Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

taitaa olla ensimmäänen vemssin kirijootus jonka mäki ymmärsin ja oon samalla linjalla..

huhhuh.. tuntuu pahalta jo varooksi...

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

Holmeksella on sen verran suuri massa, että sen liike-energia ja potentiaalienergia nostonopeuksilla on suuri.

Eli jos pelto yhtäkkiä nousee "pystyyn" niin nopeudella ö liikkuva holmeri menee törmätessään pellon sisään. Samalla ö nopeudella liikkuva ferkussonni huhkin kanssa pysähtyy siihen seinään.

Peltohan ei nouse samantien pystyyn oikeasti, mutta se joutuu kuitenkin ottamaan vastaan voimien pienetkin suunnan muutokset.

Eli pellon ominaisuuksista riippuen, saadaan aikaiseksi jonkinlainen harmoninen värähtelijä.


Eli se aaltoteoria on aika raju maaperälle.

Just niinku Vemmssi kirjoitti.
Rehusiilolla telakaivuri tiivistää rehun todella piukkaan, vaikkei pienellä pintapaineella pitäiskään.
Syystöiden aikaan pohjamaa harvoin yhtä märkää kuin kevättöiden aikaan.

Holmeksella on sen verran suuri massa, että sen liike-energia ja potentiaalienergia nostonopeuksilla on suuri.

Eli jos pelto yhtäkkiä nousee "pystyyn" niin nopeudella ö liikkuva holmeri menee törmätessään pellon sisään. Samalla ö nopeudella liikkuva ferkussonni huhkin kanssa pysähtyy siihen seinään.

Peltohan ei nouse samantien pystyyn oikeasti, mutta se joutuu kuitenkin ottamaan vastaan voimien pienetkin suunnan muutokset.

Eli pellon ominaisuuksista riippuen, saadaan aikaiseksi jonkinlainen harmoninen värähtelijä.


Eli se aaltoteoria on aika raju maaperälle.

Holmerin nostonäytöksessä ihmettelivät, mikä loiskahdus kuului ojasta kun Holmeri meni ohi. Kokoojasta roiskahti vesiryöppy valtaojaan.

 Näin keittiöfyysikkona kysymys on kitkasta. Kosteassa maassa maa-aineksen kitka on pienempi jolloin paineen vaikutus kulkeutuu syvemmälle. 30 tonnin telakone tiivistää maan syvemmälle, vaikka ei silminnähden juuri painukkaan, kuin 3 tonnia painava 165 ferkku joka on mahastaan kiinni samalla pellolla.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

 Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

 Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.

Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 10.12.16 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

 Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.

Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.

Miten näet nuo rehukärryt? Paljon on niissäkin painoa.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.16 - klo:12:42

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 10.12.16 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

 Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.

Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.

Miten näet nuo rehukärryt? Paljon on niissäkin painoa.

Aika pahalta tuntuu katsella kun puidaan litsuista peltoa 15-20-tonnisella puimurilla ja vierellä ajetaan vauhdissa tyhjentäen jollain 400-hehtoisella vankkurilla.

Kyl ne noukinvaunut on varmasti melko hirveitä rasitteita pellolle. Vauhtia pidetään +10km/h ja painoa on päällä niin perkeleesti.

Kuivumista ei ehdi rehuntekoaikana odottelemaan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.16 - klo:12:42

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 10.12.16 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.12.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:23:21

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28

Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.

Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.

Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.

Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.

Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.

Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".

Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.

 Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.

Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.

Miten näet nuo rehukärryt? Paljon on niissäkin painoa.

En ole päässy kattomaan näitä puskukärryjen jälkiä silläsilmällä kun kiertelevät sen vertaa kaukana täältä. Kuitenkin nää paikalliset vaunut mitkä täytetyään joillain tarkkuussilppureilla on vähän pienemmät ja kevytrakenteisemmat kuin kerrostalon kokoiset noukkarit sullojineen ja noukkimineen.

Just niinku Vemmssi kirjoitti.
Rehusiilolla telakaivuri tiivistää rehun todella piukkaan, vaikkei pienellä pintapaineella pitäiskään.
Syystöiden aikaan pohjamaa harvoin yhtä märkää kuin kevättöiden aikaan.

Täällähän on takavuosina oltu sitä mieltä, että telakone ei tiivistä tarpeeksi, pitää olla pyöräkuormaaja. Mun mielestäni telakone olisi ollut meilläkin aivan ehdoton peli siihen aikaan, kun aumoja tehtiin pitkin pellonreunoja. Kuormien tasaaminen olisi käynyt ylivoimaisen nopeasti.

Näin keittiöfyysikkona kysymys on kitkasta. Kosteassa maassa maa-aineksen kitka on pienempi jolloin paineen vaikutus kulkeutuu syvemmälle. 30 tonnin telakone tiivistää maan syvemmälle, vaikka ei silminnähden juuri painukkaan, kuin 3 tonnia painava 165 ferkku joka on mahastaan kiinni samalla pellolla.

Jos mietitään molekyylien välisiä sidoksia. Mitä kuivempi maa, sitä vähemmän pitäisi maassa olla heikkoja sähköisiä sidoksia. Kuten vetysidoksia. Koska vesi on yksi vetysidoksia yllin kyllin sisältävä roju, veden vaikutus märässä maassa kohdistuu eniten hienojakoiseen maalajiin. Esim. saveen.

Lähtökohtana kuitenkin on, että sähköiset voimat pitävät raktorin maanpinnalla. Karkeassa maassa, kuten kalliolla kiviainesten molekyylit ovat niin vahvoja, ettei heikkoja vetysidoksia pääse syntymään.

Koneen työleveys pitäisi kasvaa suhteessa painoon. Eli kun paino nousee 50%, Työleveys pitäisi mielellään vähintään tuplata.

Varsta aikaan niitettiin suoraan kasvustosta ja yhdistelmä tuskin painoi kokonaisuudessaan nykyisen täyden lietevaunun verran.