sillä että pohjoisessakin on taisteltu 141 tuen jatkumisen puolesta ja yhteisvoimin on saatu lyhyestä siirtymätuesta kauan kestänyt tulotuki ja sen alenemaa edelleen kompensoitu korkeilla peltotuilla, niin on saavutettu kateuden siirtymää, tosin odotettua vähemmän.

C- alueella moni olisi pitänyt pysyvät sikatuet 94 vuoden määrälle ilman investointitukia. Investointituet tulivat pyytämättä ja yllätyksenä kommission käskystä kun 142 tasoa oli leikattu enemän kuin tuotannon lisääntyneeltä osalta.

Kannattaa luke tuo juttu kokonaan:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavl_52_1998_p.shtml

Mutta tässä pieni lainaus jos joku on linkkikauhuinen. Erityisesti kiinnittää huomiota kohta:
"ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle."

Mutta että ilmeisesti tämä tasa-arvo toimii vain toisinpäin? En muista että tuosta tasapuolistamisesta ainakaan silloin olisi hirveästi kukaan valittanut? Mutta nyt kun yritetään päästä siihen että erilainen tukitaso ei ole perusteltavissa ja estää päätökset jotka johtavat tuotannon siirtymiseen niin tasa-arvo toimii taas? Eikös? Oikein hyvin toimii.


Ja kyllähän tietty tämäkin jotain kertoo?
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.

Että näin sitä jo vuonna 1998 on huomattu tukijärjestelmän ongelmat ja mihin se johtaa. Ja missä ollaan 10 vuoden jälkeen? Ihan samassa pisteessä? Mutta tässä tulee taas se että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, toisia vaan tasapuolisemmin kuin toisia...

Etsiskelin muuten tukitasoja tuotantoon 1995-2000. On vähän vaikea löytää ja palasista kasata yhteenvetoa joka vuoden päätöksistä jne. Perälän Matin gradussakaan ollut oikein hyvin missään tukialuevertailua
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
Mutta ne mitä löysin ja avasin niin näyttäisi siltä että tukitaso tuotantoon on ollut C-alueella vähintään sama kuin AB-alueella, osin suurempi. Valitettavasti en löytänyt (vielä) mistään niin varmoja ja tarkkoja lukuja että olisin voinut laskea vaikutuksen senttiä per lihakilo mutta sanoisin että C-alue on saanut vähintään omansa koko ajan myös tuotantotuista, jälkeenjääneisyydestä ei voida puhua.  Mutta tarttis jostakin löytää nuo luvut tarkempaan analyysiin koska tämä linkki
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/15018inv.htm
"avattuna" tarkoittaa että investointitukien vaikutus tai siis tukiero AB-alueen hyväksi on ollut 10 senttiä per lihakilo jos yhden vuoden investointituki jaetaan yhden vuoden lihantuotannolle. Jos ajatellaan sitten vaikutusta vaikka viiden vuoden jaksolla niin investointitukihyöty ollut luokkaa 2 senttiä per lihakilo. Miten pitkälle ajalle pitäisi sitten jaksottaa? Ja tosiaan nuo tuotantoon saadut luvut ja niiden vaikutus pitää selvittää mutta pikavilkaisulla mitä katselin niin sanoisin että on kyllä aika hyvin tasannut tuonsuuruisen eron.



Ja se lainaus:
--------------------------------------------------

Kansalliset rahoitustuet

Komission luvan mukaan Suomi saa myöntää kansallista tukea sika- ja siipikarjatalouden tuotannollisiin investointeihin siirtymäkautena, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999. Lisäksi Suomi on saanut luvan myöntää eräitä lisätukia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotantokapasiteetti ei rahoitettavien investointien vuoksi nouse siitä tasosta, mikä se oli Suomen liittyessä Euroopan unioniin.

Komissio on antanut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla Suomelle luvan myöntää viljelijöille korotettua kansallista tukea maatalouden investointeihin vuosina 1997-2001. Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki ei lisää kyseisen alan tuotantokapasiteettia. Korotettua investointitukea voidaan myöntää vain A- ja B-alueilla.

