Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: JakkeJäyhä - 02.02.09 - klo:12:28
-
Sekä Kauniston Timon kolumni että MTK Loimaan seutu mielipidekirjoitus että sikatukijuttu.
Tosin sikatukijutussa noiden kaavioiden suhteen sanoisin että tarkoitushakuista. Ja ihmettelen mihin se C1-alueen laskeva käyrä perustuu? Kun eihän tuon kokoiselta tilalta pitänyt leikata vai pitikö? No, muistan kun aikanaan itse huijasin laittamalla "sopivan" skaalan kaavioon niin sai eron näyttämään joko todellista pienemmältä tai suuremmalta. Riippuen siis siitä mitä halusin näyttää taulukon katsojille. Mutta siis 200 ey tila joka siis noin 850 lihasikapaikkaa niin tukiero tuosta kaaviosta katsottuna vuonna 2009 vähintään 7.000 euroa. Joka tuen kokonaismäärästä noin 40.000 euroa on 17,5%. Joka sanoo että 17,5% alennus ostopanokselle tai 17,5% lisähinta omalle tuotteelle on merkityksetön niin sillä menee liian hyvin? Vähän toisella tavalla skaalattuina nuo taulukot olisivat olleet paljon mielenkiintoisempia.
Ja tuleehan tuosta se vaikutus kilohintaankin kun eläimiä teuraaksi siis 200 ey eli 200 * 13 * 85 = 221.000 kiloa sianlihaa teurastamolle. Ja sitten kun jaetaan 7.000 euroa tuolla niin saadaan se jopihopin kovasti mainostama 3 senttiä per lihakilo vuonna 2009. Ja siitä nykypäätöksillä vain yksi suunta: ero suurenee.
Ja päätellen tästä lainauksesta:
"Anttila suhteutti tukiratkaisua siihen, että päätuotantoalueiden sikatuki korvautuisi 20 sentin tuottajahinnan korotuksella".
niin omat laskelmani siitä 20 sentin tukierosta vuonna 2014 ovat jopihopin kovasti päinvastaisista ja erittäin asiallisista vastaväitteistä huolimatta ilmeisesti oikein. Nimittäin minun laskelmani pohjasivat ennen leikkausta olleisiin päätöksiin joissa AB-alueen tuki poistuisi vuoteen 2014 mennessä C-alueen tuen jäädessä ennalleen. Ja jos tämä sikatuki Anttilan mukaan vastaa 20 sentin hinnankorotusta niin sehän on sitten suoraan se tukiero. Eli taidan sittenkin olla ollut oikeassa? Ja mainittakoon vielä että nyt tehdyillä päätöksillä jos mitään ei muutu tukiero isojen tilojen välillä on pienempi kuin tuo 20 senttiä per lihakilo mutta alle 1.000 (noin 850) lihasian sikaloissa tukiero on edelleen tuo 20 senttiä per lihakilo vuonna 2014 jos muutoksia nykypäätöksiin ei tehdä.
-
Sekä Kauniston Timon kolumni että MTK Loimaan seutu mielipidekirjoitus että sikatukijuttu.
Tosin sikatukijutussa noiden kaavioiden suhteen sanoisin että tarkoitushakuista. Ja ihmettelen mihin se C1-alueen laskeva käyrä perustuu?
Rajuun tuotannon kasvuun vastoin 142-tuen ehtoja
Kun eihän tuon kokoiselta tilalta pitänyt leikata vai pitikö? No, muistan kun aikanaan itse huijasin laittamalla "sopivan" skaalan kaavioon niin sai eron näyttämään joko todellista pienemmältä tai suuremmalta. Riippuen siis siitä mitä halusin näyttää taulukon katsojille. Mutta siis 200 ey tila joka siis noin 850 lihasikapaikkaa niin tukiero tuosta kaaviosta katsottuna vuonna 2009 vähintään 7.000 euroa. Joka tuen kokonaismäärästä noin 40.000 euroa on 17,5%. Joka sanoo että 17,5% alennus ostopanokselle tai 17,5% lisähinta omalle tuotteelle on merkityksetön niin sillä menee liian hyvin? Vähän toisella tavalla skaalattuina nuo taulukot olisivat olleet paljon mielenkiintoisempia.
Ja tuleehan tuosta se vaikutus kilohintaankin kun eläimiä teuraaksi siis 200 ey eli 200 * 13 * 85 = 221.000 kiloa sianlihaa teurastamolle. Ja sitten kun jaetaan 7.000 euroa tuolla niin saadaan se jopihopin kovasti mainostama 3 senttiä per lihakilo vuonna 2009. Ja siitä nykypäätöksillä vain yksi suunta: ero suurenee.
Ja päätellen tästä lainauksesta:
"Anttila suhteutti tukiratkaisua siihen, että päätuotantoalueiden sikatuki korvautuisi 20 sentin tuottajahinnan korotuksella".
niin omat laskelmani siitä 20 sentin tukierosta vuonna 2014 ovat jopihopin kovasti päinvastaisista ja erittäin asiallisista vastaväitteistä huolimatta ilmeisesti oikein. Nimittäin minun laskelmani pohjasivat ennen leikkausta olleisiin päätöksiin joissa AB-alueen tuki poistuisi vuoteen 2014 mennessä C-alueen tuen jäädessä ennalleen. Ja jos tämä sikatuki Anttilan mukaan vastaa 20 sentin hinnankorotusta niin sehän on sitten suoraan se tukiero. Eli taidan sittenkin olla ollut oikeassa? Ja mainittakoon vielä että nyt tehdyillä päätöksillä jos mitään ei muutu tukiero isojen tilojen välillä on pienempi kuin tuo 20 senttiä per lihakilo mutta alle 1.000 (noin 850) lihasian sikaloissa tukiero on edelleen tuo 20 senttiä per lihakilo vuonna 2014 jos muutoksia nykypäätöksiin ei tehdä.
-
Oli näköjään muutakin vankkaa asiaa ainakin verkkosivuilla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/02/fi_FI/vanhanen/
Nyt vaan että tuo vuosi 2014 saattaa olla AB-kotieläintilojen kannalta jo auttamatta myöhäistä. Tämä on se kurki ja suo -juttu. Itse pitäisin takarajana että 2010 tai silloin olisi ainakin tiedettävä tarkasti mitä 2014 tulee olemaan. Esimerkiksi sikatiloilla tukiero repeää liian suureksi jos 2009 jälkeen jatketaan nyt olemassaolevilla päätöksillä.
-
juu ja lapuan liikettä 8) 8)
-
"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku. Samalla tavalla voitaisiin puhua kainuun rehuviljantuottajan 100euroa/tonni tukitappiosta etelän kolleegalleen. Oikeudenmukaisempaa olisi puhua ab alueen sikatilojen omavaraisuusaste-, tulo- ja kannattavuuseroetumatkan kasvun hidastumisesta suhteessa c-alueeseen.
Vastasin sinulle jo tuonne maitoketjuun, mutta lisätäänpä vielä tähän kun liittyy enemän ketjun aiheeseen.
"taas jakke unohdat lähtökohdat. Suomi jaettiin euhun liityttäessä kahteen osaan ja tuossa jaossa oli yksi tekijä eun määritelmä c alueistaan eli riittävän harvaan asuttu maaseutu. C alueilla katsoataan maatalous niin tärkeäksi osaksi alueen työllisyyttä yms rakenteita että alueen palveluiden ja asutuksen säilyttämiseksi sitä on tuettava pysyvästi. Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon. 142 tukea on leikattu rajusti, lähes ab alueen tasolle, toisin kuin naudoissa. Ja noiden laittomien, vain sikatalouteen kohdistuneiden, pohjoisen kotieläintuen tasoleikkausten vuoksi tuotantoa on lisätty c-alueella tulotason turvaamiseksi tilojen velkaa kasvattaen. Ja lisääntynyt tuotanto on täysin tuetonta, tuki maksetaan c-alueella vain liittymisvuoden eläinmäärille. 141 alueella tuotanto, omavaraisuus ja tulotaso on lisääntynyt investointituen turvin.
Tukihistoriasta johtuen sikatilojen yksikkökoossa ja siten tilityshinnassa ja kannattavuudessa sekä omavaraisuudessa on nyt ab- c alueilla ratkaisevia eroja. Kuten tiedämmä tilityshintaeron vaikutus isolla tilalla on suurempi kuin mitä tukiero olisi 141 tuen vihdoin päättyessä viiden vuoden kuluttua 2013 JOS 1. ab korotetut hehtaarituet tasataan koko maahan, 2. ilmasto-olosuhteet tasataan koko maahan (kuten v.itälä on jo lupaillut), 3. c alueen eläintukiin ei enään kosketa ja 4. dekoplaus perutaan. Nämä kaikki kaventavat viiden vuoden kulutta vuonna 2013 muodostuvan tukieron (huom tukiero, EI tuloero, tuloero on 2013 edelleen etelän eduksi sikataloudessa) vaikutusta. Ja siis iso tila saa jo nyt suuremman edun tilityshinnassa.
JA mttn julkaisemissa kirjanpitotilojen painotetuissa keskiarvotuloksissa näkyy kuinka ab alueen tiloilla on 50% suuremmat myyntitulot, ratkaisevasti parempi omavaraisuus ja siten yli 100% suuremmat konepoistot vaikka peltoa on vähemmän, satakertainen määrä henkilöstön palkkaamiseen vaikka ab alueella tehdä itse kolmannes vähemmän työtunteja kuin c alueen sikatiloilla.
Ja nyt siis 142 tukia ollaan leikkaamassa (ja taas vain sikatalouden osalta) etelän tuottajien painostuksesta, vaikka pohjoiseen maksetuilla tuilla ei ole etelän tuotajille mitään vaikutusta. Eteläsuomeen en uskalla enään mennä koska luultavasti mukavasti toimeentulevat sikatilalliset ryöstäisivä joukkovoimalla vähäiset käteisvarani. Opiksi on otettava, nyt on lopullisesti paljastunut ab siantuottajien villisian mieli ja näillä menetelmillä ja asenteilla tukineuvotteluita siis tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin...
-
"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku. Samalla tavalla voitaisiin puhua kainuun rehuviljantuottajan 100euroa/tonni tukitappiosta etelän kolleegalleen. Oikeudenmukaisempaa olisi puhua ab alueen sikatilojen omavaraisuusaste-, tulo- ja kannattavuuseroetumatkan kasvun hidastumisesta suhteessa c-alueeseen.
Vastasin sinulle jo tuonne maitoketjuun, mutta lisätäänpä vielä tähän kun liittyy enemän ketjun aiheeseen.
"taas jakke unohdat lähtökohdat. Suomi jaettiin euhun liityttäessä kahteen osaan ja tuossa jaossa oli yksi tekijä eun määritelmä c alueistaan eli riittävän harvaan asuttu maaseutu. C alueilla katsoataan maatalous niin tärkeäksi osaksi alueen työllisyyttä yms rakenteita että alueen palveluiden ja asutuksen säilyttämiseksi sitä on tuettava pysyvästi. Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon. 142 tukea on leikattu rajusti, lähes ab alueen tasolle, toisin kuin naudoissa. Ja noiden laittomien, vain sikatalouteen kohdistuneiden, pohjoisen kotieläintuen tasoleikkausten vuoksi tuotantoa on lisätty c-alueella tulotason turvaamiseksi tilojen velkaa kasvattaen. Ja lisääntynyt tuotanto on täysin tuetonta, tuki maksetaan c-alueella vain liittymisvuoden eläinmäärille. 141 alueella tuotanto, omavaraisuus ja tulotaso on lisääntynyt investointituen turvin.
Tukihistoriasta johtuen sikatilojen yksikkökoossa ja siten tilityshinnassa ja kannattavuudessa sekä omavaraisuudessa on nyt ab- c alueilla ratkaisevia eroja. Kuten tiedämmä tilityshintaeron vaikutus isolla tilalla on suurempi kuin mitä tukiero olisi 141 tuen vihdoin päättyessä viiden vuoden kuluttua 2013 JOS 1. ab korotetut hehtaarituet tasataan koko maahan, 2. ilmasto-olosuhteet tasataan koko maahan (kuten v.itälä on jo lupaillut), 3. c alueen eläintukiin ei enään kosketa ja 4. dekoplaus perutaan. Nämä kaikki kaventavat viiden vuoden kulutta vuonna 2013 muodostuvan tukieron (huom tukiero, EI tuloero, tuloero on 2013 edelleen etelän eduksi sikataloudessa) vaikutusta. Ja siis iso tila saa jo nyt suuremman edun tilityshinnassa.
JA mttn julkaisemissa kirjanpitotilojen painotetuissa keskiarvotuloksissa näkyy kuinka ab alueen tiloilla on 50% suuremmat myyntitulot, ratkaisevasti parempi omavaraisuus ja siten yli 100% suuremmat konepoistot vaikka peltoa on vähemmän, satakertainen määrä henkilöstön palkkaamiseen vaikka ab alueella tehdä itse kolmannes vähemmän työtunteja kuin c alueen sikatiloilla.
Ja nyt siis 142 tukia ollaan leikkaamassa (ja taas vain sikatalouden osalta) etelän tuottajien painostuksesta, vaikka pohjoiseen maksetuilla tuilla ei ole etelän tuotajille mitään vaikutusta. Eteläsuomeen en uskalla enään mennä koska luultavasti mukavasti toimeentulevat sikatilalliset ryöstäisivä joukkovoimalla vähäiset käteisvarani. Opiksi on otettava, nyt on lopullisesti paljastunut ab siantuottajien villisian mieli ja näillä menetelmillä ja asenteilla tukineuvotteluita siis tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin...
Mitä vaikutusta C-alueeseen oli, kun etelän korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki leikattiin pois C-alueen ja MTK:n vaatimuksesta??? TÄH???
Kaunisto kirjoittaa täyttä paskaa, kuten entiselle MTK:n tiedottajalle ja nykyiselle kepupolitiikolle hyvin sopiikin. Pahimmat hölmöntölväykset tehtiin, kun MTK ja kepu junttasivat etelän korotetut investointituet pois, niillä olisi EU-komission tarkoittamalla tavalla lievitetty muuten jyrkkää tukieroa C-alueen hyväksi.
Komissari Fischler määräsi tuet palautettavaksi, mutta pöhlö Korkeaoja ohjasi ne C-alueelle!!!
-
"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku. Samalla tavalla voitaisiin puhua kainuun rehuviljantuottajan 100euroa/tonni tukitappiosta etelän kolleegalleen. Oikeudenmukaisempaa olisi puhua ab alueen sikatilojen omavaraisuusaste-, tulo- ja kannattavuuseroetumatkan kasvun hidastumisesta suhteessa c-alueeseen.
Vastasin sinulle jo tuonne maitoketjuun, mutta lisätäänpä vielä tähän kun liittyy enemän ketjun aiheeseen.
"taas jakke unohdat lähtökohdat. Suomi jaettiin euhun liityttäessä kahteen osaan ja tuossa jaossa oli yksi tekijä eun määritelmä c alueistaan eli riittävän harvaan asuttu maaseutu. C alueilla katsoataan maatalous niin tärkeäksi osaksi alueen työllisyyttä yms rakenteita että alueen palveluiden ja asutuksen säilyttämiseksi sitä on tuettava pysyvästi. Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon. 142 tukea on leikattu rajusti, lähes ab alueen tasolle, toisin kuin naudoissa. Ja noiden laittomien, vain sikatalouteen kohdistuneiden, pohjoisen kotieläintuen tasoleikkausten vuoksi tuotantoa on lisätty c-alueella tulotason turvaamiseksi tilojen velkaa kasvattaen. Ja lisääntynyt tuotanto on täysin tuetonta, tuki maksetaan c-alueella vain liittymisvuoden eläinmäärille. 141 alueella tuotanto, omavaraisuus ja tulotaso on lisääntynyt investointituen turvin.
Tukihistoriasta johtuen sikatilojen yksikkökoossa ja siten tilityshinnassa ja kannattavuudessa sekä omavaraisuudessa on nyt ab- c alueilla ratkaisevia eroja. Kuten tiedämmä tilityshintaeron vaikutus isolla tilalla on suurempi kuin mitä tukiero olisi 141 tuen vihdoin päättyessä viiden vuoden kuluttua 2013 JOS 1. ab korotetut hehtaarituet tasataan koko maahan, 2. ilmasto-olosuhteet tasataan koko maahan (kuten v.itälä on jo lupaillut), 3. c alueen eläintukiin ei enään kosketa ja 4. dekoplaus perutaan. Nämä kaikki kaventavat viiden vuoden kulutta vuonna 2013 muodostuvan tukieron (huom tukiero, EI tuloero, tuloero on 2013 edelleen etelän eduksi sikataloudessa) vaikutusta. Ja siis iso tila saa jo nyt suuremman edun tilityshinnassa.
