Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 25.01.21 - klo:23:35

Otsikko: Hiiliviljely
Kirjoitti: Rakkine - 25.01.21 - klo:23:35
https://www.wired.com/story/president-biden-please-dont-get-into-carbon-farming/

Mielenkiintoinen artikkeli hiiliviljelystä, jos englanti ei suju, käyttäkää automaattista kääntäjää, ne on nykyään jo varsin hyviä.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Ärrpää - 26.01.21 - klo:08:44

 Niinpäs olikin, eikös tuossa sanottu, että no-till toiminta on ollut valtavirtaa jo 70-luvulta lähtien, kyseessä enempi agribisneksen karvaisen kouran hivuttautuminen veronmaksajan kukkarolle sekä vaikea mitata luotettavasti hiilen määrän muutoksia tukien maksun perusteiksi?
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 26.01.21 - klo:09:56
Massin tekemiseen nämä touhut vaan liittyvät. Ollaan huolissaan muka ilmastosta ja sitten keksitään tapoja laskuttaa ihmisiä. Oli se sitten hiiliviljelyä tai uusiutuvan kiinalaisen jäterasvan jalostaminen uusiutuvaksi tiisseliksi. Tai niinkuin palmuöljyvedätyskin.

Mutta onhan se selvää, ettei toimiva yritys ala leikkaamaan katetta sen vuoksi, että tekisi joitain konkreettisia ilmastotekoja. Kun ei kukaan muukaan kilpaileva yritys sellaista tee. Sillä pitää olla joku merkitys. Ja monelle se on se peeärrä.

Tukiin hirtettynä oleva maajussi on erikseen. Tukia voidaan sijoittaa sellaisiin juttuihin, minkä tarkoituksena on lisätä hiiltä maaperässä. Tai oikeastaan niin, että on vahva käsitys että näillä konsteilla saadaan hiiltä sidottua maahan. Että jos et sido, et saa tukeakaan.

Olisihan se komiaa Suomessakin, jos maajussit alkaisivat myydä ihmisille hiilensitomispaikkoja jonkun osuuden nimissä.

Onko kenellekään tullut mieleen ajatusta, että jos ihmisella on "hiilipankissa" hiiltä ostettuna, mitäs sitten tehdään kun ihminen tulee joku päivä nostamaan talletustaan korkojen kera? Jos vaikka olisi tarkoitus rillata tai lämmitää kämppää. Vai onko tämäkin ajatus suljettu joissakin sopimusteksteissä.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: de Citonni - 26.01.21 - klo:18:56
Hieman huhaan tuntuista.  :D
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: seegeri - 26.01.21 - klo:19:31
Jaa vähän, ei uskois isoisä eikä edes isä jos olisivat hengis mitä täällä tapahtuu, mut uskon et vielä tulee päivä jolloin taas on ruuasta pulaa ni loppuu huuhaa.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: pice - 26.01.21 - klo:22:44
Miten tuo hiilen peltoonsitomisen korvauspuoli on käytännössä ajateltu toimivan? Jos viljelyteknisesti peltoon sidottu hiilimäärä lisääntyy niin siitä kaiketi ajatellaan jotain korvausta. Entä sitten kun pelto on määränsä sitonut hiiltä, maksetaanko siitä että se hiili pysyy pellossa? Tai jos viljelyskasvit tms vaihtuu ja pelto alkaakin vapauttamaan hiiltä, pitääkö saatuja korvauksia palauttaa, vai saako hiilipankin tyhjentää ja aloittaa taas alusta? Nämä on vähän kärjistettyjä ajatuksia, mutta esimerkiksi vaihtamalla viljasta nurmeen hiiltä tietysti sitoutuu, sitten jos lopettaa nurmen ja palaa viljanviljelyyn niin hiilivaranto vääjäämättä pienenee.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Rakkine - 26.01.21 - klo:23:38
Miten tuo hiilen peltoonsitomisen korvauspuoli on käytännössä ajateltu toimivan? Jos viljelyteknisesti peltoon sidottu hiilimäärä lisääntyy niin siitä kaiketi ajatellaan jotain korvausta. Entä sitten kun pelto on määränsä sitonut hiiltä, maksetaanko siitä että se hiili pysyy pellossa? Tai jos viljelyskasvit tms vaihtuu ja pelto alkaakin vapauttamaan hiiltä, pitääkö saatuja korvauksia palauttaa, vai saako hiilipankin tyhjentää ja aloittaa taas alusta? Nämä on vähän kärjistettyjä ajatuksia, mutta esimerkiksi vaihtamalla viljasta nurmeen hiiltä tietysti sitoutuu, sitten jos lopettaa nurmen ja palaa viljanviljelyyn niin hiilivaranto vääjäämättä pienenee.

Tuntuu hullulta ja luonnonlakien vastaiselta, hiiltähän sitoutuu, kun pellossa jotain kasvaa ja kun kasvu loppuu, hiiltä taas vapautuu, näin olen käsittänyt. Kun kasvien, olipa ne mitä tahansa,  kasvu loppuu syksyllä, hiiltä alkaa taas vapautumaan kun kasvit alkaa lahoamaan. Jos se haluttaisiin estää, pitäisi pellon päälle valaa syksyllä betonikansi, ettei se hiili karkaisi. En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 27.01.21 - klo:06:49
En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.
Kyse on pitkän päälle siitä, kuinka isoa hiili(humus)pitoisuutta pidämme peltomaassa varastossa, pois ilmakehästä. Iso kuva on todellakin jo kasvilajivalikoima/viljelykierto,sitten viljelytekniikalla haetaan hienosäätöä. Korkeampi humus pitoisuus auttaa sitten muiden tuotantopanosten (lannoitus, muokkaus) aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Eli tasapainoisempi viljelyn jakautuminen Suomessa, jolloin saataisiin Savi-Suomeen nurmea ja nykyisessä Karja-Suomessa hyödynnettäisiin peltoihin kertynyttä ravinne- ja humus pääomaa viljan kasvattamiseen. Kumpikin voisi vähentää lannoitusta ja dieseliäkin palaisi vähemmän
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: seegeri - 27.01.21 - klo:08:26
Eli meinaatko et siel missä kasvais vilja ei enää viljaa ja siel mis ei kasvaku heinä laitetaan viljalle.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 27.01.21 - klo:09:39
Humus nyt on menny jo kauan aikaa sekaisin humuksen kanssa. Passiivisella hiilensidonnalla iso tekijä on kuin onkin muokkaamattomuus, mutta se nyt on ollut selvää jo pitkän aikaa. Se, että kuinka paljon hiiltä sitoutuu jämäkästi maaperään, onkin toinen juttu. Kun pääasiassa hiili on maaperässä aika helposti karkaavassa muodossa.

