Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Juba - 03.03.09 - klo:15:00
-
Eli kysymys kuuluu,Veda 50 vai Arimax 35+? Tällä hetkellä itellä käytössä Arimaxin 240 ja sillä pelillä on todella ollu työllistävä vaikutus jo 20v :P
Arimaxeja 35:sia tuntuu olevan "kaikilla"mutta toi Veda on kait harvinaisempi tapaus. ::)
Kertokaapas molemmista kokemuksia varsinki tosta Vedasta jos teillä sattuu olemaan.
-
mulla on ollut arimaxin 520 pannu käytössä viisi vuotta, ennen oli vanha weda, johon verrattuna arimaxi on ylivoimaisesti parempi. Toki ovat mallit niin paljon uudistuneet että tiedäppä sitten onko weda nykyään niin paljon parempi.
-
-93 vuodesta ollu Arimax 35.Klapien tekeminen ja mättäminen pannuun kyllä työllistää,samalla kyllä palaa kaikki roskat jotka
ylipäätään palaa.Kestävää tekoa tuntuu olevan.Varaaja on 3m
Muutaman kiehuttamisen jälkeen on kvp:n ohjaus muutettu
käsikäytöllä on/off tyyppiseksi.Muita sähköisiä ohjauksia ei ole.
-
meillä ollu kespes -05 asti ja oon tykänny. kaikki palaa klapeista aumamuoveihin..
-
...kaikki palaa klapeista aumamuoveihin..
Näin on meillä palanut 2 vuotta Arimax 60:ssä. Joskus saattaa paalimuoviakin pudota pesään. Hienosti toimii, vajaan 3 m3 varaaja on. Klapilogistiikassa on vielä parantamisen varaa.
Ainoa mikä on tekemättä (vieläkin) on akkuvarakäynti latauspumpulle - kerran oli sähkökatko kun ei oltu kotona ja sen verran oli valkeaa pesässä että kiehuihan se...säätimet, termostaatit ym. sälää hajos runsaan 500 euron edestä >:( (en muista korvasiko vakuutus tätä vahinkoa)
Vakiputkimies kun sen laittoi niin sanoi, että laitetaan vaan heti erillinen "kunnon" termostaatti latauspumpulle - oli sitä mieltä, että kattilan omalla ei oo siinä asiassa mitään virkaa!
-
Minulla tuli aritermin 35+ kesällä. Se meinas keittää tuossa taannoin kun unohin kääntää latauspumpun huoltokytkimestä päälle. Tähän tuli asennettua jäähdytysventtiili omalla termostaattiohjauksella joka kierrättää kylmää vettä lämmitysvastuksessa. Hyvin tuo toimi ainakin tähän hätään, tosin jos oikia sähkökatko sattuu, niin tuskin se vesipumppukaan sitten pyörii ja tuuttaa vettä kattilaan...
Ihan tehokas kattila se on, kanavien nuohoamisen se vaatii kerran parissa viikossa viimeistään, ei paha rasti jos lämpimänä pystyy tekemään. Puita pitää käydä hieman hämmentelemässä lämmityksen aikana. Tosin puutkin on vähä pitkähköjä kun ovat vanhaa varastoa. Havupuusta kattila erottaa tervaa välillä aika tehokkaastikin, tervaa valuu joskus luukusta ulos asti.
Muoveja en ole uskaltanut polttaa kuin roskapussit hiilloksella ja ohikiertopelti päällä. Aika ikävää nuohottavaa kovaa karstaa kertyy kanavien pintoihin jos lämmityksen aikana polttaa enemmälti muovitavaraa.
Viime kesän lopulla Jäspikin kai esitteli jotain uusia alapalokattilamalleja, paperitietojen perusteella ihan kiinnostavia olivat. Tosin aritem oli jo paikallaan kun esitteet tulivat.
-
... Puita pitää käydä hieman hämmentelemässä lämmityksen aikana. Tosin puutkin on vähä pitkähköjä kun ovat vanhaa varastoa. Havupuusta kattila erottaa tervaa välillä aika tehokkaastikin, tervaa valuu joskus luukusta ulos asti....
Tähän pari kommenttia eli juu, puut holvaavat jos ovat sekä pitkiä että paksuja = menevät linkkuun ja jäävät kantamaan --> valkea loppuu. Säädin viime keväänä pilkekonetta lyhyemmälle tän takia. 45 cm on aika optimi, lyhyempää (33 cm) on aika turhauttavaa lappaa kattilaan. Se on vähän se sama tunne kuin sämpylää heittelis porttikonkiin... (eiku se olikin joku muu juttu :) ). Tervalla on tuhkalaatikko välillä liimaantunut kiinni...sais kyl olla isompi tuhkatila - näin talvikautena se on kolme neljä päivää kun pitää tuhkat lappaa pois. Lämmitys meillä nyt aamuin illoin eipä tosin oo paljoa pakkastakaan.
Muoveja en ole uskaltanut polttaa kuin roskapussit hiilloksella ja ohikiertopelti päällä. Aika ikävää nuohottavaa kovaa karstaa kertyy kanavien pintoihin jos lämmityksen aikana polttaa enemmälti muovitavaraa....
Ja tuosta muovista vielä että runsaasti puuta vähän muovia kerrallaan. Yleensä laitan puolilleen puita, vähän muovia ja päälle taas puita. Kuumaan pesään tietysti vois kans laittaa vaan kun 3/4 vuodesta ei tarvi polttaa kuin pesällinen kerrallaan.
-
mie lyön ensin alkutulet kattilaan ja sit muovia varastopesän täyteen. tunnin parin päästä sit uudelleen täyteen puilla. parhaiten muovi palaa ku varaajan antaa ensin kylmetä jonnekki 40-50 asteeseen.
-
Rankakasan peittomuovit kannattaa jättää hakekoneen ruoaksi,
turhaa hommaa kelata niitä pois.
Viimmekesänä ku haketettiin niin hienosti suikaletta tuli muoviista,
lämpöarvoa lisää eikä savuta pikku suikaleina hakkeen seassa ::)
-
Rankakasan peittomuovit kannattaa jättää hakekoneen ruoaksi,
turhaa hommaa kelata niitä pois.
Viimmekesänä ku haketettiin niin hienosti suikaletta tuli muoviista,
lämpöarvoa lisää eikä savuta pikku suikaleina hakkeen seassa ::)
onnistuiskohan käärintä kalvolla tuo homma.. siis paalimuovit lämmöksi ::)
-
Rankakasan peittomuovit kannattaa jättää hakekoneen ruoaksi,
turhaa hommaa kelata niitä pois.
Viimmekesänä ku haketettiin niin hienosti suikaletta tuli muoviista,
lämpöarvoa lisää eikä savuta pikku suikaleina hakkeen seassa ::)
onnistuiskohan käärintä kalvolla tuo homma.. siis paalimuovit lämmöksi ::)
rankojen seassa hakettamalla isolla hakkurilla varmaan onnistuis..
-
Rankakasan peittomuovit kannattaa jättää hakekoneen ruoaksi,
turhaa hommaa kelata niitä pois.
Viimmekesänä ku haketettiin niin hienosti suikaletta tuli muoviista,
lämpöarvoa lisää eikä savuta pikku suikaleina hakkeen seassa ::)
onnistuiskohan käärintä kalvolla tuo homma.. siis paalimuovit lämmöksi ::)
rankojen seassa hakettamalla isolla hakkurilla varmaan onnistuis..
pitääpäs kokeilla.. ilmoittelen jos/kun onnistuu ;D ;D
-
Eli puiden pituudesta arimax 35 ssa; onko puolen metrin puut liian pitkiä? Olis vaan ko. pannu tarjolla kohtuu pyynnillä
-
Eli puiden pituudesta arimax 35 ssa; onko puolen metrin puut liian pitkiä? Olis vaan ko. pannu tarjolla kohtuu pyynnillä
Mun mielestä se 35 on vaan matalampi verrattuna 60 - varastopesän leveys lienee sama ja puolimetrinen on ihan ok - edellyttäen, että ei oo 15-20 cm paksua halkoa...
-
Rankakasan peittomuovit kannattaa jättää hakekoneen ruoaksi,
turhaa hommaa kelata niitä pois.
Viimmekesänä ku haketettiin niin hienosti suikaletta tuli muoviista,
lämpöarvoa lisää eikä savuta pikku suikaleina hakkeen seassa ::)
onnistuiskohan käärintä kalvolla tuo homma.. siis paalimuovit lämmöksi ::)
rankojen seassa hakettamalla isolla hakkurilla varmaan onnistuis..
Paalimuovi aika sitkeää. Kokeiltu on... Että pieniä riekaleita ensin ja kuunnellaan jääkö räpättämään...
-
Saakos noita palamaan loppuunkaan, jämän kattila ollu 30 vuotta. Huononeeko noissa hyötysyhde ajan myötä?
-
Saakos noita palamaan loppuunkaan, jämän kattila ollu 30 vuotta.
Nää vanhat taitaa olla ikuisia. Meillä Sampsa on ollut 25 vuotta.
-
Mitenkä työ uskallatte auma/paalimuoveja polttaa kattiloissanne :o eikös ne nokee koko systeemin piloille?
-
Saakos noita palamaan loppuunkaan, jämän kattila ollu 30 vuotta. Huononeeko noissa hyötysyhde ajan myötä?
kyllä polttoaineen kulutus väheni 1/3 kun vaihdettiin kattila uuteen suosittelen vaihtaan kattilan ennen kuin se on loppu. Säästää paljon energiaa.
-
Puolimetrinen klapi menee hyvin arimaxissa, mut pari senttiä päälle niin jo alkaa holvaamaan. Mieluummin välillä 45-50. Ja suht ohutta saa puu olla, nykyinen kattila ei hyödy paksuista halkopuista niinkuin entinen alapalokattila.
Itseäni hirvitti se kova karsta mitä muovonpolton jälkeen irtosi savukanavia nuohotessa, paalimuovit poltan nykyisin ihan suosiolla pajan uunissa ja talousroskat tosiaan ohikierto päällä hiilloksella. Se pieni energiamäärä mikä siinä menee hukkaan on mielestäni pienempi paha kuin hyötysuhteen lasku kanavien karstoittumisen takia.
Täälläpäin eräs huolestunut kävi talvella kyselemässä oliko meidän entinen 31 vuotias jämä junior2 kattila ilmeillyt vuotamisesta, hänen tietoonsa oli tullut tältä talvelta kaksi n. 30 vuotiasta jämän alapalokattilaa jotka olivat alkaneet vuotamaan ja ne oli jouduttu vaihtamaan. itselläänkin samanmoinen laitos oli ja oli alkanut pelottamaan että joko tänä talvena joutuu vaihtohommiin.
Kattilaa vaihtaessa oli sellainen ajatus että pääsisi lämmityksessä puolta pienemmällä vaivalla ja puumäärällä. Ihan puolta vähempää ei puuta kulu, mutta lämmitys vain joka toinen päivä onnistuu. Eikä vaadi kuin pienen lisätäytön yhden pesällisen lisäksi.
-
Minulla on Veda 35:n ollut käytössä nyt kohta 3 vuotta. Ihan olen ollut tyytyväinen, tehoa todella löytyy ja työmäärä entiseen kaksoipesäkattilaan verratuna on murto-osa. Tulet pesään ja seuraava lisäys, jos tarpeen, on 3-4 tunnin päästä. Savukaasu lämpötila on siinä 200 asteen kieppeillä, joten hyötysuhde ihan kohdallaan, puun kulutus vähentynyt varmaankin 30%. Ei arka puun pituudelle, pisimmillään menee 65 senttinen ja kooltaan saa olla aika krouvia, siis isompikin puu vain keskeltä halki.Puhdistus helppoa, kahden viikon välein vie aikaa ehkä 5-10 minuuttia ja tuubeissa on vain helposti harjalla irroavaa lentotuhkaa ainakin koivua polttaessa.
Omassani on varaajan ja kattilan välissä laddomat ja pannun päälle olen asentanut normaalin poltintermostaatin, joka katkasee puhaltimelta virran, kun kattilan lämpötila nousee säädettyyn arvoon eli noin 90 asteeseen. Kun kattilan lämpötila alenee 4-5 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään. Normaalisti puhallin sammuu, kun savukaasujen lämpötila alenee säädettyyn(minula noin 50 astetta) eli kun puut pesässä ovat palaneet loppuun.
Eli voin nyt tehdä vaikkapa illalla nukkumaan menessä tulet ja aamulla puhallin on sammunut ja lyönyt "pellit" kiinni.Jos sitten aamulla heti pistää puut pesään ja puhaltimen päälle, niin puut syttyvät kyllä ilman sytykkeitä ja tuliktikkuja. Ergonomisesti helppo täyttää ja puhdistaa, eikä pölläyttele savuja sisään puita lisätessä, koskapa systeemissä on ohituspelli. Ainoa kuluva osa on arinataso ja keskellä oleva arinakivi, jotka minulla nyt ovat kestäneet jo kolme vuotta ja vielä menettelee, vaikka on jo kulumisen merkkejä. kuumuus siellä arinakivellä on kait lähes 1000 astetta, joten ei mikään ihme.Että voin ihan suositella, myös työn laatu on korkea ja hintakin on kilpailukykyinen.