JA mttn julkaisemissa kirjanpitotilojen painotetuissa keskiarvotuloksissa näkyy kuinka ab alueen tiloilla on 50% suuremmat myyntitulot, ratkaisevasti parempi omavaraisuus ja siten yli 100% suuremmat konepoistot vaikka peltoa on vähemmän, satakertainen määrä henkilöstön palkkaamiseen vaikka ab alueella tehdä itse kolmannes vähemmän työtunteja kuin c alueen sikatiloilla.
Ja nyt siis 142 tukia ollaan leikkaamassa (ja taas vain sikatalouden osalta) etelän tuottajien painostuksesta, vaikka pohjoiseen maksetuilla tuilla ei ole etelän tuotajille mitään vaikutusta. Eteläsuomeen en uskalla enään mennä koska luultavasti mukavasti toimeentulevat sikatilalliset ryöstäisivä joukkovoimalla vähäiset käteisvarani. Opiksi on otettava, nyt on lopullisesti paljastunut ab siantuottajien villisian mieli ja näillä menetelmillä ja asenteilla tukineuvotteluita siis tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin...
Mitä vaikutusta C-alueeseen oli, kun etelän korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki leikattiin pois C-alueen ja MTK:n vaatimuksesta??? TÄH???
Kaunisto kirjoittaa täyttä paskaa, kuten entiselle MTK:n tiedottajalle ja nykyiselle kepupolitiikolle hyvin sopiikin. Pahimmat hölmöntölväykset tehtiin, kun MTK ja kepu junttasivat etelän korotetut investointituet pois, niillä olisi EU-komission tarkoittamalla tavalla lievitetty muuten jyrkkää tukieroa C-alueen hyväksi.
Komissari Fischler määräsi tuet palautettavaksi, mutta pöhlö Korkeaoja ohjasi ne C-alueelle!!!
Muistappa se 750 miljoonaa minkä sen yhdeb Lapasen hallitus leikkasi, missä kokoomuskin oli mukana.
-
ei c-alue eikä mtk ole mitään juntannut eikä edes vaatinut. Ihan ite sinipuna leikkas, sen jälkeen komissio määräsi investointituet koko maahan koska pysyviä tukia oli pohjoisesta leikattu (sikatuet). Ja siis pohjoisen nautatilat saivat investointituet.
Mieluummin olisi sikatiloilla pidetty pysyvät tuet, sopimuksen mukaan sovitulla tasolla nautatilojen tapaan.
-
"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku. Samalla tavalla voitaisiin puhua kainuun rehuviljantuottajan 100euroa/tonni tukitappiosta etelän kolleegalleen. Oikeudenmukaisempaa olisi puhua ab alueen sikatilojen omavaraisuusaste-, tulo- ja kannattavuuseroetumatkan kasvun hidastumisesta suhteessa c-alueeseen.
Vastasin sinulle jo tuonne maitoketjuun, mutta lisätäänpä vielä tähän kun liittyy enemän ketjun aiheeseen.
"taas jakke unohdat lähtökohdat. Suomi jaettiin euhun liityttäessä kahteen osaan ja tuossa jaossa oli yksi tekijä eun määritelmä c alueistaan eli riittävän harvaan asuttu maaseutu. C alueilla katsoataan maatalous niin tärkeäksi osaksi alueen työllisyyttä yms rakenteita että alueen palveluiden ja asutuksen säilyttämiseksi sitä on tuettava pysyvästi. Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon. 142 tukea on leikattu rajusti, lähes ab alueen tasolle, toisin kuin naudoissa. Ja noiden laittomien, vain sikatalouteen kohdistuneiden, pohjoisen kotieläintuen tasoleikkausten vuoksi tuotantoa on lisätty c-alueella tulotason turvaamiseksi tilojen velkaa kasvattaen. Ja lisääntynyt tuotanto on täysin tuetonta, tuki maksetaan c-alueella vain liittymisvuoden eläinmäärille. 141 alueella tuotanto, omavaraisuus ja tulotaso on lisääntynyt investointituen turvin.
Tukihistoriasta johtuen sikatilojen yksikkökoossa ja siten tilityshinnassa ja kannattavuudessa sekä omavaraisuudessa on nyt ab- c alueilla ratkaisevia eroja. Kuten tiedämmä tilityshintaeron vaikutus isolla tilalla on suurempi kuin mitä tukiero olisi 141 tuen vihdoin päättyessä viiden vuoden kuluttua 2013 JOS 1. ab korotetut hehtaarituet tasataan koko maahan, 2. ilmasto-olosuhteet tasataan koko maahan (kuten v.itälä on jo lupaillut), 3. c alueen eläintukiin ei enään kosketa ja 4. dekoplaus perutaan. Nämä kaikki kaventavat viiden vuoden kulutta vuonna 2013 muodostuvan tukieron (huom tukiero, EI tuloero, tuloero on 2013 edelleen etelän eduksi sikataloudessa) vaikutusta. Ja siis iso tila saa jo nyt suuremman edun tilityshinnassa.
JA mttn julkaisemissa kirjanpitotilojen painotetuissa keskiarvotuloksissa näkyy kuinka ab alueen tiloilla on 50% suuremmat myyntitulot, ratkaisevasti parempi omavaraisuus ja siten yli 100% suuremmat konepoistot vaikka peltoa on vähemmän, satakertainen määrä henkilöstön palkkaamiseen vaikka ab alueella tehdä itse kolmannes vähemmän työtunteja kuin c alueen sikatiloilla.
Ja nyt siis 142 tukia ollaan leikkaamassa (ja taas vain sikatalouden osalta) etelän tuottajien painostuksesta, vaikka pohjoiseen maksetuilla tuilla ei ole etelän tuotajille mitään vaikutusta. Eteläsuomeen en uskalla enään mennä koska luultavasti mukavasti toimeentulevat sikatilalliset ryöstäisivä joukkovoimalla vähäiset käteisvarani. Opiksi on otettava, nyt on lopullisesti paljastunut ab siantuottajien villisian mieli ja näillä menetelmillä ja asenteilla tukineuvotteluita siis tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin...
Mitä vaikutusta C-alueeseen oli, kun etelän korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki leikattiin pois C-alueen ja MTK:n vaatimuksesta??? TÄH???
Kaunisto kirjoittaa täyttä paskaa, kuten entiselle MTK:n tiedottajalle ja nykyiselle kepupolitiikolle hyvin sopiikin. Pahimmat hölmöntölväykset tehtiin, kun MTK ja kepu junttasivat etelän korotetut investointituet pois, niillä olisi EU-komission tarkoittamalla tavalla lievitetty muuten jyrkkää tukieroa C-alueen hyväksi.
Komissari Fischler määräsi tuet palautettavaksi, mutta pöhlö Korkeaoja ohjasi ne C-alueelle!!!
Muistappa se 750 miljoonaa minkä sen yhdeb Lapasen hallitus leikkasi, missä kokoomuskin oli mukana.
Suomen talous oli kuilun partaalla, joka kolmas valtion käyttämä markka oli lainarahaa. Kaikilta leikattiin.
tuho-aho olisi suostunut lähes kaikkien kansallisten tukien poistoon, jos olisi päässyt mukaan Lipposen 1. hallitukseen. Tämä tuli ilmi silloin, kun eduskunnassa käytiin keskustelua kepun tekemästä välikysymyksestä aiheena maatalous. Paljastuksen teki RKP:n hallitusneuvottelija Ole Norrbacka. Kepun välikysymykset loppuivat siihen.
-
ei c-alue eikä mtk ole mitään juntannut eikä edes vaatinut.
hölö hölö, MaasTullikin kävi propagandasotaa lähes vuoden kunnes tuet poistettiin. EI NIITÄ AINAKAAN ETELÄN TUOTTAJAT EIKÄ LIPPOSEN HALLITUS VAATINUT POISTETTAVAKSI
Ihan ite sinipuna leikkas, sen jälkeen komissio määräsi investointituet koko maahan koska pysyviä tukia oli pohjoisesta leikattu (sikatuet). Ja siis pohjoisen nautatilat saivat investointituet.
Mieluummin olisi sikatiloilla pidetty pysyvät tuet,
142-ehtojen mukaisesti olisi pitänyt leikata ankaralla kädellä, koska tuotanto on lisääntynyt vastoin pohjoisen tuen ehtoja. Leikkauksia ei ole kuitenkaan "jostain syystä" tehty
sopimuksen mukaan sovitulla tasolla nautatilojen tapaan.
-
Jos investointituet avataan sikaloille ja broisku halleille, taitaa kohta olla taas uusi kriisi päällä. Kuten maaseudussa uhattiin, eikös ylituotantoa ole jo nyt reippaasti, tais se venäjän vientikin kariutua. :P
-
ei c-alue eikä mtk ole mitään juntannut eikä edes vaatinut.
hölö hölö, MaasTullikin kävi propagandasotaa lähes vuoden kunnes tuet poistettiin. EI NIITÄ AINAKAAN ETELÄN TUOTTAJAT EIKÄ LIPPOSEN HALLITUS VAATINUT POISTETTAVAKSI
Ihan ite sinipuna leikkas, sen jälkeen komissio määräsi investointituet koko maahan koska pysyviä tukia oli pohjoisesta leikattu (sikatuet). Ja siis pohjoisen nautatilat saivat investointituet.
Mieluummin olisi sikatiloilla pidetty pysyvät tuet,
142-ehtojen mukaisesti olisi pitänyt leikata ankaralla kädellä, koska tuotanto on lisääntynyt vastoin pohjoisen tuen ehtoja. Leikkauksia ei ole kuitenkaan "jostain syystä" tehty
sopimuksen mukaan sovitulla tasolla nautatilojen tapaan.
no kuka poisti investointituet, maastulliko?
142 tukea on sikojen osalta leikattu ankaralla kädellä, taso on nyt likimain sama kuin 141, mutta ilman investointitukia, lisääntynyttä tuotantoa ei ole tuettu, siirtymää c alueelle tapahtunut 1997-2007 sioissa 3,6% ja se yllä esiittämästäni tulotason turvaamisesta johtuen.
-
ei c-alue eikä mtk ole mitään juntannut eikä edes vaatinut.
hölö hölö, MaasTullikin kävi propagandasotaa lähes vuoden kunnes tuet poistettiin. EI NIITÄ AINAKAAN ETELÄN TUOTTAJAT EIKÄ LIPPOSEN HALLITUS VAATINUT POISTETTAVAKSI
Ihan ite sinipuna leikkas, sen jälkeen komissio määräsi investointituet koko maahan koska pysyviä tukia oli pohjoisesta leikattu (sikatuet). Ja siis pohjoisen nautatilat saivat investointituet.
Mieluummin olisi sikatiloilla pidetty pysyvät tuet,
142-ehtojen mukaisesti olisi pitänyt leikata ankaralla kädellä, koska tuotanto on lisääntynyt vastoin pohjoisen tuen ehtoja. Leikkauksia ei ole kuitenkaan "jostain syystä" tehty
sopimuksen mukaan sovitulla tasolla nautatilojen tapaan.
no kuka poisti investointituet, maastulliko?
142 tukea on sikojen osalta leikattu ankaralla kädellä, taso on nyt likimain sama kuin 141, mutta ilman investointitukia, lisääntynyttä tuotantoa ei ole tuettu, siirtymää c alueelle tapahtunut 1997-2007 sioissa 3,6% ja se yllä esiittämästäni tulotason turvaamisesta johtuen.
Tj katseli sikatilastoja, C1 alueella kasvua vv. 2004-2007 yli 14%
-
ei c-alue eikä mtk ole mitään juntannut eikä edes vaatinut.
hölö hölö, MaasTullikin kävi propagandasotaa lähes vuoden kunnes tuet poistettiin. EI NIITÄ AINAKAAN ETELÄN TUOTTAJAT EIKÄ LIPPOSEN HALLITUS VAATINUT POISTETTAVAKSI
Ihan ite sinipuna leikkas, sen jälkeen komissio määräsi investointituet koko maahan koska pysyviä tukia oli pohjoisesta leikattu (sikatuet). Ja siis pohjoisen nautatilat saivat investointituet.
Mieluummin olisi sikatiloilla pidetty pysyvät tuet,
142-ehtojen mukaisesti olisi pitänyt leikata ankaralla kädellä, koska tuotanto on lisääntynyt vastoin pohjoisen tuen ehtoja. Leikkauksia ei ole kuitenkaan "jostain syystä" tehty
sopimuksen mukaan sovitulla tasolla nautatilojen tapaan.
no kuka poisti investointituet, maastulliko?
142 tukea on sikojen osalta leikattu ankaralla kädellä, taso on nyt likimain sama kuin 141, mutta ilman investointitukia, lisääntynyttä tuotantoa ei ole tuettu, siirtymää c alueelle tapahtunut 1997-2007 sioissa 3,6% ja se yllä esiittämästäni tulotason turvaamisesta johtuen.
Tj katseli sikatilastoja, C1 alueella kasvua vv. 2004-2007 yli 14%
niin ja ilmeisesti ab alueella likimain saman verran koska vuosin 1997-2007 tuotannosta on siirtynyt 3,6% c alueelle. Ja c alueella siantuotanto kasvanut nimenomaan tulotason turvaamiseksi omavaraisuuden kustannuksella toisin kuin etelässä.
-
MTK:lla alkaa olla todellinen pelko jäsenkadosta. Nyt joutuvat jo paikallisyhdistyksetkin levittämään MTK opettamaa propakandaa. Kato käy jäsenistössä.
Yhtä hyvin siellä neuvottelupöydässä Valtion kanssa voisi olla useampikin tuottajaliitto. Onhan noissa palkkaneuvotteluissakin useampia järjestöjä.
-
"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku.
Jostakin se Anttilakin esikuntineen on saanut tuen vaikutukseksi laskettua 20 senttiä per lihakilo. Ja jos toiselle tuo laskettu tuki jää ja toiselta viedään pois kokonaan niin kyllä se tukiero minun laskuoppini mukaan silloin on 20 senttiä. Ja jos halveksittavasta retoriikasta puhuu henkilö joka toteaa että
"Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella."
Niin se se vasta on halveksittavaa retoriikkaa. Minä en tiedä omalta alueeltani yhtään joka niin paljon investointitukia olisi saanut ettei kuivuriin omaa rahaa olisi tarvinnut pistää. Mutta ilmeisesti pystyt väitteesi tueksi pari esimerkkitilaa heittämään ihan nimen kanssa? Vai onko huhupuhetta taas?
-
MTK:lla alkaa olla todellinen pelko jäsenkadosta. Nyt joutuvat jo paikallisyhdistyksetkin levittämään MTK opettamaa propakandaa. Kato käy jäsenistössä.
Yhtä hyvin siellä neuvottelupöydässä Valtion kanssa voisi olla useampikin tuottajaliitto. Onhan noissa palkkaneuvotteluissakin useampia järjestöjä.
Täälläpäin nostetaan jäsenmaksuja...kyllä se siitä... :D
-
Jopihopi se suoltaa paskaa minkä ehtii, C-alueella on sikatukea leikattu sen takia, että siellä on tuotanto lisääntynyt, koska liittymissopimuksen mukaan C-alueen tuet ovat tuotantoa säilyttävää tukea, koska tuki oli tuotantosidonnaista, alettiin C-alueella tuotantoa lisäämään, mutta koska tukiraha oli varattu tietylle, vuoden 1994 tuotantomäärälle, niin tuotantokiintiön ylityksen takia tukea leikattiin, ja jos tuki olisi säilynyt tuotantoon sidottuna, seurauksena tuotanto olis taas lisääntynyt, jolloin sikakohtainen tuki olisi edelleen pienentynyt.
Itse olette ampuneet itseänne jalkaan siellä C-aluella lisäämällä tuotantoa, ja siten olette pienentäneet omaa tukeanne. Ymmärsitte tuen olemuksen täysin väärin, ja saitte siitä rangaistuksen, nyt tehtiin oikein, kun tuki C-alueellakin irroitettiin tuotannosta, saatte edelleen lisätä tuotantoa investointitukien avulla, mutta on ihan oikein teille, ettei se saa mitään tukea.
-
Jopihopi se suoltaa paskaa minkä ehtii, C-alueella on sikatukea leikattu sen takia, että siellä on tuotanto
Älä nyt, minä vasta valmistelin vastaustani, tosin vähän samalla ajatuksella mutta eri sanoilla.
-
Tässä on ensin linkki
http://74.125.77.132/search?q=cache:PL4OnTZah0oJ:www.sirkka-liisaanttila.fi/puheet/2009-01-16-KOLUMNI%2520Sika-lehdess%C3%A4:%2520Sikojen%2520ja%2520siipikarjan%2520tuki%2520koko%2520maassa%2520irti%2520tuotannosta.doc+142+tuki+sioille&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi
Ja ajan säästämiseksi pieni lainaus. Anttilan puheesta.