Jos hiiltä aletaan aktiivisesti sijoittamaan maahan pelkistettynä hiiliatomina, se olisi sitä oikeaa reipasta hiilensidontaa. Se tarkoittaisi voimalaitoksia, jotka perustuisivat vain biomassan kaasutukseen ja jäljelle jäävän hiilen sijoittamista maahan. Jäljelle jäävälle hiilelle saattaisi silti löytyä mielenkiintoisempiakin kohteita, joten näillä nykyjutuilla mennään isossa mittakaavassa vielä pitkän aikaa.

Joku hullu saattaisi paalata oljet ja kaasuttaa ne lämmöksi ja ajaa hiilet takaisin peltoon. Sellaisia ne hullut...
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 28.01.21 - klo:07:10
En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.
Kyse on pitkän päälle siitä, kuinka isoa hiili(humus)pitoisuutta pidämme peltomaassa varastossa, pois ilmakehästä. Iso kuva on todellakin jo kasvilajivalikoima/viljelykierto,sitten viljelytekniikalla haetaan hienosäätöä. Korkeampi humus pitoisuus auttaa sitten muiden tuotantopanosten (lannoitus, muokkaus) aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Eli tasapainoisempi viljelyn jakautuminen Suomessa, jolloin saataisiin Savi-Suomeen nurmea ja nykyisessä Karja-Suomessa hyödynnettäisiin peltoihin kertynyttä ravinne- ja humus pääomaa viljan kasvattamiseen. Kumpikin voisi vähentää lannoitusta ja dieseliäkin palaisi vähemmän

Kyse ei ole pitkän päälle tuosta asiasta ollenkaan. Ainoa toimiva metodi on palauttaa runsashiiliset suot ja metsät maapallon pinnalle, vähennettävä reilusti peltoalaa ja jäljelle jäävällä peltoalalla tai kerrosviljelyllä tai synteettisellä proteiinilla tai ihan millä tahansa muulla menetelmällä tuottaa ihmiskunnan tarvitsemat kalorit ja ravinteet tehokkaammin.

Laajamittaisessa nurmiluomussakaan ei voida pysäyttää eroosiota ja humuksen vähenemistä, varsinkaan alueilla, joilla routa ja talvi pysäyttävät "regeneratiivisen laidunnuksen" .  Lainaanpa tässä muutaman vuoden takaista kirjoitustani, joka on ehkä enemmän ajankohtainen kuin aikoihin:


Äskettäinen julkaistu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.

Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.

Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.

Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.

(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)


-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 28.01.21 - klo:09:07
Mielenkiintoinen tulos. Liekö kotimaista tutkimusta asiasta? Vai onko liian kuuma aihe?

 Väistämättä tulee mieleen tarkoitushakuisen tutkimuksen ongelma. Eli tutkittavaa asiaa tarkastellaan vain siltä kulmalta, mikä vahvistaa tutkijan omia tarkoitusperiä tai ennakkoasennetta ja jätetään mahdollisesti toisenlaisia tuloksia tuottavat lähestymiskulmat tarkastelun ulkopuolelle. Tai jätetään kokonaan tutkimatta, vaikka kyseessä olisikin merkittävä asia.

Koskee myös artikkelia, johon viittaat. Pitääpä tutustua.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 28.01.21 - klo:09:59
Muinoin tutkimuksia tehtiin tieteen ilosta, kun oli keksitty koko tiede. Kun ihmisotus alkoi ymmärtää yhä pienempiä yksityiskohtia ympäröivästä maailmasta, alkoi kovalevy täyttymään.

Tieteellinen uskomus on pitänyt pintansa. Tehdään tutkimuksia, joiden ennalta päätettyjä tuloksia todistellaan tieteen keinoin. Nyt dataa vaan on niin paljon, että lähdeviittaukset tutkimuksissa alkavat elää omaa elämää.

Ei kai tutkimuksissa mitään vikaa ole, mutta kun joku ihminen alkaa uskomaan johonkin asiaan vahvasti, se saattaa saada peräänsä pitkän letkan perävaunuja ja asiasta tulee yleistä faktaa. Näinhän on aina käynyt ihmiskunnan historiassa.

Massiivinen passiivinen hiilen varastointi hapettomissa olosuhteissa olisi varmasti ne suot ja jopa niiden luominen. Tällöin se hiili olisi varastoituna vain, jos ympärillä olevat olosuhteet sen sallivat. Kun soita kuivatetaan ja otetaan johonkin käyttöön, hiiltä alkaa karkaamaan.

Lähestymmekö sitä aikaa, jolloin hiili pitää pelkistää mustaksi hiileksi orgaanisista materiaaleista, jotta kaivettu ja pumpattu hiili saadaan takaisin maan alle? Vai laitetaanko ihmisiä muutama miljaaardi nippuun ja näin vähennettäisiin hiilivarastojen käyttöä. Jos vihreiltä kysytään, niin kulutus pitää pudottaa minimiin, mutta ihmisiin ei saa koskea.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 28.01.21 - klo:12:45
Mielenkiintoinen tulos. Liekö kotimaista tutkimusta asiasta? Vai onko liian kuuma aihe?

 Väistämättä tulee mieleen tarkoitushakuisen tutkimuksen ongelma. Eli tutkittavaa asiaa tarkastellaan vain siltä kulmalta, mikä vahvistaa tutkijan omia tarkoitusperiä tai ennakkoasennetta ja jätetään mahdollisesti toisenlaisia tuloksia tuottavat lähestymiskulmat tarkastelun ulkopuolelle. Tai jätetään kokonaan tutkimatta, vaikka kyseessä olisikin merkittävä asia.

Koskee myös artikkelia, johon viittaat. Pitääpä tutustua.

