• Tavallinen aihe

Aihe Hiiliviljely  (Luettu 5082 kertaa)

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2424
Vs: Hiiliviljely
Palopuron biokaasusysteemit on pyörimässä ja autotankkausasemakin ollut käytössä jo pari vuotta.

Tuo hyödyntää luomuviljelyn nurmivälivuosien satoa + muuta hevonpaskaa, ja kaasutuksella on tarkoitus saada massasta irti mahdollisimman paljon vetyä sisältävä hiilivety; metaanissa on yhdessä hiiliatomissa kiinni neljä vetyatomia, ja mahdollisimman suuri osuus hiilestä jäämään massaan. Toki jotain irtoaa prosessissa myös hiilidioksidina. Mädätetty mössö sitten palautetaan peltoon lannoitteeksi.

Oon tuolla käynyt muistaakseni pari kertaa tankkaamassa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ?
-SS-
Kova lannoitus, hidas alkukehitys eli pelto on paljaana suuren osan kesää. Tehokas kemikaliohjelma pitää pellon tosi puhtaana, eli ei tue luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on käytännössä tosi paha "Humusverzehrer" eli vallitseva viljelytekniikka kuluttaa maan orgaanista ainesta selvästi enemmän kuin esim. vilja, nurmesta nyt puhumattakaan. Eli se, mikä biokaasulla voitetaan, ainakin osittain (tai enemmänkin) menetetään pellolla. GMO-keskustelu ei tähän liity mitenkään.

Eihän se nyt ole noinkaan. Maissilla on myöhäisen kevätvehnän kasvutahti, paitsi että on heinäkuussa jo kaksimetristä. Maissia voidaan viljellä luomuna paremmin kuin muita viljoja, koska on riviviljelykasvi, Amerikassakin luomukasvattajat haraavat maissirivit ja saavat suuria satoja karjanlannalla.

Lannoituksesta voi sanoa, että oikein millään muulla viljelykasvilla ei saada aikaiseksi niin paljon kuiva-ainetta ( kerätyksi hiilidioksidia ilmasta) niin vähällä lannoituksella kuin maissista. Maissi viljellään usein kierrossa typenkerääjäsoijan kanssa. Keskilännessä maissilta mahdollisesti jääneet ravinteet kerätään rukiilla tai syysvehnällä talteen. Seuraavana kesänä soija. Talven yli seuraavana keväänä maissi.

Katteet ovat sen verran vähäiset kymmenientuhansien eekkerien maissitiloilla, että yhtään grammaa ostotyppeä ei haluta tuhlata hukkaan. Siksi lanoitteen sijoittaminen, juurilannoitus (sidedressing) ja lehtilannoitus ovat käytössä.

Maissin kasvukausi minuutissa:

https://youtu.be/ex0iCu1ZJw4

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16710
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hiiliviljely
Palopuron biokaasusysteemit on pyörimässä ja autotankkausasemakin ollut käytössä jo pari vuotta.

Tuo hyödyntää luomuviljelyn nurmivälivuosien satoa + muuta hevonpaskaa, ja kaasutuksella on tarkoitus saada massasta irti mahdollisimman paljon vetyä sisältävä hiilivety; metaanissa on yhdessä hiiliatomissa kiinni neljä vetyatomia, ja mahdollisimman suuri osuus hiilestä jäämään massaan. Toki jotain irtoaa prosessissa myös hiilidioksidina. Mädätetty mössö sitten palautetaan peltoon lannoitteeksi.

Oon tuolla käynyt muistaakseni pari kertaa tankkaamassa.
No, kaasun massasta vetyä on 25%, hiiltä 75%. Prosessi ei hiilletä hiilivetyä, joten mikrobit polttelevat tuotokset hiilidioksidiksi ja tuottavat siinä sivussa metaania.

Hiilidioksidia syntyy noin 30-40%,  jos laskemme massoilla, eli vähintään kymmenesosa hiilestä kulkeutuu ilmakehään, jos ainemäärinä, jopa neljä kymmenesosaa karkaa hiilidioksidissa.  Tyypillinen biokaasureaktori käyttää vajaan kolmanneksen tuotetusta kaasun energiasta prosessiin itseensä. Soihtuna poltetaan Suomessa 200 Gwh ylijäämämetaania vuodessa, häiriö- ja huoltotilanteiden aikana.

Toisaalta, biokaasutus sentään on biomassalle huomattavasti parempi käyttömuoto, ja typpeä ja muita ravinteita säilyttävämpi, kuin maahan kyntäminen, jossa hiiltä haihtuu mikrobitoiminnassa hiilidioksidiksi ja jopa metaaniksi, osa typestä typen oksideiksi ja muut ravinteet liuottuvat maavesiin ja ojiin.

