Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maaseudussa vankkaa asiaa  (Luettu 17855 kertaa)

Talojussi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
joko vaehat puoluvetta?

No helvata, jos moka-Matti saa tuon toteutettua, niin Tj lupaa äänestää hänet Brysseliin heti seuraavissa EU-vaaleissa.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
suomes elintarvikekauppa maailman keskittyneintä ja sianhinta seuraa euroopan keskihintaa. Sillä ei ole suomen (eikä euroopan tai maailman) hintatasoon mitään merkitystä jotta maksetaanko pohjois- ja itäsuomessa tukea tai onko se tuotantoon sidottua vai ei. Ainoastaan ko. alueen viljelijäperheen tuloihin sillä on vaikutusta.

Investointituki kyllä on vaikuttanut tarvikkeiden hintoihin samoin kuin etelän tuottajien ylivoimainen ostovoima ja siitä on kärsitty täällä pohjois- ja itäsuomessa.

Mietis nyt vielä tuota lausumaasi uudestaan? Tulopuolelle annettu tuki ei vaikuta hintoihin mitenkään mutta menopuolelle annettu vaikuttaa niin helvatisti? Onko se nyt ihan loogista? Eihän se kyllä ole?

Kyllä tuossa Homer oli asian myöskin sisäistänyt. Teurastamo on pörssiyhtiö joka pyrkii tekemään niin hyvää tulosta kuin suinkin mahdollista. TULOS ON TÄRKEIN. Ja koska raaka-aine eli teurassiat ovat merkittävä kustannuserä niin se pyritään ostamaan tiloilta niin halvalla kuin mahdollista.

Voin kertoa että teurastamoille on vastaavia mutta ammattitaitoisempia numeronpyörittäjiä kuin minä. He laskevat iha vastaavilla laskelmilla että pääomakustannus, rehukustannus jne jne ja siitä päättelevät millä hinnalla tila pystyy tuottamaan sen lihakilon noin keskimäärin. Ja tästä saadaan se maksimihinta jolla teurastamo pyrkii kaikissa olosuhteissa korkeintaan ostamaan lihaa, tila pidetään hengissä eikä tapeta lypsävää lehmää. Mutta yhtään enempää tilalle ei makseta kuin on pakko koska se alentaa välittömästi merkittävästi tulosta.

Jos kauppa heittäytyy nuivaksi ja kiristää tuonnilla tms niin saattaa olla että kaikissa tilanteissa teurastamo ei pysty maksamaan edes tuota hintaa jos eivät merkittävästi saneeraa omia paisuneita turhia kustannuksiaan mutta tuottajahintaahan on helpompi laskea kuin saneerata omia toimintojaan.

Ja tuosta maksimihinnasta vielä sen verran. Että jos nuo teurastamojen laskijat tietävät että tila saa tukia x senttiä per lihakilo. Niin se vaikuttaa välittömästi tuohon maksimihintaan, sitä lasketaan tuen verran.

jopihopi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
siis tukiero kuitataan myös tilityshinnalla? ja kompensoidaan muilla tuilla. miksi rähinä?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
siis tukiero kuitataan myös tilityshinnalla?

Niin mistähän sinä tällaisen johtopäätöksen teit? Enkä juuri yrittänyt selittää että tuo on maksimihinta mikä yleensä ottaen maksetaan. Jos joku saa tuet niin se tuki vähennetään kaikkien maksimihinnasta. Niin se vaan menee. Koska teurastamot kilpailevat keskenään niin toinen ei voi maksaa merkittävästi enempää kuin toinen (20 senttiä per kilo). Jos ajatellaan että Atria saa 90% lihastaan C-alueelta ja maksaa siitä tukivähennyksen kera sen 1.40 keskimäärin. Niin LSO ei voi tulosta tuottaakseen maksaa 1.60 per kilo keskimäärin. Esimerkiksi LSO hankkii sianlihaa noin 85 miljoonaa kg ja tuosta äkkiseltään +20 senttiä tarkoittaa 17.000.000 euroa eli 17 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan että voitto tässä joskus on ollut luokkaa 30 miljoonaa euroa niin tuossahan menee heti puolet voitosta. Jotta LSO pysyisi itse kilpailussa mukana se voi maksaa korkeintaan tuota 1.40 hintaa tai muutaman sentin korotuksen. Eli mistä ja miten kuitataan tilityshinnalla?

ja kompensoidaan muilla tuilla. miksi rähinä?

