Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Luteikko - 07.12.16 - klo:22:15
-
Tästähän on ollut paljon keskustelua mutta aloitan nyt uuden topikin, koska on niin juhlallinen hetki, että olen todistanut professorin tutkimukset vääriksi tai vaihtoehtoisesti, ettei muualla osata käyttää telatraktoreita.
Omissa toistetuissa empiirisissä tutkimuksissa olen havainnut ettei telatraktorit paina yhtikäs mitään oikein käytettynä.
Tutkimuksen suoritin kahdella eri isännällä jolla on telatraktori. Molemmilla kerroilla aloitin sanomalla, että sen ymmärrän, että pintapaine on pieni mutta ei kai se paino mihinkään häviä. Tämän jälkeen olin valmistautunut esittämään täältä apinoituja argumentteja. Mutta en päässyt ensimmäistä lausetta pidemmälle kun alkoin hirveä molotus jokaiselta joka oli ajanut, nähnyt tai edes kuullut kyseisen isännän telatraktorin. Naamat oli sen verran totisina että keskustelu loppui siihen.
JOHTOPÄÄTÖKSENI: Professorin tutkimukset ei pidä paikkaansa tai muualla ei osata käyttää telatraktoreita. Telatraktorit meinaan muuttuvat höyhenen kevyiksi suurella porukalla naamat väärin päin molottamalla. TÄMÄ ON KIISTATON TUTKIMUSTULOS!
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/professori-renkaiden-levennys-ei-est%C3%A4-pohjamaan-tiivistymist%C3%A4-vain-painon-pienent%C3%A4minen-auttaa-1.171502
Sitä vain ihmettelen, että millä nuo telatraktori investoinnit saadaan kannattamaan kun niiden keventämiseen tarvitaan joukko renkejä ja yhtymän osakkaita molottamaan siihen vierelle ne kevyiksi. Työvoimakustannukset on melkoiset. Ja toisekseen molottaja ryhmä tarvitsee jonkun kulkuneuvon millä ne seuraa molottaen naamat väärin päin tuota telatraktoria.
Itse en ole nähnyt telatraktoria peltotöissä niin kysymys kuuluu. Onko raadilla tietoa millä molottaja ryhmä liikkuu ja mikä pintapaine siinä vehkeessä on? Tarvitaanko siihenkin oma pienempi "keventäjät" ryhmänsä? Luulisin, että viimeisenä tulee kelamies mopolla molottaen kiukkuisena. Varmaksi en tätä tietenkään pysty sanomaan.
-
Eikös joku peltojemme vikkelä vipeltäjä asentanut apu...eiku paripyörät telarattoriinsa, eipä oo ulkomaan elävien juuttuubeissa semmoisia näkynyt...
-
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi? Sivupyöräkone niin tulee turhan leveä vain renkaita leventämällä.
Akselipaino tai painonjakaumakin monesti kovin teoreettinen asia. Ajettaessa esmes kyntöaurat perässa vauhdilla lenkkikäännös päisteessä paino on usein pääasiassa yhden pyörän varassa. Ja professori sanoi pyörän painon ratkaisevan, ei niinkään puhunut akselipainoista.
-
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi?
Eikö yksinkertainen telipyörä jousella keventäisi oman osansa. Ja kääntyisi vielä helpommin.
Itse ajattelin Jukon pyöristä tehdä apulannanlevittimeen jonkinlaiset kääntyvät pyörät, joiden
päällä voisi kevittää silloin kun säiliö on täynnä.
-SS-
-
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi? Sivupyöräkone niin tulee turhan leveä vain renkaita leventämällä.
Akselipaino tai painonjakaumakin monesti kovin teoreettinen asia. Ajettaessa esmes kyntöaurat perässa vauhdilla lenkkikäännös päisteessä paino on usein pääasiassa yhden pyörän varassa. Ja professori sanoi pyörän painon ratkaisevan, ei niinkään puhunut akselipainoista.
Professori sanoi PAINON ratkaisevan. Käänsin sen vaan päässäni akselipainoksi 😀 turhaan teloja teet. Molotat vain takaikkuna auki kylvökoneelle. Kiukkuiseksi tulee automaattisesti kun pöly tunkee sisälle 😂
-
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.
Näin taas muu yhteiskunta kiusaa viljelijää.
-SS-
-
Aika paljon referoitu Suomalaisen Maaseudun juttua. Sieltä lukiessa voi havaita Kellerin puhuvan erityisesti rengaskuorman määrästä eikä akselipainoista. "Kun samalle akselille lisätään renkaita telien tai paripyörien muodossa, myös pohjamaan kuormitus laskee jyrkästi. Mittausten mukaan paripyörien käyttö raskaalla traktorilla vastaa tilannetta, jossa pellolla ajettaisiin kahdella kevyemmällä traktorilla." Rengaskohtainen paino saisi olla enintään 2tn ns kenttäkosteudessa. Märällä maalla tai suuremmilla kuormilla pohjamaan tiivistymisriski kasvaa jyrkästi.
Koneviestissä esitelty Lemken isobus-aura + punavanteinen painavat jutun mukaan yhteensä 15,2 tn. Sitten se pyörä pudotetaan vielä parikymmentä senttiä alemmas vakoon, että saadaa tiivistymistä vielä syvemmälle. Pelottavaa. Tänä syksynä oli kyllä niin kuivaa, ettei vahinkoja luultavasti juuri tule, mutta sitten kosteana syksynä...
-
Olen ajatellut asentaa telat kylvökoneeseeni, mistähän niitä sopivia löytäisi? Sivupyöräkone niin tulee turhan leveä vain renkaita leventämällä.
Akselipaino tai painonjakaumakin monesti kovin teoreettinen asia. Ajettaessa esmes kyntöaurat perässa vauhdilla lenkkikäännös päisteessä paino on usein pääasiassa yhden pyörän varassa. Ja professori sanoi pyörän painon ratkaisevan, ei niinkään puhunut akselipainoista.
Professori sanoi PAINON ratkaisevan. Käänsin sen vaan päässäni akselipainoksi 😀 turhaan teloja teet. Molotat vain takaikkuna auki kylvökoneelle. Kiukkuiseksi tulee automaattisesti kun pöly tunkee sisälle 😂
Vanhan kansan ihmisenä ajan muutenkin aina takaikkuna auki. Mutta ihmettelen vaan kun kylvökone voi maksaa kymppitonneja ja silti ei ole teloja. Takatelakoneessa tiivistystä voisi kontrolloida ohjaamalla painoa eri telapyörille. Tyhjällä ja täydellä koneella olisi sama pintapaine.
-
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.
Näin taas muu yhteiskunta kiusaa viljelijää.
-SS-
Paino on pakollista sanoi toinen näistä isännistä. On niin isot kropsottimet takana ettei pidä ilman painoa. Hatuksi sitten lisäävät vielä painoja, ettei keuli. Tiedä sitten oliko vaan juttua.
-
Se on vähän sellaista aaltojuttua. Esim. jäätiellä on nopeusrajoitus ja usein etäisyys ajoneuvojen välillä. Rekoilla on akseli- ja telimassat. Sekä ensimmäisen ja viimeisen akselin etäisyys, eli siltasääntö.
Jos nyt ajellaan raktorilla pellolla, niin samalla luodaan tietynlainen aaltoliike maahan. Nyt kun se sitten menee siinä aallon pohjalla, niin renkaan pinta-paine ja paino vaikuttaa eri tavoilla. Rengaspaine, eli se "pinta-paine" määrittää sen, millä paineella rengas laittaa hanttiin maan rakenteelle.
Eli kun rengas vierii ja oletetaan että renkaan alla onkin joku "kovempi" kohta, suurella rengaspaineella tähän kovempaan ja kantavampaan kohtaan kohdistuu reipas voima. Siksi kun koneen massa tuleekin yhtäkkiä siihen kovempaan kohtaan. Pienellä rengaspaineella rengas antaa myöden ja siihen pyörään kohdistuva massa jakautuu suuremmalle alueelle.
Tämä on myös yksi tarkoitus pienillä rengaspaineilla. Eli saadaan rengasta litteämmäksi, jolloin se jakaa koneen massaa isommalle pinta-alalle.
Miten nyt sitten mikäkin resonoi maaperässä, mutta iso massa ainakin lisää tämän koneen "hyökkäys"taajuuden amplitudia. Maassa tapahtuu sitten kaikenlaista näiden voimien aiheuttamana. Ainakin tiivistää, niinkuin maa- tai petonivibrat.
Sitten tämä jäätie tai suo tai mikä lie homma.
Se on vähän sellainen hölmö juttu. Jos nyt vaikka suolla ajelee jollain koneella. Kun ajaa hiljaa, kone pysyy paremmin pinnalla. Jos vauhtia lisää tarpeeksi, tietyssä vaiheessa kone sukeltaa. Joskus oon oppinut sanonnan: "kuorma ei tapa, vauhti tappaa". Toimii, kannattaa kokeilla. Isonkin puukuorman saa tienvarteen suolta jos on aikaa ajella sunnuntaiajoa.
Nimismiehen kiharalla on syntyminen samojen ilmiöiden kautta.
Mielenkiintoista olisi ajaa suolta puita pois niin kovaa, ettei tämä suon ominaistaajuus ehdi mukaan koskaan. Vähän niinkuin moottorikelkalla ajelis veden pinnalla.
Joku aiheeseen perehtynyt aaltoliike asiantuntija voisi selventää asiaa tajuttavaan muotoon.
Kaulit vaikka pullataikinaa. Painat kaulinta vähemmän ja enemmän, niin huomaat eron. Tai halkaisijaltaan erikokoisia.
No, ei kukaan järkevä ala vasite pullaa vääntämään sen takia.
Mutta kuitenkin, iso massa ja liian suuri vauhti ovat myrkkyä maaperälle. Oikeastaan kannattaa pellolla raktorilla kaahailua välttää.
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
-
Ja käyttäkää koneissanne paripyöriä. Myös edessä varsinkin kun on etukuormaaja tai etupainoja.
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
vms2
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
vms2
:D Joo, tuli tuo mieleen... Tavallaan jonkinlaisia päistetien tapaisiakin löytyy... Ison lohkon päisteet tiikattu kantaviksi, paikoin jopa soraa laitettu, kun liikenne pellolle on keskitetty tietyllä tavalla päisteisiin.