-
Tämähän on mielenkiintoinen keskustelu, itsekin miettinyt kaikenlaisia vaihtoehtoja, nykyinen 240 Arimax kestäisi vielä varmasti vuosikausia mutta tuntuu olevan enempi tarkoitettu puitten polttamiseen kuin puilla lämmittämiseen..:)
-
Kyllä minäkin vähitellen kypsyin lämmittämiseen Jäspin kaksoispesäkattilalla, puupuoli yläpaloista tyyppiä. Vähintään tunnin välein sai käydä lisäämssä puita ja kovalla pakksella teho alkoi loppuakesken, koskapa kuution varaajan täyteen saamiseen sai lämmittää koko illan ja aamulla nousta ylös aikasin, kun varaus loppui. piipuhan nuo tietenkin vaativat sellaset 5-6 metriä ja hormikokoa, jotta vetoa riittää.Ei minun jäspi-kattilani ollut edes finaalissa, vain noin 15 vuotta vanha, mutta en viitsinyt enää toista mokomaa sitä pannuhuoneessa katsella.
-
Sanokaapa viisaammat/ kokeneemmat onko ala- vai yläpalokattila parempi? Kummassako pääsee vähemmällä työllä ja puulla? Nykyinen kattila jäspin yläpalokattila 20kw 18 vuotta vanha. Joutuu lämmittämään aamuin illoin varaaja 2000 litraa, lämmitettävä ala 140m2. Puuta menee 30-40 mottia vuodessa. On alkanut pelottamaan että millon kattila posahtaa ::)
-
Sanokaapa viisaammat/ kokeneemmat onko ala- vai yläpalokattila parempi? Kummassako pääsee vähemmällä työllä ja puulla? Nykyinen kattila jäspin yläpalokattila 20kw 18 vuotta vanha. Joutuu lämmittämään aamuin illoin varaaja 2000 litraa, lämmitettävä ala 140m2. Puuta menee 30-40 mottia vuodessa. On alkanut pelottamaan että millon kattila posahtaa ::)
*** Alapalo on huomattavasti helppohoitoisempi kuin yläpaloinen, lisäksi hyötysuhde parempi. Alapalo vaati hyvävetoisen piipun että pelaa hyvin.
Mulla on ollut jämän 40 kw yläpaloinen noin 8 vuotta käytössä ja tarkoitus olis vaihtaa lähivuosina alapalokattilaan, että sais tuon lämmityksen helpommaksi ::) Jos on kovia pakkasia niin tuota jämää saa päivystää 10-12 h/vrk ja puolentunnin välein puunlisäys :P
-
Mitenkä työ uskallatte auma/paalimuoveja polttaa kattiloissanne :o eikös ne nokee koko systeemin piloille?
"määrä myrkyn tekee"?? Itsellä paalimuovia vain satunnaisesti; yhden paalin muovista kun kietaisee "klapin" ja laittaa alapalokattilaan päällimmäiseksi, niin en ole huomannut mitään sivuvaikutuksia. Ymmärtääkseni kuumuus sulattelee sitä hiljalleen siihen kuumaan hiillokseen, jolloin kerralla ei hyökkää liiallista määrää sitä muovia, vaan palaa puhtaasti puun siivellä. Näin ajattelen teoriassa eikä käytäntö ole vielä onnistunut romuttamaan sitä.
Tällaisilla määrillä ei tietysti mitään mahdottomia poltella, 300-400 paalin muovit vuodessa. En ole kokeillut toisen paalin muoveja samalla kertaa, ehkä sekään ei olisi liikaa?
Petri
-
Vedassa kun muovi heittää pesään noin tunnin päästä tulenteosta, niin eipä juuri piipun päästä huomaa, mitä poltetaan eikä kattila pikeenny. Tuolla hetkellä uunissa on vähintään 30 senttiä vahva hiiloksen lailla hehkuva klapikasa ja savukaasut pakotetaan tuon hiiloskerroksen läpi alakautta palotilaan ja siellä arinakiven aukossa lämpötila lähentelee 1000 astetta, joten taatusti palavat myös vahingolliset partillelit.Itselläni ei paalimuoveja tule, mutta kaikki talouden pakkausjätteet kyllä muuttuvat energiaksi. Alhainen lämpötila sen pannun pikeenyttää, kun lämmöt huipussaan, niin eipä pikenny.
-
Teinpä ratkaisun ja hujautin kaupat Arimax 35+:sta uus malli näyttää olevan iha eri peli kuin se vanha 35:nen,painooki liki parisataa kiloo enempi!
Saas nyt nähä helepottuuko lämmittäminen vai ei ::)
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
-
Mitä mieltä ollaan alapalokattilan varastopesän materiaalista - hapon kestävä voiko ei?
Omaa pannua tervasin klpilla 10v kunnes siirryin stokeriin ja palaturpeeseen, kauppias kertoi palaturvetta polttavan stokerin vaativan haponkestävän palotilan, kuten myös klapi alapalokattila.
-
Enekan 60 kw alapaloinen kattila ollu käytössä yli 20 v. Varastopesän materiaali jotain Corten A:ta. Toisioilmaputki vaihdettu kerran ja arina muutaman kerran. Ei voi pahasti moittia. Kolmen kuution varaajaa latailee ja kerran päivässä kun tekee tulet niin lämpöä riittää talvipakkasillakin.
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
-
No aikalailla siten on ohjehinnassa ilmaa, eikös OVH ole 4400 euroa.
Tuosta varastopesän materiaalista. Jos poltetaan esim. haketta alapalokattilassa, mikä myös onnistuu, niin pitää olla varastosiilon haponkestävää, muuten syöpyy puhki muutamassa vuodessa.
-
Varastopesä aina happoterästä.Kannattaa vaihtaa kattila ajoissa ettei käy niin kuin meillä kattila oli 23 vuotta vanha kun eräänä aamuna kun tulin lämpärin kautta tupaan navetan jälkeen niin tuhkatila oli täynnä vettä no ei muuta kuin reijän kahteluun mutta sitä ei voinut hitsata ja niinpä liimasin sen araldiittiliimalla ja sähkövastukset päälle sillä kurin pärjättiin pakkasviikko -25 c.kunnes saatiin kattila.
Nykyään kattiloiden toimitusaika voi olla jopa 5 viikkoa niin siitä voi jokainen päätellä ja pohtia kannattaako kattila uusia ajoissa.Levykattilan kestoikä on noin 15 -30 vuotta.
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
Arimax 35+ nykyisellään OVH 5700€ eli melkoisesti on hinta noussut parissa vuodessa, ilmeisesti hinnoittelussa otettu huomioon energia-avustukset, mitä nykyään on mahdollista hakea, sinne kattilavalmistajalle siis tuo avustusraha lopulta päätyy, tosin käytännössä kattilan saa varmaankin hiukan alle 5 tonnilla. Tsekkiläinen Atmos DC 40 GS käänteispalokattila on suunnilleen samaa kokoluokkaa Arimaxin kanssa, ja maksaa vain 3400€ suomalaisella maahantuojalla, eli hinnan ero on melkoinen. Suomalaisen kattilan hankintaa perustellaan usein varaosien saatavuudella, Ariterm on kuitenkin Atmoksen tehtaaseen verrattuna nyrkkipaja, ja jos jostakin syystä kattilan maahantuonti loppuu, saa varaosia varmasti tilattua netin kautta helposti Keski-Euroopasta, nykymaailmassa nettiaikakaudella tavara liikkuu helposti ja edullisin rahtikustannuksin nopeasti maasta toiseen.
Eikä Atmos holvaa puita, niin kuin Arimaxin moititaan tekevän.
http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
Arimax 35+ nykyisellään OVH 5700€ eli melkoisesti on hinta noussut parissa vuodessa, ilmeisesti hinnoittelussa otettu huomioon energia-avustukset, mitä nykyään on mahdollista hakea, sinne kattilavalmistajalle siis tuo avustusraha lopulta päätyy, tosin käytännössä kattilan saa varmaankin hiukan alle 5 tonnilla. Tsekkiläinen Atmos DC 40 GS käänteispalokattila on suunnilleen samaa kokoluokkaa Arimaxin kanssa, ja maksaa vain 3400€ suomalaisella maahantuojalla, eli hinnan ero on melkoinen. Suomalaisen kattilan hankintaa perustellaan usein varaosien saatavuudella, Ariterm on kuitenkin Atmoksen tehtaaseen verrattuna nyrkkipaja, ja jos jostakin syystä kattilan maahantuonti loppuu, saa varaosia varmasti tilattua netin kautta helposti Keski-Euroopasta, nykymaailmassa nettiaikakaudella tavara liikkuu helposti ja edullisin rahtikustannuksin nopeasti maasta toiseen.
Eikä Atmos holvaa puita, niin kuin Arimaxin moititaan tekevän.
http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
Arimax 35+ nykyisellään OVH 5700€ eli melkoisesti on hinta noussut parissa vuodessa, ilmeisesti hinnoittelussa otettu huomioon energia-avustukset, mitä nykyään on mahdollista hakea, sinne kattilavalmistajalle siis tuo avustusraha lopulta päätyy, tosin käytännössä kattilan saa varmaankin hiukan alle 5 tonnilla. Tsekkiläinen Atmos DC 40 GS käänteispalokattila on suunnilleen samaa kokoluokkaa Arimaxin kanssa, ja maksaa vain 3400€ suomalaisella maahantuojalla, eli hinnan ero on melkoinen. Suomalaisen kattilan hankintaa perustellaan usein varaosien saatavuudella, Ariterm on kuitenkin Atmoksen tehtaaseen verrattuna nyrkkipaja, ja jos jostakin syystä kattilan maahantuonti loppuu, saa varaosia varmasti tilattua netin kautta helposti Keski-Euroopasta, nykymaailmassa nettiaikakaudella tavara liikkuu helposti ja edullisin rahtikustannuksin nopeasti maasta toiseen.
Eikä Atmos holvaa puita, niin kuin Arimaxin moititaan tekevän.
http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Keraamisia osia on myös Arimaxiassa, kai nekin ennen pitkää pitää vaihtaa.
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
Arimax 35+ nykyisellään OVH 5700€ eli melkoisesti on hinta noussut parissa vuodessa, ilmeisesti hinnoittelussa otettu huomioon energia-avustukset, mitä nykyään on mahdollista hakea, sinne kattilavalmistajalle siis tuo avustusraha lopulta päätyy, tosin käytännössä kattilan saa varmaankin hiukan alle 5 tonnilla. Tsekkiläinen Atmos DC 40 GS käänteispalokattila on suunnilleen samaa kokoluokkaa Arimaxin kanssa, ja maksaa vain 3400€ suomalaisella maahantuojalla, eli hinnan ero on melkoinen. Suomalaisen kattilan hankintaa perustellaan usein varaosien saatavuudella, Ariterm on kuitenkin Atmoksen tehtaaseen verrattuna nyrkkipaja, ja jos jostakin syystä kattilan maahantuonti loppuu, saa varaosia varmasti tilattua netin kautta helposti Keski-Euroopasta, nykymaailmassa nettiaikakaudella tavara liikkuu helposti ja edullisin rahtikustannuksin nopeasti maasta toiseen.
Eikä Atmos holvaa puita, niin kuin Arimaxin moititaan tekevän.
http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Oletko Atmokseen muuten ollut tyytyväinen?
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
Arimax 35+ nykyisellään OVH 5700€ eli melkoisesti on hinta noussut parissa vuodessa, ilmeisesti hinnoittelussa otettu huomioon energia-avustukset, mitä nykyään on mahdollista hakea, sinne kattilavalmistajalle siis tuo avustusraha lopulta päätyy, tosin käytännössä kattilan saa varmaankin hiukan alle 5 tonnilla. Tsekkiläinen Atmos DC 40 GS käänteispalokattila on suunnilleen samaa kokoluokkaa Arimaxin kanssa, ja maksaa vain 3400€ suomalaisella maahantuojalla, eli hinnan ero on melkoinen. Suomalaisen kattilan hankintaa perustellaan usein varaosien saatavuudella, Ariterm on kuitenkin Atmoksen tehtaaseen verrattuna nyrkkipaja, ja jos jostakin syystä kattilan maahantuonti loppuu, saa varaosia varmasti tilattua netin kautta helposti Keski-Euroopasta, nykymaailmassa nettiaikakaudella tavara liikkuu helposti ja edullisin rahtikustannuksin nopeasti maasta toiseen.
Eikä Atmos holvaa puita, niin kuin Arimaxin moititaan tekevän.
http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Oletko Atmokseen muuten ollut tyytyväinen?
Kyllä, esim. koteloidussa nuotiossa...eiku jämä naturessa arinassa pienet reiät palotilaan, tuossa suorakaiteen muotoinen aukko. Latauspumppu paketti Atmoksessa vakio ja eka jonka putkari laittoi paikalleen ja väärinpäin, ei lähtenyt lämpö kattilasta varaajaan päin, sulut kiinni, mutterit auki ja puolen kiekan kääntö, ei tarvinnut paloletkua...lentotuhka menee alareunan konvektiopinnoille, ei tarvii joka lämmitykselle kuitenkaan nuohota. Varaaja 2,5m3
-
Kärsiikö udella tiukkaa hintaa ko. uudelle tuotteelle?
Kärsii kyllä 3400e!
Mistä noin halvalla????
-
Ei se 35+ 2008 vuonna maksanut kuin jotain 3500 euron luokkaa, itellä taitaa olla jotain 60. valmistettu kattila tuota mallia. Siitä katkesi pitkä tiili joka on tulipesän päällä, lähettivät sitten parin päivän kuluttua soitosta uuden, kuidulla vahvistetun version joka on kyllä kestänyt. Kaasupumppunosto täyttöluukulle oli myös susiratkaisu, henki lähti pumpuista reilun vuoden käytön jälkeen.