Kompensoidaan millä tuilla?

jopihopi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta. Ja lypsävää lehmää ei tapeta. Ja siis viiden vuoden kuluttua vuonna 2014 tukiero ab ja c alueiden valillä on lähes 20 centtiä kiloa kohden laskettuna jos etelän korkeamma peltotuet perutaan takautuvasti, investointituet avataan vain c- alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olosuhteet tasataan takautuvasti, pohjoisen tukien leikkaukset perutaan ja dekoplaus perutaan. Ja siis eroksi muodostuu 20c/kg. Jonka siis teurastamon laskija vähentää jostain summasta, eli siis lypsävän lehmän hinnasta? Vai mistä hinnasta? Koska laskija on kaltaisesi taitava vilpitöntä totuutta tiedottava henkilö, joudumme siis tekemään muutamia olettamia. 1. laskijanretale vähentää kaikkien hintaa "tukieron" (te) määrällä hinnasta ab+"tukiero", eli maksaa maksaa ab alueen lypsävän lehmän hinnan eli ab alueen tasoisen käyvän hinnan koko suomeen ja c alueella siis saadan tuki lisäksi. Joka on siis jotenkin pois ab alueen tuottajalta? Miten?
Olettama 2 laskija vähentää c-alueen tiloilta tukieron verran ja maksaa muille parempaa hintaa. Joka taas on jotenkin pois ab alueen tuottajalta?
3. Laskija ostaa mistä halvimmalla saa eli euroopasta ja osin suomestakin tuoretta lihaa teurastettavaksi ja tilat myyvät sille joka maksaa parhaimman hinnan.  Ja c alueella saadaan lisäksi tuki jonka siis maksaa ab alueen tuottajat?
 
Tuo investointitukien hinnan lisäys, eli talojussin kaveri oli ollut kerran keskolla ja kuullut että hintoja korotettiin investoititukien prosenteilla. Vaikka tuet eivät edes olleet koko suomessa. Ylivoimaset tuotanto-olosuhteet omaavan ab alueen konepoistot ovat n. 300e/ha korkeammat kuin c alueella joten se näkyy koneiden ja tarvikkeiden markkinahinnoissa.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
tosin pitää muistaa että ab alueella sikatilat ovat saaneet laajentaa taloudellisen ylivoiman turvin nautatilojen ollessa tulokuopassa.

No onhan siellä jopihopin tarinoissa jotain todellistakin. Nautatiloille on jäänyt AB-alueella se mitä muiden pöydistä on varissut. Murto-osalla C:n kansallisista eläintuista pitäisi kilpailla pelloista possu- ja broileriporhojen kanssa. Kuivuuden kulottamat nurmet, pimeämmät kesäyöt ja märkien talvien kuivitushelwetti.

Tuo monisatakertainen palkkakustannus on jotain jonka taustan vain MTT:n aineistoon tilakohtaisesti tutustuneet tietävät. Voi muuten olla esim. siitä, että AB-otokseen on sattunut enemmän yhtiöitettyjä tiloja, joilla myös oman työn osuutta näkyy palkkamenoissa?

Homer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 69
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Sianlihan hintaa voisi tarkkailla myös sonninlihan hinnan kautta.Suomi on korkean kustannusten maa. Omavaraisuusaste sonninlihassa on käsittääkseni reilusti alle 100%. Katselin taulukkoa sonnilihan hinnasta viiden vuoden jaksolta. Taulukosta näki että puolet ajasta Suomessa maksettiin alle EU:n keskihinnan.Olettaisi että alituotanto alueella lihasta maksettaisiin enemmän. Mielenkiintoista on katsoa myös emakon lihanhinnan vertailua EU vastaan Suomi.
Jos joku väittää että tuki ei vaikuta lihanhintaan niin voin olettaa että hän ei ainakaan itse tuota teuraseläimiä
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
   

Aulis Anttila

  • Vieras
Parempi hinta...
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.

No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai  ???  :o  ::)

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Parempi hinta...
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.

No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai  ???  :o  ::)

No sieltä tietenkin, vai rupeatko sinäkin ruinaamaan lisää tukea ????

Vanha Tuttu

  • Vieras
Vs: Voi itku
Tämän päivän Maaseudussa oli näistä tämän  vuoden sikatuista, ja voi itku, sikatuki AB-alueella on tänä vuonna vain 150 euroa eläinyksikkö, reipas pudotus, -24 euroa viime vuoteen verrattuna,  ja -51 euroa  pienempi kuin C1-alueella, tämä on surkeaa ja epäoikeudenmukaista, i C-alueella tuotanto-olosuhteet ja kustannukset ole noin paljon paremmat, epistä epistä.

