettää.

Vihdissä veronmaksajien rahoja uppoaa yhä suurempia määriä suhteessa tuotettuun ravintoon ja ehkä myös ilmasta napattuun hiileen. Tämä on se syy, miksi luomutiloja alkoi ilmestyä joka paikkaan. Sadolla ei ole merkitystä. Kaikki sato on plussaa, mutta ilman satoakaan ei noutaja tule. Tällainen toiminta on luomuviljelyn irvikuva. Mutta näillä nyt mennään ja kukin tekee mitä huvittaa.

Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.