Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maaseudussa vankkaa asiaa  (Luettu 17806 kertaa)

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
"20 centin tukiero" on todella halveksittavaa retoriikkaa, kokonaisuudesta irroitettu ja suurenneltu luku.

Jostakin se Anttilakin esikuntineen on saanut tuen vaikutukseksi laskettua 20 senttiä per lihakilo. Ja jos toiselle tuo laskettu tuki jää ja toiselta viedään pois kokonaan niin kyllä se tukiero minun laskuoppini mukaan silloin on 20 senttiä. Ja jos halveksittavasta retoriikasta puhuu henkilö joka toteaa että
"Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella."
Niin se se vasta on halveksittavaa retoriikkaa. Minä en tiedä omalta alueeltani yhtään joka niin paljon investointitukia olisi saanut ettei kuivuriin omaa rahaa olisi tarvinnut pistää. Mutta ilmeisesti pystyt väitteesi tueksi pari esimerkkitilaa heittämään ihan nimen kanssa? Vai onko huhupuhetta taas?
 

Talojussi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
MTK:lla alkaa olla todellinen pelko jäsenkadosta. Nyt joutuvat jo paikallisyhdistyksetkin levittämään MTK opettamaa propakandaa. Kato käy jäsenistössä.
Yhtä hyvin siellä neuvottelupöydässä Valtion kanssa voisi olla useampikin tuottajaliitto. Onhan noissa palkkaneuvotteluissakin useampia järjestöjä.

Täälläpäin nostetaan jäsenmaksuja...kyllä se siitä... :D

Sivu Persoona

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Jopihopi se suoltaa paskaa minkä ehtii, C-alueella on sikatukea leikattu  sen takia, että siellä on tuotanto lisääntynyt, koska liittymissopimuksen mukaan C-alueen tuet ovat tuotantoa säilyttävää tukea, koska tuki oli tuotantosidonnaista, alettiin C-alueella tuotantoa lisäämään, mutta koska tukiraha oli varattu tietylle, vuoden 1994 tuotantomäärälle, niin tuotantokiintiön  ylityksen takia tukea leikattiin, ja jos tuki olisi säilynyt tuotantoon sidottuna, seurauksena tuotanto olis taas lisääntynyt, jolloin sikakohtainen tuki olisi edelleen pienentynyt.
 Itse olette ampuneet itseänne jalkaan siellä C-aluella lisäämällä tuotantoa, ja siten olette pienentäneet omaa tukeanne. Ymmärsitte tuen olemuksen täysin väärin, ja saitte  siitä rangaistuksen, nyt tehtiin oikein, kun tuki  C-alueellakin irroitettiin tuotannosta, saatte edelleen lisätä tuotantoa investointitukien avulla, mutta on ihan oikein teille, ettei se saa mitään tukea.

Viimeksi muokattu: 02.02.09 - klo:20:58 kirjoittanut Sivu Persoona

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Jopihopi se suoltaa paskaa minkä ehtii, C-alueella on sikatukea leikattu  sen takia, että siellä on tuotanto

Älä nyt, minä vasta valmistelin vastaustani, tosin vähän samalla ajatuksella mutta eri sanoilla.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa

Tässä on ensin linkki

http://74.125.77.132/search?q=cache:PL4OnTZah0oJ:www.sirkka-liisaanttila.fi/puheet/2009-01-16-KOLUMNI%2520Sika-lehdess%C3%A4:%2520Sikojen%2520ja%2520siipikarjan%2520tuki%2520koko%2520maassa%2520irti%2520tuotannosta.doc+142+tuki+sioille&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi

Ja ajan säästämiseksi pieni lainaus. Anttilan puheesta.

Liittymissopimuksen artiklan 142 mukaan pohjoinen tuki on tarkoitettu ylläpitämään liittymistä edeltävä alueen perinteinen maataloustuotanto. Komissio on ehdoton siinä, että tuki ei saa olla yhteydessä tulevaan tuotantoon eikä tuotanto saa tuen avulla kasvaa. Pohjoisen tukialueen sianlihantuotanto on vastoin artiklan 142 määräyksiä kasvanut liittymisen jälkeen noin viidenneksellä. Tästä volyymin kasvusta johtuen Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua komission vaatimukseen irrottaa tuki tuotannosta kokonaan.   