-SS-

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4971
Vs: Hiiliviljely

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ?
-SS-
Kova lannoitus, hidas alkukehitys eli pelto on paljaana suuren osan kesää. Tehokas kemikaliohjelma pitää pellon tosi puhtaana, eli ei tue luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on käytännössä tosi paha "Humusverzehrer" eli vallitseva viljelytekniikka kuluttaa maan orgaanista ainesta selvästi enemmän kuin esim. vilja, nurmesta nyt puhumattakaan. Eli se, mikä biokaasulla voitetaan, ainakin osittain (tai enemmänkin) menetetään pellolla. GMO-keskustelu ei tähän liity mitenkään.

Eihän se nyt ole noinkaan. Maissilla on myöhäisen kevätvehnän kasvutahti, paitsi että on heinäkuussa jo kaksimetristä. Maissia voidaan viljellä luomuna paremmin kuin muita viljoja, koska on riviviljelykasvi, Amerikassakin luomukasvattajat haraavat maissirivit ja saavat suuria satoja karjanlannalla.

Lannoituksesta voi sanoa, että oikein millään muulla viljelykasvilla ei saada aikaiseksi niin paljon kuiva-ainetta ( kerätyksi hiilidioksidia ilmasta) niin vähällä lannoituksella kuin maissista. Maissi viljellään usein kierrossa typenkerääjäsoijan kanssa. Keskilännessä maissilta mahdollisesti jääneet ravinteet kerätään rukiilla tai syysvehnällä talteen. Seuraavana kesänä soija. Talven yli seuraavana keväänä maissi.

Katteet ovat sen verran vähäiset kymmenientuhansien eekkerien maissitiloilla, että yhtään grammaa ostotyppeä ei haluta tuhlata hukkaan. Siksi lanoitteen sijoittaminen, juurilannoitus (sidedressing) ja lehtilannoitus ovat käytössä.

Maissin kasvukausi minuutissa:

https://youtu.be/ex0iCu1ZJw4

-SS-
Voihan se olla noinkin, voi olla olematta. Se sato per lannoitus on kyllä totta, siinä maissi on ylivoimainen. Siellä Atlantin takanakin se "topsoil loss" on yksi keskeisiä ympäristöystävällisyyden kriteereitä ja siinä tuo maissi-soija -ketju ei ole kovin vahvoilla.

Itse seuraan enemmän Saksan keskustelua, jossa maissista ei ympäristöväki kovin tykkää. Tähän voi tietysti sekoittua sekin, että osa ihmisistä ei pidä siitä, kun loppukesäisin ei tieltä näe minnekään (koska maissiseinä vastassa). Lisäksi se tuki on ollut sen verran hyvä, että viljanviljelijät ja karjankasvattajat ovat ahtaalla biokaasuttajien vuokratessa kaikki irtoavat pellot. Asiat harvoin ovat vain yhdestä kiinni ja vaikea sanoa, missä määrin niiden sekoittuminen vaikuttaa toisenkin sektorin arvioon.

Meillä ei ihan kohta tuo maissihomma ole uhkana, tuohon alkuperäiseen aiheeseen mennäkseni: näen Länsi-Etelä-Suomen peltojen kasvukunnon, yleensä viljelymaan käytössä säilymisen ja monipuolisen viljelyn tulevaisuuden kannalta nurmibiokaasun merkittävänä mahdollisuutena. Vielä kun saataisiin se biokaasulaitos sarjatuotantoon, tällä hetkellä kaikki tehdään uniikkina, uniikkiin hintaan. Tässä fordismilla on vielä paljon tekemistä.

Viimeksi muokattu: 01.02.21 - klo:19:47 kirjoittanut Petri

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7642
Vs: Hiiliviljely
Maissia ei mailmalla kauhean ympäristöystävällisenä pidetä. Aikalailla sitä moninpaikoin viljellään monokultturina. Aika vähäinen kasvipeite sr maissista jää. Täytyy sitten huomioida myöskin että esim Usa:ssa suurin osa maissista puidaan.
Tarkoitus olisi kuitenkin rehumaissiakin kokeilla. 2018 kuivuudessa näytti rehumaissi kasvaneen ihan komeasti, joten ei sen vedentarve ihan mahdoton ole. Monipuolisella kasvivalikoimalla ei yleensä kaikki mene pommiin samana vuonna.  ::)
Sokerijuurikkaasta ja rehusokerijuurikkaasta saisi vielä maissiakin kovempia kuiva-ainesatoja jos myös naatti korjataan.
On biokaasulaitoksia tehty sarjatyönä Keski-Euroopassa.
Mystinen kesälaatumies

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3129
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Hiiliviljely
Täällähän on jauhettu asiasta kuin, joskus muinoin takavuosina...  ;D

Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.
Kyllä. Tuollaiseen ajatusmalliin sopeutuminen on/oli ainakin itselle yllättävän vaikeaa. Ennen kuin elukat tarvi rehua niin joka kulma tuli olla kasvamassa, pahimpia loukkoja lukuunottamatta. Sempä vuoksi tässä kai mietitään ainakin omalla kohdalla nurmen hyödyntämistä paremmin. Aika ylivoimainen vain on tuo tapa, jossa nurmi niitetään tai murskataan maahan ainakin kustannuksien puolesta.