Mutta kyllä pohdinnassa on koko ajan, miten tiivistymiä vältetään ja paikoin myös korjataan.
-
Löysinkin nuo esitykset:
http://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/11/Keller-17-Nov-Maan-tiivistyminen-ja-muokkaus-Fin1.pdf
http://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/11/Keller-17-Nov-Maan-tiivistymisen-vaikutus-satotasoon-Fin2.pdf
-
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.
Näin taas muu yhteiskunta kiusaa viljelijää.
-SS-
Toi on totta että kasvi saa tampatusta maasta paremmin ravinteita. Luomuheinällä näkyy myöhäiseen syksyyn asti tummanvihreinä lietevaunun jäljet. Loput onkin sitten nilkankorkuista juolavehnätuppoa......
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)
Mitää onkelmaa oo ropottiautot ajaa nykyään jo ruuhkassa ja tuiskussa miksei traktorit kytöteillä.
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)
Ei noudateta jakamiani kortsunrullausohjeita.
-
Se on vähän sellainen hölmö juttu. Jos nyt vaikka suolla ajelee jollain koneella. Kun ajaa hiljaa, kone pysyy paremmin pinnalla. Jos vauhtia lisää tarpeeksi, tietyssä vaiheessa kone sukeltaa. Joskus oon oppinut sanonnan: "kuorma ei tapa, vauhti tappaa". Toimii, kannattaa kokeilla. Isonkin puukuorman saa tienvarteen suolta jos on aikaa ajella sunnuntaiajoa.
Mutta kuitenkin, iso massa ja liian suuri vauhti ovat myrkkyä maaperälle. Oikeastaan kannattaa pellolla raktorilla kaahailua välttää.
jos telakoneen painon jakaa telojen pinta-alalle tulee erittäin pieni pintapaine. Parhaimmillaan se onkin juuri pieni kone takana tasapainottamassa ja seisoessaan pellon päisteessä.
Heti kun aletaan voimaa siirtää telojen kautta, niin paino ei jakaudu enää tasaisesti ja näistähän ei tehoa puutu. Näkyvä keuliminen on merkki jolloin painopisteen muutoksen voi huomata jo ilman mittausta. Jos taas vauhtia lisää, niin tehoa pitää lisätä, jolloin kuormitus maahan lisääntyy. Siksi kai se puukuormakin uppoaa sinne suohon, vaikka moottorikelkalla ilman kuormaa pääsee ajelemaan jopa veden päällä... Oma lukunsa on tämä kääntämistekniikka telavehkeillä.
Silti telakone on suunniteltu vetämiseen, jossain kuvassa oli jyrsin telatraktorin perässä. Jyrsiähän ei juuri vedetä, joten kulkee normiajossa vahvasti etupainoisena. Päisteessä kun myös jyrsin paino saadaan telojen päälle, niin aletaan tämä päisteen survominen kääntämällä.
-
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.
Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.
-
Luomulehden artikkelin mukaan Keller sanoo näin: "Nykyisillä teloilla itse tela ei kanna kovinkaan paljoa, paine kohdistuu maahan pyörien ja tukirullien kohdalta."
-
Ei paino haittaa, kasvi löytää hiukan tampatusta maasta paremmin sen ravinnonkin eikö.
Mutta teiden ja siltojen painorajoitukset voivat olla iso este tehokkaalle maxipainoviljelylle.
Mutta jos noudattaa sitä ajatusta, että koneen paino ei vaikuta vaan pelkästään pintapaino, niin siltojen painorajoitukset eivät koske tela-ajoneuvoja eivätkä paripyörällisiä laitteita. Niissähän pintapaineet on pienet.
-
Olen miettinyt, miksi pyritään aina vain suurempiin ja painavampiin koneisiin. Minusta paras kehitys olisi systeemi, jossa olisi "isäntätraktori" ja tarpeellinen määrä "orjatraktoreita". Esimerkiksi kultivoidessa tarvitaan 6 m työleveyteen helposti 300 hv, ja painoa pitää olla 15 - 20 tn, jotta pyörä pitäisi. Jos olisi 100 hv isäntätraktori ja 2 kpl 100 hv orjatraktoria, kukin voisi painaa 4 - 5 tn ja perään vaikka 2,5 m kultivaattorit ja samalla moottoriteholla olisi työleveyttä jo 7,5 m. Homma toimisi niin, että isäntä ajaisi isäntätraktoria ja orjatraktorit kulkisivat tuon yhden koneen mallin mukaisesti langattomasti "letkassa". Tällä saisi pyöräpainot kuriin, ja työtehoa jopa nostettua nykyisiin yhä lisääntyviin jättitraktoreihin verrattuna. Tekniikka olisi varmasti jo olemassa. Etuja olisi teollisuudenkin kannalta. Samalla voisi saada hyötyä myös siitä, ettei tarvitsisi olla niin erikokoisia traktoreita. Sama traktori kävisi suurellakin tilalla sekä ruiskun, että järeän kultivointiletkan eteen. En tuon uskoisi olevan kustannustasoltaankaan kovin huono ratkaisu. Hyvin varusteltu isäntätraktori vaikka 100 000, kaksi heikommin varusteltua tai jopa ohjaamotonta orjatraktoria 50 000 /kpl, saman verran kuin tuollainen 300 hv jättikone. Ja maaperä voisi ainakin paremmin.
Mitenkäs tuommonen trio siirretään seuraavalle lohkolle? :)
aikoinaan tätä miehittämätöntä traktoria kokeiltiin https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=190817
eipä ole edennyt mihinkään laajempaan käyttöön.
Nyt näyttää kyllä autotekniikan puolelta tulevan suunnitteluapua eli kaupallisia halpoja ratkaisuja viedä keksintöä eteenpäin. Sellainen tekniikka, että kone tekee tietyt temput ja ajaa jonkun esiohjelmoidun reitin on ollut olemassa jo pitkään. Se ei ihan riittänyt. Kone on vaarallinen jos se törmäilee tai ei tajua nostaa auraa, kun se osuu kiveen. Tästä modulairen testistä kerrottiin hauskoja tarinoita, mitä kaikkea toheloa se teki.
-
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.
Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.
Juu kyllä minäkin ymmärrän, että saman painoisissa koneissa telat on paremmat mutta niissä tuppaa vaan olemaan painoa aika paljon. Telakaivuri pellolla on muuten melkoinen tärytiivistäjä :-) Johtuuko se telaketjuista vai mistä?
-
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.
Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.
Juu kyllä minäkin ymmärrän, että saman painoisissa koneissa telat on paremmat mutta niissä tuppaa vaan olemaan painoa aika paljon. Telakaivuri pellolla on muuten melkoinen tärytiivistäjä :-) Johtuuko se telaketjuista vai mistä?
Kokonaispainosta
-
Jos pintapaineen pienentäminen ei vaikuta, vaan akselipaino ratkaisee.
Lisätään akseleita. Ööö...tämähän on pintapaineen pienentämistä.
Kokonaispaino ratkaisee.
Eikö 5 kpl 3 tn traktoreita pellolla paina yhtä paljon kuin 1 kpl 15 tn koneita.
Kysymys?
Kuinka kaukana pitää akseleiden olla toisistaan, ettei maa tiivisty?
-
Tää on taas näitä sarjassamme "hohhoijaa ketjuja" :D ;D ;D
-
Aikaisemmin joku kirjoitti hyvän vertauksen kaivinkoneen telan ja ihmisen jalan vaikutuksesta... Kaivinkoneen telan alla pintapaine saattaa olla pienempi kuin ihmisen jalan, mutta miettikää kumman laittaisitte talon katolle... Ihmisen vai kaivurin. Mun mielestä tässä ajatuksessa on paljon viisautta.
Kyllä noita vaurioita näkee erittäin paljon ihan nurmissakin kun ajetaan lietettä ja satoa korjataan useamman kerran kesän aikana. Mulla on kevyet koneet ja tiivistymät näkyy lähinnä peltoliittymissä ja päisteissä, mutta jankkuri on ollut harkinnassa jo hetken aikaa.
Juu kyllä minäkin ymmärrän, että saman painoisissa koneissa telat on paremmat mutta niissä tuppaa vaan olemaan painoa aika paljon. Telakaivuri pellolla on muuten melkoinen tärytiivistäjä :-) Johtuuko se telaketjuista vai mistä?
Kokonaispainosta
Varmasti siitäkin mutta se ei kulje sillälailla tasaisesti vaan tosiaan täryttää niin pirusti. Johtuisiko rauta ketjuista?
-
Hevosella hommat ja kylvövakalla kylvöt, niin ei maat enää tiivisty.
-
Hevosella hommat ja kylvövakalla kylvöt, niin ei maat enää tiivisty.
Hevonen se vasta tallaakin. Aikoinaan kun oli lehmiä ulkona laitumella, niin juottoastioitten ympärillä maa oli niin tivistä että vain dynamiitin kanssa sai kynnettyä.
-
Jos pintapaineen pienentäminen ei vaikuta, vaan akselipaino ratkaisee.
Lisätään akseleita. Ööö...tämähän on pintapaineen pienentämistä.
Kokonaispaino ratkaisee.
Eikö 5 kpl 3 tn traktoreita pellolla paina yhtä paljon kuin 1 kpl 15 tn koneita.
Kysymys?
Kuinka kaukana pitää akseleiden olla toisistaan, ettei maa tiivisty?
Jo teli auttaa. 5 kpl 3 tn traktoreita tuottaa painetta maahan 20 pyörältä 750 kg /kpl. En nyt puutu painojakaumiin ym. 1 kpl 15 tn traktoria tuottaa maahan painetta 4 pyörältä 3750 kg /pyörä. Minusta ero on iso.
-
Jos tekisi niin ettei traktorilla ajettaisi pellolla ollenkaan. Laitetaan peltolohkon molempiin päihin, päisteteille traktorit, ja vinssillä vetetään molemmilla vuorollaan työkonetta erestakaisin. :)
-
Tämä vaijerikyntö oli käytössä noin sata vuotta sitten.
https://www.youtube.com/watch?v=Wc0QNh0P_0k
-SS-
-
Tämä vaijerikyntö oli käytössä noin sata vuotta sitten.
https://www.youtube.com/watch?v=Wc0QNh0P_0k
-SS-
Joo, muistan ne ajat hyvin.