Liittymissopimuksen artiklan 142 mukaan pohjoinen tuki on tarkoitettu ylläpitämään liittymistä edeltävä alueen perinteinen maataloustuotanto. Komissio on ehdoton siinä, että tuki ei saa olla yhteydessä tulevaan tuotantoon eikä tuotanto saa tuen avulla kasvaa. Pohjoisen tukialueen sianlihantuotanto on vastoin artiklan 142 määräyksiä kasvanut liittymisen jälkeen noin viidenneksellä. Tästä volyymin kasvusta johtuen Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua komission vaatimukseen irrottaa tuki tuotannosta kokonaan.
-
Tässä on ensin linkki
http://74.125.77.132/search?q=cache:PL4OnTZah0oJ:www.sirkka-liisaanttila.fi/puheet/2009-01-16-KOLUMNI%2520Sika-lehdess%C3%A4:%2520Sikojen%2520ja%2520siipikarjan%2520tuki%2520koko%2520maassa%2520irti%2520tuotannosta.doc+142+tuki+sioille&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi
Ja ajan säästämiseksi pieni lainaus. Anttilan puheesta.
Liittymissopimuksen artiklan 142 mukaan pohjoinen tuki on tarkoitettu ylläpitämään liittymistä edeltävä alueen perinteinen maataloustuotanto. Komissio on ehdoton siinä, että tuki ei saa olla yhteydessä tulevaan tuotantoon eikä tuotanto saa tuen avulla kasvaa. Pohjoisen tukialueen sianlihantuotanto on vastoin artiklan 142 määräyksiä kasvanut liittymisen jälkeen noin viidenneksellä. Tästä volyymin kasvusta johtuen Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua komission vaatimukseen irrottaa tuki tuotannosta kokonaan.
Kiitos, noinhan se on, hyvä että laitoit selkokielisen version asiasta, minun sepustukseni kun oli kirjoitettu hiukan kiihtyneessä mielentilassa :D
Mutta samaa asiaa siis tarkoitimme.
-
niin ja ilmeisesti ab alueella likimain saman verran koska vuosin 1997-2007 tuotannosta on siirtynyt 3,6% c alueelle. Ja c alueella siantuotanto kasvanut nimenomaan tulotason turvaamiseksi omavaraisuuden kustannuksella toisin kuin etelässä.
Ei jumalauta! Nyt mää kyllä jo vähän hermostun. "siantuotanto kasvanut nimenomaan tulotason turvaamiseksi". Ei jumalauta sentään? Mitä perkelettä te luulette että AB-alueella on tehty??? AB-alueella ei saisi laajentaa mutta C-alueella tietysti saa laajentaa "tulotason turvaamiseksi". Jos AB-alueella laajennetaan niin "itte olette hommanne ryssineet" mutta jos C-alueella laajennetaan niin "sehän ona sallittua tulotason turvaamiseksi". Niinkö???
Ja tuosta vielä vähän edellistä tekstiäni ajatuksen kanssa luettavaksi:
Niin. Mieti miten sikatalouden pitäisi toimia jotta tulosta tulisi. Onhan tuota mietitty... Paljonkin... Kokonaisuutena vai yksittäisen tilan kannalta? Kokoaisuuden kannaltahan tilanne on selkeä, tuotanto ei saa nousta tietystikään. Mutta ajatellaas asiaa yksittäisen tilan kannalta. Vaikka emo-heikki mitä väittää niin tilat kilpailevat keskenään ja vain siinä kilpailussa pärjäävät jäävät jäljelle. Ja kun täällä AB-alueella ainoa varma tieto on ollut epävarmuus tulevasta ja suurella todennäköisyydellä alenevat tuet niin mitäpä tila tekee. Jos C-alueella on voinut laskea että "mulla on tässä nyt tuo 30 lehmää ja saan siitä pysyviä tukia niin ja niin paljon ja pärjään, ei ole tarvetta laajentaa". Mutta entäs täällä. Kun tuet alenevat, jokaisesta yksittäisestä lihasiasta jää aina pienempi ja pienempi siivu itselle. No, entäs jos haluat säilyttää palkkatasosi? On kasvatettava siivujen määrää. Juostava kovemmin että pysyisi edes paikallaan. No, miten tämä tehdään? Laajennetaan tuotantoa. Laajenna tai kuole. Että se on niin helppo sanoa noita neuvoja? Sinä varmaan ensimmäisenä olisit muiden hyväksi uhraamassa oman tilasi ja päättäisit että minäpä jätän laajentamatta ja rupean ajamaan taksia? Niinkö?
Mutta miten tämä nyt on? Ilmeisesti kaikessa on AB-alueella ja C-alueella eri säännöt? Se mikä toisessa on sallittua ja asiallista onkin toisessa tuomittavaa ja vahingollista? Täällä ei saisi yrittää turvata tulotasoa??? Ei, täällä AB-alueella se on ahneutta ja typeryyttä.
-
Tähän ei ole muuten edelleenkään keneltäkään tullut mitään kommentia?
Niin. Kun jopihopi & co kritisoivat että "vedetään tarkoitushakuisesti joku tila hatusta ja lasketaan sitten sille" että eihän sellainen käy.
No, otetaas lähtökohdaksi jopihopin kovasti kehumat MTT laajaan alle 30 tilan aineistoon perustuvat laskelmat. Niistä nähdään että C-alueen keskimääräinen viljelyala on 57 hehtaaria ja B-alueen 50 hehtaaria. A-alueelta ei löydy tarpeeksi tiloja keskiarvon laskemiseen.
Valitettavasti koska emme tiedä tarkkaa tilojen rakennetta niin joudumme tekemään oletuksia. Oletuksena tukipolitiikka kohtelee porsastilaa ja lihasikalaa samanarvoisesti eli eläinyksiköt vertailukelpoisi ja tuet samoin. Teemme siis oletuksen että aineiston kaikki tilat ovat lihasikaloita, kotieläintuotot 136.500 euroa C-alueella ja 208.300 euroa B-alueella. Tähän asti kaikki mukana?
Sen jälkeen joudumme valitettavasti olettamaan keskihinnan lihasialle ja otetaan 1.40 ja teuraspainoksi 85 kiloa. Yhdestä lihasiasta tuloa siis noin 120 euroa (119 mutta pyöristetään vähän). Tämä tarkoittaa että C-tila toimitti teurastamoon 136.500 / 120 = 1.137 lihasikaa ja B-tila 208.300 / 120 = 1.735 lihasikaa. Sianlihaa vastaavasti 96.645 ja 147.475 kiloa.
No, tässä nyt on sitten C-alueen tyyppitila ja B-alueen tyyppitila. Jos aineistoon saisi luvan tilakohtaisiin tietoihin niin ne löytyisivät varmaan kyllä tuolta keskiarvojen takaa ihan laskemallakin mutta tämä on nyt otettava tällaisena oletuksena.
Jos kun joku kuitenkin sanoo että "iso yksikkö saa parempaa hintaa" niin vaikutus? Hinta vaikka 1.50 niin se tarkoittaisi että B-tila toimittaisi myyntiin 208.300 / (1.50 * 85) = 1.633 lihasikaa ja 138.866 kiloa sianlihaa. Jos kuka haluaa niin voi laskea hinnan vaikutuksen noilla luvuilla. Voidaan laske niilläkin mutta jatketaan nyt tuosta että kaikilla hintana 1.40.
Niin? Mitä sitten? Tukia C-tila saa tällä hetkellä 57 peltohehtaaristaan 57 * 603 (MT:n taulukosta tuo 603 euroa/ha) = 34.371 euroa. Ja lihasioista (1.137 / 13) * 210 = 18.366 euroa. Tukia yhteensä siis 52.737 euroa. B-tila saa tukia pelloista 50 * 633 = 31.650 euroa. Ja vastaavasti eläimistä (1.735 / 13) * 174 = 23.222 euroa. Tukia yhteensä siis 54.872 euroa. Kokonaistuissa B-alue siis johtaa.
Mutta lasketaas kokonaistuki tuotetulle lihakilolle. C-alueella siis 52.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Vastaavasti B-tilalla tuki on 54.872 / 147.475 = 37 senttiä per lihakilo. Tukiero kokonaistuessa tuotettua lihakiloa kohti MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloilla on siis jo nyt 18 senttiä per kilo.
Ja entäpä tilanne kun mennään vuoteen 2014 ja AB-tuet ovat nolla. Joudumme olettamaan että tuotantomäärät pysyvät. Jos tuo oletettu tukikatto 200 ey pitää paikkansa niin C-alueen tuotanto vastaa 87 eläinyksikköä eli tuki jää ennalleen. Se on siis 57.737 euroa. B-alue vastaavasti kotieläintuet pois niin jää 31.650 euroa. Ja nyt tukia C-alue 57.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Entäpä B-alue? Siellä tulee 31.650 / 147.475 = 21 senttiä per lihakilo. Eli tukieroksi MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloille tulee 2014 34 senttiä per lihakilo.
Montako erilaista eri pohjalta tehtyä laskelmaa on tehtävä ennenkuin uskotte että jos jo tehtyjä päätöksiä ei muuteta niin vuoden 2013 jälkeen tällainen tukiero on olemassa ja pysyy? Sitä ei mielestäni asiaperusteilla pysty yhtään mitenkään kiistämään. Mutta yrittäkää nyt edes? Ottakaa ja valitkaa haluamanne esimerkkitila ja laskekaa tukiero per tuotettu lihakilo. Veikkaan että päädytään aina tuohon 15-20 sentin eroon jos tila on hiukkaakaan realistinen. Mutta paha se on yrittää todistaa mustaa valkoiseksi?
-
Tähän ei ole muuten edelleenkään keneltäkään tullut mitään kommentia?
Niin. Kun jopihopi & co kritisoivat että "vedetään tarkoitushakuisesti joku tila hatusta ja lasketaan sitten sille" että eihän sellainen käy.
No, otetaas lähtökohdaksi jopihopin kovasti kehumat MTT laajaan alle 30 tilan aineistoon perustuvat laskelmat. Niistä nähdään että C-alueen keskimääräinen viljelyala on 57 hehtaaria ja B-alueen 50 hehtaaria. A-alueelta ei löydy tarpeeksi tiloja keskiarvon laskemiseen.
Valitettavasti koska emme tiedä tarkkaa tilojen rakennetta niin joudumme tekemään oletuksia. Oletuksena tukipolitiikka kohtelee porsastilaa ja lihasikalaa samanarvoisesti eli eläinyksiköt vertailukelpoisi ja tuet samoin. Teemme siis oletuksen että aineiston kaikki tilat ovat lihasikaloita, kotieläintuotot 136.500 euroa C-alueella ja 208.300 euroa B-alueella. Tähän asti kaikki mukana?
Sen jälkeen joudumme valitettavasti olettamaan keskihinnan lihasialle ja otetaan 1.40 ja teuraspainoksi 85 kiloa. Yhdestä lihasiasta tuloa siis noin 120 euroa (119 mutta pyöristetään vähän). Tämä tarkoittaa että C-tila toimitti teurastamoon 136.500 / 120 = 1.137 lihasikaa ja B-tila 208.300 / 120 = 1.735 lihasikaa. Sianlihaa vastaavasti 96.645 ja 147.475 kiloa.
No, tässä nyt on sitten C-alueen tyyppitila ja B-alueen tyyppitila. Jos aineistoon saisi luvan tilakohtaisiin tietoihin niin ne löytyisivät varmaan kyllä tuolta keskiarvojen takaa ihan laskemallakin mutta tämä on nyt otettava tällaisena oletuksena.
Jos kun joku kuitenkin sanoo että "iso yksikkö saa parempaa hintaa" niin vaikutus? Hinta vaikka 1.50 niin se tarkoittaisi että B-tila toimittaisi myyntiin 208.300 / (1.50 * 85) = 1.633 lihasikaa ja 138.866 kiloa sianlihaa. Jos kuka haluaa niin voi laskea hinnan vaikutuksen noilla luvuilla. Voidaan laske niilläkin mutta jatketaan nyt tuosta että kaikilla hintana 1.40.
Niin? Mitä sitten? Tukia C-tila saa tällä hetkellä 57 peltohehtaaristaan 57 * 603 (MT:n taulukosta tuo 603 euroa/ha) = 34.371 euroa. Ja lihasioista (1.137 / 13) * 210 = 18.366 euroa. Tukia yhteensä siis 52.737 euroa. B-tila saa tukia pelloista 50 * 633 = 31.650 euroa. Ja vastaavasti eläimistä (1.735 / 13) * 174 = 23.222 euroa. Tukia yhteensä siis 54.872 euroa. Kokonaistuissa B-alue siis johtaa.
Mutta lasketaas kokonaistuki tuotetulle lihakilolle. C-alueella siis 52.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Vastaavasti B-tilalla tuki on 54.872 / 147.475 = 37 senttiä per lihakilo. Tukiero kokonaistuessa tuotettua lihakiloa kohti MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloilla on siis jo nyt 18 senttiä per kilo.
Ja entäpä tilanne kun mennään vuoteen 2014 ja AB-tuet ovat nolla. Joudumme olettamaan että tuotantomäärät pysyvät. Jos tuo oletettu tukikatto 200 ey pitää paikkansa niin C-alueen tuotanto vastaa 87 eläinyksikköä eli tuki jää ennalleen. Se on siis 57.737 euroa. B-alue vastaavasti kotieläintuet pois niin jää 31.650 euroa. Ja nyt tukia C-alue 57.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Entäpä B-alue? Siellä tulee 31.650 / 147.475 = 21 senttiä per lihakilo. Eli tukieroksi MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloille tulee 2014 34 senttiä per lihakilo.
Montako erilaista eri pohjalta tehtyä laskelmaa on tehtävä ennenkuin uskotte että jos jo tehtyjä päätöksiä ei muuteta niin vuoden 2013 jälkeen tällainen tukiero on olemassa ja pysyy? Sitä ei mielestäni asiaperusteilla pysty yhtään mitenkään kiistämään. Mutta yrittäkää nyt edes? Ottakaa ja valitkaa haluamanne esimerkkitila ja laskekaa tukiero per tuotettu lihakilo. Veikkaan että päädytään aina tuohon 15-20 sentin eroon jos tila on hiukkaakaan realistinen. Mutta paha se on yrittää todistaa mustaa valkoiseksi?
ei sun tartte laskia ja olettaa ja taas olettee ja laskia yhtään mitään. Mttssä viisammat on koonnut toteutuneet tuet ja tulot menot yms, laatineet luotettavat painotetut keskiarvot jne samalla tulee huomioitua olosuhde-erot yms ja todella merkittäviä eroja onkin kuten olen maininnut
-
Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon.
Tässä on ainakin asennetta? Jos kohta siteeksi asiaakin. Tiedän täälläkin montakin tilaa jotka eivät ole euroakaan investointitukia saaneet, ei korotettua eikä muutakaan. Ihan vapaasti omalla rahalla on saanut investoida. Mutta että se että kaikki etelän 1.600 sikatilaa olisivat saaneet investointitukea ja sitä kautta ansiotonta kilpailuetua niin se on ehkä kuitenkin enemmän asennetta kuin asiaa?
-
Artiklat 141 ja 142 ovat erilaisia. Siinä on vastaus.
http://www.mavi.fi/attachments/5o8V51fyN/5u4Po7OS2/Files/CurrentFile/Kansalliset_tuet_-koulutus_internet.pdf
sivu 6 Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat voimassa sen jälkeen kun 138,139,140 ja 142 artiklan
määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä,
komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä
yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Kun 142 artiklan määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti sen jälkeen on tulee vasta 141 artikla
Ei komissio ole kiinnostunut onko sikatalouden tukiero 3 tai 20 senttiä se noudattaa sopimuksia.
-
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne tosin pitää muistaa että ab alueella sikatilat ovat saaneet laajentaa taloudellisen ylivoiman turvin nautatilojen ollessa tulokuopassa. C- alueella taas nauta- ja maitotilat ovat saaneet vuosien ajan ylimääräistä "laajentamistukea" jättimäisten tukien muodossa.
Ja mitä taas tulee tuotannon kasvuun c- alueella, täällä tilat keskimäärin pienempiä ja velkaisempia tukihistoriasta johtuen joten tuotantoa on ollut pakko tehostaa velkataakan alla kun pysyviksi luvattuja tukia on tasoleikattu solidaarisuudesta ab alueen villisianmielisiä tuottajia kohtaan. Ja tuotannon lisääntymisestä johtuva tuen tukileikkaus on ymmärrettävää, koska sopimukset pidetään. Ab alueilla tuotannon lisääminen on tullut luonnostaan kun rengille on kohteliasta järjestää jotakin puuhaa työajaksi. Kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadittuista painotetuista keskiarvioistahan on nähtävissä kuinka ab alueella tehdään itse kolmannes vähemmän töitä, palkataan satakertaisella summalla henkilöstöä, hankitaan koneita 15% pienemmälle peltoalalle yli 100% suuremmalla summalla ja yksikkökoko suurempi (myyntituloja 50% enemän) ja omavaraisuus selkeästi korkeampi keskimäärin c alueeseen verrattuna.
Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?
-
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne
Tasataan vaan.
Viljely olot on jo samat päätuotanto aluilla, tämän hetken investointituet vs poistot = 0 (eli poistoilla pääsee samaan tulokseen) ja c-alueen eläintuet ab-aluelle ja c-alueelta ne laitetaan nollaan. Viiden vuoden päästä katsotaan kuka huutelee.
Jaahas, meikä lähtee opiskelemaan maissin viljelyä...
-
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne
Ja mitä taas tulee tuotannon kasvuun c- alueella, täällä tilat keskimäärin pienempiä ja velkaisempia tukihistoriasta johtuen joten tuotantoa on ollut pakko tehostaa velkataakan alla kun pysyviksi luvattuja tukia on tasoleikattu solidaarisuudesta ab alueen villisianmielisiä tuottajia kohtaan. Ja tuotannon lisääntymisestä johtuva tuen tukileikkaus on ymmärrettävää, koska sopimukset pidetään. Ab alueilla tuotannon lisääminen on tullut luonnostaan kun rengille on kohteliasta järjestää jotakin puuhaa työajaksi. Kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadittuista painotetuista keskiarvioistahan on nähtävissä kuinka ab alueella tehdään itse kolmannes vähemmän töitä, palkataan satakertaisella summalla henkilöstöä, hankitaan koneita 15% pienemmälle peltoalalle yli 100% suuremmalla summalla ja yksikkökoko suurempi (myyntituloja 50% enemän) ja omavaraisuus selkeästi korkeampi keskimäärin c alueeseen verrattuna.
Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?
Mitä C-alueella on hyödytty jatkuvista AB-alueen tukileikkauksista,: EU:n määräämät investointituet pois, nuorten viljelijöitten tuki pois, viljan siirtymäkauden tukien raju alasajo jne jne .
Epäilemättä C-alueen MTK-päättäjät ovat saaneet tuosta kaikesta orgasmin
-
Juu
;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
sillä että pohjoisessakin on taisteltu 141 tuen jatkumisen puolesta ja yhteisvoimin on saatu lyhyestä siirtymätuesta kauan kestänyt tulotuki ja sen alenemaa edelleen kompensoitu korkeilla peltotuilla, niin on saavutettu kateuden siirtymää, tosin odotettua vähemmän.
C- alueella moni olisi pitänyt pysyvät sikatuet 94 vuoden määrälle ilman investointitukia. Investointituet tulivat pyytämättä ja yllätyksenä kommission käskystä kun 142 tasoa oli leikattu enemän kuin tuotannon lisääntyneeltä osalta.
-
Kannattaa luke tuo juttu kokonaan:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
Mutta tässä pieni lainaus jos joku on linkkikauhuinen. Erityisesti kiinnittää huomiota kohta:
"ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle."
Mutta että ilmeisesti tämä tasa-arvo toimii vain toisinpäin? En muista että tuosta tasapuolistamisesta ainakaan silloin olisi hirveästi kukaan valittanut? Mutta nyt kun yritetään päästä siihen että erilainen tukitaso ei ole perusteltavissa ja estää päätökset jotka johtavat tuotannon siirtymiseen niin tasa-arvo toimii taas? Eikös? Oikein hyvin toimii.
Ja kyllähän tietty tämäkin jotain kertoo?
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.
Että näin sitä jo vuonna 1998 on huomattu tukijärjestelmän ongelmat ja mihin se johtaa. Ja missä ollaan 10 vuoden jälkeen? Ihan samassa pisteessä? Mutta tässä tulee taas se että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, toisia vaan tasapuolisemmin kuin toisia...
Etsiskelin muuten tukitasoja tuotantoon 1995-2000. On vähän vaikea löytää ja palasista kasata yhteenvetoa joka vuoden päätöksistä jne. Perälän Matin gradussakaan ollut oikein hyvin missään tukialuevertailua
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
Mutta ne mitä löysin ja avasin niin näyttäisi siltä että tukitaso tuotantoon on ollut C-alueella vähintään sama kuin AB-alueella, osin suurempi. Valitettavasti en löytänyt (vielä) mistään niin varmoja ja tarkkoja lukuja että olisin voinut laskea vaikutuksen senttiä per lihakilo mutta sanoisin että C-alue on saanut vähintään omansa koko ajan myös tuotantotuista, jälkeenjääneisyydestä ei voida puhua. Mutta tarttis jostakin löytää nuo luvut tarkempaan analyysiin koska tämä linkki
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/15018inv.htm
"avattuna" tarkoittaa että investointitukien vaikutus tai siis tukiero AB-alueen hyväksi on ollut 10 senttiä per lihakilo jos yhden vuoden investointituki jaetaan yhden vuoden lihantuotannolle. Jos ajatellaan sitten vaikutusta vaikka viiden vuoden jaksolla niin investointitukihyöty ollut luokkaa 2 senttiä per lihakilo. Miten pitkälle ajalle pitäisi sitten jaksottaa? Ja tosiaan nuo tuotantoon saadut luvut ja niiden vaikutus pitää selvittää mutta pikavilkaisulla mitä katselin niin sanoisin että on kyllä aika hyvin tasannut tuonsuuruisen eron.
Ja se lainaus:
--------------------------------------------------
Kansalliset rahoitustuet
Komission luvan mukaan Suomi saa myöntää kansallista tukea sika- ja siipikarjatalouden tuotannollisiin investointeihin siirtymäkautena, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999. Lisäksi Suomi on saanut luvan myöntää eräitä lisätukia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantokapasiteetti ei rahoitettavien investointien vuoksi nouse siitä tasosta, mikä se oli Suomen liittyessä Euroopan unioniin.
Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.
Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.
Kuten edellä on todettu, Suomi saa myöntää kansallista tukea sika- ja siipikarjatalouden tuotannollisiin investointeihin ainoastaan ensi vuoden loppuun saakka, kun korotettua rahoitustukea A- ja B-alueille voidaan maksaa vielä vuoden 2001 loppuun. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hallituksen tulee vaikuttaa EU:n piirissä siten, että molemmat tukimuodot voisivat jatkua vuoden 2001 loppuun saakka. Samalla on pyrittävä pikaisesti käynnistämään neuvottelut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla maksettavan vakavien vaikeuksien tuen saamiseksi pysyväksi.
Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksen 5 §:n 4 momentin soveltaminen lisää entisestään eriarvoisuutta C-tukialueella toimivien ja A- ja B-alueilla toimivien viljelijöiden välillä. Säännöksen mukaan valtioneuvosto voisi asettaa rajoituksia ns. ulkopuolisille tuloille ei-päätoimisten viljelijöiden osalta. Käytännössä tämä rajoitus koskisi ainoastaan C-tukialueen ei-päätoimisia viljelijöitä, koska A- ja B-tukialueilla olevat viljelijät on rajattu ko. menettelyn ulkopuolelle 17 §:ssä. Valtiovarainvaliokunnan mielestä 5 §:n 4 momentti tulisikin poistaa.
-
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että
Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?
Minä en ole missään nähnyt ministerin sellaisesta puhuvan. Päin vastoin on tunne että tukieron suuruusluokkaa ei haluta missään tuoda julkiseen keskusteluun ja kaikki jututkin vain osasta aikaa jne jne eli sitä lopputuloksena muodostuvaa tukieroa ei mielestäni halutakaan tuoda julkisuuteen. Mutta sen sijaan useaankin kertaan näkynyt ministerin esittämänä tuo tukien vaikutus noin 20 senttiä per lihakilo ja jos se toiselle jää ja toiselta poistuu niin minun mielestäni se on silloin muodostuva ero.
Ja mitä tuohon hyötymiseen tulee. Niin pysytään hengissä ja saadaan edes kohtalainen toimeentulo jos lihatalojen on pakko nostaa hintaa jos tuet poistuvat kaikilta. Jos ne jollekin jäävät niin tuettu tuotanto tulee määrittämään lihatalojen lihasta maksaman hinnan. Vai kuvitteletko että teurastamossa tuumataan että "Kun teillä ressukoilla siellä AB-alueella ei tule noita tukia niin mepä pörssiosakeyhtiönä tuemme yksissä tuumin teitä siellä AB-alueella ja maksamme ylimääräistä 20 senttiä per lihakilo ihan koko AB-porukalle. Kyllähän me tietty Tanskasta tai Pohjanmaalta saadaan 20 senttiä halvemmalla mutta ihan vain hyvän tahdon eleenä maksamme teille tuon lisää. Ja eihän meidän tarvitse välittää siitä että kilpailija saa lihansa Pohjanmaalta halvemmalla. Ja kyllä me pärjäämme kilpailussa ihan hyvin, leikkaamme vain omista kuluistamme teidän hyväksenne ja vaikka saisimmekin lihaa Tanskasta 20 senttiä halvemmalla jolla tulos olisi suurinpiirtein sama kuin kilpailijalla niin emmehän me niin tee, pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tukea viljelijää, paskat sijoittajista, ei ne mitään rahaa tarvitse." Niinkö?
-
ei sun tartte laskia ja olettaa ja taas olettee ja laskia yhtään mitään. Mttssä viisammat on koonnut toteutuneet tuet ja tulot menot yms, laatineet luotettavat painotetut keskiarvot jne samalla tulee huomioitua olosuhde-erot yms ja todella merkittäviä eroja onkin kuten olen maininnut
Niin. Kysehän onkin siitä että SINÄ vedät niistä numeroista aika yksiselitteisiä päätöksiä. Joita ei kyllä niistä keskiarvoluvuista pysty päättelemään että etelän viljelijät ovat laiskoja ja tekevät virheellisiä ylimitoitettuja investointeja koneisiin ja palkkaavat syyttä suotta työvoimaa ja laiskuuttaan ja laskutaidottomuuttaan ostavat täysrehua ja muita tarvikkeita ylenmäärin. Mutta ajattele mikä tilaisuus sinulla nyt on! Ota yhteyttä MTTn tutkijoihin. MTT kaipaa aina julkisuutta. Ehdotat että tekevät ison lehtijutun jossa esittelevät nämä luvut ja niistä tekemäsi johtopäätökset. Jos ne ovat oikeat niin tutkijat varmasti mielellään niitä johtopäätöksiä tukevat ja esittelevät. Tokihan näin merkittävät ja tarkat johtopäätöset on saatettava julkiseen tietoisuuteen ja tutkijat itse ja laitos saavat positivista julkisuutta kun voivat näin paljastaa tuotannon ilmiselvät epäkohdat ja eriarvoisuuden.
-
Ja kyllähän tietty tämäkin jotain kertoo?
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.
Että näin sitä jo vuonna 1998 on huomattu tukijärjestelmän ongelmat ja mihin se johtaa. Ja missä ollaan 10 vuoden jälkeen? Ihan samassa pisteessä? Mutta tässä tulee taas se että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, toisia vaan tasapuolisemmin kuin toisia...
Tästä en nyt kyllä olisi ihan varma että "perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa" kun jotenkin viime aikoina on tullut yhä enemmän ja enemmän sellainen mielikuva että päinvastoin osassa suomea ollaan hyvinkin sitä mieltä että tukitasojen ero on vain oikeus ja kohtuus ja niinkuin sen kuuluu ollakin. Toivottavasti olen väärässä ja löytyy konkreettisia osoituksia siitä että se koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko maassa ja asialle ihan oikeasti tehdään jotakin.
-
On taas ollut Jake Jäkättäjällä asiaa, siteeraa jo itse itseään
-
kantsis hieman typistää kukaan jaksa lukea noin pitkiä kirjoituksia ;D
-
yhteenvetona tähän viimeisinpään analyysiryöppyysi tässä jotain. Investointituki vaikuttaa suurimmin sikataloudessa yksikkökoon kasvun tuoman tuottajahinta- ja muiden logistiikkaetujen kautta. Toki pienemmällä velkamäärällä on oma vaikutuksensa. Kuten on tiedossa hintaporras voi olla yli 30 c/kg lihassa, porsaat, rehut, kuljetukset yms lisäksi.
141 tukea on saatu yhteisvoimin jatkettua odotettua kauemmin. Se ei ole millaan tavalla haitannut toimintaa pohjois- ja itäsuomessa kuten ei etelän korkeat viljatuetkaan. Päinvastoin villisianmielisten rähinään ja rosvoretkiin on saatu siirtymää, tosin odotettua vahemmän.
viiden vuoden kulutta muodostuvaa "20 centin tukieroa" kaventaa pohjoisen tuen leikkaus ja dekoplaus, etelän peltotuet, ja tukihistorian eroista muodostuva tuotanto-olosuhteiden ylivoimaisuus etelässä joten tulo- ja kannattavuusero on etelän hyväksi myös viidenvuoden kuluttua vuoden 2013 jälkeenkin.
142 tuki jatkuessaan ei alenna 141 alueen hintoja koska tuottajat kipailuttavat ostajia myös c- alueella pakostakin koska tilojen velkataakka on alueella suurempi.
Tällähetkellä vallitsevaa tuotanto-olosuhteiden eron vaikutusta tilojen maksuvalmiuteen voi tarkastella kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadituista painotetuista keskiarvojulkaisuista.
-
142 tuki jatkuessaan ei alenna 141 alueen hintoja koska tuottajat kipailuttavat ostajia myös c- alueella pakostakin koska tilojen velkataakka on alueella suurempi.
Kirjoitti ystävämme jopihopi.
Investointituet eivät ole olleet mitään maataloustukea, vaan pankki- ja teollisuustukea. Tuotantotuki on ollut elintarviketeollisuustukea.
Oletko koskaan miettinyt, kuinka tuki on vaikuttanut hintoihin? Kuivureiden hinnat nousivat investointituen tullessa, raatokontin pystyy ostamaan puoleen hintaan ilman investointitukea, pankin marginaaleihin tuli maatalouslisä. Myimme Euroopan halvinta sianlihaa pitkään, koska teurastamo laski lihan hinnan niin, että tuki + lihan hinta = eurooppalainen sianlihan hinta. Teurastamot ovat osakeyhtiöitä ja ne haluavat ostaa lihaa niin halvalla kuin mahdollista. Eli tuki + lihan hinta. Valitettavasti vain toinen ei saa sitä tukea...
-
142 tuki jatkuessaan ei alenna 141 alueen hintoja koska tuottajat kipailuttavat ostajia myös c- alueella pakostakin koska tilojen velkataakka on alueella suurempi.
Kirjoitti ystävämme jopihopi.
Investointituet eivät ole olleet mitään maataloustukea, vaan pankki- ja teollisuustukea. Tuotantotuki on ollut elintarviketeollisuustukea.
Oletko koskaan miettinyt, kuinka tuki on vaikuttanut hintoihin? Kuivureiden hinnat nousivat investointituen tullessa, raatokontin pystyy ostamaan puoleen hintaan ilman investointitukea, pankin marginaaleihin tuli maatalouslisä. Myimme Euroopan halvinta sianlihaa pitkään, koska teurastamo laski lihan hinnan niin, että tuki + lihan hinta = eurooppalainen sianlihan hinta. Teurastamot ovat osakeyhtiöitä ja ne haluavat ostaa lihaa niin halvalla kuin mahdollista. Eli tuki + lihan hinta. Valitettavasti vain toinen ei saa sitä tukea...
Jotensakin noin se menee..Yksi K-maatalouden myyjä kertoi, että heti kun sikaloihin alkoi saada tukia, nousi sikalan ilmastointilaitteitten hinta täsmälleen tuen verran
----mutta pian tuet irroitetaan kokonaan tuotannosta ja siitäkös se riemu repeää...kerran kesässä kesantopellon niitto ja tuet napsahtavat tilille... ;D :D
...onneksi apemies jaksaa vielä tuottaa ja kehittää tilaansa ja pitää pysyssä ämteekoota jäsenmaksuillaan ja me saamme tilkan kotimaista kermaa kahvin sekaan ;D
-
suomes elintarvikekauppa maailman keskittyneintä ja sianhinta seuraa euroopan keskihintaa. Sillä ei ole suomen (eikä euroopan tai maailman) hintatasoon mitään merkitystä jotta maksetaanko pohjois- ja itäsuomessa tukea tai onko se tuotantoon sidottua vai ei. Ainoastaan ko. alueen viljelijäperheen tuloihin sillä on vaikutusta.
Investointituki kyllä on vaikuttanut tarvikkeiden hintoihin samoin kuin etelän tuottajien ylivoimainen ostovoima ja siitä on kärsitty täällä pohjois- ja itäsuomessa.
-
Kummallista, että Maaseudun tulevaisuuskaan ei eilisessä tukitaulukossa halunnut näyttää tilannetta vuosina 2013 ja 2014, halutaan ilmeisesti tahallaan vaieta tästä vakavasta asiasta
-
Kummallista, että Maaseudun tulevaisuuskaan ei eilisessä tukitaulukossa halunnut näyttää tilannetta vuosina 2013 ja 2014, halutaan ilmeisesti tahallaan vaieta tästä vakavasta asiasta
Vanhanen lupasi laittaa koko maan yhdeksi tukialueeksi v. 2014.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/02/fi_FI/vanhanen/
-
joko vaehat puoluvetta?