Sivu Persoona

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa

Tässä on ensin linkki

http://74.125.77.132/search?q=cache:PL4OnTZah0oJ:www.sirkka-liisaanttila.fi/puheet/2009-01-16-KOLUMNI%2520Sika-lehdess%C3%A4:%2520Sikojen%2520ja%2520siipikarjan%2520tuki%2520koko%2520maassa%2520irti%2520tuotannosta.doc+142+tuki+sioille&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi

Ja ajan säästämiseksi pieni lainaus. Anttilan puheesta.

Liittymissopimuksen artiklan 142 mukaan pohjoinen tuki on tarkoitettu ylläpitämään liittymistä edeltävä alueen perinteinen maataloustuotanto. Komissio on ehdoton siinä, että tuki ei saa olla yhteydessä tulevaan tuotantoon eikä tuotanto saa tuen avulla kasvaa. Pohjoisen tukialueen sianlihantuotanto on vastoin artiklan 142 määräyksiä kasvanut liittymisen jälkeen noin viidenneksellä. Tästä volyymin kasvusta johtuen Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua komission vaatimukseen irrottaa tuki tuotannosta kokonaan.   


Kiitos, noinhan se on, hyvä että laitoit selkokielisen version asiasta, minun sepustukseni kun oli kirjoitettu hiukan kiihtyneessä mielentilassa  :D

Mutta samaa asiaa siis tarkoitimme.

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
niin ja ilmeisesti ab alueella likimain saman verran koska vuosin 1997-2007 tuotannosta on siirtynyt 3,6% c alueelle. Ja c alueella siantuotanto kasvanut nimenomaan tulotason turvaamiseksi omavaraisuuden kustannuksella toisin kuin etelässä.

Ei jumalauta! Nyt mää kyllä jo vähän hermostun. "siantuotanto kasvanut nimenomaan tulotason turvaamiseksi". Ei jumalauta sentään? Mitä perkelettä te luulette että AB-alueella on tehty??? AB-alueella ei saisi laajentaa mutta C-alueella tietysti saa laajentaa "tulotason turvaamiseksi". Jos AB-alueella laajennetaan niin "itte olette hommanne ryssineet" mutta jos C-alueella laajennetaan niin "sehän ona sallittua tulotason turvaamiseksi". Niinkö???

Ja tuosta vielä vähän edellistä tekstiäni ajatuksen kanssa luettavaksi:

Niin. Mieti miten sikatalouden pitäisi toimia jotta tulosta tulisi. Onhan tuota mietitty... Paljonkin... Kokonaisuutena vai yksittäisen tilan kannalta? Kokoaisuuden kannaltahan tilanne on selkeä, tuotanto ei saa nousta tietystikään. Mutta ajatellaas asiaa yksittäisen tilan kannalta. Vaikka emo-heikki mitä väittää niin tilat kilpailevat keskenään ja vain siinä kilpailussa pärjäävät jäävät jäljelle. Ja kun täällä AB-alueella ainoa varma tieto on ollut epävarmuus tulevasta ja suurella todennäköisyydellä alenevat tuet niin mitäpä tila tekee. Jos C-alueella on voinut laskea että "mulla on tässä nyt tuo 30 lehmää ja saan siitä pysyviä tukia niin ja niin paljon ja pärjään, ei ole tarvetta laajentaa". Mutta entäs täällä. Kun tuet alenevat, jokaisesta yksittäisestä lihasiasta jää aina pienempi ja pienempi siivu itselle. No, entäs jos haluat säilyttää palkkatasosi? On kasvatettava siivujen määrää. Juostava kovemmin että pysyisi edes paikallaan. No, miten tämä tehdään? Laajennetaan tuotantoa. Laajenna tai kuole. Että se on niin helppo sanoa noita neuvoja? Sinä varmaan ensimmäisenä olisit muiden hyväksi uhraamassa oman tilasi ja päättäisit että minäpä jätän laajentamatta ja rupean ajamaan taksia? Niinkö?