-
Tämä vaijerikyntö oli käytössä noin sata vuotta sitten.
https://www.youtube.com/watch?v=Wc0QNh0P_0k
-SS-
No johan on ollut edistyksellistä :-)
-
Hevosella hommat ja kylvövakalla kylvöt, niin ei maat enää tiivisty.
Kauheen vanhanaikaista. Myös kylvö suoritetaan hevosella. Akku kyytiin ja sähköviskuri.
-
Hevosella hommat ja kylvövakalla kylvöt, niin ei maat enää tiivisty.
Kauheen vanhanaikaista. Myös kylvö suoritetaan hevosella. Akku kyytiin ja sähköviskuri.
Ei riitä akku moommalan nevasaroille, oliko 3 vai 5km yks sarka?
Pitää rakentaa hevosen perseen ympärille kaasuvoimalaitos joka lataa akkua.
Tai sit myy maat pois?
-
Hevosella hommat ja kylvövakalla kylvöt, niin ei maat enää tiivisty.
Hevonen se vasta tallaakin. Aikoinaan kun oli lehmiä ulkona laitumella, niin juottoastioitten ympärillä maa oli niin tivistä että vain dynamiitin kanssa sai kynnettyä.
porotokkia juoksutettiin ennen savottateitä pitkin, ne tallas tiiviin pohjan...
-
Musta vaikuttaa että kaikkein painavin traktori on 4000 foortti.
Sellaisen jäljiltä yrittänyt nyt 6 vuotta tiivistynyttä peltoa kuntoon eikä hyväksi tullut vielä nurmi kierroksellakaan.
Nyt sitten jankkuroidaan.
-
Tästähän on ollut paljon keskustelua mutta aloitan nyt uuden topikin, koska on niin juhlallinen hetki, että olen todistanut professorin tutkimukset vääriksi tai vaihtoehtoisesti, ettei muualla osata käyttää telatraktoreita.
Omissa toistetuissa empiirisissä tutkimuksissa olen havainnut ettei telatraktorit paina yhtikäs mitään oikein käytettynä.
Tutkimuksen suoritin kahdella eri isännällä jolla on telatraktori. Molemmilla kerroilla aloitin sanomalla, että sen ymmärrän, että pintapaine on pieni mutta ei kai se paino mihinkään häviä. Tämän jälkeen olin valmistautunut esittämään täältä apinoituja argumentteja. Mutta en päässyt ensimmäistä lausetta pidemmälle kun alkoin hirveä molotus jokaiselta joka oli ajanut, nähnyt tai edes kuullut kyseisen isännän telatraktorin. Naamat oli sen verran totisina että keskustelu loppui siihen.
JOHTOPÄÄTÖKSENI: Professorin tutkimukset ei pidä paikkaansa tai muualla ei osata käyttää telatraktoreita. Telatraktorit meinaan muuttuvat höyhenen kevyiksi suurella porukalla naamat väärin päin molottamalla. TÄMÄ ON KIISTATON TUTKIMUSTULOS!
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/professori-renkaiden-levennys-ei-est%C3%A4-pohjamaan-tiivistymist%C3%A4-vain-painon-pienent%C3%A4minen-auttaa-1.171502
Sitä vain ihmettelen, että millä nuo telatraktori investoinnit saadaan kannattamaan kun niiden keventämiseen tarvitaan joukko renkejä ja yhtymän osakkaita molottamaan siihen vierelle ne kevyiksi. Työvoimakustannukset on melkoiset. Ja toisekseen molottaja ryhmä tarvitsee jonkun kulkuneuvon millä ne seuraa molottaen naamat väärin päin tuota telatraktoria.
Itse en ole nähnyt telatraktoria peltotöissä niin kysymys kuuluu. Onko raadilla tietoa millä molottaja ryhmä liikkuu ja mikä pintapaine siinä vehkeessä on? Tarvitaanko siihenkin oma pienempi "keventäjät" ryhmänsä? Luulisin, että viimeisenä tulee kelamies mopolla molottaen kiukkuisena. Varmaksi en tätä tietenkään pysty sanomaan.
Pohjanmaalaiset eivät varmaan enää tykkää sinusta, kun kannattavat teloja ja vähintään mammuttipyöriä levikkeillä tai triplapyöriä nevapelloillaan jotka eivät tiivisty ollenkaan. 3 sivua ja eikä vieläkään telojen ja mammuttipyörien kannattaja molottajia, taitaa olla arka aihe kuitenkin? Onhan pikkutraktorikin isonnäköinen isoilla pyörillä.. Jollain nevalla ehkä? Savikoilla taas muut mietteet, kun ne loppujenlopuksi tiivistyy kuitenkin vaikka mitä tekisi?
-
Niin, telan pinta-paine on se, minkä tela ja telapyörät antavat periksi. Lähinnä telan vääntymisen ja telapyörien jousituksen kautta. Eli aika raju on pinta-paine.
Kannattaa kokeilla ajaa jäykkää kynnöstä poikittain raktorilla ja vaikka parinkympin telakaivurilla. Raktori pomppii niin että hampaat putoavat suusta. Kaivuri menee sukkasillaan.
Jos ajaa raktorilla telan jälkiä pitkin, niin saattaa vieläkin pomppia, vaikka jälki näyttää tasaiselta. Ja saattaa jäädä jalanjälkikin telan jälkien.
Miksi näin?
Kaivurin telat kyllä kantavat, mutta paikallinen paine muodostuu niin suureksi, että jälki menee tasaiseksi. Silloin maa joutuu antamaan periksi, vaikka se kantaisinkin koko telan alueelta hyvin.
Että semmonen.
-
Kyllä satoennätykset tehdään yli 10 tonnin traktoreilla ja yli 20 t puimureilla.
-SS-
-
Kyllä satoennätykset tehdään yli 10 tonnin traktoreilla ja yli 20 t puimureilla.
-SS-
Yli 10 tonnin traktori jaksaa kiskoa jankkuria ja tilalla on varaa/viitseliäisyyttä tehdä hehtaarin koeruutuja maatalouskaupan tukemana kun samalla miettii sen 20tonnin puimurin vaihtoa isompaan puimuriin samasta maatalouskaupasta ja samalla se kauppa saa myös ilmaista mainosta joilla houkutta myös toisen tilan tekemään satoennätyksiä? Kaukaa haettu arvaus, mutta olen toki väärässä.
-
Mä olen lanseerannu ajatuksen että peltoa pitää ajatella kuin taloa. Siinä on kantava runko ja kestävä vesikatto. Keväällä vesikatto on hyvä mutta runko hauras. Syksyllä taas runko hyvä mutta vesikatto hauras. Sitten voi aina miettiä millaisella kalustolla pellolle mihinkin aikaan menee. Jos syksyllä rikkoo vesikaton niin sen saa melkein aina korjattua kyntämällä tai jopa talvi korjaa sen itsestään. Jos tätä ajatuamaailmaa käyttää niin aika pian hoksaa millaisella kalustollla milloinkin kannattaa pellolle mennä.
-
Kyllä satoennätykset tehdään yli 10 tonnin traktoreilla ja yli 20 t puimureilla.
-SS-
Kymppitonnilla taitaa saada jonkin 502-valmetin ja 20-tonnilla vihreän 1080 fahrin :D
-
Kyllä satoennätykset tehdään yli 10 tonnin traktoreilla ja yli 20 t puimureilla.
-SS-
Kymppitonnilla taitaa saada jonkin 502-valmetin ja 20-tonnilla vihreän 1080 fahrin :D
Nyt joutui SS pahasti siltaan, näppärän kampin teit. En käytä hymiötä, koska se ei näy ainakaan täällä.
-SS-
-
Kyllä satoennätykset tehdään yli 10 tonnin traktoreilla ja yli 20 t puimureilla.
-SS-
Kymppitonnilla taitaa saada jonkin 502-valmetin ja 20-tonnilla vihreän 1080 fahrin :D
Nyt joutui SS pahasti siltaan, näppärän kampin teit. En käytä hymiötä, koska se ei näy ainakaan täällä.
-SS-
Ooops,,, astuinohan määkin sun mielenhauraus-ansaan :-\
-
Ooops,,, astuinohan määkin sun mielenhauraus-ansaan :-\
Et vaan meikäläisen suunnittelemalle tarinalle tuli äkkipyssäys, kommenttisi sammutti ajatukseni palon....Ajattelin vielä taiteilla jotain JD960i - puimasta, joka turvottaa ohrasatoja.
Mut en nyt viitsi, meni mielenkiinto.
-SS-
-
Kyllä satoennätykset tehdään yli 10 tonnin traktoreilla ja yli 20 t puimureilla.
-SS-
Kova kasvusto käyttää paljon vettä ja kuivattaa myös pohjamaata. Tuottaa lisäksi orgaanista ainetta maahan. Ei kai savi yleensä ole kaikkein herkintä tiivistymään, kun kuivuessaan se halkeilee ja routa muokkaa lisää. Joku hömppäheinä ei välttämättä rakennetta paranna, jos ei kasva ja käytä vettä. Huomasi kyllä yhdellä lohkolla todella pitkän kuivuusjakson jälkeen, kuinka vesi alkoi mennä halkeamien kautta salaojiin. Varoi sitten vain liippaamasta rakoja umpeen. Muuten kai satoennätykset tehdään paremminkin silppureilla kuin puimureilla.
-
Niin, telan pinta-paine on se, minkä tela ja telapyörät antavat periksi. Lähinnä telan vääntymisen ja telapyörien jousituksen kautta. Eli aika raju on pinta-paine.
Kannattaa kokeilla ajaa jäykkää kynnöstä poikittain raktorilla ja vaikka parinkympin telakaivurilla. Raktori pomppii niin että hampaat putoavat suusta. Kaivuri menee sukkasillaan.
Jos ajaa raktorilla telan jälkiä pitkin, niin saattaa vieläkin pomppia, vaikka jälki näyttää tasaiselta. Ja saattaa jäädä jalanjälkikin telan jälkien.
Miksi näin?
