Arimax 35 vm 85 käytössä täälläkin.Varaaja 3000l.Saa nähdä milloin laukeaa sitte kattila Huh Mutta kohtuu helppona lämmittämisenä pidän kyllä.Pannuhuoneen yhteydessä palooven takana puuvarasto johon sopii kuukauden puut kuivaan.Kerran päivässä 2 täyttä pesällistä niin pysyy mökki lämpösenä
Kaverillani oli tuo 35:n ja kesti vain 13 vuotta, kun meni vesi pesään. Yksi aamu vaan ihmetteli, kun oli tuhkat kostuneet. Lieneekö joku asennusvirhe, tuo paluuveden riittävän korkea lämpötila on A ja O, pahimmillaan voi kattilan märännyttää 3-4 vuodessa, jos ei ole kunnollista systeemiä kattilan ja varaajan välillä. Tämä uusi 35:n hänelle tuli ja savukaasuimurilla, vanha oli ilman. Harrasti kyllä vanhalla kattilalla nk. kytypolttoa. Oli suuret pinta-alat lämmitettävänä ja varaaja hieman alimittainen. Kun ei viitsinyt yöllä lisill puita, niin pisti illalla kattilaan tulen pienemmällä vedolla, jotta pääsi yli yön, lieneekö siinä yksi syy nopeaan syöpymiseen.

Oma jämä on jostain 70:luvulta.   Mitään vikaa ei ole ainakaan vielä havaittavissa, eikä palotarkastajat ja nokisutarit ole löytäneet mitään syöpymiä. Eläkkeelle pitäisi päästää, mutta ei tuo oiken hyvältä kuulosta, noiden nykykattiloiden kestävyys.

Oma jämä on jostain 70:luvulta.   Mitään vikaa ei ole ainakaan vielä havaittavissa, eikä palotarkastajat ja nokisutarit ole löytäneet mitään syöpymiä. Eläkkeelle pitäisi päästää, mutta ei tuo oiken hyvältä kuulosta, noiden nykykattiloiden kestävyys.

Ostat sitten sen halvan Atmoksen, jos se kestää 10 vuotta, niin seuraavalla kerralla ei tarvi muuta kuin ostaa uusi kattila vanhan paikalle,  niin selviää vain sen kattilan hinnalla, ja jos ostaa samanlaisen kattilan kuin vanha oli, niin asennuksenkin osaa varmasti tehdä itse.

Kyllä nykyaikainenkin kattila oikein käytettynä 25-30 vuotta kestää, mutta kuluvia osia pitää vaihtaa. Kyllä esim. valurauta-arinat ovat aika lyhyrikäsiä, mutta tuo MaasTullisakin markkinoitava soluarina varsin kestävä. Oli sellainen entisessä yläpaloisessa kaksoiskattilassani. Meni se keskeltä hieman notkolle, mutta kun käänsi aina niin oikeni ja kun meni toiseen päin notkolle, niin taas kääntö. Myös tuhkan määrä huomattavasti pienempi, kun tuhka ei pääse suoraan tippumaan, vaan palaa kunnolla jauheeksi solumaisessa pinnassa.
Atmoksen hinta taas perstuu suuriin sarjoihin ja halpaan tsekkiläiseen työvoimaan, kait niissä laatu on ihan hyvällä tasolla. Ja kotimasista ainakin Veda antaa nyt 5 vuoden takuun, joten aika huoletta saa ostaa senkin ja on hieman kalliimpi kuin Atmos.

http://www.veda.fi/veda35m.html
Tuo veda näyttäisi leveytensä puolesta mahtuvan ovista ilman lekaa. Harkinnan arvoinen vaihtoehto.
Mutta  mites ala-talkkarin veto kattilat? Onko ne yhtä huonoja , kun kyseisen merkkiset peltokoneet?  

Suosittelen http://www.ariterm.fi/526_ARIMAX_520_JA_520

Kyllä ainakin minä olen aika allerginen noille kaksoispesäkattiloille, itse lämmittelin taloa Jäspin Tupla-mallillla 15 vuotta. Se on vähän kuin jakoavain, kaikkeen käy, mutta ei mihinkään hyvin. Puukattila ja varaajaan vastukset varajärjestelmäksi, sähkö ja öljy ovat nyt kokolailla samanhintasia ja hintakehitys kummassakin samaan suuntaan eli ylöspäin. Tuollainen kaksoiskattila maksaa lähes saman kuin Atmoksen tai Vedan OK-talokäyttöön tarkoitettu puukattila ja ne ovat puulämmityksessä niin tehossa kuin käytön vähätöisyydessä kuin eri vuosisadalta, lisäksi puuta kuluu huomattavasti vähemmän