Luomun omien piirien teettämät tutkimukset, silloin kun ne eivät voi todistaa luomuparadigman mukaisia ilmiöitä, ovat jopa todistusvoimaisempia kuin tehoviljelyä tutkivan agraaritalouden teettämät tutkimukset. Koska tutkijoilla on tiedostettu tai tiedostamaton paine pysyä siinä uskomusrakenteessa, jossa ovat kasvaneet.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 29.01.21 - klo:07:28
Eli meinaatko et siel missä kasvais vilja ei enää viljaa ja siel mis ei kasvaku heinä laitetaan viljalle.
Ei noin rajusti, mutta jotenkin tuonne päin. On hiukka vaikea uskoa ekotehokkaksi mallia, jossa täällä Karja-Suomessa viljelyn suoraviivaistamisen nimissä lopetetaan viljan viljely ja roudataan se Vilja- Suomen monokulttuuripelloilta tänne. Niinkin yksinkertaisella konstilla kuin viljelykierto saavutetaan yllättävän paljon. Luomusta puhuminen liittyy tähän aika löyhästi.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Ärrpää - 29.01.21 - klo:09:08
En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.
Kyse on pitkän päälle siitä, kuinka isoa hiili(humus)pitoisuutta pidämme peltomaassa varastossa, pois ilmakehästä. Iso kuva on todellakin jo kasvilajivalikoima/viljelykierto,sitten viljelytekniikalla haetaan hienosäätöä. Korkeampi humus pitoisuus auttaa sitten muiden tuotantopanosten (lannoitus, muokkaus) aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Eli tasapainoisempi viljelyn jakautuminen Suomessa, jolloin saataisiin Savi-Suomeen nurmea ja nykyisessä Karja-Suomessa hyödynnettäisiin peltoihin kertynyttä ravinne- ja humus pääomaa viljan kasvattamiseen. Kumpikin voisi vähentää lannoitusta ja dieseliäkin palaisi vähemmän

Kyse ei ole pitkän päälle tuosta asiasta ollenkaan. Ainoa toimiva metodi on palauttaa runsashiiliset suot ja metsät maapallon pinnalle, vähennettävä reilusti peltoalaa ja jäljelle jäävällä peltoalalla tai kerrosviljelyllä tai synteettisellä proteiinilla tai ihan millä tahansa muulla menetelmällä tuottaa ihmiskunnan tarvitsemat kalorit ja ravinteet tehokkaammin.

Laajamittaisessa nurmiluomussakaan ei voida pysäyttää eroosiota ja humuksen vähenemistä, varsinkaan alueilla, joilla routa ja talvi pysäyttävät "regeneratiivisen laidunnuksen" .  Lainaanpa tässä muutaman vuoden takaista kirjoitustani, joka on ehkä enemmän ajankohtainen kuin aikoihin:


Äskettäinen julkaistu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.

Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.

Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.

Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.

(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)


-SS-


 Oletettavasti kemiallis-agraarisesti viljellyillä pelloilla tälläisiä orgaanisen aineksen vähenemiä ei ole havaittavissa? 
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 29.01.21 - klo:12:18
Oletettavasti kemiallis-agraarisesti viljellyillä pelloilla tälläisiä orgaanisen aineksen vähenemiä ei ole havaittavissa?

Kysymyksesihän ei millään tavalla liity tuohon lainaamaani tutkimukseen, tärkeintä on tajuta, että luomuviljely harvoin toteuttaa valmiina tuputettua oletusta, että humus ja multavuus AINA lisääntyy luomuviljelyssä! Jos tavanomaisessa viljelyssä levitetään vaikkapa 50 - 100 tonnia kuivattua bioreaktorikompostia hehtaarille, johan alkaa sitä multavuutta löytyä. Voimaperäiseti viljellyllä kasvilla juuriston ja olkien/naattien  massa seuraa sadon massaa. Mekaaninen muokkaus ja hyvä kuivatus myös polttavat humusta maasta. Suopelloilla kyseinen ilmiö näkyy pellon pinnan alenemana ja salaojien syvyyden vähenemisenä. Pieneliöstöhajoitus polttaa humuksen vähitellen kaasuiksi ja osin liukoisiksi ravinteiksi.

Väitän, että tavanomaisesti viljellyllä  satoisalla rukiilla ja syysvehnällä hyvinkin vähämultaisen oloinen savikerros pehmenee ja alkaa murentua joukossa olevien juuristo- ja olkimassojen ansiosta. Viljelin kerran 10 vuotta ruista peräperää, savihiesuinen pelto oli lopulta ruskeakoa pahnaputua kyntösyvyyteen. Voimallisesti lannoitetussa pellossa olkisilppua oli aina puoleen sääreen.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 29.01.21 - klo:14:39
Puurojen ja vellien sekoittuminen on myös ilmastoväittelyissä nähtävissä. Siksi pitäisi ymmärtää asioiden eroja. Kun esim. puhutaan humuksesta, niin termin käyttäminen eri yhteyksissä sekoittaa varmasti hiiliviljelylobbarit kuin viralliset poliittiset asiantuntijatkin. Siksi on hankalaa väitellä esim. luomun ja superviljelyn eroista hiilensidonnassa.

Sorkasmin hengessä laitan pari linkkiä, joissa selvitellään humuskäsitettä ja humuksen syntyä ja kestävyyttä maaperässä. Ja myös muun orgaanisen aineksen käyttäytymistä ja suhteellisen nopeaa hajoamista hiilikaasuiksi.

https://docplayer.fi/5097669-Orgaaninen-aines-maan-kasvukunnon-yllapitajana-helina-hartikainen-elintarvike-ja-ymparistotieteiden-laitos-helsingin-yliopisto.html

http://www.suo.fi/pdf/article9830.pdf

Jos biologisesti pitäisi reippaasti sitoa hiiltä maahan, sen pitäisi tapahtua niin että humifioitumisprosessia pitäisi jollakin konstilla tehostaa merkittävästi.

Ja onhan sitten tietenkin se kaasutetun pelkistetyn hiilen sijoittaminen maaperään...