Kaivurin telat kyllä kantavat, mutta paikallinen paine muodostuu niin suureksi, että jälki menee tasaiseksi. Silloin maa joutuu antamaan periksi, vaikka se kantaisinkin koko telan alueelta hyvin.
Että semmonen.
Entäs jos on melto kynnös, traktori kulkee kyntösyvyydessä ja kaivuri hieman pinnemmassa.
Telakoneen luisto-optimi on 2-5%. Satoennätysplantaaseilla koneiden työleveydet taitaa olla minimissään kuusi metriä...Horsh tutkii vakavissaan kylvörivin pitämistä samassa kohtaa vuodesta toiseen ja vain sen kohdalta muokkaamista.
-
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.
Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.
Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu.
Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.
Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
-
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.
Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.
Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu.
Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.
Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
Ne on auralla ojitettuja joissa ei vesi putkeen osaa.
-
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.
Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.
Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu.
Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.
Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.
-
Aika paljon referoitu Suomalaisen Maaseudun juttua. Sieltä lukiessa voi havaita Kellerin puhuvan erityisesti rengaskuorman määrästä eikä akselipainoista. "Kun samalle akselille lisätään renkaita telien tai paripyörien muodossa, myös pohjamaan kuormitus laskee jyrkästi. Mittausten mukaan paripyörien käyttö raskaalla traktorilla vastaa tilannetta, jossa pellolla ajettaisiin kahdella kevyemmällä traktorilla." Rengaskohtainen paino saisi olla enintään 2tn ns kenttäkosteudessa. Märällä maalla tai suuremmilla kuormilla pohjamaan tiivistymisriski kasvaa jyrkästi.
Koneviestissä esitelty Lemken isobus-aura + punavanteinen painavat jutun mukaan yhteensä 15,2 tn. Sitten se pyörä pudotetaan vielä parikymmentä senttiä alemmas vakoon, että saadaa tiivistymistä vielä syvemmälle. Pelottavaa. Tänä syksynä oli kyllä niin kuivaa, ettei vahinkoja luultavasti juuri tule, mutta sitten kosteana syksynä...
Mulla on Maestros vissiin 16 rengasta,siis kylvin sais painaa 32tn ilman huolen häivää :-\
-
Niin, telan pinta-paine on se, minkä tela ja telapyörät antavat periksi. Lähinnä telan vääntymisen ja telapyörien jousituksen kautta. Eli aika raju on pinta-paine.
Kannattaa kokeilla ajaa jäykkää kynnöstä poikittain raktorilla ja vaikka parinkympin telakaivurilla. Raktori pomppii niin että hampaat putoavat suusta. Kaivuri menee sukkasillaan.
Jos ajaa raktorilla telan jälkiä pitkin, niin saattaa vieläkin pomppia, vaikka jälki näyttää tasaiselta. Ja saattaa jäädä jalanjälkikin telan jälkien.
Miksi näin?
Kaivurin telat kyllä kantavat, mutta paikallinen paine muodostuu niin suureksi, että jälki menee tasaiseksi. Silloin maa joutuu antamaan periksi, vaikka se kantaisinkin koko telan alueelta hyvin.
Että semmonen.
Entäs jos on melto kynnös, traktori kulkee kyntösyvyydessä ja kaivuri hieman pinnemmassa.
Telakoneen luisto-optimi on 2-5%. Satoennätysplantaaseilla koneiden työleveydet taitaa olla minimissään kuusi metriä...Horsh tutkii vakavissaan kylvörivin pitämistä samassa kohtaa vuodesta toiseen ja vain sen kohdalta muokkaamista.
Ensinnäkin, horssin kannattaa tulla kattoon, jos vakavasti tutkii. Turhaa sitä tutkia.
Heh.
No niin.
Kaivuri kulkee pinnassa joka tapauksessa. Johtuu siitä telojen laajasta pinta-alasta. Jos eteen tulee kivi, niin se stemu saattaa mennä maan sisään, niin ettei kopissa huomaa.
Kun ajatellaan siten, että laitetaan kaivurin massa liikkeelle niin, että se lopulta liikkuu vakionopeudella. Kuten tiedämme, lentoon sitä ei saa ajomoottoreilla, joten maan vetovoima vetää sitä sinne kohti maallista helvettiä.
Maa koittaa pitää konetta pinnalla maamurujen kitkavoimien, hydrostaattisten voimien, hiukkasten välisten varauksien ja kaikenlaisten mitä nyt tulee mieleen voimien avulla.
Pääasiassa kaivurin massasta ja nopeudesta koostuva eteenpäin suuntautuva voima on niin suuri, että sen suunnan muuttamiseen vaadittavan voiman pitää olla reipas. Liike-energia tuollaisella rautakasalla on hirmuinen jo sillä etanalla tai kilpikonnalla ajettaessa.
Panssarivaunun etuviistopanssari on juuri siksi viisto, että se vastapuolen kanuunan ammus kimpoaisi muualle. Helpommin se viistosta maalista kimpoaisi, kuin jos ampuisi suoraan seinään.
Kaivuria kannattelee se alhaalta ylöspäin suuntautuva voima. Nopeuden noustessa esim. suo ei ehdi enää pitämään konetta eri jutskien vuoksi saman suuntaisella voimalla pinnalla vaan liike-energia rikkoo tämän shokkiaallon sen kulmakertoimen kohotessa. Samalla pinnalla pitävä voimavektori kääntyy eteenpäin, jolloin se syö koneen liike-energiaa.
Sitten kun tämä em. vektori ei olekaan vastakkaissuuntainen painovoimavektorin kanssa, niin sen y-komponentti on pienempi kuin painovoimavektori. Tämä tarkoittaa sitä, että silloin maan povi lähestyy hytin reunaa jos ei tehdä mitään.
Tämän pinnalla pitävän voiman vektorin ja sen x,y komponenttien muuttuminen aiheuttaa maassa erilaisia shokkiaaltoja, jotka vaikuttavat maaperässä eri tavoilla.
Siellä suolla kun kävelee ja tanssikengät kastuu, niin perässä tuleva kaivuri ei välttämättä tee niin syvää tassun uraa kuin tanssikengät. Mutta kun katselee sivusta kaivurin etenemistä, niin saattaa aika kaukanakin puut täristä. Ja jos tämä pinnalla kulkevan aallon nousukulma muuttuukin liian jyrkäksi kantavuuteen nähden, tela lähtee välittömästi sukeltamaan.
Nämä samat voimat vaikuttavat millä alustalla tahansa. Jos moottorikelkalla ajaa kovaa vedessä, niin kyllä sillä kaivurillakin voi saman tempun tehdä. En tosin tiedä millä ajomoottoreilla. Samoin jos ufo tulee liian loivassa kulmassa ilmakehään, niin se kimpoaa pois. Samassa kulmassa jos ufo tulee iha vitu lujaa ja pääsee ilmakehään, se palaa poroksi.
Kysymys kuuluukin, voiko tätä vaikeammin selittää.
-
Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
-
Niin, telan pinta-paine on se, minkä tela ja telapyörät antavat periksi. Lähinnä telan vääntymisen ja telapyörien jousituksen kautta. Eli aika raju on pinta-paine.
Kannattaa kokeilla ajaa jäykkää kynnöstä poikittain raktorilla ja vaikka parinkympin telakaivurilla. Raktori pomppii niin että hampaat putoavat suusta. Kaivuri menee sukkasillaan.
Jos ajaa raktorilla telan jälkiä pitkin, niin saattaa vieläkin pomppia, vaikka jälki näyttää tasaiselta. Ja saattaa jäädä jalanjälkikin telan jälkien.
Miksi näin?
Kaivurin telat kyllä kantavat, mutta paikallinen paine muodostuu niin suureksi, että jälki menee tasaiseksi. Silloin maa joutuu antamaan periksi, vaikka se kantaisinkin koko telan alueelta hyvin.
Että semmonen.
Entäs jos on melto kynnös, traktori kulkee kyntösyvyydessä ja kaivuri hieman pinnemmassa.
Telakoneen luisto-optimi on 2-5%. Satoennätysplantaaseilla koneiden työleveydet taitaa olla minimissään kuusi metriä...Horsh tutkii vakavissaan kylvörivin pitämistä samassa kohtaa vuodesta toiseen ja vain sen kohdalta muokkaamista.
Se on vaan tuo telanluisto ajateltava myös sieltä vaikutusajan kautta. Polttoainetalous on parempi, mutta maata ehditään leikkaamaan yhtä paljon kuin renkaan 15%.
Niin halusin vaan kertoa, että olette taas väärässä :)
-
Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.
Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.
Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.
Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.
Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.
No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.
Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.
Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.
Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.
Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.
Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.
Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.
Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu, ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.
Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.
Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.
Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)
Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.
-
Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.
Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.
Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.
Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.
Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.
No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.
Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.
Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.
Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.
Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.
Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.
Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.
Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu, ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.
Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.
Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.
Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)
Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.
perin mielenkiintoista, itse aloin miettimään mitä kynnöksellä tapahtuu kun siitä menee okerman h7 ja sitten ilmatyynyalus joka painaa saman verran... heikoille jäille en lähtis kaivurilla mutta ilmatyynyalus menee kuin sukkasillaan :-\ :-\ :-\ :-\
-
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.
Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.
Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu.
Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.
Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.
Mietin, että meniskö vesi nopeammin putkiin, jos ottaisi pykälää isomman koon imuihin. Salaojittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että pienin koko riittää ja sillä mentiin. Tämä oli meillä eka projekti, jossa vedettiin vanhojen imujen väliin uudet putket ja kokemuksia ei vielä ole. Tossa on kuitenkin kollega, jolla lisäojituksia tehtiin 90-luvulla ja on sitä mieltä, että silti pelaa ojitus huonosti. Ojan paikka vetää ja välissä on taas märkää. Tämä on kuitenkin kylän innokkain lautasmuokkaaja, joten pistän aika paljon ongelmista sen piikkiin.
-
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.
Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.
Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu.
Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.
Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.
Mietin, että meniskö vesi nopeammin putkiin, jos ottaisi pykälää isomman koon imuihin. Salaojittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että pienin koko riittää ja sillä mentiin. Tämä oli meillä eka projekti, jossa vedettiin vanhojen imujen väliin uudet putket ja kokemuksia ei vielä ole. Tossa on kuitenkin kollega, jolla lisäojituksia tehtiin 90-luvulla ja on sitä mieltä, että silti pelaa ojitus huonosti. Ojan paikka vetää ja välissä on taas märkää. Tämä on kuitenkin kylän innokkain lautasmuokkaaja, joten pistän aika paljon ongelmista sen piikkiin.