Sähkömiehen työmäärä kattilan vaihdossa oli ainakin minun rempassa aika vähäinen. Ittellä oli lähtökohtana 30 vuotta palvellut Jämä junior 2K kattila vapaakierrolla ja levystä tehty reilun 2 m3 varaaja.
Nuo kun vaihdoin 35+ ja ovaalivaraajaan niin tarvis vetää kattilan termostaatin kautta latauspumpulle 240V syöttö ja kytkeä uudella piuhalla kiertovesipumppu vanhaan kytkimeen. Samasta kytkimestä rosvosin syötön Oumanin säätöboksille. Varaajan sähkövastukselle olis pitänyt vetää tosin samalla syöttö mittaritaululle, mutta ei ole tullut vielä sitä tehtyä. Onhan tuosta remontista vasta 2,5 vuotta. 
Ja ite tein kytkennät kun on koulutus, mut sähkötöiden määrä ei ollut montaa tuntia tuossa urakassa.

Putkimies teki semmoset 30 tuntia hommia, urakkana oli pannuhuoneen putket + pikkusen käyttövesi- ja lattialämmitysputkiasennuksia ja vesikaivon paisuntasäiliön uusiminen. Paljon säästi hänen aikaansa kun sain konsultaatiota ja tein itse paljon valmistelevia toimenpiteitä kuten purkamiset ja muoviputkien ja jakotukkien asennukset ym. yksinkertaiset hommat.

Itsellä on lähtökohtana juurikin sama, eli Jämä 2K, mutta ilman varaajaa. Voisihan sitä asennusta itse jelppiä, eli kirveellä pannun kylkeen, ja rälläkällä putket poikki, vai onko se mimmonen talkoo entisen pannun irrotus, onnistuukohan tämmöseltä homer simpsonilta? 

Itsellä on lähtökohtana juurikin sama, eli Jämä 2K, mutta ilman varaajaa. Voisihan sitä asennusta itse jelppiä, eli kirveellä pannun kylkeen, ja rälläkällä putket poikki, vai onko se mimmonen talkoo entisen pannun irrotus, onnistuukohan tämmöseltä homer simpsonilta? 

Muutama vuosi sitten, kun vaihdettiin pannu asuinrakennukseen purettiin itse vanha Jämä pois ja laitettiin uusi Arimaxi tilalle. Putkimies vain kytki putket. Ei se nyt mikään amerikantemppu ole vanhaa pois purkaa, kun vähän katsoo mistä kohtaa putket katkaisee. Putkimiestä kannattaa tosin käyttää paikalla ja sopia asia ennenkuin tekee mitään.

Sähkövastukset siinä voi olla kinkkisempi homma, kun valmiiksi kyrvähtäneet sulakkeet taulussa, ja käyttöboikotissa.  Sen verta pelottavan näköstä kaapelia, että tottumattoman näppilöissä kiharat suoristuu varmasti.

Ainahan sitä purkaa osaa, mut maltti siinäkin säilytettävä. Entinen kattila lähti paikoiltaan kun rälläköi vaan putket senverran poikki että ne sai ruuvattua irti yhteistä. Se entinen kattila saattaa hyvinkin tulla vielä käyttöön. Lisähankaluutena hommassa oli että käyttövesiputket piti jättää paikalleen, koska taloon tuli vesisyöttö pannuhuoneen kautta.
Levymallinen varaaja oli hiukan kinkkinen tapaus, se piti pistää liiterin puolella kahtia rälläkällä jotta se mahtui ovesta. Uusi ovaalivaraaja meni kyllä samasta oviaukosta sisään kun otti karmit pois.

Ennen uuden kattilan asennusta oli hiukan jumppaa, vanha pannuhuoneen lattia piti purkaa kokonaan jotta sai uudet vesiputket suojaputkineen asennettua eristeiden ja uuden lattiapinnan alle. Uudelle lattialle sitten varaaja ja kattila ja senjälkeen seinänrakennus liiteripuolen ja kattilahuoneen väliin. Putkimiehen kanssa kun vaan suunnitteli riittävän tarkasti putkien paikat ja asennusjärjestyksen niin ihan hyvin se pannuhuoneen rakennus onnistui.

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 06.02.11 - klo:10:57

Oma jämä on jostain 70:luvulta.   Mitään vikaa ei ole ainakaan vielä havaittavissa, eikä palotarkastajat ja nokisutarit ole löytäneet mitään syöpymiä. Eläkkeelle pitäisi päästää, mutta ei tuo oiken hyvältä kuulosta, noiden nykykattiloiden kestävyys.

Ostat sitten sen halvan Atmoksen, jos se kestää 10 vuotta, niin seuraavalla kerralla ei tarvi muuta kuin ostaa uusi kattila vanhan paikalle,  niin selviää vain sen kattilan hinnalla, ja jos ostaa samanlaisen kattilan kuin vanha oli, niin asennuksenkin osaa varmasti tehdä itse.