Jos päätetään, mikä on non-food -tuotannon (esimerkiksi aurinkoenergian keruu biomassaan) tukitaso, ja se olisi kaikille viljelyteknologioille sama, niin tuohan olisi oiva tapa pitää liikaa peltoa poissa ruuantuotannosta.

Kuitenkin tuntuu siltä, että pelisäännöt eivät edelleenkään  ole samat eri tilojen välillä; non-food-tuotannolla ainakin toistaiseksi on eri tukitaso, riippuen siitä, mitä saman tilan muilla pelloilla tehdään.

-SS-
Vihjailet tässä varmaan nyt tavanomaisesti viljellyn pellon ja luomupellon eri tukitasosta? Jotainhan tuolle tilanteelle täytyisi tehdä niinkuin monelle muullekkin. Eikai sekään ole kovinkaan johdonmukaista, että kunnan rajan tällä puolen on AB alue ja toisella puolella C alue? Muuttuvatko olosuhteet niin paljon yhdellä askeleella? Tai, että eläintukia maksetaan peltohehtaareiden mukaan?

Kyllähän näitä korjattavia kohteita löytyy ja ongelmat paljastuvat sitten vasta jälkikäteen, kuten nyt, vaikka lehmien muuttaminen suotuisammille C alueille tai, vaikka suurimittasen luomuviljelyn kasvaminen. Luomuviljelyssä jos sitten kuitenkin käy niin, että kauppojen hyllyillä luomun määrä ei kasva ja mikä tärkeämpää tuottajien ostoskoreissa se ei kasva ja peltoala silti kasvaa niin onko järkevää tukea toimintaa jos menekkiä ei ole? Rajan vetäminen tähänkään, että uusia tuottajia ei oteta, ei ole järkevää. Kyllä rajoitukset pitäisi kohdistaa ehkä ennemmin siihen tukee jolloin sen luulisi ainakin ekana koskettavan niitä luomuilijoita joilla ei ole tarkoituskaan tuottaa mitään kaupan hyllylle.

Tuo olisi puhdasta non-food-tuotantoa, joka ei voisi saada ainakaan ruuantuotannon CAP-tukia ollenkaan. Mitä hinnanaalennuskorvausta biokaasutusnurmi voisikaan edellyttää ? Sama virhe tehtiin jo EU:hun liittyessä, Käytännössä suuri osa kesannoista tulivat ruuantuotannon tukien piiriin.

Tai tuista ei pitäisi puhua maksajille eli syöjille "ruoantuotannon tukina" ja "ruoan hinnan alentamisen tukina". Jopahan näitä tukia voisi kutsua maaomaisuusrikkaiden käteisrahatuiksi, "land rich, cash poor" -avustuksiksi.

-SS-
Niin ani harva kuluttaja varmaan mieltää tukia, että ne ovat ruuan hinnanalennuskorvausta.
Tämän vuoksi olisikin järkevämpää, jos tukeminen jos sitä nyt välttämättä halutaan tehdä, eikä tavaralle voida laittaa oikeaa hintaa, niin olisi järjestettävä jotenkin muuten kuin hehtaareita tukemalla. Mielestäni se aiheuttaa aina vääristymää jossakin kohtaa.

Mitä nurmeen ja sen kaasuttamiseen tulee niin kai se olisi järkevin tukea jotenkin muuten, ettei tarvitsi edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa, että saako kyseinen pelto nyt sitten cap tukea vai ei. Toki jos tälläisessä tapauksessa pelto tippuu pois capin piiristä niin ei sekään ole oikein ja siitäkin tulisi iso sotku.

mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 411
Vs: Hiiliviljely
Kyllä se nurmi on viisampaa niittää peltoon, kuin roudata dieselillä kaasutukseen.  Käy vielä kuten Saksalaisille että bensaa tankeille roudataan sillä bensalla mikä on tankeille tarkoitettu. Biokaasu pitää tuottaa lannan tai yhdyskunta jätteen mädätyksessä syntyvästä kaasusta. Silloin se kaasu saadaan kierrossa olevasta tavarasta pois mahdolisimman pienin lisä päästöin.