Isompi putki toki lisää pinta-alaa, josta vesi pääsee putkeen, joten nopeuttaahan se veden poistumista, jos vesi vaan pääsee salaojakerrokseen.
Jos kuitenkaan ei ole varaa sorastaa ojaa kokonaan, edes hunommalla hiekalla, niin edes sorasilmät voisi tehdä väärinpäin, eli leveä puoli ylöspäin. Sehän käy varsin helposti, kun ajaa ruokamultaa ojaan kekoihin ennen sorasilmien tekoa.
Salaojien välit painuvat helposti notkolle, koska maa tiivistyy siellä helpommin, eikä vesi vielä tiettävästi kulje ylämäkeen 2 cm notko riittää aiheuttamaan vuosien kuluessa ketjureaktion, jonka korjaaminen on kallista.
Yksi erittäin tehokas keino tiivistymien poistamiseen on kalkitus, ja jos ph on jo kohdallaan, niin kipsin levitys. Ca 2+ ioni kun vahvistaa ja korjaa mururakennetta dramaattisesti.
Rakenneojituksessakin , jossa soraa ei käytetä vaaditaan vahva kalkitus, muutoin ojitus ei toimi.
-
Taidetaan nykyään vetää nuo salaojat paljolti liian matalaan.
-
Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.
Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.
Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.
Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.
Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.
No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.
Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.
Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.
Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.
Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.
Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.
Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.
Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu, ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.
Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.
Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.
Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)
Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.
perin mielenkiintoista, itse aloin miettimään mitä kynnöksellä tapahtuu kun siitä menee okerman h7 ja sitten ilmatyynyalus joka painaa saman verran... heikoille jäille en lähtis kaivurilla mutta ilmatyynyalus menee kuin sukkasillaan :-\ :-\ :-\ :-\
Ilmatyynyalus on vähän sellainen lentokonejuttu.
Kötöstyksen alla olevan ilmapussin rei'istä puhalletaan ilmaa alaspäin.
No miksei se "ilmaporilla" poraudu maan sisään tai uppoa veteen. Jos reikien paikalle kuvitellaan "ilmaporien" sijaan vaikka tavalliset poranterät, niin sukellusvene tulee. Maalla se ei välttämättä uppoa maan sisään, jos varovasti lasketaan alas. Riippuu reikien määrästä. (tällainen fakiiri piikkimatolla efekti).
Jos sitä koittaa sitten tönäistä liikkeelle, niin kyllä ne piikit sen verran laittaa hanttiin, että sopisi lehtien haravointiin tai kultivaattoriksi.
Mikä se lentokone-efekti sitten on?
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
No, paine-ero luo nosteen, joka pitää sen koneen ilmassa. Lentokoneessa noste luodaan sillä vauhdilla. Ilmavirtaukset siivessä luo sen alipaine-efektin joka imee konetta ylöspäin. Tällä tapellaan sitten painovoimaa vastaan.
Tässä täytyy ymmärtää nimenomaan se, että siiven yläosan "imu" pitää koneen ilmassa. Elikkäs alipaine.
Ilmatyynyaluksessa paine-ero luodaan ilma"patjalla", jonka vuoksi sen yläpuolelle muodostuu alipaine. Tämä luo sen nosteen.
Tässä romussa se nosteen luomiseen tarvittava energia hommataan sillä ilmatyynyaluksen moottorilla, joka sitten pyörittää mitä lie lietsoa, joka luo ilmapatjan.
Tokihan se energia pöllyttää sitä vettä tai maata, mutta sen verran reipas tämä noste-efekti on, että kyllä se paska pysyy ilmassa sen verran että sanoa saa. Eihän sillä kuuhun mennä, mutta ei sen tarkoitus olekaan sellainen. On se jo ilmassa, jos nuppineulan yli menee.
Semmosta se
-
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
Miten lentokone voi lentää selälläään.
Myös levysiipinen lentokone lentää.
Laske uudelleen.
-SS-
-
Taidetaan nykyään vetää nuo salaojat paljolti liian matalaan.
Pohjaveden kurissapitämiseksi tarvitsee putket olla syvällä tai tiheässä, pintavesi menee paremmin matalalla olevaan ojaan. Kun vedetään uusia imuja vanhojen väliin niin yleensä ne vanhatkin edelleen toimivat, tiivistyneessä maassa vesi ei vaan pääse sinne. Tällöin ojaväli pienenee ja lisäimut voidaan laittaa matalampaan kuin alkuperäiset. Alle 100 metrin imuojissa 50 mm putki varmaankin riittää ainakin lisäojituksissa. Pidempien imujen alkupäässä voi isompi putki olla tarpeen ainakin läpäisevissä maissa, joissa imuväli isompi. Kokoojaojat sensijaan ovat usein alimittaisia erityisesti jos imuojasto saadaan toimimaan tehokkaasti.
-
..lennä lennä leppäkeihäs.. leppäkerttu..suo siellä Veteli täällä paripyrä traktoreita on nähty turvesoilla... moniakselisissa kuormaautoissa kun on enemmän kuin kome akselia on niiden akseleiden oltava ihajautiuvia joiden kappale määrä ylittää kaksi kappaletta kiinteitä paripyörillä olevia akseleita ohjattavissa akseleissa harvemmin on paripyöriä..
vanhassa taavetissa oli telat ja välipyörä puoliteloille lumessa kulki kuitupuu hyvin tela vetoisella maataloustraktorilla kun savotoimme possiolla Arto Paasilinnan kanssa.. kertoo taru..
telavetoista uhjattiin jarrupolkimilla jos ohjaavat etu pyörät oli nostettu ilmaan hydraulisesti..jolloin vetokoneen painopiste oli vetävien puolitelojen varassa..
-
Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.
Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.
Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.
Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.
Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.
No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.
Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.
Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.
Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.
Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.
Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.
Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.
Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu, ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.
Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.
Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.
Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)
Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.
perin mielenkiintoista, itse aloin miettimään mitä kynnöksellä tapahtuu kun siitä menee okerman h7 ja sitten ilmatyynyalus joka painaa saman verran... heikoille jäille en lähtis kaivurilla mutta ilmatyynyalus menee kuin sukkasillaan :-\ :-\ :-\ :-\
Ilmatyynyalus on vähän sellainen lentokonejuttu.
Kötöstyksen alla olevan ilmapussin rei'istä puhalletaan ilmaa alaspäin.
No miksei se "ilmaporilla" poraudu maan sisään tai uppoa veteen. Jos reikien paikalle kuvitellaan "ilmaporien" sijaan vaikka tavalliset poranterät, niin sukellusvene tulee. Maalla se ei välttämättä uppoa maan sisään, jos varovasti lasketaan alas. Riippuu reikien määrästä. (tällainen fakiiri piikkimatolla efekti).
Jos sitä koittaa sitten tönäistä liikkeelle, niin kyllä ne piikit sen verran laittaa hanttiin, että sopisi lehtien haravointiin tai kultivaattoriksi.
Mikä se lentokone-efekti sitten on?
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
No, paine-ero luo nosteen, joka pitää sen koneen ilmassa. Lentokoneessa noste luodaan sillä vauhdilla. Ilmavirtaukset siivessä luo sen alipaine-efektin joka imee konetta ylöspäin. Tällä tapellaan sitten painovoimaa vastaan.
Tässä täytyy ymmärtää nimenomaan se, että siiven yläosan "imu" pitää koneen ilmassa. Elikkäs alipaine.
Ilmatyynyaluksessa paine-ero luodaan ilma"patjalla", jonka vuoksi sen yläpuolelle muodostuu alipaine. Tämä luo sen nosteen.
Tässä romussa se nosteen luomiseen tarvittava energia hommataan sillä ilmatyynyaluksen moottorilla, joka sitten pyörittää mitä lie lietsoa, joka luo ilmapatjan.
Tokihan se energia pöllyttää sitä vettä tai maata, mutta sen verran reipas tämä noste-efekti on, että kyllä se paska pysyy ilmassa sen verran että sanoa saa. Eihän sillä kuuhun mennä, mutta ei sen tarkoitus olekaan sellainen. On se jo ilmassa, jos nuppineulan yli menee.
Semmosta se
Ei siellä mitään nosteita ole. Ihan vaan puhalletaan niin kovin että nousee. Voima ja vastavoima tyyppisesti ja toinen vaikuttaa maahan. Helikopteri sitten jo eri juttu.
-
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
Miten lentokone voi lentää selälläään.
Myös levysiipinen lentokone lentää.
Laske uudelleen.
-SS-
Häh. Minä mikään lentäjä ole. Kuka nyt pää alaspäin haluaa lennellä?
Mitäs pitäisi laskea uudelleen? Mäkeä?
Kai mikä vaan paskakasa pysyy ilmassa, jos sakkaustilan ulkopuolella on jokin mahdollinen asento tai nopeus millä paska pysyy ilmassa.
En oo kokeillu.
-
Taidetaan nykyään vetää nuo salaojat paljolti liian matalaan.
Pohjaveden kurissapitämiseksi tarvitsee putket olla syvällä tai tiheässä, pintavesi menee paremmin matalalla olevaan ojaan. Kun vedetään uusia imuja vanhojen väliin niin yleensä ne vanhatkin edelleen toimivat, tiivistyneessä maassa vesi ei vaan pääse sinne. Tällöin ojaväli pienenee ja lisäimut voidaan laittaa matalampaan kuin alkuperäiset. Alle 100 metrin imuojissa 50 mm putki varmaankin riittää ainakin lisäojituksissa. Pidempien imujen alkupäässä voi isompi putki olla tarpeen ainakin läpäisevissä maissa, joissa imuväli isompi. Kokoojaojat sensijaan ovat usein alimittaisia erityisesti jos imuojasto saadaan toimimaan tehokkaasti.
Sokerijuurikkaan pitkäaikainen viljely kyllä jättää vettä pintaan. 9 vuoden syysvilja on paljon vähentänyt vesijärviä.
Ajattelin kokeilla jos tulee aikainen kesä, niin rukiin jälkeen syysrapsia, eikös sekin muokkaa maata.