Kun puhutaan kaljasta ja vastaavasta, niin oluttahan se usein tarkoittaa, mutta asia yleensä tulee selväksi. Humuksesta kun puhutaan, niin yhtä sama tilanne se on kuin kaljallakin. Mutta hölmöksi asia muuttuu, jos asiantuntijoiden suussa sekoittuu faktat ja niiden perusteella aletaan tekemään ilmasto- ja viljelypolitiikkaa, joihin koplataan tukien jakelu. Mutta poliittiset asiantuntijathan yleensä lobbaavat sitä omaa ideaa, joten kaikenlainen sohlaaminen on varmasti taattu.

Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Oksa - 29.01.21 - klo:16:30
tuo juuri pelottaa;   kun ei tietä mistä puhuu ni on helppo laittaa asetus asian taakse.    ite olisin kiinnostunut tietämään ihan aikuisten oikeesti mikä on hiiliviljelyä ja mikä taas tavanomaista.     ja kuin tuo oikeasti vaikuttaa eloon tällä pallolla.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Ärrpää - 29.01.21 - klo:21:25

 Hiiliviljelyn perusprinsiipit on Jukka Rajala kopsannut omista jutuistaan 90-luvulta nykyiselle vuosikymmenelle...aika vähän uutta auringon alla...matala kääntö ja syvä kuohkeutus.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: sorkkis - 30.01.21 - klo:07:23

 Hiiliviljelyn perusprinsiipit on Jukka Rajala kopsannut omista jutuistaan 90-luvulta nykyiselle vuosikymmenelle...aika vähän uutta auringon alla...matala kääntö ja syvä kuohkeutus.

Kyntämättä jättäminen on lisännyt humuksen määrää tehossakin . Suorakylvöllä ajan kanssa myös siemenpankki vähenee edellyttäen alussa rankaa torjuntaa mekaanisesti tai kemiallisesti .
Luomussa taas viherlannoitus lisää kuohkeutta ja humusta .
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 30.01.21 - klo:15:41

 Hiiliviljelyn perusprinsiipit on Jukka Rajala kopsannut omista jutuistaan 90-luvulta nykyiselle vuosikymmenelle...aika vähän uutta auringon alla...matala kääntö ja syvä kuohkeutus.

Kyntämättä jättäminen on lisännyt humuksen määrää tehossakin . Suorakylvöllä ajan kanssa myös siemenpankki vähenee edellyttäen alussa rankaa torjuntaa mekaanisesti tai kemiallisesti .
Luomussa taas viherlannoitus lisää kuohkeutta ja humusta .

Olisihan jo tämä pitänyt arvata.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 30.01.21 - klo:18:45
Viljelyllä on vaikutusta, tässä dataa Briteistä, Rothamstedin pitkäaikaiskokeista. EN sano, että maailman pelastamiseksi pitäisi laittaa koko Suomi nurmelle, mutta kyllä nurmella ja vaikka niillä kerääjä/aluskasveillakin pitkässä juoksussa joku merkitys on.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Make - 30.01.21 - klo:18:55
Iso sato, paljon juurimassaa= paljon sidottua hiiltä.
Luomu ei tässä lajissa ole parhaimmillaan
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 30.01.21 - klo:20:13
Ei pelkkä NPK välttämättä riitä. Jos nyt siihen luomuun mennään, niin olen aina ollut sitä mieltä, että kasvua pitää olla. On sitten viljelyjärjestelmäkysymys, paljonko saadaan myyntisatoa. Märehtijöiden kanssa (=nurmirehulle on käyttöä) tuotto on hyvä, puhtaat kasvintuotantotilat ovat ongelmallisempia.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Make - 30.01.21 - klo:20:30
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 30.01.21 - klo:21:24
Voisi luulla, että mitä enemmän orgaanista ainesta laitetaan peltoon laittamalla tai kasveja kasvattamalla, humusta lisääntyisi suhteessa enemmän kuin pienemmällä orgaanisen aineksen lisäyksellä.

Mutta onkohan se näin. Että onko itse kasvavalla kasvilla merkitystä. Jos sadot ja kasvimassat ovat suuria, silloinhan hiiltä tulisi maahan runsaasti ja osa muuttuisi humukseksi. Mutta onhan se nähty, että monokulttuurilla maan kasvu taantuu, vaikka kuinka säkistä tavaraa laittaisi.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 31.01.21 - klo:06:59
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: sorkkis - 31.01.21 - klo:08:25
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.

Riippuu minkälaista hintaa tuottamalleen saa . Luomuala on kasvanut vomakkaasti joten hinnat helpolla putoaa .
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Rakkine - 31.01.21 - klo:18:01
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: ja101 - 31.01.21 - klo:21:11
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.
Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Rakkine - 31.01.21 - klo:23:03
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.
Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?

Kyllähän siitä paljon puhutaan ja kirjoitellaan, mutta kaikki on vielä teoriatasolla, vai onko jossain laitos joka ottaa vastaan nurmea tehdäkseen siitä biokaasua? 
Ja sitten vielä,  että maksettaisiinko siitä mitään viljelijälle,  jos nurmea  alettaisiin hyödyntää tuohon, vai pitääkö viljelijän maksaa, jotta siitä nurmesta pääsee eroon?   Ja jos viljelijälle maksettaisiin, niin siinäkin helposti kävisi  niin, että alettaisiin todelliseen nurmirehun tehotuotantoon, lannoitetaan  voimakkaasti ja pyritään maksimoimaan sadot,  pellot tallautuisi eli  kävisikin päinvastoin kuin oli tarkoitus, peltojen kunto heikkenisi ja ravinne- sekä ilmastopäästöt kasvaisivat verrattuna nykykäytäntöön , missä  hömppäpeltojen kasvusto vain niitetään tai murskataan maahan.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Oksa - 01.02.21 - klo:08:21
eiks jossain ole laitos joka käyttää nurmea enerkiaksi?   oliko joku palopuro?   tms.      ja muistelen että täälläkin hakivat jopa tuottajia ja muistaaksein hehtaarihinta oli sidottu paalimäärään.   laatullakin joku vaikutus.      kuivahöpöheinä ei kait kelvannu mut kosteat vanhat paalitkin kelpas..                nyt en muista virman nimeä.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Make - 01.02.21 - klo:08:56
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 01.02.21 - klo:09:10
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066