Lakiehdotuksen 17 §:ään on kirjattu maaseutuelinkeinolakiin aikanaan otetut, vakavien vaikeuksien neuvottelutulokseen pohjautuvat säännökset. Käytännössä säännösten soveltaminen on johtanut hyvin erilaisiin tukitasoihin eri alueilla. On syntynyt tilanne, jossa A- ja B-tukialueella henkilö, joka esimerkiksi ei täytä päätoimisuutta koskevaa ehtoa, voi saada korkeampaa tukea kuin C-tukialueella edellytykset täyttävä henkilö. Kun tavoitteena on tehostaa EU-varojen hyväksikäyttöä ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän investointeja EU-osarahoitteisiksi ja toisaalta edistää nimenomaan rakenteellisesti vahvojen tilojen muodostumista, ei erilainen tukitaso samat ehdot täyttävillä viljelijöillä ole perusteltavissa. Ei ole myöskään perusteltua pyrkiä siirtämään jo olemassa olevaa tuotantoa alueelta toiselle.

Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.

Kuten edellä on todettu, Suomi saa myöntää kansallista tukea sika- ja siipikarjatalouden tuotannollisiin investointeihin ainoastaan ensi vuoden loppuun saakka, kun korotettua rahoitustukea A- ja B-alueille voidaan maksaa vielä vuoden 2001 loppuun. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hallituksen tulee vaikuttaa EU:n piirissä siten, että molemmat tukimuodot voisivat jatkua vuoden 2001 loppuun saakka. Samalla on pyrittävä pikaisesti käynnistämään neuvottelut liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla maksettavan vakavien vaikeuksien tuen saamiseksi pysyväksi.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksen 5 §:n 4 momentin soveltaminen lisää entisestään eriarvoisuutta C-tukialueella toimivien ja A- ja B-alueilla toimivien viljelijöiden välillä. Säännöksen mukaan valtioneuvosto voisi asettaa rajoituksia ns. ulkopuolisille tuloille ei-päätoimisten viljelijöiden osalta. Käytännössä tämä rajoitus koskisi ainoastaan C-tukialueen ei-päätoimisia viljelijöitä, koska A- ja B-tukialueilla olevat viljelijät on rajattu ko. menettelyn ulkopuolelle 17 §:ssä. Valtiovarainvaliokunnan mielestä 5 §:n 4 momentti tulisikin poistaa.

niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että

Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?

Minä en ole missään nähnyt ministerin sellaisesta puhuvan. Päin vastoin on tunne että tukieron suuruusluokkaa ei haluta missään tuoda julkiseen keskusteluun ja kaikki jututkin vain osasta aikaa jne jne eli sitä lopputuloksena muodostuvaa tukieroa ei mielestäni halutakaan tuoda julkisuuteen. Mutta sen sijaan useaankin kertaan näkynyt ministerin esittämänä tuo tukien vaikutus noin 20 senttiä per lihakilo ja jos se toiselle jää ja toiselta poistuu niin minun mielestäni se on silloin muodostuva ero.

Ja mitä tuohon hyötymiseen tulee. Niin pysytään hengissä ja saadaan edes kohtalainen toimeentulo jos lihatalojen on pakko nostaa hintaa jos tuet poistuvat kaikilta. Jos ne jollekin jäävät niin tuettu tuotanto tulee määrittämään lihatalojen lihasta maksaman hinnan. Vai kuvitteletko että teurastamossa tuumataan että "Kun teillä ressukoilla siellä AB-alueella ei tule noita tukia niin mepä pörssiosakeyhtiönä tuemme yksissä tuumin teitä siellä AB-alueella ja maksamme ylimääräistä 20 senttiä per lihakilo ihan koko AB-porukalle. Kyllähän me tietty Tanskasta tai Pohjanmaalta saadaan 20 senttiä halvemmalla mutta ihan vain hyvän tahdon eleenä maksamme teille tuon lisää. Ja eihän meidän tarvitse välittää siitä että kilpailija saa lihansa Pohjanmaalta halvemmalla. Ja kyllä me pärjäämme kilpailussa ihan hyvin, leikkaamme vain omista kuluistamme teidän hyväksenne ja vaikka saisimmekin lihaa Tanskasta 20 senttiä halvemmalla jolla tulos olisi suurinpiirtein sama kuin kilpailijalla niin emmehän me niin tee, pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tukea viljelijää, paskat sijoittajista, ei ne mitään rahaa tarvitse." Niinkö?

ei sun tartte laskia ja olettaa ja taas olettee ja laskia yhtään mitään. Mttssä viisammat on koonnut toteutuneet tuet ja tulot menot yms, laatineet luotettavat painotetut keskiarvot jne samalla tulee huomioitua olosuhde-erot yms ja todella merkittäviä eroja onkin kuten olen maininnut