Aulis Anttila

  • Vieras
Neuvo...
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai  ???  :o  ::)
No sieltä tietenkin


Mitäpä jos tehostaisitte toimntojanne - ja nostaisitte hintaa  :o  ::)  :P

sorkkahessu

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai  ???  :o  ::)
No sieltä tietenkin


Mitäpä jos tehostaisitte toimntojanne - ja nostaisitte hintaa  :o  ::)  :P

Aulis siis kehoittaa tehostamaan toimintoja ja nostamaan hintaa . Onko Aulis kuullut ylituonnosta joka sikapuolella vaivaa , sen seurauksena hinnat laskee , tehostamisesta johtuu ylituotanto .

jopihopi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta. Ja lypsävää lehmää ei tapeta. Ja siis viiden vuoden kuluttua vuonna 2014 tukiero ab ja c alueiden valillä on lähes 20 centtiä kiloa kohden laskettuna jos etelän korkeamma peltotuet perutaan takautuvasti, investointituet avataan vain c- alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olosuhteet tasataan takautuvasti, pohjoisen tukien leikkaukset perutaan ja dekoplaus perutaan. Ja siis eroksi muodostuu 20c/kg. Jonka siis teurastamon laskija vähentää jostain summasta, eli siis lypsävän lehmän hinnasta? Vai mistä hinnasta? Koska laskija on kaltaisesi taitava vilpitöntä totuutta tiedottava henkilö, joudumme siis tekemään muutamia olettamia. 1. laskijanretale vähentää kaikkien hintaa "tukieron" (te) määrällä hinnasta ab+"tukiero", eli maksaa maksaa ab alueen lypsävän lehmän hinnan eli ab alueen tasoisen käyvän hinnan koko suomeen ja c alueella siis saadan tuki lisäksi. Joka on siis jotenkin pois ab alueen tuottajalta? Miten?
Olettama 2 laskija vähentää c-alueen tiloilta tukieron verran ja maksaa muille parempaa hintaa. Joka taas on jotenkin pois ab alueen tuottajalta?
3. Laskija ostaa mistä halvimmalla saa eli euroopasta ja osin suomestakin tuoretta lihaa teurastettavaksi ja tilat myyvät sille joka maksaa parhaimman hinnan.  Ja c alueella saadaan lisäksi tuki jonka siis maksaa ab alueen tuottajat?
 
Tuo investointitukien hinnan lisäys, eli talojussin kaveri oli ollut kerran keskolla ja kuullut että hintoja korotettiin investoititukien prosenteilla. Vaikka tuet eivät edes olleet koko suomessa. Ylivoimaset tuotanto-olosuhteet omaavan ab alueen konepoistot ovat n. 300e/ha korkeammat kuin c alueella joten se näkyy koneiden ja tarvikkeiden markkinahinnoissa.
jakkellakin varmaan kasaantunut projekteja sikalas, mutta nostan nyt tarjolle josko kerkeis pistään analyysin. Minulle kun ei nyt selkene tuo rahan kulkeutumisen reitti ab tuottajalta pohjois- ja itäsuomen tuottajien 142 tueksi vaikka kuinka pähkäilen. Tai kertokaa joku muu numeroin tai kirjaimin.

Ja toinen asia joka hieman nyt kaivertaa, kun nämä erittäin vaikeat ja pitkälliset neuvottelut komission, komissaarin yms kanssa 142 tuen irroittamisesta sikojen osalta (neuvotteluthan muistuttivat läheisesti lähes kolmella vuosikymmenellä käytyjä 141 viivästysneuvotteluita joihin useita karvalakkilähetystöjä kerättiin pohjoissuomestakin tukea antamaan ja saatiinhan sillä kerättyä keskiverto tilalle etelässä lähes millin extra tulot) nyt johtivat tähän erittäin vaikeaan tilanteeseen että sirkka-liisa anttila joutui vastentahtoisesti pakotettuna irroittamaan 142 tuotannosta. Niin mikä on tuon vaikutus tulevaisuudessa ab alueella ja c alueella. Tukimäärähän oli kuitenkin jo sidottu liittymisvuoden eläinmäärään ja tasoa solidaarisuusleikattu. Ja irroitetaanko nautatilat perässä palkinnoksi/rangaistukseksi koska tukivat alueen sikatiloja neuvotteluissa niin aktiivisesti.