-
Kummallista, että Maaseudun tulevaisuuskaan ei eilisessä tukitaulukossa halunnut näyttää tilannetta vuosina 2013 ja 2014, halutaan ilmeisesti tahallaan vaieta tästä vakavasta asiasta
Mistä vakavasta asiasta ????
-
joko vaehat puoluvetta?
No helvata, jos moka-Matti saa tuon toteutettua, niin Tj lupaa äänestää hänet Brysseliin heti seuraavissa EU-vaaleissa.
-
suomes elintarvikekauppa maailman keskittyneintä ja sianhinta seuraa euroopan keskihintaa. Sillä ei ole suomen (eikä euroopan tai maailman) hintatasoon mitään merkitystä jotta maksetaanko pohjois- ja itäsuomessa tukea tai onko se tuotantoon sidottua vai ei. Ainoastaan ko. alueen viljelijäperheen tuloihin sillä on vaikutusta.
Investointituki kyllä on vaikuttanut tarvikkeiden hintoihin samoin kuin etelän tuottajien ylivoimainen ostovoima ja siitä on kärsitty täällä pohjois- ja itäsuomessa.
Mietis nyt vielä tuota lausumaasi uudestaan? Tulopuolelle annettu tuki ei vaikuta hintoihin mitenkään mutta menopuolelle annettu vaikuttaa niin helvatisti? Onko se nyt ihan loogista? Eihän se kyllä ole?
Kyllä tuossa Homer oli asian myöskin sisäistänyt. Teurastamo on pörssiyhtiö joka pyrkii tekemään niin hyvää tulosta kuin suinkin mahdollista. TULOS ON TÄRKEIN. Ja koska raaka-aine eli teurassiat ovat merkittävä kustannuserä niin se pyritään ostamaan tiloilta niin halvalla kuin mahdollista.
Voin kertoa että teurastamoille on vastaavia mutta ammattitaitoisempia numeronpyörittäjiä kuin minä. He laskevat iha vastaavilla laskelmilla että pääomakustannus, rehukustannus jne jne ja siitä päättelevät millä hinnalla tila pystyy tuottamaan sen lihakilon noin keskimäärin. Ja tästä saadaan se maksimihinta jolla teurastamo pyrkii kaikissa olosuhteissa korkeintaan ostamaan lihaa, tila pidetään hengissä eikä tapeta lypsävää lehmää. Mutta yhtään enempää tilalle ei makseta kuin on pakko koska se alentaa välittömästi merkittävästi tulosta.
Jos kauppa heittäytyy nuivaksi ja kiristää tuonnilla tms niin saattaa olla että kaikissa tilanteissa teurastamo ei pysty maksamaan edes tuota hintaa jos eivät merkittävästi saneeraa omia paisuneita turhia kustannuksiaan mutta tuottajahintaahan on helpompi laskea kuin saneerata omia toimintojaan.
Ja tuosta maksimihinnasta vielä sen verran. Että jos nuo teurastamojen laskijat tietävät että tila saa tukia x senttiä per lihakilo. Niin se vaikuttaa välittömästi tuohon maksimihintaan, sitä lasketaan tuen verran.
-
siis tukiero kuitataan myös tilityshinnalla? ja kompensoidaan muilla tuilla. miksi rähinä?
-
siis tukiero kuitataan myös tilityshinnalla?
Niin mistähän sinä tällaisen johtopäätöksen teit? Enkä juuri yrittänyt selittää että tuo on maksimihinta mikä yleensä ottaen maksetaan. Jos joku saa tuet niin se tuki vähennetään kaikkien maksimihinnasta. Niin se vaan menee. Koska teurastamot kilpailevat keskenään niin toinen ei voi maksaa merkittävästi enempää kuin toinen (20 senttiä per kilo). Jos ajatellaan että Atria saa 90% lihastaan C-alueelta ja maksaa siitä tukivähennyksen kera sen 1.40 keskimäärin. Niin LSO ei voi tulosta tuottaakseen maksaa 1.60 per kilo keskimäärin. Esimerkiksi LSO hankkii sianlihaa noin 85 miljoonaa kg ja tuosta äkkiseltään +20 senttiä tarkoittaa 17.000.000 euroa eli 17 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan että voitto tässä joskus on ollut luokkaa 30 miljoonaa euroa niin tuossahan menee heti puolet voitosta. Jotta LSO pysyisi itse kilpailussa mukana se voi maksaa korkeintaan tuota 1.40 hintaa tai muutaman sentin korotuksen. Eli mistä ja miten kuitataan tilityshinnalla?
ja kompensoidaan muilla tuilla. miksi rähinä?
Kompensoidaan millä tuilla?
-
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta. Ja lypsävää lehmää ei tapeta. Ja siis viiden vuoden kuluttua vuonna 2014 tukiero ab ja c alueiden valillä on lähes 20 centtiä kiloa kohden laskettuna jos etelän korkeamma peltotuet perutaan takautuvasti, investointituet avataan vain c- alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olosuhteet tasataan takautuvasti, pohjoisen tukien leikkaukset perutaan ja dekoplaus perutaan. Ja siis eroksi muodostuu 20c/kg. Jonka siis teurastamon laskija vähentää jostain summasta, eli siis lypsävän lehmän hinnasta? Vai mistä hinnasta? Koska laskija on kaltaisesi taitava vilpitöntä totuutta tiedottava henkilö, joudumme siis tekemään muutamia olettamia. 1. laskijanretale vähentää kaikkien hintaa "tukieron" (te) määrällä hinnasta ab+"tukiero", eli maksaa maksaa ab alueen lypsävän lehmän hinnan eli ab alueen tasoisen käyvän hinnan koko suomeen ja c alueella siis saadan tuki lisäksi. Joka on siis jotenkin pois ab alueen tuottajalta? Miten?
Olettama 2 laskija vähentää c-alueen tiloilta tukieron verran ja maksaa muille parempaa hintaa. Joka taas on jotenkin pois ab alueen tuottajalta?
3. Laskija ostaa mistä halvimmalla saa eli euroopasta ja osin suomestakin tuoretta lihaa teurastettavaksi ja tilat myyvät sille joka maksaa parhaimman hinnan. Ja c alueella saadaan lisäksi tuki jonka siis maksaa ab alueen tuottajat?
Tuo investointitukien hinnan lisäys, eli talojussin kaveri oli ollut kerran keskolla ja kuullut että hintoja korotettiin investoititukien prosenteilla. Vaikka tuet eivät edes olleet koko suomessa. Ylivoimaset tuotanto-olosuhteet omaavan ab alueen konepoistot ovat n. 300e/ha korkeammat kuin c alueella joten se näkyy koneiden ja tarvikkeiden markkinahinnoissa.
-
tosin pitää muistaa että ab alueella sikatilat ovat saaneet laajentaa taloudellisen ylivoiman turvin nautatilojen ollessa tulokuopassa.
No onhan siellä jopihopin tarinoissa jotain todellistakin. Nautatiloille on jäänyt AB-alueella se mitä muiden pöydistä on varissut. Murto-osalla C:n kansallisista eläintuista pitäisi kilpailla pelloista possu- ja broileriporhojen kanssa. Kuivuuden kulottamat nurmet, pimeämmät kesäyöt ja märkien talvien kuivitushelwetti.
Tuo monisatakertainen palkkakustannus on jotain jonka taustan vain MTT:n aineistoon tilakohtaisesti tutustuneet tietävät. Voi muuten olla esim. siitä, että AB-otokseen on sattunut enemmän yhtiöitettyjä tiloja, joilla myös oman työn osuutta näkyy palkkamenoissa?
-
Sianlihan hintaa voisi tarkkailla myös sonninlihan hinnan kautta.Suomi on korkean kustannusten maa. Omavaraisuusaste sonninlihassa on käsittääkseni reilusti alle 100%. Katselin taulukkoa sonnilihan hinnasta viiden vuoden jaksolta. Taulukosta näki että puolet ajasta Suomessa maksettiin alle EU:n keskihinnan.Olettaisi että alituotanto alueella lihasta maksettaisiin enemmän. Mielenkiintoista on katsoa myös emakon lihanhinnan vertailua EU vastaan Suomi.
Jos joku väittää että tuki ei vaikuta lihanhintaan niin voin olettaa että hän ei ainakaan itse tuota teuraseläimiä
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
-
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai ??? :o ::)
-
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai ??? :o ::)
No sieltä tietenkin, vai rupeatko sinäkin ruinaamaan lisää tukea ????
-
Tämän päivän Maaseudussa oli näistä tämän vuoden sikatuista, ja voi itku, sikatuki AB-alueella on tänä vuonna vain 150 euroa eläinyksikkö, reipas pudotus, -24 euroa viime vuoteen verrattuna, ja -51 euroa pienempi kuin C1-alueella, tämä on surkeaa ja epäoikeudenmukaista, i C-alueella tuotanto-olosuhteet ja kustannukset ole noin paljon paremmat, epistä epistä.
-
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai ??? :o ::)
No sieltä tietenkin
Mitäpä jos tehostaisitte toimntojanne - ja nostaisitte hintaa :o ::) :P
-
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai ??? :o ::)
No sieltä tietenkin
Mitäpä jos tehostaisitte toimntojanne - ja nostaisitte hintaa :o ::) :P
Aulis siis kehoittaa tehostamaan toimintoja ja nostamaan hintaa . Onko Aulis kuullut ylituonnosta joka sikapuolella vaivaa , sen seurauksena hinnat laskee , tehostamisesta johtuu ylituotanto .
-
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta. Ja lypsävää lehmää ei tapeta. Ja siis viiden vuoden kuluttua vuonna 2014 tukiero ab ja c alueiden valillä on lähes 20 centtiä kiloa kohden laskettuna jos etelän korkeamma peltotuet perutaan takautuvasti, investointituet avataan vain c- alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olosuhteet tasataan takautuvasti, pohjoisen tukien leikkaukset perutaan ja dekoplaus perutaan. Ja siis eroksi muodostuu 20c/kg. Jonka siis teurastamon laskija vähentää jostain summasta, eli siis lypsävän lehmän hinnasta? Vai mistä hinnasta? Koska laskija on kaltaisesi taitava vilpitöntä totuutta tiedottava henkilö, joudumme siis tekemään muutamia olettamia. 1. laskijanretale vähentää kaikkien hintaa "tukieron" (te) määrällä hinnasta ab+"tukiero", eli maksaa maksaa ab alueen lypsävän lehmän hinnan eli ab alueen tasoisen käyvän hinnan koko suomeen ja c alueella siis saadan tuki lisäksi. Joka on siis jotenkin pois ab alueen tuottajalta? Miten?
Olettama 2 laskija vähentää c-alueen tiloilta tukieron verran ja maksaa muille parempaa hintaa. Joka taas on jotenkin pois ab alueen tuottajalta?
3. Laskija ostaa mistä halvimmalla saa eli euroopasta ja osin suomestakin tuoretta lihaa teurastettavaksi ja tilat myyvät sille joka maksaa parhaimman hinnan. Ja c alueella saadaan lisäksi tuki jonka siis maksaa ab alueen tuottajat?
Tuo investointitukien hinnan lisäys, eli talojussin kaveri oli ollut kerran keskolla ja kuullut että hintoja korotettiin investoititukien prosenteilla. Vaikka tuet eivät edes olleet koko suomessa. Ylivoimaset tuotanto-olosuhteet omaavan ab alueen konepoistot ovat n. 300e/ha korkeammat kuin c alueella joten se näkyy koneiden ja tarvikkeiden markkinahinnoissa.
jakkellakin varmaan kasaantunut projekteja sikalas, mutta nostan nyt tarjolle josko kerkeis pistään analyysin. Minulle kun ei nyt selkene tuo rahan kulkeutumisen reitti ab tuottajalta pohjois- ja itäsuomen tuottajien 142 tueksi vaikka kuinka pähkäilen. Tai kertokaa joku muu numeroin tai kirjaimin.
Ja toinen asia joka hieman nyt kaivertaa, kun nämä erittäin vaikeat ja pitkälliset neuvottelut komission, komissaarin yms kanssa 142 tuen irroittamisesta sikojen osalta (neuvotteluthan muistuttivat läheisesti lähes kolmella vuosikymmenellä käytyjä 141 viivästysneuvotteluita joihin useita karvalakkilähetystöjä kerättiin pohjoissuomestakin tukea antamaan ja saatiinhan sillä kerättyä keskiverto tilalle etelässä lähes millin extra tulot) nyt johtivat tähän erittäin vaikeaan tilanteeseen että sirkka-liisa anttila joutui vastentahtoisesti pakotettuna irroittamaan 142 tuotannosta. Niin mikä on tuon vaikutus tulevaisuudessa ab alueella ja c alueella. Tukimäärähän oli kuitenkin jo sidottu liittymisvuoden eläinmäärään ja tasoa solidaarisuusleikattu. Ja irroitetaanko nautatilat perässä palkinnoksi/rangaistukseksi koska tukivat alueen sikatiloja neuvotteluissa niin aktiivisesti.
Kolmanneksi menikö jakke sun mielestä viitemäärien laskenta tasapuolisesti koko suomessa?
-
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta.
Jos joku väittää että tuki ei vaikuta lihanhintaan niin voin olettaa että hän ei ainakaan itse tuota teuraseläimiä
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.
Mutta koitetaas nyt kerran vielä esittää miten merkityksetön tuo tukiero on kaikissa mahdottomissa ja mahdollisissa tilanteissa. Tuon Homerin nostin tuohon siksi että pitkälle täytyy todeta että samaa mieltä. Kyllä teurastamot tuon tuen hinnoittelussaan huomioivat ja vähentävät tuen osuuden teurashinnasta. Ja toiseksi teurastamojen laskelmien tekijät pesevät meikäläisen milloin vain.
Mutta otetaas nyt se esimerkki tähän. Kauppa, tuo kaikkien viljelijöiden ystävä. Se toteaa että saa maitoa ei kun siis lihaa tähän ja tähän hintaan ulkomailta tai jostakin. Näinpä kauppa neuvotteluissa kertoo että "hinta on tämä, siihen hintaan ostetaan, muuten ei". No, tällä kertaa teurastamojen eri henkilöt pannaan asialle, ne jotka eivät laske lihantuottajan kustannuksia vaan ne jotka laskevat teurastamon omia kustannuksia. He toteavat että voidakseen myydä kaupalle annettuun hintaan he kattaakseen muut omat kustannuksensa joutuvat laskemaan lihan hintaa viljelijöille niin että se on 1.10 per lihakilo. Tähän tietysti palaverissa nämä lihantuottajien kustannusten laskijat toteavat että "tuottajille tulee tappiota" mutta koska kyse on teurastamon omasta hengissäpysymisestä niin eivät voi mitään, tuottajahinnaksi päätetään 1.10 per lihakilo.
No niin, mitä tekee C-tuottaja? Laskee kun kerran hyvin osaa että hänen omat välittömät tuotantokustannuksensa ilman korkoja ja kuoletuksia ja palkkaa per lihakilo ovat 1.14. Toteaa että "onpa perkeleen hyvä että saan tukea 20 senttiä per lihakilo että jää vähän edes palkkaakin ja saan korot maksettua".
No, entäs AB-tuottaja. Laskee ja koska on iso ja tehokas yksikkö niin toteaa että välittömät tuotantakustannukset per lihakilo ovat 1.08. Toteaa että jäljelle jäävä siivu ei riitä ison investoinnin korkokuluihin puhumattakaan palkasta. Ja tekee mitä? Jos on siitä onnellisessa tilanteessa että on jo velat maksanut niin lopettaa tuotannon ainakin joksikin aikaa koska jokaisesta lihakilosta tulee tappiota. Jos velat ovat niskassa niin on pakko jatkaa tuotantoa. Marssii lakki kuorassa pankinjohtajan puheille ja yrittää neuvotella järjestelyjä lainoihin. Irtisanoo työntekijänsä jolloin oma työpäivä kasvaa 8 => 14 tuntiin päivässä. Laittaa vaimon muihin töihin että saataisin edes ruokarahat koska tuotto riittää nipin napin korkoihin mutta palkkaa ei jää vaikka kuinka ahkerasti tekisi pitkää työpäivää. Ja sen jälkeen ristii kädet ja rukoilee. Rukoilee että lihan hinta nousisi ennenkuin kassasta loppuu rahat tai metsästä puut tai pankinjohtajan kärsivällisyys loppuu.
Tässäkään tilanteessa mitään rahan siirtymistä AB-alueelta C-alueelle ei tapahdu mutta tukierosta johtuen tuottajien lähtökohdat tuotannon järjestelyyn ja tuotannossa pärjäämiseen ovat täysin erilaiset. Että jos olet sitä mieltä että tuolla tuotantotuen erolla ei ole mitään vaikutusta tuottajien toimeentuloon tai mahdollisuuksiin niin ajatteles ny vähän että miten se tilanne oikein on?