-
Katselin youtubessa videoita Atmoksesta ja siellä ihan hyvin näki, miten ne keraamiset osat kootaan. Joskinlaista saumaliimalla ne osat yhteen liimattiin, joten miten sitten, käykö purkaminen muuta kuin väkivaltaa käyttäen. Tuolloin vaan joutuu ehkä vaihtamaan myös osia, jotka eivät välttämättä ole edes huonossa kunnossa. Kovimmilla on pesän pohjaelementti, jonka reiän kautta liekki menee palokammioon. Omassa vedssa tuo arinatiili meni vaihtoon hieman yli 4 vuoden käytön jälkeen. Kyllä se koossa oli, muuta mureni lähes käsiin. Lakan betonilla on pussitavarana massaa, josta voi ihan itsekin valaa keraamsia osia. Massa kestää lämpöä muistaakseni noin 1300 astetta.
Atmoksessa on siellä pesän pohjaelementin alla teräslevy, miten se on varsin kovaa kuumuutta kestänyt, onko yhtään "elänyt". Vedassa teräslevy elää melkosesti, mutta kestää sen ajan kuin arinakivikin. Vedassa nuo kaksi kuluvaa osaa ovat aika halpoja ja toimtusaika on pari kolme päivää, tuo on kotimaisen tuotteen yksi etu.
-
Arimax 35 vm 85 käytössä täälläkin.Varaaja 3000l.Saa nähdä milloin laukeaa sitte kattila ??? Mutta kohtuu helppona lämmittämisenä pidän kyllä.Pannuhuoneen yhteydessä palooven takana puuvarasto johon sopii kuukauden puut kuivaan.Kerran päivässä 2 täyttä pesällistä niin pysyy mökki lämpösenä
-
Jämä pitäisi päästää eläkkeelle, tilalle Ariterm 35 ja 2000 litran varaaja. Kattilan ja varaajan hinta tiedossa, mutta hirvittää jos siinä putkisuutari, ja tapsimatti tinaa viikon, niin se on hinta vähintään tuplat. :o Lekalle ja dynamentillekin töitä.
-
Jämä pitäisi päästää eläkkeelle, tilalle Ariterm 35 ja 2000 litran varaaja. Kattilan ja varaajan hinta tiedossa, mutta hirvittää jos siinä putkisuutari, ja tapsimatti tinaa viikon, niin se on hinta vähintään tuplat. :o Lekalle ja dynamentillekin töitä.
Niin...kyllä siihen aika paljon rahaa saa menemään. Meillä neljä vuotta sitten vaihdettiin kattila ja teräspiippu, varaaja jäi entinen. Vajaa kymppitonni meni verollisena muistaakseni. Edellinen kattila oli vain yksitoista vuotta vanha, se vähän lisäsi harmistusta.
-
Arimax 35 vm 85 käytössä täälläkin.Varaaja 3000l.Saa nähdä milloin laukeaa sitte kattila Huh Mutta kohtuu helppona lämmittämisenä pidän kyllä.Pannuhuoneen yhteydessä palooven takana puuvarasto johon sopii kuukauden puut kuivaan.Kerran päivässä 2 täyttä pesällistä niin pysyy mökki lämpösenä
Kaverillani oli tuo 35:n ja kesti vain 13 vuotta, kun meni vesi pesään. Yksi aamu vaan ihmetteli, kun oli tuhkat kostuneet. Lieneekö joku asennusvirhe, tuo paluuveden riittävän korkea lämpötila on A ja O, pahimmillaan voi kattilan märännyttää 3-4 vuodessa, jos ei ole kunnollista systeemiä kattilan ja varaajan välillä. Tämä uusi 35:n hänelle tuli ja savukaasuimurilla, vanha oli ilman. Harrasti kyllä vanhalla kattilalla nk. kytypolttoa. Oli suuret pinta-alat lämmitettävänä ja varaaja hieman alimittainen. Kun ei viitsinyt yöllä lisill puita, niin pisti illalla kattilaan tulen pienemmällä vedolla, jotta pääsi yli yön, lieneekö siinä yksi syy nopeaan syöpymiseen.
-
Oma jämä on jostain 70:luvulta. :o Mitään vikaa ei ole ainakaan vielä havaittavissa, eikä palotarkastajat ja nokisutarit ole löytäneet mitään syöpymiä. Eläkkeelle pitäisi päästää, mutta ei tuo oiken hyvältä kuulosta, noiden nykykattiloiden kestävyys.
-
Oma jämä on jostain 70:luvulta. :o Mitään vikaa ei ole ainakaan vielä havaittavissa, eikä palotarkastajat ja nokisutarit ole löytäneet mitään syöpymiä. Eläkkeelle pitäisi päästää, mutta ei tuo oiken hyvältä kuulosta, noiden nykykattiloiden kestävyys.
Ostat sitten sen halvan Atmoksen, jos se kestää 10 vuotta, niin seuraavalla kerralla ei tarvi muuta kuin ostaa uusi kattila vanhan paikalle, niin selviää vain sen kattilan hinnalla, ja jos ostaa samanlaisen kattilan kuin vanha oli, niin asennuksenkin osaa varmasti tehdä itse.
-
Kyllä nykyaikainenkin kattila oikein käytettynä 25-30 vuotta kestää, mutta kuluvia osia pitää vaihtaa. Kyllä esim. valurauta-arinat ovat aika lyhyrikäsiä, mutta tuo MaasTullisakin markkinoitava soluarina varsin kestävä. Oli sellainen entisessä yläpaloisessa kaksoiskattilassani. Meni se keskeltä hieman notkolle, mutta kun käänsi aina niin oikeni ja kun meni toiseen päin notkolle, niin taas kääntö. Myös tuhkan määrä huomattavasti pienempi, kun tuhka ei pääse suoraan tippumaan, vaan palaa kunnolla jauheeksi solumaisessa pinnassa.
Atmoksen hinta taas perstuu suuriin sarjoihin ja halpaan tsekkiläiseen työvoimaan, kait niissä laatu on ihan hyvällä tasolla. Ja kotimasista ainakin Veda antaa nyt 5 vuoden takuun, joten aika huoletta saa ostaa senkin ja on hieman kalliimpi kuin Atmos.
-
http://www.veda.fi/veda35m.html
Tuo veda näyttäisi leveytensä puolesta mahtuvan ovista ilman lekaa. Harkinnan arvoinen vaihtoehto.
Mutta mites ala-talkkarin veto kattilat? Onko ne yhtä huonoja , kun kyseisen merkkiset peltokoneet? ;D
-
Suosittelen http://www.ariterm.fi/526_ARIMAX_520_JA_520
-
Kyllä ainakin minä olen aika allerginen noille kaksoispesäkattiloille, itse lämmittelin taloa Jäspin Tupla-mallillla 15 vuotta. Se on vähän kuin jakoavain, kaikkeen käy, mutta ei mihinkään hyvin. Puukattila ja varaajaan vastukset varajärjestelmäksi, sähkö ja öljy ovat nyt kokolailla samanhintasia ja hintakehitys kummassakin samaan suuntaan eli ylöspäin. Tuollainen kaksoiskattila maksaa lähes saman kuin Atmoksen tai Vedan OK-talokäyttöön tarkoitettu puukattila ja ne ovat puulämmityksessä niin tehossa kuin käytön vähätöisyydessä kuin eri vuosisadalta, lisäksi puuta kuluu huomattavasti vähemmän
-
Sähkömiehen työmäärä kattilan vaihdossa oli ainakin minun rempassa aika vähäinen. Ittellä oli lähtökohtana 30 vuotta palvellut Jämä junior 2K kattila vapaakierrolla ja levystä tehty reilun 2 m3 varaaja.
Nuo kun vaihdoin 35+ ja ovaalivaraajaan niin tarvis vetää kattilan termostaatin kautta latauspumpulle 240V syöttö ja kytkeä uudella piuhalla kiertovesipumppu vanhaan kytkimeen. Samasta kytkimestä rosvosin syötön Oumanin säätöboksille. Varaajan sähkövastukselle olis pitänyt vetää tosin samalla syöttö mittaritaululle, mutta ei ole tullut vielä sitä tehtyä. Onhan tuosta remontista vasta 2,5 vuotta. :)
Ja ite tein kytkennät kun on koulutus, mut sähkötöiden määrä ei ollut montaa tuntia tuossa urakassa.
Putkimies teki semmoset 30 tuntia hommia, urakkana oli pannuhuoneen putket + pikkusen käyttövesi- ja lattialämmitysputkiasennuksia ja vesikaivon paisuntasäiliön uusiminen. Paljon säästi hänen aikaansa kun sain konsultaatiota ja tein itse paljon valmistelevia toimenpiteitä kuten purkamiset ja muoviputkien ja jakotukkien asennukset ym. yksinkertaiset hommat.
-
Itsellä on lähtökohtana juurikin sama, eli Jämä 2K, mutta ilman varaajaa. Voisihan sitä asennusta itse jelppiä, eli kirveellä pannun kylkeen, ja rälläkällä putket poikki, vai onko se mimmonen talkoo entisen pannun irrotus, onnistuukohan tämmöseltä homer simpsonilta? ???
-
Itsellä on lähtökohtana juurikin sama, eli Jämä 2K, mutta ilman varaajaa. Voisihan sitä asennusta itse jelppiä, eli kirveellä pannun kylkeen, ja rälläkällä putket poikki, vai onko se mimmonen talkoo entisen pannun irrotus, onnistuukohan tämmöseltä homer simpsonilta? ???
Muutama vuosi sitten, kun vaihdettiin pannu asuinrakennukseen purettiin itse vanha Jämä pois ja laitettiin uusi Arimaxi tilalle. Putkimies vain kytki putket. Ei se nyt mikään amerikantemppu ole vanhaa pois purkaa, kun vähän katsoo mistä kohtaa putket katkaisee. Putkimiestä kannattaa tosin käyttää paikalla ja sopia asia ennenkuin tekee mitään.
-
Sähkövastukset siinä voi olla kinkkisempi homma, kun valmiiksi kyrvähtäneet sulakkeet taulussa, ja käyttöboikotissa. :( Sen verta pelottavan näköstä kaapelia, että tottumattoman näppilöissä kiharat suoristuu varmasti.
-
Ainahan sitä purkaa osaa, mut maltti siinäkin säilytettävä. Entinen kattila lähti paikoiltaan kun rälläköi vaan putket senverran poikki että ne sai ruuvattua irti yhteistä. Se entinen kattila saattaa hyvinkin tulla vielä käyttöön. Lisähankaluutena hommassa oli että käyttövesiputket piti jättää paikalleen, koska taloon tuli vesisyöttö pannuhuoneen kautta.
Levymallinen varaaja oli hiukan kinkkinen tapaus, se piti pistää liiterin puolella kahtia rälläkällä jotta se mahtui ovesta. Uusi ovaalivaraaja meni kyllä samasta oviaukosta sisään kun otti karmit pois.
Ennen uuden kattilan asennusta oli hiukan jumppaa, vanha pannuhuoneen lattia piti purkaa kokonaan jotta sai uudet vesiputket suojaputkineen asennettua eristeiden ja uuden lattiapinnan alle. Uudelle lattialle sitten varaaja ja kattila ja senjälkeen seinänrakennus liiteripuolen ja kattilahuoneen väliin. Putkimiehen kanssa kun vaan suunnitteli riittävän tarkasti putkien paikat ja asennusjärjestyksen niin ihan hyvin se pannuhuoneen rakennus onnistui.
-
Oma jämä on jostain 70:luvulta. :o Mitään vikaa ei ole ainakaan vielä havaittavissa, eikä palotarkastajat ja nokisutarit ole löytäneet mitään syöpymiä. Eläkkeelle pitäisi päästää, mutta ei tuo oiken hyvältä kuulosta, noiden nykykattiloiden kestävyys.
Ostat sitten sen halvan Atmoksen, jos se kestää 10 vuotta, niin seuraavalla kerralla ei tarvi muuta kuin ostaa uusi kattila vanhan paikalle, niin selviää vain sen kattilan hinnalla, ja jos ostaa samanlaisen kattilan kuin vanha oli, niin asennuksenkin osaa varmasti tehdä itse.
Tuo atmos kiinnostaisi kanssa, mutta epäilyttää osaako suomalainen jälleenmyyjä asiansa, auttaa asennuksessa jne. Käsittääkseni aika pientä ollut myynti, vaikka laitteet on todella laadukkaat.
http://www.atmos.cz/english/
Ei mikään nyrkkipaja todellakaan.
-
Itsellä on lähtökohtana juurikin sama, eli Jämä 2K, mutta ilman varaajaa. Voisihan sitä asennusta itse jelppiä, eli kirveellä pannun kylkeen, ja rälläkällä putket poikki, vai onko se mimmonen talkoo entisen pannun irrotus, onnistuukohan tämmöseltä homer simpsonilta? ???
Muutama vuosi sitten, kun vaihdettiin pannu asuinrakennukseen purettiin itse vanha Jämä pois ja laitettiin uusi Arimaxi tilalle. Putkimies vain kytki putket. Ei se nyt mikään amerikantemppu ole vanhaa pois purkaa, kun vähän katsoo mistä kohtaa putket katkaisee. Putkimiestä kannattaa tosin käyttää paikalla ja sopia asia ennenkuin tekee mitään.
Sama homma meillä ja noin tehtiin kans paitti et lämpökeskus on navetalla. Putkimies kävi ensin sulkemassa kattilan paisunnan linjan (että saatiin pysymään verkostossa vesi, kun käytettiin varalämmitystä eli asuinrivin öljykattilaa) ja zoomailemassa mistä mitäkin puretaan. Heivattiin sitten itse vanha kattila pois ja uusi tilalle. Putkimies ahkeroi pari päivää ja kieputti sinne muutaman metrin uutta putkea kun kaikki oli eri paikassa kuin vanhassa kattilassa. Sähkötöitä ei ollu ku latauspumpun termostaatin kytkentä, syöttö oli vanhastaan jo valmiina.