Kolmanneksi menikö jakke sun mielestä viitemäärien laskenta tasapuolisesti koko suomessa?

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta.

Jos joku väittää että tuki ei vaikuta lihanhintaan niin voin olettaa että hän ei ainakaan itse tuota teuraseläimiä
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.   

Mutta koitetaas nyt kerran vielä esittää miten merkityksetön tuo tukiero on kaikissa mahdottomissa ja mahdollisissa tilanteissa. Tuon Homerin nostin tuohon siksi että pitkälle täytyy todeta että samaa mieltä. Kyllä teurastamot tuon tuen hinnoittelussaan huomioivat ja vähentävät tuen osuuden teurashinnasta. Ja toiseksi teurastamojen laskelmien tekijät pesevät meikäläisen milloin vain.

Mutta otetaas nyt se esimerkki tähän. Kauppa, tuo kaikkien viljelijöiden ystävä. Se toteaa että saa maitoa ei kun siis lihaa tähän ja tähän hintaan ulkomailta tai jostakin. Näinpä kauppa neuvotteluissa kertoo että "hinta on tämä, siihen hintaan ostetaan, muuten ei". No, tällä kertaa teurastamojen eri henkilöt pannaan asialle, ne jotka eivät laske lihantuottajan kustannuksia vaan ne jotka laskevat teurastamon omia kustannuksia. He toteavat että voidakseen myydä kaupalle annettuun hintaan he kattaakseen muut omat kustannuksensa joutuvat laskemaan lihan hintaa viljelijöille niin että se on 1.10 per lihakilo. Tähän tietysti palaverissa nämä lihantuottajien kustannusten laskijat toteavat että "tuottajille tulee tappiota" mutta koska kyse on teurastamon omasta hengissäpysymisestä niin eivät voi mitään, tuottajahinnaksi päätetään 1.10 per lihakilo.

No niin, mitä tekee C-tuottaja? Laskee kun kerran hyvin osaa että hänen omat välittömät tuotantokustannuksensa ilman korkoja ja kuoletuksia ja palkkaa per lihakilo ovat 1.14. Toteaa että "onpa perkeleen hyvä että saan tukea 20 senttiä per lihakilo että jää vähän edes palkkaakin ja saan korot maksettua".

No, entäs AB-tuottaja. Laskee ja koska on iso ja tehokas yksikkö niin toteaa että välittömät tuotantakustannukset per lihakilo ovat 1.08. Toteaa että jäljelle jäävä siivu ei riitä ison investoinnin korkokuluihin puhumattakaan palkasta. Ja tekee mitä? Jos on siitä onnellisessa tilanteessa että on jo velat maksanut niin lopettaa tuotannon ainakin joksikin aikaa koska jokaisesta lihakilosta tulee tappiota. Jos velat ovat niskassa niin on pakko jatkaa tuotantoa. Marssii lakki kuorassa pankinjohtajan puheille ja yrittää neuvotella järjestelyjä lainoihin. Irtisanoo työntekijänsä jolloin oma työpäivä kasvaa 8 => 14 tuntiin päivässä. Laittaa vaimon muihin töihin että saataisin edes ruokarahat koska tuotto riittää nipin napin korkoihin mutta palkkaa ei jää vaikka kuinka ahkerasti tekisi pitkää työpäivää. Ja sen jälkeen ristii kädet ja rukoilee. Rukoilee että lihan hinta nousisi ennenkuin kassasta loppuu rahat tai metsästä puut tai pankinjohtajan kärsivällisyys loppuu.

Tässäkään tilanteessa mitään rahan siirtymistä AB-alueelta C-alueelle ei tapahdu mutta tukierosta johtuen tuottajien lähtökohdat tuotannon järjestelyyn ja tuotannossa pärjäämiseen ovat täysin erilaiset. Että jos olet sitä mieltä että tuolla tuotantotuen erolla ei ole mitään vaikutusta tuottajien toimeentuloon tai mahdollisuuksiin niin ajatteles ny vähän että miten se tilanne oikein on?   

jopihopi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta.

Jos joku väittää että tuki ei vaikuta lihanhintaan niin voin olettaa että hän ei ainakaan itse tuota teuraseläimiä
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.   