-
no siis, ehkäpä hätäilin mielipiteen muotoilussa kuten sanoit joten ajatellaanpas alusta... siis teurastamolla on lähes yhtä taitavia laskelman suorittajia kuin sinä. Jotka siis suorittavat laskelmia mihin hintaan lihaa voi hankkia markkinoilta.
Jos joku väittää että tuki ei vaikuta lihanhintaan niin voin olettaa että hän ei ainakaan itse tuota teuraseläimiä
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.
Mutta koitetaas nyt kerran vielä esittää miten merkityksetön tuo tukiero on kaikissa mahdottomissa ja mahdollisissa tilanteissa. Tuon Homerin nostin tuohon siksi että pitkälle täytyy todeta että samaa mieltä. Kyllä teurastamot tuon tuen hinnoittelussaan huomioivat ja vähentävät tuen osuuden teurashinnasta. Ja toiseksi teurastamojen laskelmien tekijät pesevät meikäläisen milloin vain.
Mutta otetaas nyt se esimerkki tähän. Kauppa, tuo kaikkien viljelijöiden ystävä. Se toteaa että saa maitoa ei kun siis lihaa tähän ja tähän hintaan ulkomailta tai jostakin. Näinpä kauppa neuvotteluissa kertoo että "hinta on tämä, siihen hintaan ostetaan, muuten ei". No, tällä kertaa teurastamojen eri henkilöt pannaan asialle, ne jotka eivät laske lihantuottajan kustannuksia vaan ne jotka laskevat teurastamon omia kustannuksia. He toteavat että voidakseen myydä kaupalle annettuun hintaan he kattaakseen muut omat kustannuksensa joutuvat laskemaan lihan hintaa viljelijöille niin että se on 1.10 per lihakilo. Tähän tietysti palaverissa nämä lihantuottajien kustannusten laskijat toteavat että "tuottajille tulee tappiota" mutta koska kyse on teurastamon omasta hengissäpysymisestä niin eivät voi mitään, tuottajahinnaksi päätetään 1.10 per lihakilo.
No niin, mitä tekee C-tuottaja? Laskee kun kerran hyvin osaa että hänen omat välittömät tuotantokustannuksensa ilman korkoja ja kuoletuksia ja palkkaa per lihakilo ovat 1.14. Toteaa että "onpa perkeleen hyvä että saan tukea 20 senttiä per lihakilo että jää vähän edes palkkaakin ja saan korot maksettua".
No, entäs AB-tuottaja. Laskee ja koska on iso ja tehokas yksikkö niin toteaa että välittömät tuotantakustannukset per lihakilo ovat 1.08. Toteaa että jäljelle jäävä siivu ei riitä ison investoinnin korkokuluihin puhumattakaan palkasta. Ja tekee mitä? Jos on siitä onnellisessa tilanteessa että on jo velat maksanut niin lopettaa tuotannon ainakin joksikin aikaa koska jokaisesta lihakilosta tulee tappiota. Jos velat ovat niskassa niin on pakko jatkaa tuotantoa. Marssii lakki kuorassa pankinjohtajan puheille ja yrittää neuvotella järjestelyjä lainoihin. Irtisanoo työntekijänsä jolloin oma työpäivä kasvaa 8 => 14 tuntiin päivässä. Laittaa vaimon muihin töihin että saataisin edes ruokarahat koska tuotto riittää nipin napin korkoihin mutta palkkaa ei jää vaikka kuinka ahkerasti tekisi pitkää työpäivää. Ja sen jälkeen ristii kädet ja rukoilee. Rukoilee että lihan hinta nousisi ennenkuin kassasta loppuu rahat tai metsästä puut tai pankinjohtajan kärsivällisyys loppuu.
Tässäkään tilanteessa mitään rahan siirtymistä AB-alueelta C-alueelle ei tapahdu mutta tukierosta johtuen tuottajien lähtökohdat tuotannon järjestelyyn ja tuotannossa pärjäämiseen ovat täysin erilaiset. Että jos olet sitä mieltä että tuolla tuotantotuen erolla ei ole mitään vaikutusta tuottajien toimeentuloon tai mahdollisuuksiin niin ajatteles ny vähän että miten se tilanne oikein on?
runebergin kunniaksiko sitten tuollaisen tarinan keksit. Nuossa tunnelmissa nyt eletään monilla pohjois- ja itäsuomen tiloilla kun tukipolitiikalla on luotu hyvin erilaiset tuotannolliset olosuhteet, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy. Suurempi ero jo nyt nykyisisä olosuhteissa kuin 2014 muodostuvaksi väitetty tukiero. Aiemmin sanoit että teurastamon laskijat eivät tapa lypsävää lehmää ja nyt siis on tuuli kääntynyt.. Kaupan sisäänostohinta seuraa euroopan keskihintaa ja tarkoitatko että koko euroopan hinta seuraisi pohjois- ja itäsuomen hintaa? Enpä usko.. Mitä mieltä olet tukien irroittamisen vaikutuksista? Entäs se viitevuosi?
-
Anttila voisi lopettaa sen populismin etteikö olisi yritetty parempaa hintaa markkinoilta.Käsittääkseni pohjanmaalta yritettiin viedä sikoja Venäjälle että saataisiin lihasta parempaa hintaa. Ministeriö taisi pistää kapuloita rattaisiin.
No mistäs sitä parempaa hintaa sitten otettaisiin... meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - taskuista... vai ??? :o ::)
No sieltä tietenkin
Mitäpä jos tehostaisitte toimntojanne - ja nostaisitte hintaa :o ::) :P
No sehän se oli esityksen sisältö, mutta herralle ei sekään oikein käy ???
-
http://www.lalli.fi/epaper/page4.htm
Jostain syystä Korkeaoja näyttää olevan aika lailla samoilla linjoilla kanssani. Syntyvästä tukierosta ja sen vaikutuksista. Ihan samat asiat kuin minä olen tuonut esille tässä ketjussa. Jotka esilletuomani argumentit kuitenkin jopihopi on kaikki ansiokkaasti onnistunut tässä ketjussa täysin epäasialllisiksi todistamaan. Onko meidän tehtävä tästä millaisia johtopäätöksiä?
Asuuko minussa neljännen polven kokoomuslaisessa kuitenkin pieni kepulainen? ;) :D ;D
-
On taas ollut Jake Jäkättäjällä asiaa, siteeraa jo itse itseään
Sinällään kommentoit vai mitä tein eli siteerasin itseäni. Joka on totta. Syynä se että halusin tuoda esille tämän jo vuonna 1998 muutosten yhteydessä havaitut ongelmat ja johtopäätökset. Eli siis tämän
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
perustelut kun investointituet haluttiin ja saatiin koko maahan samanlaisina.
Ja sanallakaan et kommentoinut itse asiaa joka on kokonaisuudessaan tuossa alla. Nuo konkreettiset toimet ja muut.
Ja jos tuumaat asiaa niin huomaat että Korkeaoja on Lallissa samoilla linjoilla? Itse veikkaan että tukialueiden ero tullaan tasaamaan ennemmin tai myöhemmin. Nyt on käynnissä omien etujen puolustaminen ja viivytystaistelu mutta ennemmin tai myöhemmin tuet tasataan. Valitettavasti jos se tapahtuu 2010 jälkeen niin se saattaa AB-alueen kaiken kotieläintuotannon kannalta olla jo myöhäistä kun nyt jo näyttää siltä maidontuotannon kannalta ollaan jo ratkaisevasti myöhässä. Eli asialla olisi jo kiire.
Ja kyllähän tietty tämäkin jotain kertoo?
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.
Että näin sitä jo vuonna 1998 on huomattu tukijärjestelmän ongelmat ja mihin se johtaa. Ja missä ollaan 10 vuoden jälkeen? Ihan samassa pisteessä? Mutta tässä tulee taas se että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, toisia vaan tasapuolisemmin kuin toisia...
Tästä en nyt kyllä olisi ihan varma että "perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa" kun jotenkin viime aikoina on tullut yhä enemmän ja enemmän sellainen mielikuva että päinvastoin osassa suomea ollaan hyvinkin sitä mieltä että tukitasojen ero on vain oikeus ja kohtuus ja niinkuin sen kuuluu ollakin. Toivottavasti olen väärässä ja löytyy konkreettisia osoituksia siitä että se koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko maassa ja asialle ihan oikeasti tehdään jotakin.
-
kutsutaan toctor phill paikalle se on melokosen haka ratkomaan näitä ongelmia ;D ;D ;D ;D
-
Sanoin muutama vuosi sitten etelänsorkkahoito vähenee , sikalanpitäjät oli hyvillään .Ajattelin etten myötätuntoa anna takaisinpäin . Nimittäin muutamat on pirunkiukkuisia kun reviiri on laajentunut .
Opetus älä luota sikalan pitäjiin .
-
On taas ollut Jake Jäkättäjällä asiaa, siteeraa jo itse itseään
Sinällään kommentoit vai mitä tein eli siteerasin itseäni. Joka on totta. Syynä se että halusin tuoda esille tämän jo vuonna 1998 muutosten yhteydessä havaitut ongelmat ja johtopäätökset. Eli siis tämän
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml
perustelut kun investointituet haluttiin ja saatiin koko maahan samanlaisina.
Ja sanallakaan et kommentoinut itse asiaa joka on kokonaisuudessaan tuossa alla. Nuo konkreettiset toimet ja muut.
Ja jos tuumaat asiaa niin huomaat että Korkeaoja on Lallissa samoilla linjoilla? Itse veikkaan että tukialueiden ero tullaan tasaamaan ennemmin tai myöhemmin. Nyt on käynnissä omien etujen puolustaminen ja viivytystaistelu mutta ennemmin tai myöhemmin tuet tasataan. Valitettavasti jos se tapahtuu 2010 jälkeen niin se saattaa AB-alueen kaiken kotieläintuotannon kannalta olla jo myöhäistä kun nyt jo näyttää siltä maidontuotannon kannalta ollaan jo ratkaisevasti myöhässä. Eli asialla olisi jo kiire.
Ja kyllähän tietty tämäkin jotain kertoo?
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.
Että näin sitä jo vuonna 1998 on huomattu tukijärjestelmän ongelmat ja mihin se johtaa. Ja missä ollaan 10 vuoden jälkeen? Ihan samassa pisteessä? Mutta tässä tulee taas se että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, toisia vaan tasapuolisemmin kuin toisia...
Tästä en nyt kyllä olisi ihan varma että "perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa" kun jotenkin viime aikoina on tullut yhä enemmän ja enemmän sellainen mielikuva että päinvastoin osassa suomea ollaan hyvinkin sitä mieltä että tukitasojen ero on vain oikeus ja kohtuus ja niinkuin sen kuuluu ollakin. Toivottavasti olen väärässä ja löytyy konkreettisia osoituksia siitä että se koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko maassa ja asialle ihan oikeasti tehdään jotakin.
Kyllähän Korkeaoja on oikeassa, tilanne on järjetön, eikä se ole eduksi edes C-alueen tuottajille pitkällä tähtäimellä, Mutta jopihopi ja Sikarisakari ovat juuttuneet taisteluhautoihinsa puolustamaan "saavutettuja etuja" eivätkä he näe, että mitään saavutettuja etuja ei ole edes olemassa.
-
http://www.lalli.fi/epaper/page4.htm
Jostain syystä Korkeaoja näyttää olevan aika lailla samoilla linjoilla kanssani. Syntyvästä tukierosta ja sen vaikutuksista. Ihan samat asiat kuin minä olen tuonut esille tässä ketjussa. Jotka esilletuomani argumentit kuitenkin jopihopi on kaikki ansiokkaasti onnistunut tässä ketjussa täysin epäasialllisiksi todistamaan. Onko meidän tehtävä tästä millaisia johtopäätöksiä?
Asuuko minussa neljännen polven kokoomuslaisessa kuitenkin pieni kepulainen? ;) :D ;D
Vai Korkeaojassa pieni kako.. ;D ;D ;D
Niin, minäkin olen kysellyt perusteluja tukierolle ja lähinnä saanut kuulla *****ilua vuokramaitteni huonosta hoidosta yms. Siinä ne perustelut sitten kai olikin, onneksi joku noista kiihkokepulaisistakin edes ajattelee myös AB-aluetta ja tuotannon kokonaisuutta myös taloudellisuuden ja ympäristönkin kannalta.
-
http://www.lalli.fi/epaper/page4.htm
Jostain syystä Korkeaoja näyttää olevan aika lailla samoilla linjoilla kanssani. Syntyvästä tukierosta ja sen vaikutuksista. Ihan samat asiat kuin minä olen tuonut esille tässä ketjussa. Jotka esilletuomani argumentit kuitenkin jopihopi on kaikki ansiokkaasti onnistunut tässä ketjussa täysin epäasialllisiksi todistamaan. Onko meidän tehtävä tästä millaisia johtopäätöksiä?
Asuuko minussa neljännen polven kokoomuslaisessa kuitenkin pieni kepulainen? ;) :D ;D
Korkeaoja ajaa äänestäjiensä asiaa kuten anttilakin, sanokaa minullekkin millä perusteella pohjoiset olosuhteet haittaavat nautamaitoalaa enemän kuin sikataloutta.
2014 viidenvuoden kuluttua mahdollisesti muodostuva tukiero tasaa tuotannollisista olosuhde-eroista johtuvaa kannattavuuseroa jonka nykyine taso käy karulla tavalla ilmi kannattavuuskirjanpitojen tuloksista. Ja mikä tulee olemaan dekoplauksen vaikutus? Ja mitä sillä haetaan, 142sikatuen kokonaismäärähän on sidottu eläinmääriin ja siitäkin leikattu? Entäs viitemäärän laskenta, jakke, menikö tasapuolisesti?
-
Entäs viitemäärän laskenta, jakke, menikö tasapuolisesti?
Luitko edes tuon Korkeojan jutun? Ajatuksella että mitä siinä sanotaan? Mitä taas noihin monta kertaa kysymiisi viitemääriin tulee niin se että molemmilla perustuu 2007 viitemääriin niin lienee OK. AB-alue sai jonkun verran etua siitä että sai tietää viitemäärät 2007 aikana. Vaikutus kuitenkin marginaalinen ja koska teurastamon kapasiteetti tuli vastaan niin merkittävää viitemäärän nostoa ei tullut. Jatkuvaan tuotantoon perustuvissa yksiköissä luokkaa alle 5% uskoisin. Eli jos viitemäärä olisi ollut 1000 niin onkin 1050. Joitakin yksittäistapauksia lähinnä "jäähdyttelypuolelta" löytyy jotka saattoivat hyötyä tuosta tiedosta enmmänkin. Olisivat kasvattaneet kaksi satsia mutta kasvattivat kolme kun saivat tietää määräytymisvuodesta. Näilläkin tosin monella taisi käydä niin että teurastamolla jatkuvat tuottajat kiilasivat ohi ja kun kapasiteetti tuli vastaan niin hyvä suunnitelma meni myttyyn. Mutta vaikutus viitemäärään veikkaan että max 5% kun kaikki tilat lasketaan. Vaikka tuossa 1.000 lihasian yksikössä vaikutus vuositasolla 12*174=2.088 euroa eli 0,007 senttiä per lihakilo. Merkittävä?
Muokkaus. Anteeksi tuo luku, meni väärin.Hämäännyin kun jäi alle sentin. Eli siis 0,007 euroa eli pyöristyssäännön mukaan ylöspäin niin vaikutus 1 sentti per lihakilo. Vähemmän kuin 2009 tukiero 50 euroa per eläinyksikkö jonka vaikutus on 4-5 senttiä per lihakilo.
-
C-alueen yhteistyö tarkoittaa vain ja ainoastaan, jotta vain a-b-alueelta tulisi leikata c-alueen puolestakin.
kun täällä a-b-alueella on vain tukielättejä ja he c-alueella ovat sentään todellisia "yrittäjiä".
Tähän maatalouspolitiikkaan ei tule ennen järkeä kuin kepu joutuu oppositioon sekä mtk,lta tukitaan turpa ja maamme maatalouspolitiikkaa pystytään katsomaan saman suurennuslasin läpi.
keskusta on lukinnut kätensä siten maatalouspolitiikkaan, jotta tasapuolinen kohtelu on mahdotonta.
Miksi muutoin vanhasen vaateet, jotta tukipolitiikkaa tasataan seuraavalla tukikaudella, miksei tasaustoimenpiteitä aloiteta heti?
vanhasen esityksessä on kyse vain ja ainoastaan ajanpeluusta.
-
5% lisäys liikevaihtoon viitevuosivehkeilyllä, on jo yli puolet 141 tuon vuonna 2014 loppuessa aiheuttamasta alle 10% liikevaihdon alenemasta.