Mutta miten tämä nyt on? Ilmeisesti kaikessa on AB-alueella ja C-alueella eri säännöt? Se mikä toisessa on sallittua ja asiallista onkin toisessa tuomittavaa ja vahingollista? Täällä ei saisi yrittää turvata tulotasoa??? Ei, täällä AB-alueella se on ahneutta ja typeryyttä.

Viimeksi muokattu: 02.02.09 - klo:21:10 kirjoittanut JakkeJäyhä

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Tähän ei ole muuten edelleenkään keneltäkään tullut mitään kommentia?

Niin. Kun jopihopi & co kritisoivat että "vedetään tarkoitushakuisesti joku tila hatusta ja lasketaan sitten sille" että eihän sellainen käy.

No, otetaas lähtökohdaksi jopihopin kovasti kehumat MTT laajaan alle 30 tilan aineistoon perustuvat laskelmat. Niistä nähdään että C-alueen keskimääräinen viljelyala on 57 hehtaaria ja B-alueen 50 hehtaaria. A-alueelta ei löydy tarpeeksi tiloja keskiarvon laskemiseen.

Valitettavasti koska emme tiedä tarkkaa tilojen rakennetta niin joudumme tekemään oletuksia. Oletuksena tukipolitiikka kohtelee porsastilaa ja lihasikalaa samanarvoisesti eli eläinyksiköt vertailukelpoisi ja tuet samoin. Teemme siis oletuksen että aineiston kaikki tilat ovat lihasikaloita, kotieläintuotot 136.500 euroa C-alueella ja 208.300 euroa B-alueella. Tähän asti kaikki mukana?

Sen jälkeen joudumme valitettavasti olettamaan keskihinnan lihasialle ja otetaan 1.40 ja teuraspainoksi 85 kiloa. Yhdestä lihasiasta tuloa siis noin 120 euroa (119 mutta pyöristetään vähän). Tämä tarkoittaa että C-tila toimitti teurastamoon 136.500 / 120 = 1.137 lihasikaa ja B-tila 208.300 / 120 = 1.735 lihasikaa. Sianlihaa vastaavasti 96.645 ja 147.475 kiloa.

No, tässä nyt on sitten C-alueen tyyppitila ja B-alueen tyyppitila. Jos aineistoon saisi luvan tilakohtaisiin tietoihin niin ne löytyisivät varmaan kyllä tuolta keskiarvojen takaa ihan laskemallakin mutta tämä on nyt otettava tällaisena oletuksena.

Jos kun joku kuitenkin sanoo että "iso yksikkö saa parempaa hintaa" niin vaikutus? Hinta vaikka 1.50 niin se tarkoittaisi että B-tila toimittaisi myyntiin 208.300 / (1.50 * 85) = 1.633 lihasikaa ja 138.866 kiloa sianlihaa. Jos kuka haluaa niin voi laskea hinnan vaikutuksen noilla luvuilla. Voidaan laske niilläkin mutta jatketaan nyt tuosta että kaikilla hintana 1.40.

Niin? Mitä sitten? Tukia C-tila saa tällä hetkellä 57 peltohehtaaristaan 57 * 603 (MT:n taulukosta tuo 603 euroa/ha) = 34.371 euroa. Ja lihasioista (1.137 / 13) * 210 = 18.366 euroa. Tukia yhteensä siis 52.737 euroa. B-tila saa tukia pelloista 50 * 633 = 31.650 euroa. Ja vastaavasti eläimistä (1.735 / 13) * 174 = 23.222 euroa. Tukia yhteensä siis 54.872 euroa. Kokonaistuissa B-alue siis johtaa.

Mutta lasketaas kokonaistuki tuotetulle lihakilolle. C-alueella siis 52.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Vastaavasti B-tilalla tuki on 54.872 / 147.475 = 37 senttiä per lihakilo. Tukiero kokonaistuessa tuotettua lihakiloa kohti MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloilla on siis jo nyt 18 senttiä per kilo.