Eikös tuo Saksan malli perustu siihen että, niiden biokaasulaitoksilla on erinomainen sopimus valtion kanssa. Niin hyvä, että laitokset myyvät kaiken tuottamansa sähkön kuluttajille ja ostavat sitten verkosta halvempaa sähköä tilalle. Tämä diili on ilmeisesti katkolla muutaman vuoden päästä (2027?). Kysyttäessä että mitäs sen jälkeen, eräs laitoksen omistaja totesi, että kai se jossain muodossa jatkuu ja kun investointi on siinä vaiheeessa jo maksettu niin ei ole isompaa huolta.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 01.02.21 - klo:09:57
Joskus muinoin oli jossain lehdessä kun Saksassa oli elukat laitettu lihoiksi ja rehu ajettiin suoraan biokaasureaktoriin, kun taloudellinen tuotto oli tariffin kanssa eläintuotantoa kannattavampaa.
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066

"Näin prosessissa syntyvä eloperäinen aine, hiili pystytään sitomaan maahan, mikä on yksi ratkaisu ilmastonmuutokselle, Eerola kertoo."

Tässä näkee tuon kaupallisen ilmastohössötyksen. Tuossakin repliikissä ei ollut oikeastaan mitään todellisuutta. Mutta ehkä projekti olikin ideologinen, eikä tieteellinen. Nythän sieltä saa oikein luomubiokaasua.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Make - 01.02.21 - klo:10:11
Saksahan on noita biokaasulaitoksia pullollaan. Pääosin käyttävät säilörehua. Noissa oli alkuaikoina sähkön takuuhinta kolminkertainen markkinahintaan nähden. Kannattavuus oli niin kova, että pellon osto ja vuokrahinnat nousivat rajusti. On suomessakin ainakin yksi ainakin suunnniteluvaiheessa isosti peltobiomassaan suuntautunut.  https://www.aamuposti.fi/paikalliset/1437066
Käsittääkseni sähkönmyyjän on maksettava tuo korkeampi hinta ja kerättävä sitten sähkönkäyttäjiltä. Käsittääkseni sopimus on x vuotta rakentamisesta ja uudet sopimukset ovat pitkään olleet jo huonompia, eikä Saksaan enää kauheasti olekaan uusia laitoksia syntynyt.
Tuulisähkölle tariffi oli suunnilleen kaksinkertainen ja biokaasusähkölle jos myös lämpöä käytetään kolminkertainen markkinasähkön hintaan nähden.

Eikös tuo Saksan malli perustu siihen että, niiden biokaasulaitoksilla on erinomainen sopimus valtion kanssa. Niin hyvä, että laitokset myyvät kaiken tuottamansa sähkön kuluttajille ja ostavat sitten verkosta halvempaa sähköä tilalle. Tämä diili on ilmeisesti katkolla muutaman vuoden päästä (2027?). Kysyttäessä että mitäs sen jälkeen, eräs laitoksen omistaja totesi, että kai se jossain muodossa jatkuu ja kun investointi on siinä vaiheeessa jo maksettu niin ei ole isompaa huolta.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: bouli - 01.02.21 - klo:11:09
Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.
Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?
Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 01.02.21 - klo:12:41
Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.

Jos päätetään, mikä on non-food -tuotannon (esimerkiksi aurinkoenergian keruu biomassaan) tukitaso, ja se olisi kaikille viljelyteknologioille sama, niin tuohan olisi oiva tapa pitää liikaa peltoa poissa ruuantuotannosta.

Kuitenkin tuntuu siltä, että pelisäännöt eivät edelleenkään  ole samat eri tilojen välillä; non-food-tuotannolla ainakin toistaiseksi on eri tukitaso, riippuen siitä, mitä saman tilan muilla pelloilla tehdään.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 01.02.21 - klo:12:48
Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?

Tuo olisi puhdasta non-food-tuotantoa, joka ei voisi saada ainakaan ruuantuotannon CAP-tukia ollenkaan. Mitä hinnanaalennuskorvausta biokaasutusnurmi voisikaan edellyttää ? Sama virhe tehtiin jo EU:hun liittyessä, Käytännössä suuri osa kesannoista tulivat ruuantuotannon tukien piiriin.

Tai tuista ei pitäisi puhua maksajille eli syöjille "ruoantuotannon tukina" ja "ruoan hinnan alentamisen tukina". Jopahan näitä tukia voisi kutsua maaomaisuusrikkaiden käteisrahatuiksi, "land rich, cash poor" -avustuksiksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 01.02.21 - klo:13:03
Nurmelle tulee tilaa, kun maito-Suomessa ruvettaisiin taas viljan viljelyyn... Mutta noin asiallisesti; ei karjatilojen määrä viljaisessa Suomessa varmaan räjähdä, vaikka kuinka tuettaisiin. Mutta jos sen kylän ainoan karjatilan nurmi saataisiin kiertämään tasaisemmin, saavutettaisiin jo paljon. Eikä siihen nurmibiokaasun liiketaloudelliseen kannattavuuteen nykyiselläkään vaadita kuin primäärienergian hinnan nousu +50%. Saksan biokaasubuumia tuettiin liikaa, lisäksi se maissi taas on suunnilleen pahinta, mitä pellolla voi viljellä, noin ympäristönäkökulmasta. Meillä apilanurmilla toteutettuna tämä voisi ratkaista monta ongelmaa.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 01.02.21 - klo:13:06
Tässä näkee tuon kaupallisen ilmastohössötyksen. Tuossakin repliikissä ei ollut oikeastaan mitään todellisuutta. Mutta ehkä projekti olikin ideologinen, eikä tieteellinen. Nythän sieltä saa oikein luomubiokaasua.

Kyseinen tuottaja on teknologisesti suuntautunut startup-sijoittaja ollut lähimenneisyydessä, lasiteknologian ammattilainen.  SiIloin aikanaan vielä osa-aikainen tehoviljelijä, mutta siis on taitava näkemään tuottavan bisneksen ja osallistumaan pioneerina bisneksen käynnistämiseen. Näki jo 2000-luvun alkupuolella saman mitä Vihdissä havaittiin vuosia myöhemmin: Mitä suurempi kasvinviljelytila, sitä vaikeampaa on Suomen oloissa optimaalinen tehoviljely, eli luomukurssi tai konkurssi.