-SS-
-
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
Miten lentokone voi lentää selälläään.
Myös levysiipinen lentokone lentää.
Laske uudelleen.
-SS-
Häh. Minä mikään lentäjä ole. Kuka nyt pää alaspäin haluaa lennellä?
Mitäs pitäisi laskea uudelleen? Mäkeä?
Kai mikä vaan paskakasa pysyy ilmassa, jos sakkaustilan ulkopuolella on jokin mahdollinen asento tai nopeus millä paska pysyy ilmassa.
En oo kokeillu.
Eli väitteesi sinua myös vaatii näyttämään, miten se tapahtuu se "alipaineella" lento. Myytti on ollut koulukirjoissakin jo kauan, että lentokoneen "siiven yläpinnan kuperuus tekee alipaineen, koska ilma joutuu kulkemaan pitemmän matkan, ja se pitää lentokoneen ilmassa". Mutta ei se pidä lentokonetta ilmassa, koska virtausyhtälöiden pitää sitten toimia myäs ylösalaisin lennossa. Eikä lentokone syöksy maahan.
-SS-
-
Taidetaan nykyään vetää nuo salaojat paljolti liian matalaan.
Pohjaveden kurissapitämiseksi tarvitsee putket olla syvällä tai tiheässä, pintavesi menee paremmin matalalla olevaan ojaan. Kun vedetään uusia imuja vanhojen väliin niin yleensä ne vanhatkin edelleen toimivat, tiivistyneessä maassa vesi ei vaan pääse sinne. Tällöin ojaväli pienenee ja lisäimut voidaan laittaa matalampaan kuin alkuperäiset. Alle 100 metrin imuojissa 50 mm putki varmaankin riittää ainakin lisäojituksissa. Pidempien imujen alkupäässä voi isompi putki olla tarpeen ainakin läpäisevissä maissa, joissa imuväli isompi. Kokoojaojat sensijaan ovat usein alimittaisia erityisesti jos imuojasto saadaan toimimaan tehokkaasti.
Mulla tulee ensikesänä lisäojitus yhteen pellon nurkkaan, jossa oli tänä kesänä suuria ongelmia. Ruoste tukkii ojia, vanha ojitus vuodelta -90 ja noin 20metrin imuvälillä, 50mm putkella eli nykyisellä 65 putkealla. Imut suoraan kanavasta, ja pituutta niillä aika tasan 300m.
Nyt tulee jokaiseen väliin uusi putki, ja suunnitelmassa samalla 65 putkella. Laskin että 80 putkella pinta-ala kasvaa 52% !!.
Hintaeroa putkilla tuolle 2550m ojastolle, tulee 0.65€ vs. 1€/metri. Noin 900€ eroa koko noin 5.5ha:n alalle, että saan enemmän tilavuutta putkeen, ruosteelle. Taidan maksaa enemmän ja ottaa isommalla putkella kuin suunnitelmassa on, ihan varmistaakseni kuivatusta. Maalaji pinnalla turvetta/multaa/hietaa ja pohjamaa erittäin läpäisevää hienoa hiekkaa. Vesi liikkuu todella liukkaasti, kunhan on vain putki tyhjänä, mitä pitkin virrata.
Huuhtelutarvettahan tuo isompi putki ei poista, mutta jos edes vähän auttaisi. Tänä vuonna hukkui kasvusto osittain, ei vain vesi osannut pois. Vuosi sitten keväällä huuhdeltu viimeksi, omaa tyhmyyttä ettei tänä kesänä huuhdeltu kun ongelmia alkoi tulemaan, oli usko ja oletus että sateet loppuu. Loppuihan ne, syksyllä, kun oli huuhdeltu. Ja pelto kuivasi välittömästi kun putket sai toimimaan, mutta hitaasti kun putkisto ei vain riitä.
-
mopomies kiertelee nyt taas kuin maatalouspoliittisissa linjauksissaan....
kysymyshän kuului mitä se ilmatyynyalus tekee sille kynnökselle ja maan rakenteelle, mitkä on ne erot kun samanpainoinen tunkionvahti ja ilmatyynyalus pyyhkäsee kynnössaran yli :-\ :-\ :-\ :-\
-
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
Miten lentokone voi lentää selälläään.
Myös levysiipinen lentokone lentää.
Laske uudelleen.
-SS-
Häh. Minä mikään lentäjä ole. Kuka nyt pää alaspäin haluaa lennellä?
Mitäs pitäisi laskea uudelleen? Mäkeä?
Kai mikä vaan paskakasa pysyy ilmassa, jos sakkaustilan ulkopuolella on jokin mahdollinen asento tai nopeus millä paska pysyy ilmassa.
En oo kokeillu.
Eli väitteesi sinua myös vaatii näyttämään, miten se tapahtuu se "alipaineella" lento. Myytti on ollut koulukirjoissakin jo kauan, että lentokoneen "siiven yläpinnan kuperuus tekee alipaineen, koska ilma joutuu kulkemaan pitemmän matkan, ja se pitää lentokoneen ilmassa". Mutta ei se pidä lentokonetta ilmassa, koska virtausyhtälöiden pitää sitten toimia myäs ylösalaisin lennossa. Eikä lentokone syöksy maahan.
-SS-
Minä mistään yhtälöistä tiedä.
Millä pyhällä hengellä se lentsikka sitten ylhäällä pysyy? Jeesuksellako?
-
apilashan se selätti raketti-insinöörien teoriat siitä miks raketti lentää avaruuden tyhjiössä, nytkö ss vesittää lentokoneinsinöörien vuosikymmenien työn ja tutkimukset :o :o :o :o
-
apilashan se selätti raketti-insinöörien teoriat siitä miks raketti lentää avaruuden tyhjiössä, nytkö ss vesittää lentokoneinsinöörien vuosikymmenien työn ja tutkimukset :o :o :o :o
Mikäs se sellainen tyhjiö sitten on?
Kannattaa lukea ss:n kysymys uudestaan, löytyy vesittäjä eripuolelta siipeä ;)
-
Tämä on näitä, Jo Wrightin veljekset tiesivät asian oikean laidan.
Sitten jossakin vaiheessa pääsi jokin mielipidejohtaja vaikuttamaan.
Onhan tuo viimeisten 15 vuoden aikana debunkattu moneen kertaan.
Aina vaan toistuu uudelleen keskinkertaisten fysiikan maisterien toimittamissa
lukion oppikirjoissa.
-SS-
-
Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.
Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.
Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.
Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.
Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.
No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.
Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.
Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.
Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.
Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.
Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.
Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.
Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu, ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.
Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.
Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.
Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)
Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.
perin mielenkiintoista, itse aloin miettimään mitä kynnöksellä tapahtuu kun siitä menee okerman h7 ja sitten ilmatyynyalus joka painaa saman verran... heikoille jäille en lähtis kaivurilla mutta ilmatyynyalus menee kuin sukkasillaan :-\ :-\ :-\ :-\
Ilmatyynyalus on vähän sellainen lentokonejuttu.
Kötöstyksen alla olevan ilmapussin rei'istä puhalletaan ilmaa alaspäin.
No miksei se "ilmaporilla" poraudu maan sisään tai uppoa veteen. Jos reikien paikalle kuvitellaan "ilmaporien" sijaan vaikka tavalliset poranterät, niin sukellusvene tulee. Maalla se ei välttämättä uppoa maan sisään, jos varovasti lasketaan alas. Riippuu reikien määrästä. (tällainen fakiiri piikkimatolla efekti).
Jos sitä koittaa sitten tönäistä liikkeelle, niin kyllä ne piikit sen verran laittaa hanttiin, että sopisi lehtien haravointiin tai kultivaattoriksi.
Mikä se lentokone-efekti sitten on?
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
No, paine-ero luo nosteen, joka pitää sen koneen ilmassa. Lentokoneessa noste luodaan sillä vauhdilla. Ilmavirtaukset siivessä luo sen alipaine-efektin joka imee konetta ylöspäin. Tällä tapellaan sitten painovoimaa vastaan.
Tässä täytyy ymmärtää nimenomaan se, että siiven yläosan "imu" pitää koneen ilmassa. Elikkäs alipaine.
Ilmatyynyaluksessa paine-ero luodaan ilma"patjalla", jonka vuoksi sen yläpuolelle muodostuu alipaine. Tämä luo sen nosteen.
Tässä romussa se nosteen luomiseen tarvittava energia hommataan sillä ilmatyynyaluksen moottorilla, joka sitten pyörittää mitä lie lietsoa, joka luo ilmapatjan.
Tokihan se energia pöllyttää sitä vettä tai maata, mutta sen verran reipas tämä noste-efekti on, että kyllä se paska pysyy ilmassa sen verran että sanoa saa. Eihän sillä kuuhun mennä, mutta ei sen tarkoitus olekaan sellainen. On se jo ilmassa, jos nuppineulan yli menee.
Semmosta se
Ei siellä mitään nosteita ole. Ihan vaan puhalletaan niin kovin että nousee. Voima ja vastavoima tyyppisesti ja toinen vaikuttaa maahan. Helikopteri sitten jo eri juttu.
Häh. Pakkohan jonkun on se ylös nostaa. Jos sanotaan että puhalletaan niin helvetisti, että nousee, niin eikös silloin toisessa paikassa ole isompi paine ja toisessa pienempi. Eli paine-ero.
-
Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.
-
Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.
Se periaate on tosi tylsä. Voi olla helpompi ajatella painepesuria kun pesee niin kahva työntää taaksepäin ja etupuolella savi lentää. Nyt vaan veden tilalle ilmasuihku ja riittävästi rinnakkain.
-
Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.
Se periaate on tosi tylsä. Voi olla helpompi ajatella painepesuria kun pesee niin kahva työntää taaksepäin ja etupuolella savi lentää. Nyt vaan veden tilalle ilmasuihku ja riittävästi rinnakkain.
Ei se taida olla ihan näin yksinkertaista. Motakohan painepesuria tarvittaisi että 100 tonnin ilmatyynyalus pysyisi pinnalla veden päällä. Siitä muodostuisi aikamoinen kura/ vesipilvi kun tällainen kulkisi. Kuitenkin jostainsyysä ilma toimii aika huomaamattomasti. Kantopintaakaan ei voi oikein ajatella kun vaikka laittaa kuinka ison kantopinnan kaivuriin niin ei se veden päällä kellu. Joku magiikka tossa ilmassa on. Mahtaako tiivistää peltoa jos ajaa pellon yli.