Uutta piippua sitten odoteltiinkin kuukausi. Niin, meidän remontti ei ollut suunniteltu vaan alkoi siitä, kun uudenvuodenpäiväaamuna vesi juoksi kattilaan.
-
Tuo veda näyttäisi leveytensä puolesta mahtuvan ovista ilman lekaa. Harkinnan arvoinen vaihtoehto.
Mutta mites ala-talkkarin veto kattilat? Onko ne yhtä huonoja , kun kyseisen merkkiset peltokoneet?
Kyllä nuo Ala-Talkkarin pannut ihan kestäviä on, naapurin pajan nurkassa on varmaankin 30 vuotta vanha veto-kattila. No jos sitten vertaa Veda 35 M Vs. Tuo Veto-kattila(joka on tänä päivänä kait lähes samanlainen). AT:ssa puun pituus vain 33 cm ja ergonomia(puun lisäykset ja nuohous) on huonommalla tasolla ja sauhua tulee sisään puita lisätessä. Hinnaltaan Veto on halpa, taitaapa olla toista tonnia halvempi kuin Veda.
Kun tuota pannun sisäänvientiä suunnittelee, niin on otettava huomioon muutakin kuin oven leveys. Usein tie pannuhuoneeseen ei ole suora ja käännökset voivat olla aika kinkkiset. Meikäläinen kun Vedaa kahden kaverini kanssa alakerran pannuhuoneeseen raijasi, niin siinä ja siinä oli, että mutkista päästiin läpi, ovet kyllä olivat tarpeeksi suuria. Me asensimme Vedan nelipyöräisen nk. rullakon päälle ja se selässä Veda meni betonilattialla kuin tyhjää vain ja kääntely oli helppoa, voi suositella, on sitten kattila minkämerkkinen hyvänsä. Rappusille asensimme päälle lankut ja kun oli sopivasti yläpäässä ikkuna kohdalla, niin siitä jarrutusköysi ulos ja traktorin etuvetopisteeseen kiinni, sitten vaan hitaasti ajoi traktoria ikkunaa kohti ja ei mennyt pannu pikahissillä rappusia alas.
Pannuhankinnoissa kannattaa aina susia kotimasia valmistajia, kyllä on esim. varaosahuolto paremmalla tasolla. Hyötysuhtesiin voi aina tujoitella, mutta kokemuksesta voin sanoa, että hyötysuhde on täysin eri, jos pannu on viimesen päälle putsattu noesta tai sitten poltettu muutama pesällinen puita. Meillä maa- ja metsätalousyrittäjillä ainakin on polttopuu sen hintaista, että 2-3 % hyötysuhdeero ei rahassa merkitse vuostasolla ehkä yhtä kossupullon hintaa.
-
Äläkää verrakko Arimax 35 mallia ja nykyystä 35+ mallia. Niillä ei oo muuta yhteistä ku osa nimestä.
35:n hyötysuhde on alapalokattilalle tyypillinen noin 65%, kun 35+ menöö yli 90 asteen. Sisäänrakennettu savukaasupuhallin jne.
-
Äläkää verrakko Arimax 35 mallia ja nykyystä 35+ mallia. Niillä ei oo muuta yhteistä ku osa nimestä.
35:n hyötysuhde on alapalokattilalle tyypillinen noin 65%, kun 35+ menöö yli 90 asteen. Sisäänrakennettu savukaasupuhallin jne.
Vedassahan se on puhallin? Tuo imuri vissiin herkempi paskomaan itsensä, kun savun ja noen kanssa tekemisissä?
-
35:n hyötysuhde on alapalokattilalle tyypillinen noin 65%, kun 35+ menöö yli 90 asteen
Kovin on optimistinen tuo 35+:n arvo, jos sanoo, että pyörii lukemissa 78-85 pitkässä juoksussa, niin ollaan oikeilla jäljillä. Vakolan testissä aikoinaan vanha 35:n pääsi arvoon 72%. Tuolloin Jämän Naturea mainostettiin näillä lähes 90% lukemilla, totuus oli 79%.
Vedassa tosiaan on puhallin ja todennäköisesti kestää isältä pojalle, saksalainen laatupuhallin.
-
Äläkää verrakko Arimax 35 mallia ja nykyystä 35+ mallia. Niillä ei oo muuta yhteistä ku osa nimestä.
35:n hyötysuhde on alapalokattilalle tyypillinen noin 65%, kun 35+ menöö yli 90 asteen. Sisäänrakennettu savukaasupuhallin jne.
Vedassahan se on puhallin? Tuo imuri vissiin herkempi paskomaan itsensä, kun savun ja noen kanssa tekemisissä?
Atmoksessa puhallin on siipimutereilla kiinni, helppo ja nopea irroittaa puhdistusta varten.
-
Se tuo puhallin selittää osan hinnannoususta, minulla semmosta ei 2008 mallin 35+:ssa ole, enkä kaipailekaan. Näky tuo uusinkin malli sytytysvideossa savua antavan pannuhuoneeseen vaikka oli savukaasuimuri käytössä.
Ei tuo pahasti hukkaa lämpöä ainakaan piippuun päin. Normaali savukaasujen lämpötila on alle 150 astetta.
Joskus mietin että olis helpoin ylipaineistaa pannuhuone ulkoa ilmaa imevällä puhaltimella jos olis ollut veto-ongelmia. Oiskohan paloviranomaisilla siihen huomauttamista ?
-
Se tuo puhallin selittää osan hinnannoususta, minulla semmosta ei 2008 mallin 35+:ssa ole, enkä kaipailekaan. Näky tuo uusinkin malli sytytysvideossa savua antavan pannuhuoneeseen vaikka oli savukaasuimuri käytössä.
Ei tuo pahasti hukkaa lämpöä ainakaan piippuun päin. Normaali savukaasujen lämpötila on alle 150 astetta.
Joskus mietin että olis helpoin ylipaineistaa pannuhuone ulkoa ilmaa imevällä puhaltimella jos olis ollut veto-ongelmia. Oiskohan paloviranomaisilla siihen huomauttamista ?
Mulla meinaa mielestäni olla noita veto-ongelmia , jopa kattilassa ;D Kerran ääneen tuollaista ideaa, siis pannuhuoneen "ylipaineistamista" ajattelin ja sattui LVI tukkumyyjä kuulemaan . Meinas ottaa rivelistä kiinni , että meinaakko talos polttaa :o Turvallisempi kuulemma on imuri tornin nokassa. Ja siihen se ajatus sitten jäikin ::)
-
Mulla meinaa mielestäni olla noita veto-ongelmia , jopa kattilassa ;D Kerran ääneen tuollaista ideaa, siis pannuhuoneen "ylipaineistamista" ajattelin ja sattui LVI tukkumyyjä kuulemaan . Meinas ottaa rivelistä kiinni , että meinaakko talos polttaa :o Turvallisempi kuulemma on imuri tornin nokassa. Ja siihen se ajatus sitten jäikin ::)
Jos tiilihormi niin fiksua pitää siellä piipussa se alipaine ja imuri sitten sinne piipun nokkaan, teräspiipulla ei tuolla taida olla mitään väliä vaikka olisi ylipainetta hormissa.
-
Mulla meinaa mielestäni olla noita veto-ongelmia , jopa kattilassa ;D Kerran ääneen tuollaista ideaa, siis pannuhuoneen "ylipaineistamista" ajattelin ja sattui LVI tukkumyyjä kuulemaan . Meinas ottaa rivelistä kiinni , että meinaakko talos polttaa :o Turvallisempi kuulemma on imuri tornin nokassa. Ja siihen se ajatus sitten jäikin ::)
Jos tiilihormi niin fiksua pitää siellä piipussa se alipaine ja imuri sitten sinne piipun nokkaan, teräspiipulla ei tuolla taida olla mitään väliä vaikka olisi ylipainetta hormissa.
Ei ehkä teräshormissa ole haittaa, mutta pannuhuoneessa saattaa olla haittaa. Vaikka ei puhuta kuin pölystä ... irti päässeestä valakiasta puhumattakaan ;) Vaikka mihinkäs ne kumpikaan tiiviistä huoneesta pääsee ::)
-
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Mikä oli osilla hinta? Jos et uskalla julkisesti, niin pistä yyveetä. ;D Onkos bentillä atmos pelittänyt?
Oli tarjouskierroksen halvin kattila, tosin hintaerot on ihan muutamia satasia kääntespaloilla, merkistä, ja ostopaikasta riippumatta. Kartellia pukkaa. >:(
-
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Mikä oli osilla hinta? Jos et uskalla julkisesti, niin pistä yyveetä. ;D Onkos bentillä atmos pelittänyt?
Oli tarjouskierroksen halvin kattila, tosin hintaerot on ihan muutamia satasia kääntespaloilla, merkistä, ja ostopaikasta riippumatta. Kartellia pukkaa. >:(
Alapesän palikat bout 300 alvin kans, luukusta levy kans muutamana kimpaleena, tarveharkintaa tarvii suorittaa, arviodun puun kulutuksen lisääntymisen suhteen...tod näk lokakuussa sitten sihtailla tarkemmin...
-
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Mikä oli osilla hinta? Jos et uskalla julkisesti, niin pistä yyveetä. ;D Onkos bentillä atmos pelittänyt?
Oli tarjouskierroksen halvin kattila, tosin hintaerot on ihan muutamia satasia kääntespaloilla, merkistä, ja ostopaikasta riippumatta. Kartellia pukkaa. >:(
Alapesän palikat bout 300 alvin kans, luukusta levy kans muutamana kimpaleena, tarveharkintaa tarvii suorittaa, arviodun puun kulutuksen lisääntymisen suhteen...tod näk lokakuussa sitten sihtailla tarkemmin...
Eli viidessä vuodessa saviosat paskana. :( Onko muuten pelannut? Onko kuinka kranttu puiden suhteen, jos lahoa, tai jos vähän märempää puuta seassa?
-
Varaosia pitäis alkaa Atmokseen tilailla, viidessä vuodessa keramiikat murentuneet melkoisen huonoiksi. Soittelin käpälämäkeen, muutaman viikon toimitusajalla lupasivat.
Mikä oli osilla hinta? Jos et uskalla julkisesti, niin pistä yyveetä. ;D Onkos bentillä atmos pelittänyt?
Oli tarjouskierroksen halvin kattila, tosin hintaerot on ihan muutamia satasia kääntespaloilla, merkistä, ja ostopaikasta riippumatta. Kartellia pukkaa. >:(
Alapesän palikat bout 300 alvin kans, luukusta levy kans muutamana kimpaleena, tarveharkintaa tarvii suorittaa, arviodun puun kulutuksen lisääntymisen suhteen...tod näk lokakuussa sitten sihtailla tarkemmin...
Eli viidessä vuodessa saviosat paskana. :( Onko muuten pelannut? Onko kuinka kranttu puiden suhteen, jos lahoa, tai jos vähän märempää puuta seassa?
Vesi ei pala, eikä ylläpidä palamista...puun pituus aika tärkee, lyhyet lumpit seassa huonontaa palamista tai ainakaan niitä ei saa tiiviisti asteltua pesään, laho ei haittaa, pilke-patulla puut pätkitään, pyöreeks jäävät tyvipätkät menee pienempien seassa ihan sujuvasti.
-
Eli järeämpikin puu menee. Mutta mites onko elektroniikka kattilassa pelannut?
-
Eli järeämpikin puu menee. Mutta mites onko elektroniikka kattilassa pelannut?
Ööö...onko sähkö elektroniikkaa????? Tuossa on poistopuhallin ja kiertovesipumppu elektroniikkaa, joku termari siellä välissä ja pari potikkata lisäks, ovat toimineet ok.
-
Eli järeämpikin puu menee. Mutta mites onko elektroniikka kattilassa pelannut?
Ööö...onko sähkö elektroniikkaa????? Tuossa on poistopuhallin ja kiertovesipumppu elektroniikkaa, joku termari siellä välissä ja pari potikkata lisäks, ovat toimineet ok.
Katsoin vaan juutuupista jonkun atmoksen videon, missä joku äijä nylki johtoa sieltä kun karvaköyttä, se säikäytti. :D Mutta hyvä ettei ole mitään erikoisempaa.
-
Laittakaas suosituksia. Kattilana nyt juuri ulospäin vuotamaan alkanut JaakkoKulta 30kw, hormina 180 mm haponkestävä, asennettu -78. Polttoaineena hake, nyt vaihtoehtoina myös pelletti tai kaura.
Nyt hivenen kaavailtu Palokärkeä kauralle, mahdollisuus myös pellettiin. Pitäs olla melko varmakäyttöinen kun kotoa pois pari viikkoakin syksyin ja keväin.
-
Uuden kattilan haku täälläkin mielessä, kun tuo ikivanha Högfors 20 syö puita aika reippaasti, muutenhan siitä ei loppua saa mitenkään.
Katselin tuota Arimaxin sytytysrituaalivideota ja totesin, ettei kattilan sytyttäminen noin vaikeaa saa olla. Puut pesään ja tulta jostain kautta, sillä pitää pärjätä uuden pesällisen lataamiseen asti. Samoin puiden asettelu tuonne varastopesään näytti kohtuullisen vaivalloiselta, palaako kainalot ja uskaltaako mukulat laittaa täyttämään?