Kyseisen biokaasuprojektin tuottavuus tulee luomubrändistä ja osin vihreän energian tuista. Ja ne nyt vaan ovat pelin pohjamääritykset tällä hetkellä.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 01.02.21 - klo:13:14
Nurmelle tulee tilaa, kun maito-Suomessa ruvettaisiin taas viljan viljelyyn... Mutta noin asiallisesti; ei karjatilojen määrä viljaisessa Suomessa varmaan räjähdä, vaikka kuinka tuettaisiin. Mutta jos sen kylän ainoan karjatilan nurmi saataisiin kiertämään tasaisemmin, saavutettaisiin jo paljon. Eikä siihen nurmibiokaasun liiketaloudelliseen kannattavuuteen nykyiselläkään vaadita kuin primäärienergian hinnan nousu +50%. Saksan biokaasubuumia tuettiin liikaa, lisäksi se maissi taas on suunnilleen pahinta, mitä pellolla voi viljellä, noin ympäristönäkökulmasta. Meillä apilanurmilla toteutettuna tämä voisi ratkaista monta ongelmaa.

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ? Yleisimmät perusteet on keinokastelun tarve, no, esimerkiksi täällä kuiva vuosi 2018 olisi ollut maissille vain vähemmän märkä. Keskilännessä kun ei vuotuiset sademäärät ole kolmasosaakaan Suomeen verrattuna.,

Maissin sijoituslannoitus ja täsmälannoitus on  vasta tulossa USA:han , samoin strip tilling ja strip fertilizing. Kun katsoo maissin juuristoa, se on todella vahva ja painuu syvälle maahan ja sitoo maata. Maissipeltoja kynnetään ja muokataan entistä vähemmän, ja lannoitteista otetaan viimeinenkin sentti irti.

Todennäköisesti vastustus ja raivo tulee GMO - maissista, mutta ei meillä nyt pitäisi olla mitään ongelmaa niellä GMO:ta karvoineen päivineen, koska GMO ruiskutetaan kohta väestön suoneen suoraan !

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 01.02.21 - klo:14:32

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ?
-SS-
Kova lannoitus, hidas alkukehitys eli pelto on paljaana suuren osan kesää. Tehokas kemikaliohjelma pitää pellon tosi puhtaana, eli ei tue luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on käytännössä tosi paha "Humusverzehrer" eli vallitseva viljelytekniikka kuluttaa maan orgaanista ainesta selvästi enemmän kuin esim. vilja, nurmesta nyt puhumattakaan. Eli se, mikä biokaasulla voitetaan, ainakin osittain (tai enemmänkin) menetetään pellolla. GMO-keskustelu ei tähän liity mitenkään.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Moottoripolkupyörä Man - 01.02.21 - klo:15:16
Tässä näkee tuon kaupallisen ilmastohössötyksen. Tuossakin repliikissä ei ollut oikeastaan mitään todellisuutta. Mutta ehkä projekti olikin ideologinen, eikä tieteellinen. Nythän sieltä saa oikein luomubiokaasua.

Kyseinen tuottaja on teknologisesti suuntautunut startup-sijoittaja ollut lähimenneisyydessä, lasiteknologian ammattilainen.  SiIloin aikanaan vielä osa-aikainen tehoviljelijä, mutta siis on taitava näkemään tuottavan bisneksen ja osallistumaan pioneerina bisneksen käynnistämiseen. Näki jo 2000-luvun alkupuolella saman mitä Vihdissä havaittiin vuosia myöhemmin: Mitä suurempi kasvinviljelytila, sitä vaikeampaa on Suomen oloissa optimaalinen tehoviljely, eli luomukurssi tai konkurssi.

Kyseisen biokaasuprojektin tuottavuus tulee luomubrändistä ja osin vihreän energian tuista. Ja ne nyt vaan ovat pelin pohjamääritykset tällä hetkellä.

-SS-

Tässä vaan on se huono puoli, että ihmisille syötetään propagandaa maatiloista. Jos kaikki maatilat tekisivät luomubiokaasujärjestelmät, niin kaikki taloudelliset ongelmat poistuisi. Pitäisi ilmoittaa, että ilman paksua lompakkoa, biokaasujärjestelmää ei voi tehdä. Tai ainakaan teettää.

Vihdissä veronmaksajien rahoja uppoaa yhä suurempia määriä suhteessa tuotettuun ravintoon ja ehkä myös ilmasta napattuun hiileen. Tämä on se syy, miksi luomutiloja alkoi ilmestyä joka paikkaan. Sadolla ei ole merkitystä. Kaikki sato on plussaa, mutta ilman satoakaan ei noutaja tule. Tällainen toiminta on luomuviljelyn irvikuva. Mutta näillä nyt mennään ja kukin tekee mitä huvittaa.

Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 01.02.21 - klo:15:46
Palopuron biokaasusysteemit on pyörimässä ja autotankkausasemakin ollut käytössä jo pari vuotta.

Tuo hyödyntää luomuviljelyn nurmivälivuosien satoa + muuta hevonpaskaa, ja kaasutuksella on tarkoitus saada massasta irti mahdollisimman paljon vetyä sisältävä hiilivety; metaanissa on yhdessä hiiliatomissa kiinni neljä vetyatomia, ja mahdollisimman suuri osuus hiilestä jäämään massaan. Toki jotain irtoaa prosessissa myös hiilidioksidina. Mädätetty mössö sitten palautetaan peltoon lannoitteeksi.

Oon tuolla käynyt muistaakseni pari kertaa tankkaamassa.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 01.02.21 - klo:17:25

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ?
-SS-
Kova lannoitus, hidas alkukehitys eli pelto on paljaana suuren osan kesää. Tehokas kemikaliohjelma pitää pellon tosi puhtaana, eli ei tue luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on käytännössä tosi paha "Humusverzehrer" eli vallitseva viljelytekniikka kuluttaa maan orgaanista ainesta selvästi enemmän kuin esim. vilja, nurmesta nyt puhumattakaan. Eli se, mikä biokaasulla voitetaan, ainakin osittain (tai enemmänkin) menetetään pellolla. GMO-keskustelu ei tähän liity mitenkään.