Niin. Kysehän onkin siitä että SINÄ vedät niistä numeroista aika yksiselitteisiä päätöksiä. Joita ei kyllä niistä keskiarvoluvuista pysty päättelemään että etelän viljelijät ovat laiskoja ja tekevät virheellisiä ylimitoitettuja investointeja koneisiin ja palkkaavat syyttä suotta työvoimaa ja laiskuuttaan ja laskutaidottomuuttaan ostavat täysrehua ja muita tarvikkeita ylenmäärin. Mutta ajattele mikä tilaisuus sinulla nyt on! Ota yhteyttä MTTn tutkijoihin. MTT kaipaa aina julkisuutta. Ehdotat että tekevät ison lehtijutun jossa esittelevät nämä luvut ja niistä tekemäsi johtopäätökset. Jos ne ovat oikeat niin tutkijat varmasti mielellään niitä johtopäätöksiä tukevat ja esittelevät. Tokihan näin merkittävät ja tarkat johtopäätöset on saatettava julkiseen tietoisuuteen ja tutkijat itse ja laitos saavat positivista julkisuutta kun voivat näin paljastaa tuotannon ilmiselvät epäkohdat ja eriarvoisuuden.

Ja kyllähän tietty tämäkin jotain kertoo?
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä kuvattua alueellista eriarvoisuutta perimmältään seurauksena EU:n epäonnistuneesta tukijärjestelmästä. Tulotuet ja investointituet kohtaantuvat eri alueille tavalla, joka perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa. Ainoa kestävä ratkaisu ongelmaan olisi yhtenäinen tukijärjestelmä yhtenäisine tukiperusteineen, joka kohtelisi kaikkia samat tuen saamisen edellytykset täyttäviä viljelijöitä eri puolilla maata samalla tavalla.

Että näin sitä jo vuonna 1998 on huomattu tukijärjestelmän ongelmat ja mihin se johtaa. Ja missä ollaan 10 vuoden jälkeen? Ihan samassa pisteessä? Mutta tässä tulee taas se että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, toisia vaan tasapuolisemmin kuin toisia...

Tästä en nyt kyllä olisi ihan varma että "perustellusti koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko Suomessa" kun jotenkin viime aikoina on tullut yhä enemmän ja enemmän sellainen mielikuva että päinvastoin osassa suomea ollaan hyvinkin sitä mieltä että tukitasojen ero on vain oikeus ja kohtuus ja niinkuin sen kuuluu ollakin. Toivottavasti olen väärässä ja löytyy konkreettisia osoituksia siitä että se koetaan epäoikeudenmukaiseksi koko maassa ja asialle ihan oikeasti tehdään jotakin.

On taas ollut Jake Jäkättäjällä asiaa, siteeraa jo itse itseään

kantsis hieman typistää kukaan jaksa lukea noin pitkiä kirjoituksia

yhteenvetona tähän viimeisinpään analyysiryöppyysi tässä jotain. Investointituki vaikuttaa suurimmin sikataloudessa yksikkökoon kasvun tuoman tuottajahinta- ja muiden logistiikkaetujen kautta. Toki pienemmällä velkamäärällä on oma vaikutuksensa. Kuten on tiedossa hintaporras voi olla yli 30 c/kg lihassa, porsaat, rehut, kuljetukset yms lisäksi.

141 tukea on saatu yhteisvoimin jatkettua odotettua kauemmin. Se ei ole millaan tavalla haitannut toimintaa pohjois- ja itäsuomessa kuten ei etelän korkeat viljatuetkaan. Päinvastoin villisianmielisten rähinään ja rosvoretkiin on saatu siirtymää, tosin odotettua vahemmän.

viiden vuoden kulutta muodostuvaa "20 centin tukieroa" kaventaa pohjoisen tuen leikkaus ja dekoplaus, etelän peltotuet, ja tukihistorian eroista muodostuva tuotanto-olosuhteiden ylivoimaisuus etelässä joten tulo- ja kannattavuusero on etelän hyväksi myös viidenvuoden kuluttua vuoden 2013 jälkeenkin.
142 tuki jatkuessaan ei alenna 141 alueen hintoja koska tuottajat kipailuttavat ostajia myös c- alueella pakostakin koska tilojen velkataakka on alueella suurempi.

Tällähetkellä vallitsevaa tuotanto-olosuhteiden eron vaikutusta tilojen maksuvalmiuteen voi tarkastella kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadituista painotetuista keskiarvojulkaisuista.