-
Itseäni ihmetyttää ariterm 35:ssa sen julmettu koko. ;D Klapin pituus, eikä varastopesän tilavuuskaan kun ei juurikaan eroa sirommista kattiloista. Lisäksi rakenne on tehty sellaiseksi, että saa joka puolelta pienistä luukuista nuohota, mikä vaatii paljon tilaa.
-
Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla. Ne "kynsitulet", siis pieni määrä ensin pesän pohjalle, kuuluu kyllä kehittyneimpien kattiloiden sytytysrutiineihin. Kyllä sen pesän voi täyteenkin mätätä ja sytyttää, jos haluaa runsasta savumuodostusta katsella ensimmäsen tunnin.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle. Sen jälkeen antaa palaa ja kun puut ovat palaneet loppuun, sammuu pauhallin savukaasutermostaatin ohjaamana. Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.
Alapalokattila on hieman hankala ergonomialtaan, ei sinne kyllä keskenakasuinen oikein pysty puita latamaan ja toinen juttu on ne savupöllähdykset sisätiloihin, jos puita lisää.
-
Uuden kattilan haku täälläkin mielessä, kun tuo ikivanha Högfors 20 syö puita aika reippaasti, muutenhan siitä ei loppua saa mitenkään.
Katselin tuota Arimaxin sytytysrituaalivideota ja totesin, ettei kattilan sytyttäminen noin vaikeaa saa olla. Puut pesään ja tulta jostain kautta, sillä pitää pärjätä uuden pesällisen lataamiseen asti. Samoin puiden asettelu tuonne varastopesään näytti kohtuullisen vaivalloiselta, palaako kainalot ja uskaltaako mukulat laittaa täyttämään?
Meille kun tuli toi A 60, niin joku tilas siihen heti korokkeen viereen, että ulottuu arinan ronkkimaan yläkautta...ei oo tehty koroketta, tosin mää sitä melkein yksin käytänkin. Lomittaja ja emäntä ovat lyhyempiä, mutta täyttö onnistuu heiltäkin tarvittaessa. Lapsia ei oo tää lämmitystekniikka isommmin kiinnostanut.
Sytytys on alkanut sujua melko hyvin eikä tosiaan millään rituaalilla vaan: virit (rehusäkkiä, sanomalehteä, palavaa jätettä sisältä ym.) arinalle, puita kattila täyteen ja tuli alaluukusta vireihin. Yleensä syttyy, jos ei puut nyt ihan vettä valu. Navetalla touhutessa yleensä käyn vartin päästä toteamassa tilanteen ja mahdollisesti kääntämässä pellit jos olen muistanut ne sytytysasentoon edes laittaa. Sen kuulee jo ovelle, jos on oikeansoituinen "kohina".
Puut "asettelen" nakkelemalla ne "läppäpellin" päälle - siitä ne muutama kerrallaan valahtavat suorassa pesään. Se onkin erittäin tärkeää, että puut ovat ojennuksessa, muuta holvaa (huolimaton kun joskus iltakierroksella on, niin muutaman kerran vuodessa käy näin). Toinen olennainen seikka on puiden pituus. Moottorisahalla teen pölleistä tasan 50 cm, pilkekoneella säätö on vähän lyhyempi. Mutta pitkä ja paksu taas holvaa helposti, lyhyt menee helpommin poikittain.
Eli summa summarun, tuo on sellainen täytä, sytytä ja unohda kattila. Asiaan palataan yleensä kaksi kertaa päivässä näin talvella, kevät syksy kerran päivässä ja kesäisin joka toinen päivä (käyttöveden takia). Harvoin lisätään puita palavalle hiillokselle, nyt kun pakkasta on 20 ja enemmän näin joutuu tekemään (jos sattuu joku olemaan kotona).
Nestori2n kommentit asiaa toki myös.
-
Kattilan vaihtoa kun suunnittelen kanssa, niin tulee mieleen tehdä kokonaan uusi ja tilavampi pannuhuone asuinrakennuksen autotalliin, ( mikäs pakko auton on olla asuintalossa) , Arimaxin yhtä kattilaa katellessa luin ,että paloluokitukseksi riittää EI30 . Mitä se käytännössä on.
-
Siinä kattilan mallia:
http://www.youtube.com/watch?v=ZADfuczYcuU&NR=1
Tuolleenkin voi Atmos-kattilan sytyttää:
http://www.youtube.com/watch?v=dqxQ_oobaXs
Amerikassa kaikki on suurempaa, polttopuutkin:
http://www.youtube.com/watch?v=vSCYKFEoSiY&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=zCrSUC6CVqc&feature=related
Ja mitäpä turhia hakettamaan niitä pölkkyjä, kun ne voi polttaa kokonaisinakin:
http://www.youtube.com/watch?v=BY1fUSGXqg8&NR=1
-
Uuden kattilan haku täälläkin mielessä, kun tuo ikivanha Högfors 20 syö puita aika reippaasti, muutenhan siitä ei loppua saa mitenkään.
Katselin tuota Arimaxin sytytysrituaalivideota ja totesin, ettei kattilan sytyttäminen noin vaikeaa saa olla. Puut pesään ja tulta jostain kautta, sillä pitää pärjätä uuden pesällisen lataamiseen asti. Samoin puiden asettelu tuonne varastopesään näytti kohtuullisen vaivalloiselta, palaako kainalot ja uskaltaako mukulat laittaa täyttämään?
Juu "vähä" hankalan näköstä se on siinä videossa.
Itellä rituaali 35+ kanssa: arinan putsaus paperimytyllä, sitten levitän paperiarkin tuon mytyn päälle, roskia/maitotölkki tms. sytykettä paperin päälle ja niiden päälle pienempää puuta tai puusilppua jos löytyy. Tähän päälle 1 desin loraus sytytyskoktailia (jäteöljy+löpö) ja sitten ladon lopun pesällisen tämän komeuden päälle. Sitten sytytys altapäin ja ohikiertopelti auki, tarkastus 10-30 min kuluttua sytytyksestä ja ohikiertopelti kiinni. Näillä eväin palaa pesällinen puista riippuen 2,5-5 tuntia. Aina ei jaksa tuota ohikiertopeltiäkään availla, syttyy ja palaa se ilmankin sen veivaamista. Tällä menetelmällä syttyy tulet 99% varmuudella.
Nuohoaminen n. joka 6. lämmityskerta, alta 10 min homma. Muutaman kk. välein pesän tyhjennys tuubien alta. Nuohousasento aunuksesta, parempiakin nuohottavia kattiloita varmasti löytyy.
-
Helpollapa pääsee lämmityksessä, tuohon -79 vm. jämässä pitää polttaa näillä keleillä monta pesällistä. Täytyy kai noissa hyötysuhde huonontua ajan myötä?
-
Helpollapa pääsee lämmityksessä, tuohon -79 vm. jämässä pitää polttaa näillä keleillä monta pesällistä. Täytyy kai noissa hyötysuhde huonontua ajan myötä?
Meillä oli aikaisempi kattila alitehoinen (oli jo alunperin silloisen isännänkin mielestä, mutta...). Olikoos se Jämä Nature vaimikälieollut, alapalokattila sen vissin piti olla? 90-luvun puolivälistä, nimellisteho 30-40 kW ja kesti yksitoista vuotta!
Pakkasilla sai valkea olla aamusta iltaan eikä varaajaan silti saanut kun 60 keskimittariin. >:(
-
Arimaxin 30 sytytellään yläkautta. Arina puhtaaksi, sitten sinne "lähtöön" muutama tuohenkäppyrä, niiden päälle edellistä pesäntäyttöä tehdessä sivuun siirrettyä helposti syttyvää pikkusälää. Siinä puita latoessa alhaalla palaa koko ajan. Syttyminen itsellä noin 99%. Ei savuta sisään, kun täytön tekee huolella. Pesän täytyttyä luukku kiinni, ohituspelti kierrolle. 5-15 min kuluttua myös ensiöilma normaalisäätöön, se automatiikka ei koskaan ole ollut viritettynä kohdalleen (ostin vehkeen käytettynä). Täyttö, kun on hiillostunut kunnolla, siinä on helposti savutuksen paikka, jos ei ole ripeä. 2 kuution varaajan edessä tosin harvoin tulee lisättyä kesken puita. Nuohous (5 min?) tuhkien tyhjennyksen yhteydessä 2-4 viikon välein, joka toisella nuohouskerralla kolataan noet pohjalta ja poltetaan taas pesässä.
Täyttö on kieltämättä sellainen, että vaikka sen saa tehtyä hyvinkin siististi, niin en silti valkoinen paita päällä viitsi... Ja huoltopäivinä tavan työkamppeet.
Petri
-
Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle. Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.
Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi ::)
Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin ::)
Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...
-
Kuten joskus olen todennut, yksittäsen OK-talon lämmityksessä käänteipalokattila+ sopivan kokoinen varaaja on kustannustehokkain tapa lämmittää puulla ja mielestäni varsin vähätöinen. Veda 35:n kanssa ihannekokoinen varaaja lienee luokkaa 1,5 kuutota, pesällisellä tulee latinki täyteen ja toisaalta sillä selviää kovimpia pakkasia lukuunottamatta yhdellä pesällisellä vuorokaudessa. Isompi varaajakaan ei ongelma ole, puunlisäysväli kun voi olla hyvinkin 8-10 tuntia eikä tarvitse viritellä tulitikuin uutta tulta.
-
Kuten joskus olen todennut, yksittäsen OK-talon lämmityksessä käänteipalokattila+ sopivan kokoinen varaaja on kustannustehokkain tapa lämmittää puulla ja mielestäni varsin vähätöinen. Veda 35:n kanssa ihannekokoinen varaaja lienee luokkaa 1,5 kuutota, pesällisellä tulee latinki täyteen ja toisaalta sillä selviää kovimpia pakkasia lukuunottamatta yhdellä pesällisellä vuorokaudessa. Isompi varaajakaan ei ongelma ole, puunlisäysväli kun voi olla hyvinkin 8-10 tuntia eikä tarvitse viritellä tulitikuin uutta tulta.
Ja omakotitaloluokan pikkustokerit, joita käsin joutuu täyttämään, on ihan yhtä työläitä kuin klapilämmityskin, ja kesäkäyttö ongelmallista vähäisen lämmitystarpeen takia, itse suunnittelin jossain vaiheessa Säätötulen Handy Strong-mallisen stokerin hankintaa, mutta sitten olen luopunut siitä aikeesta, hakkeen joutuisi hakemaan pienissä erissä 150 m päästä ladosta.
-
Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle. Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.
Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi ::)
Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin ::)
Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...
tykkää...
Pannuhuonees käyn päivittäin jos muistan. Voi mennä useampikin päivä etten muista ;D
Parin kuukauden välein nuohous ja olisko max 10 häiriötä/vuosi. En ikinä sido itseäni päivittäiseen lämmittämiseen. Siitä mukavuudesta olen valmis maksamaankin!
-
Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle. Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.
Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi ::)
Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin ::)
Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...
tykkää...
Pannuhuonees käyn päivittäin jos muistan. Voi mennä useampikin päivä etten muista ;D
Parin kuukauden välein nuohous ja olisko max 10 häiriötä/vuosi. En ikinä sido itseäni päivittäiseen lämmittämiseen. Siitä mukavuudesta olen valmis maksamaankin!
Ja kyllä ne hakemiehet maksaakin, jos nimittäin haluaa vaivattoman ja helpon hakelämmityksen, niin erillisen hakelämpökeskuksen rakentamiseen laitteineen saa kulumaan rahaa melkoisen paljon.
-
Ja kyllä ne hakemiehet maksaakin, jos nimittäin haluaa vaivattoman ja helpon hakelämmityksen, niin erillisen hakelämpökeskuksen rakentamiseen laitteineen saa kulumaan rahaa melkoisen paljon.
30 tonttua vuonna 2007 kaikkineen investointitukeen kerättyä kuittia+työtä, vanhaa jäi seinät pannuhuoneeseen sekä neljäsosa lämpökanaaleista.
Tuolla investoinnilla lämpiää talo, traktoritalli, paja, vanha maitohuone+rehuvarasto. Yhteensä 2300-2500 kuutiota, paja ainoa missä lämpötila seurailee ulkoilmaa ts. näillä kolmenkympin keleillä hieman plussalla.
Pannuhuoneen GSM-keskus palvelee myös kuivaajan hälyttimenä, sekä kuivaajan että pannuhuoneen häiriöistä välitön viesti.
Hakkeen vaivattomuus/halpuus eriasia, käsin ei tartte koskea kuin tuhkaan ;D
Viime talven päätehakkuulta latvat+risut läjään puidessa ja ajo kasaan aukon laidalle, laskussa lukee 622€ sisältäen alvin. Kasan koko 599.80m3.
Kasan kokoon suhtaudun suurella varauksella, taisivat ajaa puolet pilaamansa tiehen, mutta silti kohtuu edullinen kasa. Haketus päälle ja puolet myyntiin, plussalle jää koko lystistä ja hakkeet vähintään vuodeksi tehtynä :)
Kukin saa puolustella omia ratkaisujaan miten haluaa, nyt takana 30 vuotta hakelämmitystä eikä tullut mieleenkään muu lämmitysratkaisu. Kaikki muut korvaavat lämmitysratkaisut kalliita pl. klapi/halot. Niitä mukava poltella sisällä takassa tai leivinuunissa, mukavaa lämpöä vähällä vaivalla. Muttei jokapäiväiseen tuohustamiseen, sitäkin tullut tehtyä vanhoilla hakesysteemeillä kesäkäytössä :)
-
Riittävän isolla varaajalla tarvitse tehdä hetkeen yhtään mitään. ;D Esim. 500motin vanhasta lietesäiliöstä tulisi oivallinen varaaja, eikä tarvitsisi eristystäkään, kun vähän pumppuatolla uretaania päälle, ja joku tuommonen pikkupannu perään. http://www.romukauppa.fi/isot_kuvat/331.jpg Joskus elokuussa alkaisi mättää ropsia kuormaajalla yötäpäivää pannuun, niin sopivasti ensi pakkasilla vois olla 80 asteista vettä varaajassa millä pääsiskin mukavasti toukokuulle.