-
Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.
Se periaate on tosi tylsä. Voi olla helpompi ajatella painepesuria kun pesee niin kahva työntää taaksepäin ja etupuolella savi lentää. Nyt vaan veden tilalle ilmasuihku ja riittävästi rinnakkain.
Niin, ilmatyynyaluksessa on enempi ilmaa aluksen alla kuin päällä, samoin kun veneessä on enempi vettä veneen alla, molemmat siis kelluu. Jos näin ei ole, molemmat vajoaa :D ;D ;D
-
Ilmatyynyaluksessa on ilmatyyny, jonka päällä alus lepäilee. Sen takia sen nimi onkin ilmatyynyalus. Poistaako tuuli maantiivistymiä? Ilman liike maan pinnalla aiheuttaa alipaineen, kuten lentokoneen siiven yläpinnalla.
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee :o :o :o :o
siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään :-\ :-\ :-\ :-\
-
Taidetaan nykyään vetää nuo salaojat paljolti liian matalaan.
Pohjaveden kurissapitämiseksi tarvitsee putket olla syvällä tai tiheässä, pintavesi menee paremmin matalalla olevaan ojaan. Kun vedetään uusia imuja vanhojen väliin niin yleensä ne vanhatkin edelleen toimivat, tiivistyneessä maassa vesi ei vaan pääse sinne. Tällöin ojaväli pienenee ja lisäimut voidaan laittaa matalampaan kuin alkuperäiset. Alle 100 metrin imuojissa 50 mm putki varmaankin riittää ainakin lisäojituksissa. Pidempien imujen alkupäässä voi isompi putki olla tarpeen ainakin läpäisevissä maissa, joissa imuväli isompi. Kokoojaojat sensijaan ovat usein alimittaisia erityisesti jos imuojasto saadaan toimimaan tehokkaasti.
Mulla tulee ensikesänä lisäojitus yhteen pellon nurkkaan, jossa oli tänä kesänä suuria ongelmia. Ruoste tukkii ojia, vanha ojitus vuodelta -90 ja noin 20metrin imuvälillä, 50mm putkella eli nykyisellä 65 putkealla. Imut suoraan kanavasta, ja pituutta niillä aika tasan 300m.
Nyt tulee jokaiseen väliin uusi putki, ja suunnitelmassa samalla 65 putkella. Laskin että 80 putkella pinta-ala kasvaa 52% !!.
Hintaeroa putkilla tuolle 2550m ojastolle, tulee 0.65€ vs. 1€/metri. Noin 900€ eroa koko noin 5.5ha:n alalle, että saan enemmän tilavuutta putkeen, ruosteelle. Taidan maksaa enemmän ja ottaa isommalla putkella kuin suunnitelmassa on, ihan varmistaakseni kuivatusta. Maalaji pinnalla turvetta/multaa/hietaa ja pohjamaa erittäin läpäisevää hienoa hiekkaa. Vesi liikkuu todella liukkaasti, kunhan on vain putki tyhjänä, mitä pitkin virrata.
Huuhtelutarvettahan tuo isompi putki ei poista, mutta jos edes vähän auttaisi. Tänä vuonna hukkui kasvusto osittain, ei vain vesi osannut pois. Vuosi sitten keväällä huuhdeltu viimeksi, omaa tyhmyyttä ettei tänä kesänä huuhdeltu kun ongelmia alkoi tulemaan, oli usko ja oletus että sateet loppuu. Loppuihan ne, syksyllä, kun oli huuhdeltu. Ja pelto kuivasi välittömästi kun putket sai toimimaan, mutta hitaasti kun putkisto ei vain riitä.
Kuinkahan toimis "pahassa paikassa"?
https://tehodrain.fi/salaojaputki/
-
Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.
Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.
Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.
Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret. Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee :o :o :o :o
siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään :-\ :-\ :-\ :-\
Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan.
Metsajussi jo selittikin laajemmin. Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Ja kyllä, näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.
-
Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Tuli tuosta mieleen, että lietteenlevityksessä olisi hyvä, kun tankki olisi tienvarressa ja liete menisi letkulla pellolle:
http://www.sss.fi/2015/11/joulupukki-kurvaili-saloon-lentaen-katso-video/ (http://www.sss.fi/2015/11/joulupukki-kurvaili-saloon-lentaen-katso-video/)
-
Lietteen voisi todellakin levittää tehokkaalla useita tonneja nostavalla
helikopterilla, esimerkiksi MI-26 nostaisi noin 20 tonnin säiliön / lietekassin.
Täyttökin voisi olla jonkinlainen vaihtosäiliö, liikkuminen lohkolta toiselle olisi nopeaa.
Tämä voisi olla VMS:n tulevaisuuden tekniikka.
Meillä päin lannoitettiin 1970-luvun lopussa lentokoneesta mäntykangasta.
Hyvin sujui. Samalla tavalla syysvehnämaat voisi kevätkuraan lannoittaa,
tarvitsematta pelätä liejuun uppoamista.
-SS-
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee :o :o :o :o
siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään :-\ :-\ :-\ :-\
Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan.
Metsajussi jo selittikin laajemmin. Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Ja kyllä, näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
-
Mitäs sitä on sanottukaan, että elämme tieteen jälkeistä aikaa, jos tosiasiat on ristiriidassa mielipiteiden kanssa, niin sen pahempi tosiasiolle. Ja että netissä kaikki ovat asiantuntijoita, no tämä ketju todistaa taas sitä.
Emme tarvitse akateemista tutkimusta ja tutkijoita mihinkään enää, kun onhan meillä mopomiehet, äsässät, kaket, perat ja kumppanit, jotka kertovat netissä, miten asiat oikeasti ovat. Empiiriset hutki....eiku tutkimukset savisilla saappailla tehtyinä riittävät lopulliseksi totuudeksi.
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee :o :o :o :o
siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään :-\ :-\ :-\ :-\
Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan.
Metsajussi jo selittikin laajemmin. Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Ja kyllä, näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
No sinällään yksinkertaistin sitä, että oikeasti siinä näkyisi myös sen aluksen kiihtyvyys ylös alas. Siis silloin kun fööni käy.
-
Mitäs sitä on sanottukaan, että elämme tieteen jälkeistä aikaa, jos tosiasiat on ristiriidassa mielipiteiden kanssa, niin sen pahempi tosiasiolle. Ja että netissä kaikki ovat asiantuntijoita, no tämä ketju todistaa taas sitä.
Emme tarvitse akateemista tutkimusta ja tutkijoita mihinkään enää, kun onhan meillä mopomiehet, äsässät, kaket, perat ja kumppanit, jotka kertovat netissä, miten asiat oikeasti ovat. Empiiriset hutki....eiku tutkimukset savisilla saappailla tehtyinä riittävät lopulliseksi totuudeksi.
Kaikki parhaat keksinnöt syntyy kokeilemalla.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
-
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Jo vain.
Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata ;D ;D ;D
Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee :o :o :o :o
siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään :-\ :-\ :-\ :-\
Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan.
Metsajussi jo selittikin laajemmin. Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Ja kyllä, näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
jeps, vaaka näyttää nollaa kun kone käy, alla on korkeampi paine kuin yläpuolella joten aluksen pintaan kohdistuu alipaine joka nostaa sitä.
mehän tästä taisteltiin jo siinä erittäin havainnollisessa imupainevaunu väittelyssä ja tais siinä tulla se raketinki lento selitettyä.
avaruuden tyhjiössä ei ole mitään mistä se raketin suuttimesta tohajava kaasu sais työntövoimaa, ilmeisesti tuommonen ilmatyynyaluskin nousis ylöspäin avaruudessa jos vaan jostain isosta säiliöstä ilmaa tohottas pohjan alle :-\ :-\ :-\ :-\
-
Myytinmurtajissa oli koe, jossa oli kilon painoinen umpinainen laatikko ja sen sisällä kilon painoinen helikopteri. Kun helikopteri oli laatikon pohjalla, nämä painoi yhteensä 2-kiloa. Paljonkos se laatikko painoi kun helikopteri nousi siellä laatikossa ilmaan? Dillet ;D
-
Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.
Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.
Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.
Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret. Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.
hieno ja oikea selitys tästä ilmatyynyaluksesta. Tähän vaakakysymykseen myös vastaus on helppo, vaaka näyttää aina painon eli massan ja maan vetovoiman tulon. Edellyttää tietysti, että siihen vaakaan kohdistuu se kaikki voima, mikä kannattelee alusta.
-
Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.
Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.
Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.
Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret. Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.
hieno ja oikea selitys tästä ilmatyynyaluksesta. Tähän vaakakysymykseen myös vastaus on helppo, vaaka näyttää aina painon eli massan ja maan vetovoiman tulon. Edellyttää tietysti, että siihen vaakaan kohdistuu se kaikki voima, mikä kannattelee alusta.
kananmunat ei rikkoudu joten maakaan ei voi tiivistyä :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Tuhoaako ilmatyynyalus ympäristöä kulkiessaan?
Ei. Ilmatyynyaluksen ainutlaatuinen toimintaperiaate tekee siitä maailman luontoystävällisimmän moottoroidun kulkuvälineen. Sen jälänjälki luonnossa liikuttaessa on mitätön, ruohonkorsi taipuu aluksen alle sen kulkiessa ylitse ja nousee vaurioitumattomana takaisin pystyyn aluksen mentyä ohitse. Ilmatyynyaluksella voi lentää vaikka raakoja kananmunia täynnä olevan kennon ylitse niin ettei yksikään kananmuna vaurioidu.
http://ilmatyynyalus.blogspot.fi/2015/01/ilmatyynyalus-fck-eikun-faq.html
-
hieno ja oikea selitys tästä ilmatyynyaluksesta. Tähän vaakakysymykseen myös vastaus on helppo, vaaka näyttää aina painon eli massan ja maan vetovoiman tulon. Edellyttää tietysti, että siihen vaakaan kohdistuu se kaikki voima, mikä kannattelee alusta.
kananmunat ei rikkoudu joten maakaan ei voi tiivistyä :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Tuhoaako ilmatyynyalus ympäristöä kulkiessaan?