Ja entäpä tilanne kun mennään vuoteen 2014 ja AB-tuet ovat nolla. Joudumme olettamaan että tuotantomäärät pysyvät. Jos tuo oletettu tukikatto 200 ey pitää paikkansa niin C-alueen tuotanto vastaa 87 eläinyksikköä eli tuki jää ennalleen. Se on siis 57.737 euroa. B-alue vastaavasti kotieläintuet pois niin jää 31.650 euroa. Ja nyt tukia C-alue 57.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Entäpä B-alue? Siellä tulee 31.650 / 147.475 = 21 senttiä per lihakilo. Eli tukieroksi MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloille tulee 2014 34 senttiä per lihakilo.

Montako erilaista eri pohjalta tehtyä laskelmaa on tehtävä ennenkuin uskotte että jos jo tehtyjä päätöksiä ei muuteta niin vuoden 2013 jälkeen tällainen tukiero on olemassa ja pysyy? Sitä ei mielestäni asiaperusteilla pysty yhtään mitenkään kiistämään. Mutta yrittäkää nyt edes? Ottakaa ja valitkaa haluamanne esimerkkitila ja laskekaa tukiero per tuotettu lihakilo. Veikkaan että päädytään aina tuohon 15-20 sentin eroon jos tila on hiukkaakaan realistinen. Mutta paha se on yrittää todistaa mustaa valkoiseksi?

jopihopi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Tähän ei ole muuten edelleenkään keneltäkään tullut mitään kommentia?

Niin. Kun jopihopi & co kritisoivat että "vedetään tarkoitushakuisesti joku tila hatusta ja lasketaan sitten sille" että eihän sellainen käy.

No, otetaas lähtökohdaksi jopihopin kovasti kehumat MTT laajaan alle 30 tilan aineistoon perustuvat laskelmat. Niistä nähdään että C-alueen keskimääräinen viljelyala on 57 hehtaaria ja B-alueen 50 hehtaaria. A-alueelta ei löydy tarpeeksi tiloja keskiarvon laskemiseen.

Valitettavasti koska emme tiedä tarkkaa tilojen rakennetta niin joudumme tekemään oletuksia. Oletuksena tukipolitiikka kohtelee porsastilaa ja lihasikalaa samanarvoisesti eli eläinyksiköt vertailukelpoisi ja tuet samoin. Teemme siis oletuksen että aineiston kaikki tilat ovat lihasikaloita, kotieläintuotot 136.500 euroa C-alueella ja 208.300 euroa B-alueella. Tähän asti kaikki mukana?

Sen jälkeen joudumme valitettavasti olettamaan keskihinnan lihasialle ja otetaan 1.40 ja teuraspainoksi 85 kiloa. Yhdestä lihasiasta tuloa siis noin 120 euroa (119 mutta pyöristetään vähän). Tämä tarkoittaa että C-tila toimitti teurastamoon 136.500 / 120 = 1.137 lihasikaa ja B-tila 208.300 / 120 = 1.735 lihasikaa. Sianlihaa vastaavasti 96.645 ja 147.475 kiloa.

No, tässä nyt on sitten C-alueen tyyppitila ja B-alueen tyyppitila. Jos aineistoon saisi luvan tilakohtaisiin tietoihin niin ne löytyisivät varmaan kyllä tuolta keskiarvojen takaa ihan laskemallakin mutta tämä on nyt otettava tällaisena oletuksena.

Jos kun joku kuitenkin sanoo että "iso yksikkö saa parempaa hintaa" niin vaikutus? Hinta vaikka 1.50 niin se tarkoittaisi että B-tila toimittaisi myyntiin 208.300 / (1.50 * 85) = 1.633 lihasikaa ja 138.866 kiloa sianlihaa. Jos kuka haluaa niin voi laskea hinnan vaikutuksen noilla luvuilla. Voidaan laske niilläkin mutta jatketaan nyt tuosta että kaikilla hintana 1.40.

Niin? Mitä sitten? Tukia C-tila saa tällä hetkellä 57 peltohehtaaristaan 57 * 603 (MT:n taulukosta tuo 603 euroa/ha) = 34.371 euroa. Ja lihasioista (1.137 / 13) * 210 = 18.366 euroa. Tukia yhteensä siis 52.737 euroa. B-tila saa tukia pelloista 50 * 633 = 31.650 euroa. Ja vastaavasti eläimistä (1.735 / 13) * 174 = 23.222 euroa. Tukia yhteensä siis 54.872 euroa. Kokonaistuissa B-alue siis johtaa.