-
Kukin saa puolustella omia ratkaisujaan miten haluaa, nyt takana 30 vuotta hakelämmitystä eikä tullut mieleenkään muu lämmitysratkaisu.
Joo, kyllä minäkin tunnen yhden kellä 30 vuotta hakelämmitystä, ja kolme tulipaloa takanaan. ;D Siis onhan se hake ylivoimaisesti paras, jos lämmitetään isoja pinta-aloja, mutta pelkästään talon lämmityksessä klapillakin pääsee aika vähällä, jos varaaja, ja kattila on mitoitettu taloon oikein. Lisäksi siinä pääsee helposti eroon paalimuovistakin, ja kaikesta muustakin, naulaisestakin jätteestä.
-
Aika harvoin poltan klapikattilan pesän talviaikaan ihan tyhjäksi. Seuraava sytytys on helppo kun on kekäleitä arinalla. Syttyy uudestaan kun antaa ilmaa. Tulevaan lämpökeskukseen suunnittelin laittaa kespes-kattilan. Sais olla lämmityskauden jatkuvasti kattila lämpöisenä.
-
Aika harvoin poltan klapikattilan pesän talviaikaan ihan tyhjäksi. Seuraava sytytys on helppo kun on kekäleitä arinalla. Syttyy uudestaan kun antaa ilmaa. Tulevaan lämpökeskukseen suunnittelin laittaa kespes-kattilan. Sais olla lämmityskauden jatkuvasti kattila lämpöisenä.
http://www.nettimarkkina.com/keskuslammitys-kattila-kespes-25kw/853751
Rajulaite tuo kespes. ;D Valmistaja ei tosin liikoja itestään huutele, ihan vahingossa törmäsin tuohonkin.
-
Meilläkin Jaakon 30 KW kattila-80 ja happoteräs piippu .kolme vuotta sitten laitettiin Arimaxin 40KW Stokerikattila .Se kävi melkein samoilla putkilla Itse asentaen.Säätötulen Stokeri etukuormaaja täytöllä ollut jo markka ajoista lähtien siinä ei ole ollut mitään remonttia. kerran viikossa näillä pakkasilla kun täyttää niin on hallit jatupa lämpösiä.
-
Joissakin viesteissä oli juttua tuosta Arimaxin sytyttämisen hankaluudesta, tuossa on vähän tarkempia kuvia Atmoksesta, kyllä tuonkin mallin sytyttämisessä paidan hihat likaantuu.
http://www.ctgreenheatllc.com/EKO.html
Samoin Atmoksessa näyttää vedonsäädin ja jokin puhdistusluukku olevan kattilan takapuolella.
Tässä näyttää olevan jollain Pohjois-Amerikkalaisella Atmoksen maahantuojalla aika hyvät manuaalit kattilasta sikäläisille asiakkailleen:
http://www.allgreenheat.com/Res_Atmos_5_Documents.htm
-
Aika harvoin poltan klapikattilan pesän talviaikaan ihan tyhjäksi. Seuraava sytytys on helppo kun on kekäleitä arinalla. Syttyy uudestaan kun antaa ilmaa. Tulevaan lämpökeskukseen suunnittelin laittaa kespes-kattilan. Sais olla lämmityskauden jatkuvasti kattila lämpöisenä.
http://www.nettimarkkina.com/keskuslammitys-kattila-kespes-25kw/853751
Rajulaite tuo kespes. ;D Valmistaja ei tosin liikoja itestään huutele, ihan vahingossa törmäsin tuohonkin.
*** On se raju pannu joo.. Nykyinen kattilani mahtuis melkein tonne kespeksen varastopesään ;)
Kävin tuolla kespeksen tehtaalla katsomassa kattilaa. Valmistaja kertoili, että hyvin menee kaupaksi kattiloita vaikka ei mainostakaan. Nettisivut meinaavat vissiin tehdä kevään aikana.
-
Meillä oli aikoinaan Hakas Sampsa juuri tuollainen varastopesäkattila kuin Kespes ei lainkaan varaajaa .Kyllä sille puu kelpasi ,mutta täyttö oli yhtä savun nielemistä en suosittele.Vaarallinenkin kun luukun avaa sieltä tulee savua , tulta ja kipinöitä.
Ikinä en ottaisi tuollaista kattilaa.
Nyt on hake ollut 10 vuotta ja kattilana tulimax joka nykyään on Säätötuli nimellä.Pieni kokoinen kattila mutta teho 50 kw sopii pieneen pannariin.Arinaa ei ole ollenkaan eli se on tavallaan lämmönvaihdin ,pysty konventiot helppo puhdistaa.
Savukaasut on olleet 140 astetta eli hyvin ottaa lämmön.
-
Meillä oli aikoinaan Hakas Sampsa juuri tuollainen varastopesäkattila kuin Kespes ei lainkaan varaajaa .Kyllä sille puu kelpasi ,mutta täyttö oli yhtä savun nielemistä en suosittele.Vaarallinenkin kun luukun avaa sieltä tulee savua , tulta ja kipinöitä.
Ikinä en ottaisi tuollaista kattilaa.
Nyt on hake ollut 10 vuotta ja kattilana tulimax joka nykyään on Säätötuli nimellä.Pieni kokoinen kattila mutta teho 50 kw sopii pieneen pannariin.Arinaa ei ole ollenkaan eli se on tavallaan lämmönvaihdin ,pysty konventiot helppo puhdistaa.
Savukaasut on olleet 140 astetta eli hyvin ottaa lämmön.
*** Tuollainen Kespes vaatii hyvävetoisen piipun juuri tuon täyttösavutuksen estämiseksi/minimoimiseksi. Piipulla pitää olla tarpeeksi pituutta ja riittävä halkaisija. Puuta tuollainen kai "syö" yhtälailla kun muutkin kattilat. Jossain käänteispalossa voi olla hienot hyötysuhdelukemat, mutta ei sovi mun käyttöön..
-
Edellisessä talossa oli muutaman vuoden (kunnes muutettiin pois) Varmaxin etupesä. Siinä olisi hyviä aineksia alapalokattilaan. Noissa varastopesäkattiloissa sopiva täyttöajankohta on aika kriittinen. Joko pitää olla pohjalle vain vähän hiillosta (ei heti täyttötavara ala savuttaan) tai sitten pitää olla ollut kitu/nollavedolla useita tunteja, jolloin se savukaasuimuri riittää vetämään muodostuvan savun pois. Mutta vähän sama se on tuon perusalapalokattilan kanssakin; täyttö on mahdollinen vasta, kun pohjalla on enää hiillosta, muuten menee savusukellukseksi. Vaan oikea-aikaisesti ei mikään ongelma.
Petri
-
30 tonttua vuonna 2007 kaikkineen investointitukeen kerättyä kuittia+työtä
Yksittäiseen OK-taloon ei täysautomaattinen hakejärjestelmä ole kannattava, mutta toki monen kiinteistön yhteislämmitykseen. Jos ajattelee vaikka verranteena OK-talossa öljylämmitys, niin kattila+öljysäiliö-investointi on asennuksineen varmaankin luokkaa 5-6000 euroa. OK-talossa siis saa polttaa öljyä nykyhintaerolla 10 vuotta, jotta investointikulut+polttoainekulu on sama ja öljylämmitys pelaa huomattavasti varmemmin kuin automaattinen hakesysteemi, jota ei kyllä uskalla yksin jättää viikoiksi.
Kespes ja vastaavat kattilat ilman varaajaa, niin niihin ei ole tyytyväsiä kuin tervaporvarit. Piippu tervaantuu ja tervaa kerääntyy myös kattilaan. Ideana ihan hieno, mutta toimivaksi saaminen ei niin yksinkertainen.
Katselin myös noita kuvia Atmoksen kattiloista. Ei tuo "karvalakkimalli" vähemmillä keraamisilla osilla paljonkaan eroa Veda:sta. Ainoat erot on imuri(Vedassa puhallin) ja se kivenmurikka(siis polttomalja) siellä alapalotilassa. En edes pidä suurta määrää keraamsia osia etuna, jos polttaa sitä sun tätä eli esim. noita paalimuoveja. Veda on putkikattila(Helppo vetää harjalla), atmos kait nk. levykattila. Puhdistevuus Vedassa parempi, vain yläluukun ja etuluukun kautta, ei siis tarvitse sivulta eikä takaa avata luukkuja. Puun pituus on Vedassa isompi, nytkin polttelen noin 60 senttisiä koivuhalkoja(Max 65 cm). Ja kyllä kotimaisuus pitäsi olla aina yksi tärkeä valintakriteeri, jos hinta pyörii samoissa lukemissa.
-
Hankalalta vaikuttaa noiden uusien kanssa pelaaminen.
Tuolla ikivanhalla Högforssilla sytyttäminen ja täyttäminen sujuu ongelmitta, ei savuta eikä sotke. Puuta menee vissiinkin jonkin verran enemmään kuin noilla uusilla. 3000l varaajan lämmittämiseen n. 15 asteella kuluu tuommoinen telineellinen 30x45cm n. 60cm pitkiä sekahalkoja. Riippuen tietenkin milloin on nuohonnut.
Näillä keleillä itse lämmitystyöhön menee n. 15min sytyttämisineen ja puunkantoineen, pesällisen palamiseen menee tunnin verran mutta sitä ei tarvitse mitenkään vahtia.
Taitaa olla niin, että kattilan vaihto ei tässä tapauksessa hanki itseään takaisin millonkaan. Tilanne tietenkin muuttuu toiseksi jos tulee joku pakko vaihtaa tuo värkki pois, päästöt, direktiivit tai joku muu syy.
-
Älä herran tähden luovu valukattilasta jos vaan saavukaasut ei asu yli 250 asteen ja muutenkin toimii,meinaan peltikattilat on aina peltivirityksiä valuraudan rinnalla.
-
Kukin saa puolustella omia ratkaisujaan miten haluaa, nyt takana 30 vuotta hakelämmitystä eikä tullut mieleenkään muu lämmitysratkaisu.
Joo, kyllä minäkin tunnen yhden kellä 30 vuotta hakelämmitystä, ja kolme tulipaloa takanaan. ;D Siis onhan se hake ylivoimaisesti paras, jos lämmitetään isoja pinta-aloja, mutta pelkästään talon lämmityksessä klapillakin pääsee aika vähällä, jos varaaja, ja kattila on mitoitettu taloon oikein. Lisäksi siinä pääsee helposti eroon paalimuovistakin, ja kaikesta muustakin, naulaisestakin jätteestä.
50 vuotta hakkeella ensi arina poltto nyt stokeri(korveella täytettävä).Vielä ei palanu.Pitää koputtaa malamatonta puuta.
-
30 tonttua vuonna 2007 kaikkineen investointitukeen kerättyä kuittia+työtä
Yksittäiseen OK-taloon ei täysautomaattinen hakejärjestelmä ole kannattava, mutta toki monen kiinteistön yhteislämmitykseen. Jos ajattelee vaikka verranteena OK-talossa öljylämmitys, niin kattila+öljysäiliö-investointi on asennuksineen varmaankin luokkaa 5-6000 euroa. OK-talossa siis saa polttaa öljyä nykyhintaerolla 10 vuotta, jotta investointikulut+polttoainekulu on sama ja öljylämmitys pelaa huomattavasti varmemmin kuin automaattinen hakesysteemi, jota ei kyllä uskalla yksin jättää viikoiksi.
Kespes ja vastaavat kattilat ilman varaajaa, niin niihin ei ole tyytyväsiä kuin tervaporvarit. Piippu tervaantuu ja tervaa kerääntyy myös kattilaan. Ideana ihan hieno, mutta toimivaksi saaminen ei niin yksinkertainen.
*** Mitä olen käyttäjiltä kuullut, niin ei tuon tervajutun pitäisi mikään ongelma olla kun poltettava tavara hyvälaatuista tai siis kuivaa ja kattilan lämmöt ylhäällä ::) Kun lämmöntarve pientä. esim kesällä, niin ei tuollaista kannata pitää välttämättä jatkuvasti tulilla. Palamisjaksot silloin lyhyitä ja harvassa. Pääasiassa pelkkää "kytemistä"
No katsotaan miten mun sitten käy.. ::) Alanko pullottamaan tervaa ;D Siinä hyvä sivubisnes ;)
Lämmöntarve mulla on jotain luokkaa max 25-30 kwh. Oikeaoppisesti mitoitettu varaajasysteemi olisi vaatinut melko suuren pannuhuoneen ja tehokkaan kattilan. Iso varaaja olisi pitänyt sijoittaa lämpökeskukseen mikä ei ole lämpöhäviötten kannalta hyvä juttu. Nyt jää "pienemmät" varaajat lämmitettäviin rakennuksiin ja pelkkä kattila lämpökeskukseen.
-
Älä herran tähden luovu valukattilasta jos vaan saavukaasut ei asu yli 250 asteen ja muutenkin toimii,meinaan peltikattilat on aina peltivirityksiä valuraudan rinnalla.