Ja mikä on pohjoisen käsittämättömän dekoplauksen vaikutus? Luvattu lfa korotus etelään, luulenpa vain että viiden vuoden kulutta vuonna 2014 ,paljon mainostetusta tukierosta huolimatta, tuloero etelän hyväksi on kuitenkin kasvanut reilusti tuosta 20-30 c/tuotettu lihakilo jota suusruusluokkaa se nyt on kirjanpitotilojen tulosten mukaan.
-
5% lisäys liikevaihtoon viitevuosivehkeilyllä, on jo yli puolet 141 tuon vuonna 2014 loppuessa aiheuttamasta alle 10% liikevaihdon alenemasta.
Ja mikä on pohjoisen käsittämättömän dekoplauksen vaikutus? Luvattu lfa korotus etelään, luulenpa vain että viiden vuoden kulutta vuonna 2014 ,paljon mainostetusta tukierosta huolimatta, tuloero etelän hyväksi on kuitenkin kasvanut reilusti tuosta 20-30 c/tuotettu lihakilo jota suusruusluokkaa se nyt on kirjanpitotilojen tulosten mukaan.
Miten se nyt muuttui liikevaihdoksi? Kun aiemmin olet itsekin esittänyt että tukien poisto AB-alueelta tarkoittaa vain promilleja tai korkeintaan muutamaa prosenttia liikevaihdosta? Jaksa nyt etsiä mutta en muistaisi että 10% olisi sinun puoleltasi ollut aiemmin esillä? Miten se nyt tämä 5% viitemäärän lisäys tuli 5% lisänä liikevaihtoon kun se on 5% lisäys tukiin? Jos se on tuo 2.088 euroa ja liikevaihto on 3.300sikaa * 85kg * 1.40 /kg = 392.700. Josta tuo 5% lisäys tukiin 2.088 on 0,5%? Jos liikevaihtoon lasketaan tuet niin vielä pienempi?
"Luvattu" LFA korotus ehkä joskus mahdollisesti saattaa tulla, suuruudesta ei mitään tietoa. "Normaalitilalla" pitäisi olla luokkaa 300 euroa/ha jotta eläintukien menetys kompensoisi eli 50% korotus?
Onko tuo 20-30c / lihakilo etelän hyväksi? Miten laskit sen MTTn aineistosta, kiinnostaisi tietää? Kun minähän laskin tietyillä oletuksilla joita et hyväksynyt ja sain että TUKIERO C-alueen hyväksi olikos se luokkaa 18 senttiä per lihakilo jo nyt ja kasvaa 2014 mennessä. Mutta mistä sait tuon tuloeron? Koska suoraan sitä ei aineistosta saa, joiduit tekemään vastaavat oletukset kuin minä tein ja joita et silloin hyväksynyt. Kiinnostaisi vain tietää millaiset oletukset sinä teit ja miten laskit sen jälkeen tuon tuloeron?
Dekoplaus tehtiin molemmilla alueilla että siinä pitäisi olla samalla viivalla? Vaikutuksesta taas ei tiedä kukaan. Voi olla että jäähdyttelijät kasvattavat yhden satsin jotta pysyvät kotieläintilana mutta nostavat tuet kolmen satsin mukaan? Mutta vaikutukset jäävät nähtäväksi? Jatkaville tiloille ei siinä ainakaan alueita eriarvoiseen asemaan aseteta?
-
350e/ha enemän(=turhaa) koneisiin, 15000 teuroa enemän henkilöstön palkkaamiseen vaikka eläin- ja hehtaarimääristä laskennallinen työtyuntimäärä lähes sama, lisäksi tarvikkeita ab alueella 100% enemän vaikka myyntitulot c alueella kolmanneksen vähemmän...
Lisäksi onko reilua että toisella aluelle viitevuosi tiedotetaan etukäteen, toisella alueella ilmoitetaan jälkeenpäin?
Mitä tukien irroittamisella pohjoisessa haetaan kun tukimäärä on sidottu tiettyyn eläinmäärään jo aiemmin? Samaan aikaan puhutaan investointituesta (ylituotantotilanteessa!) ja tukiehdot pykälöity kannattavimmille=etelään. Siis tuotannon keskittyminen tulee kiihtymään, ja tuettavat eläinyksiköt pohjoisessa vähenevät nopeasti.
Mitä taas sinun laskelmiisi tulee, lopputulos voi olla mitä laskija haluaa kun lähtötietoja hieman pyöristelee ja valikoi. Populismia.
MTTn julkaisut sensijaan ovat painotettuja keskiarvoja ja toteuneita keskarvolukuja alueittain.
-
Samaan aikaan puhutaan investointituesta (ylituotantotilanteessa!) ja tukiehdot pykälöity
Miten minulla on sellainen mielikuva ja muistikuva? Että alunperin AB-alueen tukimenetys piti kattaa kokonaan sillä että oltaisiin saatu suuremmat investointituet? Eikös sellaisia väläytelty? Ja minun mielestäni se oli lähinnä v..uilua. Mutta kyllä sille ratkaisulle silloin kovasti puoltoa löytyi? Ainakin C-alueelta? Mikä vika niihin hyviin investontitukiin nyt äkkiä on tullut? Nythän C-alue olisi niitä saamassa?
-
Mitä taas sinun laskelmiisi tulee, lopputulos voi olla mitä laskija haluaa kun lähtötietoja hieman pyöristelee ja valikoi. Populismia.
MTTn julkaisut sensijaan ovat painotettuja keskiarvoja ja toteuneita keskarvolukuja alueittain.
Populismia tai ei niin näyttää siltä että vähän joka suunnassa hyvin samansuuntaiset luvut ovat laajasti esillä kuin mitä minun laskelmani? Miksi?
Mitä taas MTTn aineistoon tulee niin sen luotettavuudesta yms olen jo omani sanonut. Mutta tuo kun se menee noin 1,5 vuotta jäljessä. Jos päätetään että mennään nyt näillä ja tarkastellaan tilannetta sitten 2016 MTTn laskelmien mukaan kun 2104 aineisto on saatavissa että mitä tapahtui kun päätökset tehtiin? Niin jos meni vikaan eli tukieroksi muodostuisi sinun vastaväitteistäsi huolimatta tuo 20 senttiä per lihakilo. Ja seuraukset olisivat sen mukaiset. Niin korjaavat päätökset olisivat kaksi vuotta myöhässä. Siksi on pyrittävä katsomaan eteenpäin eikä taaksepäin ja tällaisilla populistisilla tai ei mutta joillakin laskelmilla ennustamaan mitä tulee tapahtumaan.
-
Samaan aikaan puhutaan investointituesta (ylituotantotilanteessa!) ja tukiehdot pykälöity
Miten minulla on sellainen mielikuva ja muistikuva? Että alunperin AB-alueen tukimenetys piti kattaa kokonaan sillä että oltaisiin saatu suuremmat investointituet? Eikös sellaisia väläytelty? Ja minun mielestäni se oli lähinnä v..uilua. Mutta kyllä sille ratkaisulle silloin kovasti puoltoa löytyi? Ainakin C-alueelta? Mikä vika niihin hyviin investontitukiin nyt äkkiä on tullut? Nythän C-alue olisi niitä saamassa?
Tämä on liian yksisilmäistä katsomista, mikäli tukieroja halutaan tarkastella, niin silloin täytyy katsoa kaikkia tukia ja tiloja, siltä pohjalta minkälaisia tilat oikeasti on, eikä pelkästään yhtä tukimuotoa teoreettisen laskelman perusteella.
-
Mitä taas sinun laskelmiisi tulee, lopputulos voi olla mitä laskija haluaa kun lähtötietoja hieman pyöristelee ja valikoi. Populismia.
MTTn julkaisut sensijaan ovat painotettuja keskiarvoja ja toteuneita keskarvolukuja alueittain.
Populismia tai ei niin näyttää siltä että vähän joka suunnassa hyvin samansuuntaiset luvut ovat laajasti esillä kuin mitä minun laskelmani? Miksi?
Mitä taas MTTn aineistoon tulee niin sen luotettavuudesta yms olen jo omani sanonut. Mutta tuo kun se menee noin 1,5 vuotta jäljessä. Jos päätetään että mennään nyt näillä ja tarkastellaan tilannetta sitten 2016 MTTn laskelmien mukaan kun 2104 aineisto on saatavissa että mitä tapahtui kun päätökset tehtiin? Niin jos meni vikaan eli tukieroksi muodostuisi sinun vastaväitteistäsi huolimatta tuo 20 senttiä per lihakilo. Ja seuraukset olisivat sen mukaiset. Niin korjaavat päätökset olisivat kaksi vuotta myöhässä. Siksi on pyrittävä katsomaan eteenpäin eikä taaksepäin ja tällaisilla populistisilla tai ei mutta joillakin laskelmilla ennustamaan mitä tulee tapahtumaan.
Jos tukiero ei sallita sioilla, (vaan ainoastaan naudoilla vaikka pohjoisesta ilmastosta aiheutuu enemän kustannuksia siantuotantoon ja samalla harvaan asutulla alueella eletään) niin tuloeron kasvu/tuotettu lihakilo eteläsuomen ja pohjois-/itäsuomen sikatilojen välillä tulee nopeutumaan. Nyt tiedossa olevien päätökset johtavat tuloeron kasvun nopeutumiseen etelän hyväksi sikatiloilla. Vaikka jo nyt sikatilat etelässä hankkivat koneita keskimäärin 350e/ha enemän, palkkaavat henkilöstöä 15000 eurolla enemän vaikka eläinmääristä ja hehtaareista laskennallinen työtuntimäärä on lähes sama. Tarvikkeita hankitaan 100% enemän etelässä vaikka myyntitulot pohjois- ja itäsuomessa vain kolmanneksen alemmat.
Tukipolitiikalla on etelään luotu isommat= kilpailukykyisemmät yksiköt joiden laajentuminen alueella on ollut helppoa ab alueen nautatilojen ollessa tukikuopassa.
Näiden poliittisila päätöksillä ja hallinnon toimesta luoduilla tuotannollisislla olosuhde-eroilla on sikatilan tuloihin jo nyt paljon suuremmat vaikutukset, kuten kirjanpitotilojen tuloksista b ja c1 alueiden välillä näkyy, kuin tuo populistien halveksuttavasti viljelemä "20 sentin tukiero viiden vuoden kuluttua vuonna 2014"... tuossa valheessa ei ole huomioitu dekoplaksen vaikutusta, eli suuri osa pohjoisen eläinyksiköistä jää tuettomaksi kun siantuottaja parkoja juoksutetaan solidaarisuusleikkauksilla keskittymiseen ja ylituotantoon ja edelleen leikataan lisää koskaa tuotetaan liikaa..
Ja tämä menettely viitemäärän laskennassa on luonnollista jatkoa sortamiselle
-
Koneista ja työtunneista voisi ajatella, jotta etelässä yksiköt pitää olla isompia, jotta päästään edes jonkunlaiseen kannattavuuteen, mutta rehut ja perustarvikkeet osataan ostaa nuukemmin ja ammattitaitoisemmin.
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
Juu minäkin hyväksyisin emotukiin sen kolmanneksen eron, mikä on sikatuissa, mutta 300 prosenttia on kyllä liikaa, se ei perustu enää mihinkään todelliseen.
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
-
jaa, etelässäkö on kierrelty kaoppoja rahapussi levällään
niinku jopihopi tuossa esitti
eihän se oo ihime jos ei perse kestä
sama kouhotushan jatkus pahempana jos saes lissää rahhaa
mikkään ei sillä opilla riitä
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
Ei 14 vuotta vanha sikala voi olla loppuun ajettu eihän se ole vielä maksettukkaan. Tietenkin investointitukihistorian erot näkyvät omavaraisuudessa ja varsinkin keskimääräisessä yksikkökoossa ja sieltä se suurin olosuhde-ero tulee. Tilityshintaero voi olla yli 30 senttiä, lisäksi etua rehuissa rahdeissa yms logistiikassa isommilla, ja varmaan paremmin varusteltujakin on korkammin tuetut yksiköt ja näkyy sitten tuotannossa. Ja tuotantoympäristö muutenkin, ab alueella ei ole uhkaa nautatiloista laajentajille, c- alueella rajusti laajentavat nautatilat jättimäisine tukineen vuokraavat kaikki vapat pellot. Ilmaston vaikutus?? Ei ainakaan pienempi kuin alueen nautatilolla.
Kyllähän tuolta kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta virkavelvollisuuden alaisuudessa laadituista painotetuistakeskiarvotuloksista on suoraan luettavissa että ab alueella törsätään rapiat 50ke koneisiin, vapaa-aikaan jne ja tuo raha olisi c alueen tilalle yli 50 senttiä/ tuotettu lihakilo.
-
Kyllähän tuolta kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta virkavelvollisuuden alaisuudessa laadituista painotetuistakeskiarvotuloksista on suoraan luettavissa että ab alueella törsätään rapiat 50ke koneisiin, vapaa-aikaan jne ja tuo raha olisi c alueen tilalle yli 50 senttiä/ tuotettu lihakilo.
Ugh. Onko MTT = HTT
-
Kyllähän tuolta kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta virkavelvollisuuden alaisuudessa laadituista painotetuistakeskiarvotuloksista on suoraan luettavissa että ab alueella törsätään rapiat 50ke koneisiin, vapaa-aikaan jne ja tuo raha olisi c alueen tilalle yli 50 senttiä/ tuotettu lihakilo.
Ugh. Onko MTT = HTT
Vaihtelevalla menestyksellä myös globalisoituva liiketalous ennakoi osaltaan hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
-
Kyllähän tuolta kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta virkavelvollisuuden alaisuudessa laadituista painotetuistakeskiarvotuloksista on suoraan luettavissa että ab alueella törsätään rapiat 50ke koneisiin, vapaa-aikaan jne ja tuo raha olisi c alueen tilalle yli 50 senttiä/ tuotettu lihakilo.
Ugh. Onko MTT = HTT
Vaihtelevalla menestyksellä myös globalisoituva liiketalous ennakoi osaltaan hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
;D ;D
-
Sain tämänpäiväisen eli 06.02.2009 lehden käsiini ja tietysti piti heti sivulta 6 katsoa luvut ja muut jutut. Ainakin yksi virhe on, C-alueen tuet 200 ey tilalla vuonna 2009 eivät voi olla 85.200, se on 500 eyn tilan tuet. Päätellen liikevaihdosta ja 2008 tuista niin siinä pitää taulukossa olla 40.200 euroa. Eli pieni lasku vuoteen 2008 joka oli 42.000. Pinta-alaksi on oletettu 100 ha joka on kovasti paljon korkeampi kuin esimerkiksi MTTn laskelmien 50 ha keskikoko ja tämä tasaa tukieroa C-alueen hyväksi. Mutta vuonna 2009 tukiero on 40.200 - 33.000 eli 7.200 euroa ja jos 200 ey * 13 = 2.600 myyntiin ja 85 kiloa kappale niin tuo on siis 221.000 kiloa sianlihaa ja tukiero siis 3 senttiä lihakilolta. Näin siis vuonna 2009. Jostakin syystä ei ole haluttu esittää mitä tukiero on 2010 - 2014 koska se kasvaa koko ajan.
Ja jos katsoitte sitä B-tuottajan haastattelua jossa hän laski saavansa vuonna 2014 noin 50.000 euroa vähemmän käteen kuin C-alueella. Tila oli tuollainen "hiukan yli 200 eläinyksikköä" haastattelun mukaan niin lasketaas vaikka että 210ey * 13 = 2.730 lihasikaa a 85 kiloa 232.050 kiloa sianlihaa. Ja jos 50.000 / 232.050 ajatellaan tukieroksi vaikka hän toteaakin että "vähemmän käteen" niin muut tuotot samat niin tuon täytyy olla tukien osuus eli siis 0,215 euro eli hän on laskenut tukieron vaikutukseksi lähes 22 senttiä per lihakilo kun minä olen täällä esitellyt että 20 senttiä.
No, jos tuo "hiukan yli 200 ey" on 230 niin sitten olemme hänen kanssaan samassa suuruusluokassa eli 20 senttiä per lihakilo. Mutta tuota luokkaa se tukiero tuntuu olevan ihan muidenkin kuin jj-laskennan mielestä vuonna 2014? Mutta että miten tämä asia nyt sitten oikein on?
Optimistisesti veikkaillaan taulukossa että sianlihan hinta nousee? Ja sillä on saatu maltilliset liikevaihdon putoamiset? Jos hinta viime vuoden tasolla niin liikevaihto tippuu jo reilummin ja C-tuottaja haastattelussaan toteaakin että "Sianlihan hinnannosto johtaa Korpelan mukaan tuontiin" ja tämä on se ihan sama asia mitä minä yritin selittää että tuettomat tilat eivät tule lisähintaa saamaan vaan hinta määräytyy tuetun tuotannon mukaan tai tuodaan halvemmalla ulkoa.
Mutta että kokonaisuutena MaaseudunTulevaisuuden juttu aika pitkälle noudattelee niitä "rintamalinjoja" mitä tässäkin keskustelussa on huomattu?