Mutta lasketaas kokonaistuki tuotetulle lihakilolle. C-alueella siis 52.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Vastaavasti B-tilalla tuki on 54.872 / 147.475 = 37 senttiä per lihakilo. Tukiero kokonaistuessa tuotettua lihakiloa kohti MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloilla on siis jo nyt 18 senttiä per kilo.

Ja entäpä tilanne kun mennään vuoteen 2014 ja AB-tuet ovat nolla. Joudumme olettamaan että tuotantomäärät pysyvät. Jos tuo oletettu tukikatto 200 ey pitää paikkansa niin C-alueen tuotanto vastaa 87 eläinyksikköä eli tuki jää ennalleen. Se on siis 57.737 euroa. B-alue vastaavasti kotieläintuet pois niin jää 31.650 euroa. Ja nyt tukia C-alue 57.737 / 96.645 = 55 senttiä per lihakilo. Entäpä B-alue? Siellä tulee 31.650 / 147.475 = 21 senttiä per lihakilo. Eli tukieroksi MTTn aineistosta johdetuilla tyyppitiloille tulee 2014 34 senttiä per lihakilo.

Montako erilaista eri pohjalta tehtyä laskelmaa on tehtävä ennenkuin uskotte että jos jo tehtyjä päätöksiä ei muuteta niin vuoden 2013 jälkeen tällainen tukiero on olemassa ja pysyy? Sitä ei mielestäni asiaperusteilla pysty yhtään mitenkään kiistämään. Mutta yrittäkää nyt edes? Ottakaa ja valitkaa haluamanne esimerkkitila ja laskekaa tukiero per tuotettu lihakilo. Veikkaan että päädytään aina tuohon 15-20 sentin eroon jos tila on hiukkaakaan realistinen. Mutta paha se on yrittää todistaa mustaa valkoiseksi?
ei sun tartte laskia ja olettaa ja taas olettee ja laskia yhtään mitään. Mttssä viisammat on koonnut toteutuneet tuet ja tulot menot yms, laatineet luotettavat painotetut keskiarvot jne samalla tulee huomioitua olosuhde-erot yms ja todella merkittäviä eroja onkin kuten olen maininnut

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Etelään sovittiin korkeat investointi tuet. Todella korkeat, niin korkeat että esimerkiksi kuivaajia rakennettiin kokonaan investointi tuella. Lisäksi sovittiin lyhytaikaisesta 141 tuesta, joka on siis jatkunut lähes sukupolven. 142 sovittiin pysyväksi  kunnes sinipuna leikkas sitä ja komissio määräsi investointituet koko suomeen. Sikatiloille ne pistettiin hakukieltoon.

Tässä on ainakin asennetta? Jos kohta siteeksi asiaakin. Tiedän täälläkin montakin tilaa jotka eivät ole euroakaan investointitukia saaneet, ei korotettua eikä muutakaan. Ihan vapaasti omalla rahalla on saanut investoida. Mutta että se että kaikki etelän 1.600 sikatilaa olisivat saaneet investointitukea ja sitä kautta ansiotonta kilpailuetua niin se on ehkä kuitenkin enemmän asennetta kuin asiaa?

Raita

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 71
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Artiklat 141 ja 142 ovat erilaisia. Siinä on vastaus.

http://www.mavi.fi/attachments/5o8V51fyN/5u4Po7OS2/Files/CurrentFile/Kansalliset_tuet_-koulutus_internet.pdf

sivu 6 Jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat voimassa sen jälkeen kun 138,139,140 ja 142  artiklan
määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti ja yhteisössä voimassa oleviin sääntöihin perustuvia muita toimenpiteitä,
komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää kansallisia tukia, joiden tarkoituksena on helpottaa näiden täysimääräistä yhdentymistä
yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Kun 142  artiklan määräyksiä on sovellettu täysimittaisesti sen jälkeen on tulee vasta 141 artikla
Ei komissio ole kiinnostunut onko sikatalouden tukiero 3 tai 20 senttiä se noudattaa sopimuksia.