Näin mullekkin putkimiehet ovat sanoneet. Eka putkari tosin toi "puoliväkisin" tuon vuonna 2000 pannuhuoneeseen (Högfors 20 , vm-74). Mutta muut sitten eivät ole suostuneet sitä pois viemään, vaikka olen muuissa yhteyksissä maininnut, että kannattais ehkä kattila vaihtaa ::)
-
Tuota tervaongelmaa on myös Lakan varaajajattomasa kattilassa. Sillä sen välttää, kun ei tosiaankaan polta tervaa sisältäviä puulajeja. Tuossa lähistöllä on Laka ja kyllä saa tarkkailla, että ei nokivalkea pääse yllättämään, kyllä se enemmän pikeää savupiippua kuin täysillä jatkuvasti palava kattila. Itse olen myös Vedalla kokeillut jaksopolttoa. Kattilassa on öljypoltintermostaatti, joka katkasee virrat puhaltimelle kun säädetty pannun lämpötila saavutetaan ja kun lämpötila alenee 6 astetta, se lähtee uudestaan käymään. Kyllä siinä hieman tervas erkaantuu, kun on "kyty" päällä.Periaatteessa siis vedaani voisin käyttää hieman Kespesin tapaan, mutta kokeiluasteelle jäi tuon tervanmuodostumisilmiön takia.
-
Sampsa ainakin osasi erottaa tervan erittäin hyvin vaikka oli ylivuotisia puita niin kyllä pikee piippuja myöten.
Tuhkaa kun poisti niin heti alkoi pikeä tulemaan paksuna purona kattilan sisältä.Puhallinkattila oli Sampsa.Lämmitin sillä 18 vuotta ja sitten myin sen Kontiolahdelle sain siitä 2700 mk.
-
Tuota tervaongelmaa on myös Lakan varaajajattomasa kattilassa. Sillä sen välttää, kun ei tosiaankaan polta tervaa sisältäviä puulajeja. Tuossa lähistöllä on Laka ja kyllä saa tarkkailla, että ei nokivalkea pääse yllättämään, kyllä se enemmän pikeää savupiippua kuin täysillä jatkuvasti palava kattila. Itse olen myös Vedalla kokeillut jaksopolttoa. Kattilassa on öljypoltintermostaatti, joka katkasee virrat puhaltimelle kun säädetty pannun lämpötila saavutetaan ja kun lämpötila alenee 6 astetta, se lähtee uudestaan käymään. Kyllä siinä hieman tervas erkaantuu, kun on "kyty" päällä.Periaatteessa siis vedaani voisin käyttää hieman Kespesin tapaan, mutta kokeiluasteelle jäi tuon tervanmuodostumisilmiön takia.
*** Mitenkä Vedassa järjestetty ilmansyöttö kattilaan. Kun puhallin sammuu, niin katkeaako vain ensiöilman syöttö ja toisioilmaa menee vielä kattilaan?
Kespesissä ja lakassakin katkeaa molemmat ilmansyötöt yhtäaikaa. Kytyilmaa ei tarvise antaa kattilaan. Tai jos antaa, niin se lisää tervaantumista ja savutusta.
Kespesin valmistaja kertoili, että olivat poistaneet ilmaläpän säätöruuvit nykyversiosta. Läppä on joko auki tai kiinni.
-
Vedassa puhaltimen aiheuttama paine avaa läpän ja se menee kiinni, kun puhallin sammuu. Toisioläppä tosiaan jää auki, mutta sen voi kyllä ptää täysin kiinni, jos haluaa harrastella tuota jaksopolttoa.
Sitä mieltä kyllä olen, että mikään normaaliläppä ei täysin ilmantuloa lopeta, vaikka olisikin suljettu, jos pitkä piippu ja ulkona pakkassää. Läppä päästää aina hieman ilmaa lävitseen, kun veto on kova ja kyllä se siis antaa kytyä siihen tervanerottumiseen. Itsellä on tuolainen 8 metrin korsteeni ja veto on melkoinen. Vedan yläluukun(siis mistä nuohotaan putket) saa palon aikana avata, ei tule minkään vertaa sauhua sisään, vaan se menee suoraan savupiippuun.
-
30 tonttua vuonna 2007 kaikkineen investointitukeen kerättyä kuittia+työtä
Yksittäiseen OK-taloon ei täysautomaattinen hakejärjestelmä ole kannattava, mutta toki monen kiinteistön yhteislämmitykseen. Jos ajattelee vaikka verranteena OK-talossa öljylämmitys, niin kattila+öljysäiliö-investointi on asennuksineen varmaankin luokkaa 5-6000 euroa. OK-talossa siis saa polttaa öljyä nykyhintaerolla 10 vuotta, jotta investointikulut+polttoainekulu on sama ja öljylämmitys pelaa huomattavasti varmemmin kuin automaattinen hakesysteemi, jota ei kyllä uskalla yksin jättää viikoiksi.
Öljyä poltettu nyt 30+ vuotta, ja sillä kokemuksella en myöskään jättäis yksin viikoiks. Eikä näillä ilmoilla ees viikoksi vaikka vastukset varalla on. Nyt kun hintaero on öljynä poltettu taivaan tuuliin, niin ajattelin siirtyä hakkeeseen. Jos 30 ke riittää, olen tyytyväinen. Ajattelin että joku lämmittää tupaa vielä seuraavan kymmenen vuoden jlkeenkin.
Halvalla saa vaan kallista, niin se menee.
-
11 vuotta syksyllä täyteen hakkeella. 35000 euroiksi muutettuna tuli aikanaan maksamaan, joten silloin pidettiin hintavana systeeminä. Samaan järjestelmään liitettiin 4 omakotitaloa ja yksi autotalli, lämpöputkea kaivettiin maahan 250 metriä (mukana em. kustannuksissa). Tämmösenä porukkasysteeminä toimii ihan kohtalaisesti. Eipä ole tullut kuluja laskettua mutta luultavasti ainakin öljy olis tullu kalliimmaksi. Kokemuksena on että toimi kesälläkin hyvin kun on enemmän taloja järjestelmässä ja maassa putkea tuonki verran.
-
11 vuotta syksyllä täyteen hakkeella. 35000 euroiksi muutettuna tuli aikanaan maksamaan, joten silloin pidettiin hintavana systeeminä. Samaan järjestelmään liitettiin 4 omakotitaloa ja yksi autotalli, lämpöputkea kaivettiin maahan 250 metriä (mukana em. kustannuksissa). Tämmösenä porukkasysteeminä toimii ihan kohtalaisesti. Eipä ole tullut kuluja laskettua mutta luultavasti ainakin öljy olis tullu kalliimmaksi. Kokemuksena on että toimi kesälläkin hyvin kun on enemmän taloja järjestelmässä ja maassa putkea tuonki verran.
Tuollainen systeemi todellakin kannattaa ja automaatio maksaa itsensä takaisin. Kun on monta taloa samassa systeemissä, voi vielä päivyystysvuoroja kierrättää. Kanaalitkin olette saaneet edullisesti, nyt saa kyllä varautua kustannukseen lähes 100 eur/m. Yllättävän vähän on esim. tiheästi asutuille OK-alueille rakennettu tuollasia systeemejä, vaikka on varmaankin edullisin tapa lämmittää, voittaa kyllä selvästi esim. maalämpösysteemin. Hake on aika halpaa kuitenkin, vaikka sen ostaa esm. Vapolta. Maalla kyllä löytyy yksitysiäkin polttoaineen toimittajia.
-
Onko täällä ketään, jolla olis se pikkustokeri, jota käsin täytetään, voisitte kertoa kokemuksistanne, koska itsellä myös sellainen vaihtoehto harkinnassa. Mitään isoa systeemiä en ala rakentamaan, kun pelkän ok-talon lämmitys on kyseessä.
-
Onko täällä ketään, jolla olis se pikkustokeri, jota käsin täytetään, voisitte kertoa kokemuksistanne, koska itsellä myös sellainen vaihtoehto harkinnassa. Mitään isoa systeemiä en ala rakentamaan, kun pelkän ok-talon lämmitys on kyseessä.
Juu sitten ois kans hyvä ko sais pelletin,halon ja vaikka palaturpeen meneen pienellä laitolla samalla laitteella.
-
Nii, eikös se ole ainakin melkeen mahdollista. Liikkuva-arinainen palopää ja sen kokonen pannu jotta saa klapin sisään mahtumaan?
Aritemin Multijet?
Ainakin esitteessä seisoo notta viljakin kelpaa.....kokemuksia kellään?
-
Onko täällä ketään, jolla olis se pikkustokeri, jota käsin täytetään, voisitte kertoa kokemuksistanne, koska itsellä myös sellainen vaihtoehto harkinnassa. Mitään isoa systeemiä en ala rakentamaan, kun pelkän ok-talon lämmitys on kyseessä.
Kokemusta on n.25 v:n ajalta, jolloin ostin käytetyn TP-stokerin, jonka yhdistin vanhaan Hakas-sampsa kattilaan. Kattiloita olen vaihtanut, käytettynä ostettuja, nyt ollut ehkä 5 v Alatalkkarin n. 40 kw alapalokattila, jonka oli käyttämätön mutta johon edellinen omistaja oli jo tehnyt polttimelle aukon valmiiksi. Itse tehnyt aina muutostyöt olemattomalla putkimies taidoilla.
Stokerissa on vielä alkuperäinen ruuvi, sekoitin lautanen ja säiliö, tosin hitsattu on useasti lisää "kulutuspintaa" ruuviin ja lautasen hampaisiin.
Kulmavaihde on muutaman kerran vaihdettu mutta osa omien virheiden vuoksi
Lämmitettävää kaksi eri rakennusta yht. n.250 m2, ja lämpökeskus vanhassa sikalassa.
Häiriöitä tulee jos on polttoaineen joukossa kiviä, isoja puunkappaleita tms. Nykyään poltan puusepänteollisuudesta tulevaa kevyttä purua johon vähän laitan osto haketta joukkoon. Polttoaine kustannukset n. 3oo e/v. Josta suurin osa tulee purun vaihtolavan tuonnista.
Kokemuksesta, ei kannata polttaa purua jossa on lastulevyn purua joukossa, Valupalopää syöpyy n.vuodessa.,
Kovilla pakkasilla ko. polttoaineella täytettävä kolmesti päivässä, jatkosiilo vintille käytössä, muuta ei voi hyödyntää koska holvaa jos on enemmän kuin stokerin oma säiliö.
Jos kattila olisi asuinrakennuksessa jäisi kanaali häviöt pois, mutta minun polttoaineella ei kukaan kestäisi sitä pölyä talossa.
Ei myöskään voi tämän varaan jättää vrk pidemmäksi aikaa, leudoimmilla keleillä lomat, jolloin kolme ilmalämpöpumppua huolehtii lämmityksestä.
Nyt aikomus laittaa pellettipoltin jolla vois helpottaa lämmitystä. Laskin että noin 20000 kertaa käynyt 30 v:n aikana täyttämässä .
Mutta edelleenkin sitä mieltä että halpa ja vähätöisempi kuin klapeilla. Ei itsellä puiden kasausta, pilkkomista, haketusta. Olen antanut muiden kerätä roskapuun omiin uuneihinsa, pysyy peltojen/metsien laidat kunnossa.
Eli kokemusta on.
-
Kolmen viikon kokemus Multijetistä ja kauran poltosta.Aivan hyvin pelittää muuten,mutta automaattinen tuhkaruuvi ei saa viedyksi tuhkaa ulos.Tuhkaa tulee viikossa noin 200 litraa ja pakkaa holvata tuhkaruuvin päällä.60 kW Multijet ja 360 kattila (60 kW).
-
Kovilla pakkasilla ko. polttoaineella täytettävä kolmesti päivässä
Tuolla perusteella kyllä vahvasti epäilen, onko vähätöisempi kuin käänteispalokattila+ varaaja. Ja kuten kokemuksista käy ilmi, aika tarkka hakkeen laadulle.Suuri helpotus olisi ulkona oleva siilo, josta siirto ruuvilla tuohon polttimen säiliöön, voisi olla jopa automaattinen perustuen tasovartiohin. Matoruuvilla tuskin siirtyy, vaikka olisikin helpoin asentaa.
Maatilalla hyvä vaihtoehto myös vilja/pellettipoltin. Tutullani palokärjen 50 kW:n poltin ja lämmittää sillä OK-taloa ja paria muuta rakennusta. Pelaa kuin junan vessa, polttoaineena kaura.
-
Kovilla pakkasilla ko. polttoaineella täytettävä kolmesti päivässä
Tuolla perusteella kyllä vahvasti epäilen, onko vähätöisempi kuin käänteispalokattila+ varaaja. Ja kuten kokemuksista käy ilmi, aika tarkka hakkeen laadulle.Suuri helpotus olisi ulkona oleva siilo, josta siirto ruuvilla tuohon polttimen säiliöön, voisi olla jopa automaattinen perustuen tasovartiohin. Matoruuvilla tuskin siirtyy, vaikka olisikin helpoin asentaa.
Maatilalla hyvä vaihtoehto myös vilja/pellettipoltin. Tutullani palokärjen 50 kW:n poltin ja lämmittää sillä OK-taloa ja paria muuta rakennusta. Pelaa kuin junan vessa, polttoaineena kaura.
Vaikka täytän kolmesti päivässä, yhteensä aikaa menee n.10 minuuttia päivässä. Noin 3 saavillista kerralla kovemmilla pakkasilla.
Mutta laiskuus laittaa miettimään huolettomampia systeemeitä, siksi pelletti/viljapoltin suunnitelmissa. Ehkä NM uusi malli.