Eihän se nyt ole noinkaan. Maissilla on myöhäisen kevätvehnän kasvutahti, paitsi että on heinäkuussa jo kaksimetristä. Maissia voidaan viljellä luomuna paremmin kuin muita viljoja, koska on riviviljelykasvi, Amerikassakin luomukasvattajat haraavat maissirivit ja saavat suuria satoja karjanlannalla.

Lannoituksesta voi sanoa, että oikein millään muulla viljelykasvilla ei saada aikaiseksi niin paljon kuiva-ainetta ( kerätyksi hiilidioksidia ilmasta) niin vähällä lannoituksella kuin maissista. Maissi viljellään usein kierrossa typenkerääjäsoijan kanssa. Keskilännessä maissilta mahdollisesti jääneet ravinteet kerätään rukiilla tai syysvehnällä talteen. Seuraavana kesänä soija. Talven yli seuraavana keväänä maissi.

Katteet ovat sen verran vähäiset kymmenientuhansien eekkerien maissitiloilla, että yhtään grammaa ostotyppeä ei haluta tuhlata hukkaan. Siksi lanoitteen sijoittaminen, juurilannoitus (sidedressing) ja lehtilannoitus ovat käytössä.

Maissin kasvukausi minuutissa:

https://youtu.be/ex0iCu1ZJw4

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: -SS- - 01.02.21 - klo:17:46
Palopuron biokaasusysteemit on pyörimässä ja autotankkausasemakin ollut käytössä jo pari vuotta.

Tuo hyödyntää luomuviljelyn nurmivälivuosien satoa + muuta hevonpaskaa, ja kaasutuksella on tarkoitus saada massasta irti mahdollisimman paljon vetyä sisältävä hiilivety; metaanissa on yhdessä hiiliatomissa kiinni neljä vetyatomia, ja mahdollisimman suuri osuus hiilestä jäämään massaan. Toki jotain irtoaa prosessissa myös hiilidioksidina. Mädätetty mössö sitten palautetaan peltoon lannoitteeksi.

Oon tuolla käynyt muistaakseni pari kertaa tankkaamassa.
No, kaasun massasta vetyä on 25%, hiiltä 75%. Prosessi ei hiilletä hiilivetyä, joten mikrobit polttelevat tuotokset hiilidioksidiksi ja tuottavat siinä sivussa metaania.

Hiilidioksidia syntyy noin 30-40%,  jos laskemme massoilla, eli vähintään kymmenesosa hiilestä kulkeutuu ilmakehään, jos ainemäärinä, jopa neljä kymmenesosaa karkaa hiilidioksidissa.  Tyypillinen biokaasureaktori käyttää vajaan kolmanneksen tuotetusta kaasun energiasta prosessiin itseensä. Soihtuna poltetaan Suomessa 200 Gwh ylijäämämetaania vuodessa, häiriö- ja huoltotilanteiden aikana.

Toisaalta, biokaasutus sentään on biomassalle huomattavasti parempi käyttömuoto, ja typpeä ja muita ravinteita säilyttävämpi, kuin maahan kyntäminen, jossa hiiltä haihtuu mikrobitoiminnassa hiilidioksidiksi ja jopa metaaniksi, osa typestä typen oksideiksi ja muut ravinteet liuottuvat maavesiin ja ojiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Petri - 01.02.21 - klo:19:42

Mikähän maississa on nyt niin pahasta on ?
-SS-
Kova lannoitus, hidas alkukehitys eli pelto on paljaana suuren osan kesää. Tehokas kemikaliohjelma pitää pellon tosi puhtaana, eli ei tue luonnon monimuotoisuutta. Kasvi on käytännössä tosi paha "Humusverzehrer" eli vallitseva viljelytekniikka kuluttaa maan orgaanista ainesta selvästi enemmän kuin esim. vilja, nurmesta nyt puhumattakaan. Eli se, mikä biokaasulla voitetaan, ainakin osittain (tai enemmänkin) menetetään pellolla. GMO-keskustelu ei tähän liity mitenkään.

Eihän se nyt ole noinkaan. Maissilla on myöhäisen kevätvehnän kasvutahti, paitsi että on heinäkuussa jo kaksimetristä. Maissia voidaan viljellä luomuna paremmin kuin muita viljoja, koska on riviviljelykasvi, Amerikassakin luomukasvattajat haraavat maissirivit ja saavat suuria satoja karjanlannalla.

Lannoituksesta voi sanoa, että oikein millään muulla viljelykasvilla ei saada aikaiseksi niin paljon kuiva-ainetta ( kerätyksi hiilidioksidia ilmasta) niin vähällä lannoituksella kuin maissista. Maissi viljellään usein kierrossa typenkerääjäsoijan kanssa. Keskilännessä maissilta mahdollisesti jääneet ravinteet kerätään rukiilla tai syysvehnällä talteen. Seuraavana kesänä soija. Talven yli seuraavana keväänä maissi.

Katteet ovat sen verran vähäiset kymmenientuhansien eekkerien maissitiloilla, että yhtään grammaa ostotyppeä ei haluta tuhlata hukkaan. Siksi lanoitteen sijoittaminen, juurilannoitus (sidedressing) ja lehtilannoitus ovat käytössä.

Maissin kasvukausi minuutissa:

https://youtu.be/ex0iCu1ZJw4

-SS-
Voihan se olla noinkin, voi olla olematta. Se sato per lannoitus on kyllä totta, siinä maissi on ylivoimainen. Siellä Atlantin takanakin se "topsoil loss" on yksi keskeisiä ympäristöystävällisyyden kriteereitä ja siinä tuo maissi-soija -ketju ei ole kovin vahvoilla.

Itse seuraan enemmän Saksan keskustelua, jossa maissista ei ympäristöväki kovin tykkää. Tähän voi tietysti sekoittua sekin, että osa ihmisistä ei pidä siitä, kun loppukesäisin ei tieltä näe minnekään (koska maissiseinä vastassa). Lisäksi se tuki on ollut sen verran hyvä, että viljanviljelijät ja karjankasvattajat ovat ahtaalla biokaasuttajien vuokratessa kaikki irtoavat pellot. Asiat harvoin ovat vain yhdestä kiinni ja vaikea sanoa, missä määrin niiden sekoittuminen vaikuttaa toisenkin sektorin arvioon.