Viimeksi muokattu: 02.02.09 - klo:23:08 kirjoittanut Raita

jopihopi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne tosin pitää muistaa että ab alueella sikatilat ovat saaneet laajentaa taloudellisen ylivoiman turvin nautatilojen ollessa tulokuopassa. C- alueella taas nauta- ja maitotilat ovat saaneet vuosien ajan ylimääräistä "laajentamistukea" jättimäisten tukien muodossa.

Ja mitä taas tulee tuotannon kasvuun c- alueella, täällä tilat keskimäärin pienempiä ja velkaisempia tukihistoriasta johtuen joten tuotantoa on ollut pakko tehostaa velkataakan alla kun pysyviksi luvattuja tukia on tasoleikattu solidaarisuudesta ab alueen villisianmielisiä tuottajia kohtaan. Ja tuotannon lisääntymisestä johtuva tuen tukileikkaus on ymmärrettävää, koska sopimukset pidetään. Ab alueilla tuotannon lisääminen on tullut luonnostaan kun rengille on kohteliasta järjestää jotakin puuhaa työajaksi. Kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadittuista painotetuista keskiarvioistahan on nähtävissä kuinka ab alueella tehdään itse kolmannes vähemmän töitä, palkataan satakertaisella summalla henkilöstöä, hankitaan koneita 15% pienemmälle peltoalalle yli 100% suuremmalla summalla ja yksikkökoko suurempi (myyntituloja  50% enemän) ja omavaraisuus selkeästi korkeampi keskimäärin c alueeseen verrattuna.

Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?

Viimeksi muokattu: 03.02.09 - klo:08:03 kirjoittanut jopihopi

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne
Tasataan vaan.

Viljely olot on jo samat päätuotanto aluilla, tämän hetken investointituet vs poistot = 0 (eli poistoilla pääsee samaan tulokseen) ja c-alueen eläintuet ab-aluelle ja c-alueelta ne laitetaan nollaan. Viiden vuoden päästä katsotaan kuka huutelee.

Jaahas, meikä lähtee opiskelemaan maissin viljelyä...
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

Talojussi

  • Vieras
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
niin kyllähän tuo että ministerikin viljelee "20 centin tukieroa ja sen tasaamista" viittaa siihen että viljatuet tasataan takautuvasti, investointituet avataan c alueelle määräajaksi 90 luvun ehdoin korkoineen, ilmasto-olot tasapuolistetaan jne

Ja mitä taas tulee tuotannon kasvuun c- alueella, täällä tilat keskimäärin pienempiä ja velkaisempia tukihistoriasta johtuen joten tuotantoa on ollut pakko tehostaa velkataakan alla kun pysyviksi luvattuja tukia on tasoleikattu solidaarisuudesta ab alueen villisianmielisiä tuottajia kohtaan. Ja tuotannon lisääntymisestä johtuva tuen tukileikkaus on ymmärrettävää, koska sopimukset pidetään. Ab alueilla tuotannon lisääminen on tullut luonnostaan kun rengille on kohteliasta järjestää jotakin puuhaa työajaksi. Kirjanpitotilojen tuloksista mttn toimesta laadittuista painotetuista keskiarvioistahan on nähtävissä kuinka ab alueella tehdään itse kolmannes vähemmän töitä, palkataan satakertaisella summalla henkilöstöä, hankitaan koneita 15% pienemmälle peltoalalle yli 100% suuremmalla summalla ja yksikkökoko suurempi (myyntituloja  50% enemän) ja omavaraisuus selkeästi korkeampi keskimäärin c alueeseen verrattuna.

Miten muuten ab alueella hyödytään pohjois- ja itäsuomen sikatukien leikkauksista ja dekoplauksesta?

Mitä C-alueella on hyödytty jatkuvista AB-alueen tukileikkauksista,: EU:n määräämät investointituet pois, nuorten viljelijöitten tuki pois, viljan siirtymäkauden tukien raju alasajo jne jne .


Epäilemättä C-alueen MTK-päättäjät ovat saaneet tuosta kaikesta orgasmin


Eemeli

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22054
Vs: Maaseudussa vankkaa asiaa
Juu

 ;D ;D ;D ;D ;D ;D