-
Kovilla pakkasilla ko. polttoaineella täytettävä kolmesti päivässä
Tuolla perusteella kyllä vahvasti epäilen, onko vähätöisempi kuin käänteispalokattila+ varaaja. Ja kuten kokemuksista käy ilmi, aika tarkka hakkeen laadulle.Suuri helpotus olisi ulkona oleva siilo, josta siirto ruuvilla tuohon polttimen säiliöön, voisi olla jopa automaattinen perustuen tasovartiohin. Matoruuvilla tuskin siirtyy, vaikka olisikin helpoin asentaa.
Juurikin tollaista systeemiä olen itse mielessäni ajatellut,ja just se 2 minutin seisominen/päivä ois sopiva työtaakka tähän lämmityshommaan ja tulis kuitenki päivittäin tarkkailtua laitteistoa.
-
Hiukan sivuun aiheesta, mutta onko muilla ollut käytössä lämpökanaaleissa tavallista mustaa vesijohtoputkea?
Itsellä jo 30 vuotta. Noin 30 m matka taloon, uretaanilla eristettyjen elementtien sisällä.
Välillä on vesi kiehunutkin, mutta ei minkäänlaisia ongelmia. Eläminen voimakkaampaa kuin oikeilla lämpöputkilla.
Ainakin silloin oli huomattavasti halvempi kuin oikeat kuumalle vedelle tehdyt putket.
Toiseen rakennukkseen jonka tein 11 v sitten, siinä on "oikea" kiepillä oleva lämpökaanaali, on sekin kyllä kestänyt.
-
Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle. Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.
Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi ::)
Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin ::)
Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...
Kato tässä on samankaltainen ero kuin joskus kuullut perusteluja asema/robottilypsyn välillä.
Joko teet sen homman kahdesti päivässä ja lopun ajan ajattelet jotain muuta tai sitten olet yötä päivää valmiudessa kun laitteet hälyyttää kännykkään häiriöstä... :D ;D
-
Hiukan sivuun aiheesta, mutta onko muilla ollut käytössä lämpökanaaleissa tavallista mustaa vesijohtoputkea?
Itsellä jo 30 vuotta. Noin 30 m matka taloon, uretaanilla eristettyjen elementtien sisällä.
Mielestäni isojen kaukolämpöjärjestelmien putket ovat ihan samanlasia., mustaa putkea ja uretaani päällä ja 12 metrin saloissa. Niissä lähtevä vesi laitokselta on päälle 100 asteen, kun on muutaman baarin paine, niin ei kiehu. Vaihtoehtona on myös tuo kiepeillä oleva putki, mutta kalliimaksi tulee, koskapa liitososat maksavat maltaita. Kieppiputki ihan hyvä ratkasu, jos vedetään kahden rakennuksen väli, kun ei tarvita väliottoja ja toisaalta ei tarvitse hitsailla, kun putki tulee tilaustavarana määrämittasena tehtaalta.
-
Kestäsköhän jäspin alkaen halkokattila pitkään stokerikäyttöä vai toimiiko ollenkaan ko käytössä? Reikä kylkeen ja hakkeenpolttoon ::)
-
lämmitystä liippaa tämäkin: Muistaako kukaan ,mikä on se uusi poltintyyppi, joka haketta polttaa jotenkin kaasuttamalla, oli kai koneviestissä viime vuonna ?
-
lämmitystä liippaa tämäkin: Muistaako kukaan ,mikä on se uusi poltintyyppi, joka haketta polttaa jotenkin kaasuttamalla, oli kai koneviestissä viime vuonna ?
http://www.pyro-man.net/
-
Kiitos Pyro- man , linkistä. mahtaako laite tosiaan toimia myös hakkeella ?
-
Kiitos Pyro- man , linkistä. mahtaako laite tosiaan toimia myös hakkeella ?
Toimii, kunhan ei ole tikkuja joukossa. Taisi olla koneviestissä sanamuoto: "seulotulla hakkeella".
-
Hiukan sivuun aiheesta, mutta onko muilla ollut käytössä lämpökanaaleissa tavallista mustaa vesijohtoputkea?
Itsellä jo 30 vuotta. Noin 30 m matka taloon, uretaanilla eristettyjen elementtien sisällä.
Välillä on vesi kiehunutkin, mutta ei minkäänlaisia ongelmia. Eläminen voimakkaampaa kuin oikeilla lämpöputkilla.
Ainakin silloin oli huomattavasti halvempi kuin oikeat kuumalle vedelle tehdyt putket.
Toiseen rakennukkseen jonka tein 11 v sitten, siinä on "oikea" kiepillä oleva lämpökaanaali, on sekin kyllä kestänyt.
Happidiffuusiota pidetään käsittääkseni tavallisen pe-putken pahimpana ongelmana lämmitysputkissa. Tarkoittaa että aine on niin "harvaa" jotta ympäröivän ilman happimolekyylit imeytyvät sen lävitse. Sitten kun keskuslämmitysvesi on muuten hapetonta ja siihen on liuennut rautaa muualta putkistosta ja pattereista, niin tuo rauta muuttuu ruosteeksi tuon happea läpäisevän putken kohdalla niin paksuksi kerrokseksi että putki menee tukkoon. Näin ainakin jos rautaputkiston osana on pieni pätkä diffuusiosuojaamatonta putkea. En osaa sanoa mitä tapahtuu jos tuota happea läpäisevää putkea on suhteessa paljon. Saattaa olla että ei mene tukkoon mutta aiheuttaa muun systeemin ruostumista. Lämpökanaalin muoviputkissa on pinnassa diffuusiosuojakalvo.
Mika
-
. Saattaa olla että ei mene tukkoon mutta aiheuttaa muun systeemin ruostumista. Lämpökanaalin muoviputkissa on pinnassa diffuusiosuojakalvo.
Mika
Mulla -88 asennettua muoviputkea talo täynnä ja harvaa kuin muikkuverkko. Vesi pysyy sisällä mutta ilma menee läpi, ruostepaskaa putket täynnä. Kuulemma tuohon aikaan muoviputket oli pskoja, jälkeenpäin todettuna :P
Putken vaihto edessä, toivottavasti onnistuu kun putket suojaputkissa. Ellei, pintaan laitettava uudet putket.
-
Noinpäin minäkin sen diffusiosuojan olen ymmärtänyt että se happi menee lämmityskierron veteen ja alkaa ruostuttamaan kaikkia kattian ja varaajan metallipintoja. Tästä syystä kai ennen tehtiin levymalliseen varaajaankin erillinen pienempi täyttösäiliö päälle josta paisuntaputki lähti, siellä kun on hapekkaampi vesi, niin ruostuu ensiksi ?
Tuosta tuli mieleeni putkimiehen kertoma juttu säntillisestä omakotitalon lämmittäjästä. Pannuhuone ja liiteri oli aina tip-top siivottu ja olipa asukas kehunut vaihtavansa varaajan vedetkin vuosittain. ;D
-
54 kertaa 15 viestiä sanomatta mitään Tikkanen
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;Å,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,å
-
Noinpäin minäkin sen diffusiosuojan olen ymmärtänyt että se happi menee lämmityskierron veteen ja alkaa ruostuttamaan kaikkia kattian ja varaajan metallipintoja. Tästä syystä kai ennen tehtiin levymalliseen varaajaankin erillinen pienempi täyttösäiliö päälle josta paisuntaputki lähti, siellä kun on hapekkaampi vesi, niin ruostuu ensiksi ?
Tuosta tuli mieleeni putkimiehen kertoma juttu säntillisestä omakotitalon lämmittäjästä. Pannuhuone ja liiteri oli aina tip-top siivottu ja olipa asukas kehunut vaihtavansa varaajan vedetkin vuosittain. ;D
Meillä ruostui avopaisunta-astia 20 vuodessa seulaksi. Tehtiin uusi haponkestävästä. Myös paisuntasäiliön putki oli ruostunut aika tukkoon entisessä. Olen avopaisuntaisen järjestelmän kannattaja, koska kalvosäiliö pitäisi olla kamalan iso ainakin meillä kun on vesimääräkin yli 3000 litraa. Eikä tarvi ressata sen kalvosäiliön esipaineista yms.
Sitä olen miettinyt että mitä jos sen avosäiliön ilmarööriin laittaisi ison muovipussin jotta sinne veden kanssa tekemisiin ei pääsisi vaihtumaan hapekasta ilmaa? Tai kerros öljyä sen veden pinnalle?
Mika
-
Paisuntasäiliö tulisi olla n. 5 % vesitilavuudesta, jos lämmittää öljyllä ja n. 10 %, jos käyttää kiinteätä polttoainetta. Avoimessa paisuntasäiliössä on kyllä aika monta riskitekijää, mutta kukin tekee miten haluaa.
-
Minulla on tuhannen litran varaaja, pannussa vettä noin 150 litraa+ verkosto eli yhteensä 1200-1300 litraa. Kalvopaisunnaksi ostin 200 litrasen ja nyt homma pelittää hienosti, saa veden lämpötila vaihdella 30-100 astetta, ei toisaalta nouse paine korkealle, mutta kaikissa olosuhteissa patterit pysyvät täynnä vettä, kalvopaisunasta ylimpään patteriin on korkeuseroa 7 metriä. Että mieluumin siis jopa 15% kalvopaisunta-astian tilavuus kokonaisvesimäärästä varaavassa puulämmityssyteemissä.
-
Onko kellään semmosta pikkustokeria asuintilojen yhteydessä? esim. Tommonen Säätötulen Handy Stong olisi kiinnostava 420 litran tai 920 litran säiliöllä:
http://www.saatotuli.fi/tmp_saatotuli_site_9.asp?sua=1&lang=1&s=107
-
Meillä ruostui avopaisunta-astia 20 vuodessa seulaksi. Tehtiin uusi haponkestävästä. Myös paisuntasäiliön putki oli ruostunut aika tukkoon entisessä. Olen avopaisuntaisen järjestelmän kannattaja, koska kalvosäiliö pitäisi olla kamalan iso ainakin meillä kun on vesimääräkin yli 3000 litraa. Eikä tarvi ressata sen kalvosäiliön esipaineista yms.
Sitä olen miettinyt että mitä jos sen avosäiliön ilmarööriin laittaisi ison muovipussin jotta sinne veden kanssa tekemisiin ei pääsisi vaihtumaan hapekasta ilmaa? Tai kerros öljyä sen veden pinnalle?
Mika
Avopaisuntaa ei kyllä monessa paikkaa enää ole. :o Melko tavanomainen nykyään tuo 3000 litraa, ettei se sen puoleen ole ongelma, ja niitä paisuntasäiliöitä voi olla useampi, jos yksi öljytynnyrin kokoinen ei löydä paikkaansa.
-
Kalvopaisutasäiliöitä voi olla tosiaan usempia, kun pistää pari 300:sta, niin taatusti riittää 3000 litran varaajan kanssa, pääasia kuulemma, että ovat samankokoisia.
Avopaisunta on tosiaan mennyttä aikaa. Tässäkin talossa ennen sellainen oli, mutta alkoi vuotamaan ja kun on tuolla vintillä, niin alkoi näkymään olohuoneen katossa vuoto. Mätänee ajanoloon, kun vesi saa happea. Kalvopaisuntajärjestelmä on suljettu, veteen ei pääse happaea kuin vettä lisätessä.
-
Vuodesta 2001 asti ollut Arimax 35. Hyvä klapikattila ,mut se uusin versio ei oikein avaudu ainakaan minulle. Näyttää liian monimutkaiselta ja ainakin hintaa on saatu lisää. Niin huomio muuten sit piippu. Jos vaihdat nykyisen yläpaloisen kattilas alapaloiseen 35, on piipun oltava vähintään 8 metriä. Itsellä 7,5 metrinen piippu ja huonolla ilmalla ei vetoa tarpeeksi löydy. Arimax 35 hyvä jälkipoltto mut vaatii hyvän vedon toimiakseen. Toisioilmaa ei voi säätää mikäli piippu liian lyhyt.
-
Vuodesta 2001 asti ollut Arimax 35. Hyvä klapikattila ,mut se uusin versio ei oikein avaudu ainakaan minulle. Näyttää liian monimutkaiselta ja ainakin hintaa on saatu lisää. Niin huomio muuten sit piippu. Jos vaihdat nykyisen yläpaloisen kattilas alapaloiseen 35, on piipun oltava vähintään 8 metriä. Itsellä 7,5 metrinen piippu ja huonolla ilmalla ei vetoa tarpeeksi löydy. Arimax 35 hyvä jälkipoltto mut vaatii hyvän vedon toimiakseen. Toisioilmaa ei voi säätää mikäli piippu liian lyhyt.
Siinähän on nykyään savukaasuimuri vakiona:
http://195.198.92.151/ariterm/Imuriohjain.pdf
Tuonb mukaan savukaasuimurin kierrosnopeutta voidaan säätää
Valmistajan mukaan minimivaatimus piipulle on 4 metriä, savukaasuimuri nimenomaan pienentää piipun korkeusvaatimusta, muutenkin tätä uutta mallia on ilmeisen vähän vielä käytössä, kun tästä pannumallista liikkuu netissä kaikenlaista tietoa, jotku väittävät että esiintyy puiden holvaamista, mutta senhän pitäisi olla mahdotonta, kun ainakin kuvan mukaan varastopesä on alhaalta leveämpi kuin suuaukosta.
Kun malli muuttu ajan myötä, niin vanhempien mallien käyttäjäkokemuksista ei ole oiken hyötyä sellaiselle, joka on kiinnostunut tästä kattilatyypistä.