Meillä ei ihan kohta tuo maissihomma ole uhkana, tuohon alkuperäiseen aiheeseen mennäkseni: näen Länsi-Etelä-Suomen peltojen kasvukunnon, yleensä viljelymaan käytössä säilymisen ja monipuolisen viljelyn tulevaisuuden kannalta nurmibiokaasun merkittävänä mahdollisuutena. Vielä kun saataisiin se biokaasulaitos sarjatuotantoon, tällä hetkellä kaikki tehdään uniikkina, uniikkiin hintaan. Tässä fordismilla on vielä paljon tekemistä.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: Make - 01.02.21 - klo:23:05
Maissia ei mailmalla kauhean ympäristöystävällisenä pidetä. Aikalailla sitä moninpaikoin viljellään monokultturina. Aika vähäinen kasvipeite sr maissista jää. Täytyy sitten huomioida myöskin että esim Usa:ssa suurin osa maissista puidaan.
Tarkoitus olisi kuitenkin rehumaissiakin kokeilla. 2018 kuivuudessa näytti rehumaissi kasvaneen ihan komeasti, joten ei sen vedentarve ihan mahdoton ole. Monipuolisella kasvivalikoimalla ei yleensä kaikki mene pommiin samana vuonna.  ::)
Sokerijuurikkaasta ja rehusokerijuurikkaasta saisi vielä maissiakin kovempia kuiva-ainesatoja jos myös naatti korjataan.
On biokaasulaitoksia tehty sarjatyönä Keski-Euroopassa.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: ja101 - 02.02.21 - klo:07:09
Täällähän on jauhettu asiasta kuin, joskus muinoin takavuosina...  ;D

Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.
Kyllä. Tuollaiseen ajatusmalliin sopeutuminen on/oli ainakin itselle yllättävän vaikeaa. Ennen kuin elukat tarvi rehua niin joka kulma tuli olla kasvamassa, pahimpia loukkoja lukuunottamatta. Sempä vuoksi tässä kai mietitään ainakin omalla kohdalla nurmen hyödyntämistä paremmin. Aika ylivoimainen vain on tuo tapa, jossa nurmi niitetään tai murskataan maahan ainakin kustannuksien puolesta.

Jos päätetään, mikä on non-food -tuotannon (esimerkiksi aurinkoenergian keruu biomassaan) tukitaso, ja se olisi kaikille viljelyteknologioille sama, niin tuohan olisi oiva tapa pitää liikaa peltoa poissa ruuantuotannosta.

Kuitenkin tuntuu siltä, että pelisäännöt eivät edelleenkään  ole samat eri tilojen välillä; non-food-tuotannolla ainakin toistaiseksi on eri tukitaso, riippuen siitä, mitä saman tilan muilla pelloilla tehdään.

-SS-
Vihjailet tässä varmaan nyt tavanomaisesti viljellyn pellon ja luomupellon eri tukitasosta? Jotainhan tuolle tilanteelle täytyisi tehdä niinkuin monelle muullekkin. Eikai sekään ole kovinkaan johdonmukaista, että kunnan rajan tällä puolen on AB alue ja toisella puolella C alue? Muuttuvatko olosuhteet niin paljon yhdellä askeleella? Tai, että eläintukia maksetaan peltohehtaareiden mukaan?

Kyllähän näitä korjattavia kohteita löytyy ja ongelmat paljastuvat sitten vasta jälkikäteen, kuten nyt, vaikka lehmien muuttaminen suotuisammille C alueille tai, vaikka suurimittasen luomuviljelyn kasvaminen. Luomuviljelyssä jos sitten kuitenkin käy niin, että kauppojen hyllyillä luomun määrä ei kasva ja mikä tärkeämpää tuottajien ostoskoreissa se ei kasva ja peltoala silti kasvaa niin onko järkevää tukea toimintaa jos menekkiä ei ole? Rajan vetäminen tähänkään, että uusia tuottajia ei oteta, ei ole järkevää. Kyllä rajoitukset pitäisi kohdistaa ehkä ennemmin siihen tukee jolloin sen luulisi ainakin ekana koskettavan niitä luomuilijoita joilla ei ole tarkoituskaan tuottaa mitään kaupan hyllylle.

Tuo olisi puhdasta non-food-tuotantoa, joka ei voisi saada ainakaan ruuantuotannon CAP-tukia ollenkaan. Mitä hinnanaalennuskorvausta biokaasutusnurmi voisikaan edellyttää ? Sama virhe tehtiin jo EU:hun liittyessä, Käytännössä suuri osa kesannoista tulivat ruuantuotannon tukien piiriin.

Tai tuista ei pitäisi puhua maksajille eli syöjille "ruoantuotannon tukina" ja "ruoan hinnan alentamisen tukina". Jopahan näitä tukia voisi kutsua maaomaisuusrikkaiden käteisrahatuiksi, "land rich, cash poor" -avustuksiksi.

-SS-
Niin ani harva kuluttaja varmaan mieltää tukia, että ne ovat ruuan hinnanalennuskorvausta.
Tämän vuoksi olisikin järkevämpää, jos tukeminen jos sitä nyt välttämättä halutaan tehdä, eikä tavaralle voida laittaa oikeaa hintaa, niin olisi järjestettävä jotenkin muuten kuin hehtaareita tukemalla. Mielestäni se aiheuttaa aina vääristymää jossakin kohtaa.

Mitä nurmeen ja sen kaasuttamiseen tulee niin kai se olisi järkevin tukea jotenkin muuten, ettei tarvitsi edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa, että saako kyseinen pelto nyt sitten cap tukea vai ei. Toki jos tälläisessä tapauksessa pelto tippuu pois capin piiristä niin ei sekään ole oikein ja siitäkin tulisi iso sotku.
Otsikko: Vs: Hiiliviljely
Kirjoitti: mustaviiksi - 02.02.21 - klo:14:20
Kyllä se nurmi on viisampaa niittää peltoon, kuin roudata dieselillä kaasutukseen.  Käy vielä kuten Saksalaisille että bensaa tankeille roudataan sillä bensalla mikä on tankeille tarkoitettu. Biokaasu pitää tuottaa lannan tai yhdyskunta jätteen mädätyksessä syntyvästä kaasusta. Silloin se kaasu saadaan kierrossa olevasta tavarasta pois mahdolisimman pienin lisä päästöin.