Sivulta 10 samasta lehdestä poimittu tieto: "AB-tukialueella sikaa tuotettiin viime vuonna sama määrä kuin vuonna 2007, sen sijaan C-alueella tuotanto kasvoi neljä prosenttia".
-
Ei 14 vuotta vanha sikala voi olla loppuun ajettu eihän se ole vielä maksettukkaan.
Jos ei edes 14 vuodessa saa sikalaa maksetuksi, niin aika turhaa hommaa, kyllä minä alkaisin katselemaan muita hommia, jos 14 vuodessa ei saa sikalaa maksetuksi, on niitä mukavampiakin hommia, kuin jatkuva sianpaskalle haiseminen.
-
"oletettu 20 sentin tukiero viiden vuoden kuluttua vuonna 2014jkr" ei ole puoliakaan alueiden välillä jo nyt olevasta ja kiihtyvällä nopeudella kasvavasta tuloerosta/tuotettu lihakilo.
on huomattu?
Sivulta 10 samasta lehdestä poimittu tieto: "AB-tukialueella sikaa tuotettiin viime vuonna sama määrä kuin vuonna 2007, sen sijaan C-alueella tuotanto kasvoi neljä prosenttia".
viitevuosivehkeilyllä on oma vaikutuksensa tuohon, monta sikalaa tyhjeni lopullisesti 2007 lopussa. Ja edelleen se tuotannon lisääntyminen c-alueella johtuu päättäjien, ab alueen sianmielisten sian ja viljantuottajien sekä c alueen nautatilallisten yhteisestä huvista eli c-sianlihantuottajien kilpajuoksutuksesta alenevan tulotason kanssa jo ennestäänkin 50c/kg takamatkalta. Juoksutusta säädellään vain c-sikatukiin kohdistuvin solidaarisuustukileikkauksin, investointitukihuhuin(ylituotantotilanteessa!!) jne jotta taas saadaan rangaista lisääntyneestä tuotannosta..
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
Yksinkertaistettuna, laidunkausi on varsinaissuomessa noin kymmenen kuukautta ja enontekiöllä maksimissaan kaksi kuukautta.
Onhan siinä olosuhde-ero, vai eikö ole ????
-
Sain tämänpäiväisen eli 06.02.2009 lehden käsiini ja tietysti piti heti sivulta 6 katsoa luvut ja muut jutut. Ainakin yksi virhe on, C-alueen tuet 200 ey tilalla vuonna 2009 eivät voi olla 85.200, se on 500 eyn tilan tuet. Päätellen liikevaihdosta ja 2008 tuista niin siinä pitää taulukossa olla 40.200 euroa. Eli pieni lasku vuoteen 2008 joka oli 42.000. Pinta-alaksi on oletettu 100 ha joka on kovasti paljon korkeampi kuin esimerkiksi MTTn laskelmien 50 ha keskikoko ja tämä tasaa tukieroa C-alueen hyväksi. Mutta vuonna 2009 tukiero on 40.200 - 33.000 eli 7.200 euroa ja jos 200 ey * 13 = 2.600 myyntiin ja 85 kiloa kappale niin tuo on siis 221.000 kiloa sianlihaa ja tukiero siis 3 senttiä lihakilolta. Näin siis vuonna 2009. Jostakin syystä ei ole haluttu esittää mitä tukiero on 2010 - 2014 koska se kasvaa koko ajan.
Ja jos katsoitte sitä B-tuottajan haastattelua jossa hän laski saavansa vuonna 2014 noin 50.000 euroa vähemmän käteen kuin C-alueella. Tila oli tuollainen "hiukan yli 200 eläinyksikköä" haastattelun mukaan niin lasketaas vaikka että 210ey * 13 = 2.730 lihasikaa a 85 kiloa 232.050 kiloa sianlihaa. Ja jos 50.000 / 232.050 ajatellaan tukieroksi vaikka hän toteaakin että "vähemmän käteen" niin muut tuotot samat niin tuon täytyy olla tukien osuus eli siis 0,215 euro eli hän on laskenut tukieron vaikutukseksi lähes 22 senttiä per lihakilo kun minä olen täällä esitellyt että 20 senttiä.
No, jos tuo "hiukan yli 200 ey" on 230 niin sitten olemme hänen kanssaan samassa suuruusluokassa eli 20 senttiä per lihakilo. Mutta tuota luokkaa se tukiero tuntuu olevan ihan muidenkin kuin jj-laskennan mielestä vuonna 2014? Mutta että miten tämä asia nyt sitten oikein on?
Optimistisesti veikkaillaan taulukossa että sianlihan hinta nousee? Ja sillä on saatu maltilliset liikevaihdon putoamiset? Jos hinta viime vuoden tasolla niin liikevaihto tippuu jo reilummin ja C-tuottaja haastattelussaan toteaakin että "Sianlihan hinnannosto johtaa Korpelan mukaan tuontiin" ja tämä on se ihan sama asia mitä minä yritin selittää että tuettomat tilat eivät tule lisähintaa saamaan vaan hinta määräytyy tuetun tuotannon mukaan tai tuodaan halvemmalla ulkoa.
Mutta että kokonaisuutena MaaseudunTulevaisuuden juttu aika pitkälle noudattelee niitä "rintamalinjoja" mitä tässäkin keskustelussa on huomattu?
Sivulta 10 samasta lehdestä poimittu tieto: "AB-tukialueella sikaa tuotettiin viime vuonna sama määrä kuin vuonna 2007, sen sijaan C-alueella tuotanto kasvoi neljä prosenttia".
***Voisko hiukan tiivistää noita sun erinomaisia vastineita? Jaksais paremmin lukea lyhennelmiä.
Kun pääsee loppuun niin ei muista enää mitä alussa oli.
***Tai sit korjaisit kappalejakoa.
-
Jaksais paremmin lukea lyhennelmiä.
Jaksatko tosiaan vielä lukea "vapaata sanaa"?
Minulla alkaa jo kunto pettää tällä palstalla. :-\
-
Jaksais paremmin lukea lyhennelmiä.
Jaksatko tosiaan vielä lukea "vapaata sanaa"?
Minulla alkaa jo kunto pettää tällä palstalla. :-\
***Emmää jaksa. Jotain juttuja olis kiva silti silmäillä.
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
Yksinkertaistettuna, laidunkausi on varsinaissuomessa noin kymmenen kuukautta ja enontekiöllä maksimissaan kaksi kuukautta.
Onhan siinä olosuhde-ero, vai eikö ole ????
Sitä en ole väittänytkään, mutta jos Kankaanpäässä laidunkausi on 4kuukautta ja honkajoella pari päivää lyhyempi, niin miksi kansallinen tuki on nelinkertainen????
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
Yksinkertaistettuna, laidunkausi on varsinaissuomessa noin kymmenen kuukautta ja enontekiöllä maksimissaan kaksi kuukautta.
Onhan siinä olosuhde-ero, vai eikö ole ????
Sitä en ole väittänytkään, mutta jos Kankaanpäässä laidunkausi on 4kuukautta ja honkajoella pari päivää lyhyempi, niin miksi kansallinen tuki on nelinkertainen????
***Tyhmää on aina rangaistu.
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
Yksinkertaistettuna, laidunkausi on varsinaissuomessa noin kymmenen kuukautta ja enontekiöllä maksimissaan kaksi kuukautta.
Onhan siinä olosuhde-ero, vai eikö ole ????
Sitä en ole väittänytkään, mutta jos Kankaanpäässä laidunkausi on 4kuukautta ja honkajoella pari päivää lyhyempi, niin miksi kansallinen tuki on nelinkertainen????
***Tyhmää on aina rangaistu.
Juu olis esi'isät 1500 luvulla saanu kattoo tilan paikan VÄHÄN tarkemmin, meni 10 kilsaa liika etel'ään. :(
-
***Voisko hiukan tiivistää noita sun erinomaisia vastineita? Jaksais paremmin lukea lyhennelmiä.
Kun pääsee loppuun niin ei muista enää mitä alussa oli.
***Tai sit korjaisit kappalejakoa.
Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos teen yhteenvedon ja väitän että "tukiero on 20 senttiä per lihakilo". Niin se on samanarvoinen kuin Talojussin heitot että "kepu on perseestä". Kun perustelee ja näyttää mistä ja miten asia tulee niin sitä on hyvin paljon vaikeampi "ampua alas". Ainakaan asiasyillä, asenne on sitten asia erikseen... Ja joskus tuntuu että hinnanmuodostus, yritysten (myös maatilat) välinen kilpailu ja muutama muukin talouden perustavaa laatua oleva lainalaisuus on hakusessa ja sen takia ei sanoma ihan aina mene perille...
Kappalejakoa voi aina parantaa. Yritetään.
-
"oletettu 20 sentin tukiero viiden vuoden kuluttua vuonna 2014jkr" ei ole puoliakaan alueiden välillä jo nyt olevasta ja kiihtyvällä nopeudella kasvavasta tuloerosta/tuotettu lihakilo.
on huomattu?
Sivulta 10 samasta lehdestä poimittu tieto: "AB-tukialueella sikaa tuotettiin viime vuonna sama määrä kuin vuonna 2007, sen sijaan C-alueella tuotanto kasvoi neljä prosenttia".
viitevuosivehkeilyllä on oma vaikutuksensa tuohon, monta sikalaa tyhjeni lopullisesti 2007 lopussa. Ja
Ja minä nyt ihmettelen erittäin suuresti tätä sinun logiikkaasi. Väität siis että viitevuosivehkeily johti siihen että 2007 AB-alueella tuotettiin sikaa vallan h..etisti että saatiin suuremmat viitemäärät. Ja sitten väität että sikalat tyhjenivät 2007 lopulla. No mutta miten ihmeessä tämä sitten näin päin on? Että 2007 tuotanto on AB-alueella yhtä suuri kuin 2008 tuotanto. Koska jos sinun väitteesi pitäisivät paikkansa niin 2007 tuotannon olisi pitänyt olla h..etin korkea ja 2008 taas sitten laskea koska ovet laitettiin kiinni. Jolloin AB-alueen tuotannon 2008 olisi pitänyt olla SELKEÄSTI pienempi kuin vuonna 2007. Näin ei kuitenkaan ole vaan tuotanto on pysynyt ennallaan. Onko tämä ainoa väitteesi jolla ei ole todellisuuspohjaa vaan on "musta tuntuu" -juttuja?
-
"oletettu 20 sentin tukiero viiden vuoden kuluttua vuonna 2014jkr" ei ole puoliakaan alueiden välillä jo nyt olevasta ja kiihtyvällä nopeudella kasvavasta tuloerosta/tuotettu lihakilo.
on huomattu?
Sivulta 10 samasta lehdestä poimittu tieto: "AB-tukialueella sikaa tuotettiin viime vuonna sama määrä kuin vuonna 2007, sen sijaan C-alueella tuotanto kasvoi neljä prosenttia".
viitevuosivehkeilyllä on oma vaikutuksensa tuohon, monta sikalaa tyhjeni lopullisesti 2007 lopussa. Ja
Ja minä nyt ihmettelen erittäin suuresti tätä sinun logiikkaasi. Väität siis että viitevuosivehkeily johti siihen että 2007 AB-alueella tuotettiin sikaa vallan h..etisti että saatiin suuremmat viitemäärät. Ja sitten väität että sikalat tyhjenivät 2007 lopulla. No mutta miten ihmeessä tämä sitten näin päin on? Että 2007 tuotanto on AB-alueella yhtä suuri kuin 2008 tuotanto. Koska jos sinun väitteesi pitäisivät paikkansa niin 2007 tuotannon olisi pitänyt olla h..etin korkea ja 2008 taas sitten laskea koska ovet laitettiin kiinni. Jolloin AB-alueen tuotannon 2008 olisi pitänyt olla SELKEÄSTI pienempi kuin vuonna 2007. Näin ei kuitenkaan ole vaan tuotanto on pysynyt ennallaan. Onko tämä ainoa väitteesi jolla ei ole todellisuuspohjaa vaan on "musta tuntuu" -juttuja?
tietenkin etelässäkin suurimmat l. kannattavimmat laajentavat jatkuvasti. Pienimmät löivät lapun luukulle kun possut oli laskettu. Pohjoisessa tullaan nyt näkemään ennennäkemätön tuotannon lisäys pakostakin.
-
Mulle on tullut selväksi se, että tukiero etelä-pohjoinen sallitaan. Muttei kohtuuttoman suurena, kuten olisi käymässä. Tämä sun ajamas vääntäminen ja persulainen populismi vaan pahentaa tilannetta....
eli pieni tukiero sallitaan kunhan olosuhteiden tuoma tuloero on ab alueen hyväksi? Nythän edes "20 sentin tukiero" (jonka toteutumiseen pitäisi perua jo tehtyjä päätöksiä) ei tasaisi b ja c1 alueiden välillä olevaa olosuhteiden tuomaa kannattavuuseroa sianlihantuotannossa.
Minun "vääntäminen" ei ole varsinkaan persujen populismia vaan tosiasioiden esilläpitämistä
Pistäs ny vähän faktaakin näytille. Mitä on ne "olosuhde-erot" ihan euroina. Mutta sovittaosko, että vuosien 1995-1997 investointitukia ei enää muistella, eikös 14 vuotta vanha sikala ala olla kohta jo loppuun ajettu, varsinkin kun moni nykyisistä tuottajista ei ollut silloin vielä edes isäntänä.
Yksinkertaistettuna, laidunkausi on varsinaissuomessa noin kymmenen kuukautta ja enontekiöllä maksimissaan kaksi kuukautta.
Onhan siinä olosuhde-ero, vai eikö ole ????
Sitä en ole väittänytkään, mutta jos Kankaanpäässä laidunkausi on 4kuukautta ja honkajoella pari päivää lyhyempi, niin miksi kansallinen tuki on nelinkertainen????
***Tyhmää on aina rangaistu.
Juu olis esi'isät 1500 luvulla saanu kattoo tilan paikan VÄHÄN tarkemmin, meni 10 kilsaa liika etel'ään. :(
Oli ilmeisesti jo silloin liian vetelät geenit, kun jäi noin etelään ...
-
Oli ilmeisesti jo silloin liian vetelät geenit, kun jäi noin etelään ...
[/quote]
Olisko virolaisilla sitten vetelät geenit, kun asiasta oli puhetta sanoivat:
"Mitäs lähditte suomalaiset silloin sinne meren taakse pohjoiseen".
Voihan näitä miettiä.
-
Jos sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan niin tulee ministerille kohtuuton työ yrittää saada investointituet avattua sikapuolelle. Sen takia että lupa vcaatii komission hyväksynnän.
-
Jos sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan niin tulee ministerille kohtuuton työ yrittää saada investointituet avattua sikapuolelle. Sen takia että lupa vcaatii komission hyväksynnän.
No, se on sitä kakon kasvuenergiaa, mutta jonain päivänä tulee energiapula.
-
10 kk , laiduntamis aikaa ? . Millä helvetillä Emoheikki saa tänne etelään laidunkautta noin paljon . Saksasta alespäin korkeintaan .
-
Jos sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan niin tulee ministerille kohtuuton työ yrittää saada investointituet avattua sikapuolelle. Sen takia että lupa vcaatii komission hyväksynnän.
Käytännössä ministerin on aika vaikeaa saada investointitukia komissiosta läpi jos tuotanto pysyy paikallaan. Vasta jos tippuu merkittävästi niin saattaa saada ne läpi. Ehkä. Näin veikkaisin.
-
Jos sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan niin tulee ministerille kohtuuton työ yrittää saada investointituet avattua sikapuolelle. Sen takia että lupa vcaatii komission hyväksynnän.
Käytännössä ministerin on aika vaikeaa saada investointitukia komissiosta läpi jos tuotanto pysyy paikallaan. Vasta jos tippuu merkittävästi niin saattaa saada ne läpi. Ehkä. Näin veikkaisin.
Komissio on juuri niitä investointitukia kaupannutkin , näin Salon Seudunsanomista just luin .
-
Tiedä siitä laiduntamis-ajasta, mikähän sekin on?.
Seurannu tossa kesähelteellä, ettei laidun kiinnosta, kun pihatossa on aina hauskaa rehua valmiina syötäväksi
ilman kurjia kärpäsiä, ilman mäkäräisiä, kuten teillä.
Ei sillä ole täällä suurta merkitystä, kun nykymuodin mukaan lehmä saa itse valita.
-
Jos sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan niin tulee ministerille kohtuuton työ yrittää saada investointituet avattua sikapuolelle. Sen takia että lupa vcaatii komission hyväksynnän.
Tuossa on ristiriitaista logiikkaa, jos sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan, niin mihin niitä investointitukia edes tarvitaan, jos ilman niitäkin pystytään lisäämään tuotantoa.
EU:ssa varmaan ihmetellään tätä suomalaisten sekoilua tässä yksimahaisten asiassa.