Mutta koitetaas nyt kerran vielä esittää miten merkityksetön tuo tukiero on kaikissa mahdottomissa ja mahdollisissa tilanteissa. Tuon Homerin nostin tuohon siksi että pitkälle täytyy todeta että samaa mieltä. Kyllä teurastamot tuon tuen hinnoittelussaan huomioivat ja vähentävät tuen osuuden teurashinnasta. Ja toiseksi teurastamojen laskelmien tekijät pesevät meikäläisen milloin vain.

Mutta otetaas nyt se esimerkki tähän. Kauppa, tuo kaikkien viljelijöiden ystävä. Se toteaa että saa maitoa ei kun siis lihaa tähän ja tähän hintaan ulkomailta tai jostakin. Näinpä kauppa neuvotteluissa kertoo että "hinta on tämä, siihen hintaan ostetaan, muuten ei". No, tällä kertaa teurastamojen eri henkilöt pannaan asialle, ne jotka eivät laske lihantuottajan kustannuksia vaan ne jotka laskevat teurastamon omia kustannuksia. He toteavat että voidakseen myydä kaupalle annettuun hintaan he kattaakseen muut omat kustannuksensa joutuvat laskemaan lihan hintaa viljelijöille niin että se on 1.10 per lihakilo. Tähän tietysti palaverissa nämä lihantuottajien kustannusten laskijat toteavat että "tuottajille tulee tappiota" mutta koska kyse on teurastamon omasta hengissäpysymisestä niin eivät voi mitään, tuottajahinnaksi päätetään 1.10 per lihakilo.

No niin, mitä tekee C-tuottaja? Laskee kun kerran hyvin osaa että hänen omat välittömät tuotantokustannuksensa ilman korkoja ja kuoletuksia ja palkkaa per lihakilo ovat 1.14. Toteaa että "onpa perkeleen hyvä että saan tukea 20 senttiä per lihakilo että jää vähän edes palkkaakin ja saan korot maksettua".

No, entäs AB-tuottaja. Laskee ja koska on iso ja tehokas yksikkö niin toteaa että välittömät tuotantakustannukset per lihakilo ovat 1.08. Toteaa että jäljelle jäävä siivu ei riitä ison investoinnin korkokuluihin puhumattakaan palkasta. Ja tekee mitä? Jos on siitä onnellisessa tilanteessa että on jo velat maksanut niin lopettaa tuotannon ainakin joksikin aikaa koska jokaisesta lihakilosta tulee tappiota. Jos velat ovat niskassa niin on pakko jatkaa tuotantoa. Marssii lakki kuorassa pankinjohtajan puheille ja yrittää neuvotella järjestelyjä lainoihin. Irtisanoo työntekijänsä jolloin oma työpäivä kasvaa 8 => 14 tuntiin päivässä. Laittaa vaimon muihin töihin että saataisin edes ruokarahat koska tuotto riittää nipin napin korkoihin mutta palkkaa ei jää vaikka kuinka ahkerasti tekisi pitkää työpäivää. Ja sen jälkeen ristii kädet ja rukoilee. Rukoilee että lihan hinta nousisi ennenkuin kassasta loppuu rahat tai metsästä puut tai pankinjohtajan kärsivällisyys loppuu.

Tässäkään tilanteessa mitään rahan siirtymistä AB-alueelta C-alueelle ei tapahdu mutta tukierosta johtuen tuottajien lähtökohdat tuotannon järjestelyyn ja tuotannossa pärjäämiseen ovat täysin erilaiset. Että jos olet sitä mieltä että tuolla tuotantotuen erolla ei ole mitään vaikutusta tuottajien toimeentuloon tai mahdollisuuksiin niin ajatteles ny vähän että miten se tilanne oikein on?   

runebergin kunniaksiko sitten tuollaisen tarinan keksit. Nuossa tunnelmissa nyt eletään monilla pohjois- ja itäsuomen tiloilla kun tukipolitiikalla on luotu hyvin erilaiset tuotannolliset olosuhteet, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy. Suurempi ero jo nyt nykyisisä olosuhteissa kuin 2014 muodostuvaksi väitetty tukiero. Aiemmin sanoit että teurastamon laskijat eivät tapa lypsävää lehmää ja nyt siis on tuuli kääntynyt..  Kaupan sisäänostohinta seuraa euroopan keskihintaa ja tarkoitatko että koko euroopan hinta seuraisi pohjois- ja itäsuomen hintaa? Enpä usko.. Mitä mieltä olet tukien irroittamisen vaikutuksista? Entäs se viitevuosi?

Viimeksi muokattu: 05.02.09 - klo:08:40 kirjoittanut jopihopi