Tuo atmos kiinnostaisi kanssa, mutta epäilyttää osaako suomalainen jälleenmyyjä asiansa, auttaa asennuksessa jne. Käsittääkseni aika pientä ollut myynti, vaikka laitteet on todella laadukkaat.
http://www.atmos.cz/english/
Ei mikään nyrkkipaja todellakaan.

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 06.02.11 - klo:17:27

Itsellä on lähtökohtana juurikin sama, eli Jämä 2K, mutta ilman varaajaa. Voisihan sitä asennusta itse jelppiä, eli kirveellä pannun kylkeen, ja rälläkällä putket poikki, vai onko se mimmonen talkoo entisen pannun irrotus, onnistuukohan tämmöseltä homer simpsonilta? 

Muutama vuosi sitten, kun vaihdettiin pannu asuinrakennukseen purettiin itse vanha Jämä pois ja laitettiin uusi Arimaxi tilalle. Putkimies vain kytki putket. Ei se nyt mikään amerikantemppu ole vanhaa pois purkaa, kun vähän katsoo mistä kohtaa putket katkaisee. Putkimiestä kannattaa tosin käyttää paikalla ja sopia asia ennenkuin tekee mitään.

Sama homma meillä ja noin tehtiin kans paitti et lämpökeskus on navetalla. Putkimies kävi ensin sulkemassa kattilan paisunnan linjan (että saatiin pysymään verkostossa vesi, kun käytettiin varalämmitystä eli asuinrivin öljykattilaa) ja zoomailemassa mistä mitäkin puretaan. Heivattiin sitten itse vanha kattila pois ja uusi tilalle. Putkimies ahkeroi pari päivää ja kieputti sinne muutaman metrin uutta putkea kun kaikki oli eri paikassa kuin vanhassa kattilassa. Sähkötöitä ei ollu ku latauspumpun termostaatin kytkentä, syöttö oli vanhastaan jo valmiina.

Uutta piippua sitten odoteltiinkin kuukausi. Niin, meidän remontti ei ollut suunniteltu vaan alkoi siitä, kun uudenvuodenpäiväaamuna vesi juoksi kattilaan.

Tuo veda näyttäisi leveytensä puolesta mahtuvan ovista ilman lekaa. Harkinnan arvoinen vaihtoehto.
Mutta  mites ala-talkkarin veto kattilat? Onko ne yhtä huonoja , kun kyseisen merkkiset peltokoneet?
Kyllä nuo Ala-Talkkarin pannut ihan kestäviä on, naapurin pajan nurkassa on varmaankin 30 vuotta vanha veto-kattila. No jos sitten vertaa Veda 35 M Vs. Tuo Veto-kattila(joka on tänä päivänä kait lähes samanlainen). AT:ssa puun pituus vain 33 cm ja ergonomia(puun lisäykset ja nuohous) on huonommalla tasolla ja  sauhua tulee sisään puita lisätessä. Hinnaltaan Veto on halpa, taitaapa olla toista tonnia halvempi kuin Veda.
Kun tuota pannun sisäänvientiä suunnittelee, niin on otettava huomioon muutakin kuin oven leveys. Usein tie pannuhuoneeseen ei ole suora ja käännökset voivat olla aika kinkkiset. Meikäläinen kun Vedaa kahden kaverini kanssa alakerran pannuhuoneeseen raijasi, niin siinä ja siinä oli, että mutkista päästiin läpi, ovet kyllä olivat tarpeeksi suuria. Me asensimme Vedan nelipyöräisen nk. rullakon päälle ja se selässä  Veda meni betonilattialla kuin tyhjää vain ja kääntely oli helppoa, voi suositella, on sitten kattila minkämerkkinen hyvänsä. Rappusille asensimme päälle lankut ja kun oli sopivasti yläpäässä ikkuna kohdalla, niin siitä jarrutusköysi ulos ja traktorin etuvetopisteeseen kiinni, sitten vaan hitaasti ajoi traktoria ikkunaa kohti ja ei mennyt pannu pikahissillä rappusia alas.
Pannuhankinnoissa kannattaa aina susia kotimasia valmistajia, kyllä on esim. varaosahuolto paremmalla tasolla. Hyötysuhtesiin voi aina tujoitella, mutta kokemuksesta voin sanoa, että hyötysuhde on täysin eri, jos pannu on viimesen päälle putsattu noesta tai sitten  poltettu muutama pesällinen puita. Meillä maa- ja metsätalousyrittäjillä ainakin on polttopuu sen hintaista, että 2-3 % hyötysuhdeero ei rahassa merkitse vuostasolla ehkä yhtä kossupullon hintaa.