142 tuki jatkuessaan ei alenna 141 alueen hintoja koska tuottajat kipailuttavat ostajia myös c- alueella pakostakin koska tilojen velkataakka on alueella suurempi.
Kirjoitti ystävämme jopihopi.

Investointituet eivät ole olleet mitään maataloustukea, vaan pankki- ja teollisuustukea. Tuotantotuki on ollut elintarviketeollisuustukea.

Oletko koskaan miettinyt, kuinka tuki on vaikuttanut hintoihin? Kuivureiden hinnat nousivat investointituen tullessa, raatokontin pystyy ostamaan puoleen hintaan ilman investointitukea, pankin marginaaleihin tuli maatalouslisä. Myimme Euroopan halvinta sianlihaa pitkään, koska teurastamo laski lihan hinnan niin, että tuki + lihan hinta = eurooppalainen sianlihan hinta. Teurastamot ovat osakeyhtiöitä ja ne haluavat ostaa lihaa niin halvalla kuin mahdollista. Eli tuki + lihan hinta. Valitettavasti vain toinen ei saa sitä tukea...

142 tuki jatkuessaan ei alenna 141 alueen hintoja koska tuottajat kipailuttavat ostajia myös c- alueella pakostakin koska tilojen velkataakka on alueella suurempi.
Kirjoitti ystävämme jopihopi.

Investointituet eivät ole olleet mitään maataloustukea, vaan pankki- ja teollisuustukea. Tuotantotuki on ollut elintarviketeollisuustukea.

Oletko koskaan miettinyt, kuinka tuki on vaikuttanut hintoihin? Kuivureiden hinnat nousivat investointituen tullessa, raatokontin pystyy ostamaan puoleen hintaan ilman investointitukea, pankin marginaaleihin tuli maatalouslisä. Myimme Euroopan halvinta sianlihaa pitkään, koska teurastamo laski lihan hinnan niin, että tuki + lihan hinta = eurooppalainen sianlihan hinta. Teurastamot ovat osakeyhtiöitä ja ne haluavat ostaa lihaa niin halvalla kuin mahdollista. Eli tuki + lihan hinta. Valitettavasti vain toinen ei saa sitä tukea...

Jotensakin noin se menee..Yksi K-maatalouden myyjä kertoi, että heti kun sikaloihin alkoi saada tukia, nousi sikalan ilmastointilaitteitten hinta täsmälleen tuen verran

----mutta pian tuet irroitetaan kokonaan tuotannosta ja siitäkös se riemu repeää...kerran kesässä kesantopellon niitto ja tuet napsahtavat tilille...

...onneksi apemies jaksaa vielä tuottaa ja kehittää tilaansa ja pitää pysyssä ämteekoota jäsenmaksuillaan ja me  saamme tilkan kotimaista kermaa kahvin sekaan 

suomes elintarvikekauppa maailman keskittyneintä ja sianhinta seuraa euroopan keskihintaa. Sillä ei ole suomen (eikä euroopan tai maailman) hintatasoon mitään merkitystä jotta maksetaanko pohjois- ja itäsuomessa tukea tai onko se tuotantoon sidottua vai ei. Ainoastaan ko. alueen viljelijäperheen tuloihin sillä on vaikutusta.

Investointituki kyllä on vaikuttanut tarvikkeiden hintoihin samoin kuin etelän tuottajien ylivoimainen ostovoima ja siitä on kärsitty täällä pohjois- ja itäsuomessa.

Kummallista, että Maaseudun tulevaisuuskaan ei eilisessä tukitaulukossa halunnut näyttää tilannetta vuosina 2013 ja 2014, halutaan  ilmeisesti tahallaan vaieta tästä vakavasta asiasta

Kummallista, että Maaseudun tulevaisuuskaan ei eilisessä tukitaulukossa halunnut näyttää tilannetta vuosina 2013 ja 2014, halutaan  ilmeisesti tahallaan vaieta tästä vakavasta asiasta

Vanhanen lupasi  laittaa koko maan yhdeksi tukialueeksi v. 2014.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/02/fi_FI/vanhanen/

joko vaehat puoluvetta?

Kummallista, että Maaseudun tulevaisuuskaan ei eilisessä tukitaulukossa halunnut näyttää tilannetta vuosina 2013 ja 2014, halutaan  ilmeisesti tahallaan vaieta tästä vakavasta asiasta

Mistä vakavasta asiasta ?