Ei. Ilmatyynyaluksen ainutlaatuinen toimintaperiaate tekee siitä maailman luontoystävällisimmän moottoroidun kulkuvälineen. Sen jälänjälki luonnossa liikuttaessa on mitätön, ruohonkorsi taipuu aluksen alle sen kulkiessa ylitse ja nousee vaurioitumattomana takaisin pystyyn aluksen mentyä ohitse. Ilmatyynyaluksella voi lentää vaikka raakoja kananmunia täynnä olevan kennon ylitse niin ettei yksikään kananmuna vaurioidu.
http://ilmatyynyalus.blogspot.fi/2015/01/ilmatyynyalus-fck-eikun-faq.html
luin linkin, siellä myös sanotaan Kuljettajaksi kelpaa 15 vuotta täyttänyt täysipäinen henkilö
kanatiloille hyödyllinen kapine, jos munakennot ei mene rikki :)
-
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.
Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.
Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu.
Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.
Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.
Mietin, että meniskö vesi nopeammin putkiin, jos ottaisi pykälää isomman koon imuihin. Salaojittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että pienin koko riittää ja sillä mentiin. Tämä oli meillä eka projekti, jossa vedettiin vanhojen imujen väliin uudet putket ja kokemuksia ei vielä ole. Tossa on kuitenkin kollega, jolla lisäojituksia tehtiin 90-luvulla ja on sitä mieltä, että silti pelaa ojitus huonosti. Ojan paikka vetää ja välissä on taas märkää. Tämä on kuitenkin kylän innokkain lautasmuokkaaja, joten pistän aika paljon ongelmista sen piikkiin.
Isompi putki toki lisää pinta-alaa, josta vesi pääsee putkeen, joten nopeuttaahan se veden poistumista, jos vesi vaan pääsee salaojakerrokseen.
Jos kuitenkaan ei ole varaa sorastaa ojaa kokonaan, edes hunommalla hiekalla, niin edes sorasilmät voisi tehdä väärinpäin, eli leveä puoli ylöspäin. Sehän käy varsin helposti, kun ajaa ruokamultaa ojaan kekoihin ennen sorasilmien tekoa.
Salaojien välit painuvat helposti notkolle, koska maa tiivistyy siellä helpommin, eikä vesi vielä tiettävästi kulje ylämäkeen 2 cm notko riittää aiheuttamaan vuosien kuluessa ketjureaktion, jonka korjaaminen on kallista.
Yksi erittäin tehokas keino tiivistymien poistamiseen on kalkitus, ja jos ph on jo kohdallaan, niin kipsin levitys. Ca 2+ ioni kun vahvistaa ja korjaa mururakennetta dramaattisesti.
Rakenneojituksessakin , jossa soraa ei käytetä vaaditaan vahva kalkitus, muutoin ojitus ei toimi.
Mun mielestäni pellon tasaus normaalia tasausäestä väkevämmällä yhdistelmällä olisi kokeilemisen arvoinen juttu. Mullakin kaikki pellot on enemmän tai vähemmän epätasaisia, jotain olisi kuitenkin tehtävissä, kun lataisi edes hiukan harjanteita sivuun.
Kipsistä löysin tällaisen artikkelin...
http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/kestava-kehitys/itameri/p-trap-kipsiratkaisu/
Levitysmäärä 4 tonnia hehtaarille, kustannus 20e tonni, ongelma on kuitenkin rahti. Pitäisi tuottaa Siilinjärveltä tänne etelään. Rahti varmaan 25-30e tonni. Siihen levityskustannus päälle. Mikähän tällaisen toimenpiteen vaikutusaika on? Entä muut hankaluudet? Jos tämä olisi huippujuttu, niin kaikki naapurit olisi täällä jo tehneet tätä. Olisiko tämä oikeasti järkevä kokeilu?
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
-
taitaa olla ensimmäänen vemssin kirijootus jonka mäki ymmärsin ja oon samalla linjalla..
huhhuh.. tuntuu pahalta jo varooksi...
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
Holmeksella on sen verran suuri massa, että sen liike-energia ja potentiaalienergia nostonopeuksilla on suuri.
Eli jos pelto yhtäkkiä nousee "pystyyn" niin nopeudella ö liikkuva holmeri menee törmätessään pellon sisään. Samalla ö nopeudella liikkuva ferkussonni huhkin kanssa pysähtyy siihen seinään.
Peltohan ei nouse samantien pystyyn oikeasti, mutta se joutuu kuitenkin ottamaan vastaan voimien pienetkin suunnan muutokset.
Eli pellon ominaisuuksista riippuen, saadaan aikaiseksi jonkinlainen harmoninen värähtelijä.
Eli se aaltoteoria on aika raju maaperälle.
-
Just niinku Vemmssi kirjoitti.
Rehusiilolla telakaivuri tiivistää rehun todella piukkaan, vaikkei pienellä pintapaineella pitäiskään.
Syystöiden aikaan pohjamaa harvoin yhtä märkää kuin kevättöiden aikaan.
-
Holmeksella on sen verran suuri massa, että sen liike-energia ja potentiaalienergia nostonopeuksilla on suuri.
Eli jos pelto yhtäkkiä nousee "pystyyn" niin nopeudella ö liikkuva holmeri menee törmätessään pellon sisään. Samalla ö nopeudella liikkuva ferkussonni huhkin kanssa pysähtyy siihen seinään.
Peltohan ei nouse samantien pystyyn oikeasti, mutta se joutuu kuitenkin ottamaan vastaan voimien pienetkin suunnan muutokset.
Eli pellon ominaisuuksista riippuen, saadaan aikaiseksi jonkinlainen harmoninen värähtelijä.
Eli se aaltoteoria on aika raju maaperälle.
Holmerin nostonäytöksessä ihmettelivät, mikä loiskahdus kuului ojasta kun Holmeri meni ohi. Kokoojasta roiskahti vesiryöppy valtaojaan.
-
Näin keittiöfyysikkona kysymys on kitkasta. Kosteassa maassa maa-aineksen kitka on pienempi jolloin paineen vaikutus kulkeutuu syvemmälle. 30 tonnin telakone tiivistää maan syvemmälle, vaikka ei silminnähden juuri painukkaan, kuin 3 tonnia painava 165 ferkku joka on mahastaan kiinni samalla pellolla.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.
Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.
Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.
Miten näet nuo rehukärryt? Paljon on niissäkin painoa.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.
Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.
Miten näet nuo rehukärryt? Paljon on niissäkin painoa.
Aika pahalta tuntuu katsella kun puidaan litsuista peltoa 15-20-tonnisella puimurilla ja vierellä ajetaan vauhdissa tyhjentäen jollain 400-hehtoisella vankkurilla.
-
Kyl ne noukinvaunut on varmasti melko hirveitä rasitteita pellolle. Vauhtia pidetään +10km/h ja painoa on päällä niin perkeleesti.
Kuivumista ei ehdi rehuntekoaikana odottelemaan.
-
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.
Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.
Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Pointti oli se, että ei tähän koskaan saa oikeaa vastausta täällä.
Esim. meillä on koneissa pääsääntöisesti paino noussut ja akselimäärä pysynyt samana tai laskenut renkaiden suuretessa ja pelto voi mielestäni paremmin.
Pelto kun ei ole rakennettu tietyn rungon päälle, toisin kuin talo. Jos siihen suohon ei tule suurta vahinkoa kaivurista, niin eikai siihen peltoonkaan välttämättä tule? Siis että paino jakautuu niin suurelle alueelle että se "häviää".
Tää ei ihan pidä paikkaansa kokonaisuudessa. Tuolla "edellisessä elämässä" olin monta vuotta tallaamassa peltoja juko 100 kanssa ja ne pellot oli oikeasti aika karmean näköisiä. Töitä tehtiin kelistä riippumatta ja lopulta kynnettiin koko paska. Yllätys oli osaltaan kohtalainen kun seuraavana keväönä ne pellot kuivui ja taas päästiin kylvämään juurikasta ja se kasvoikin. Sitten jotkut naapurit innostui yhteiskoneista ja holmeri kävi nostamassa jurtit. Vaikka painumista ei oikein näkynytkään niin seuraavana vuonna pelto ei kuivunutkaan.
Tässä tää ilmiö eli sillä jukolla ajettiin se katto joka vuosi ihan tuhannenpäreiksi mutta runko kesti. Holmerilla katto kesti mutta runko hajosi.
Entisessä elämässä rehun korjuu 165&Varsta1250&Kipa5, pelto tallattu vieri vierestä, nykyään karhotus n.8m työleveydeltä, max. akselipaino 7tn, ainakin polkematon nurmi tykkää.
Tää asia on kyllä mielenkiintoinen. Itse katson työni puolesta peltoja aika paljon ja toki katselen mitä naapuritkin touhuilee. Itse väitän että vähiten kärsineet on yhä edelleen ne pellot missä kaluston kokonaismassa on pysynyt kohtullisena. Nää yli 30 tonnin yhdistelmämassat kuormattuna vaan rupee näkymään pelloilla vaikka akseleita on useita ja renkaat kohtuulliset. Ehkä eniten lietevaunut ja isot noukinvaunut tekee tällä hetkellä tuhoa nurmipuolella. Samoin isot korjuukoneet on aika surmia tuolla muilla tuotantopuolella. Keväästä moni selviää suhtkoht hyvin kun tehokkaatkin koneet on suht kevyitä ja hyvin rengastettu.
Miten näet nuo rehukärryt? Paljon on niissäkin painoa.
En ole päässy kattomaan näitä puskukärryjen jälkiä silläsilmällä kun kiertelevät sen vertaa kaukana täältä. Kuitenkin nää paikalliset vaunut mitkä täytetyään joillain tarkkuussilppureilla on vähän pienemmät ja kevytrakenteisemmat kuin kerrostalon kokoiset noukkarit sullojineen ja noukkimineen.
-
Just niinku Vemmssi kirjoitti.
Rehusiilolla telakaivuri tiivistää rehun todella piukkaan, vaikkei pienellä pintapaineella pitäiskään.
Syystöiden aikaan pohjamaa harvoin yhtä märkää kuin kevättöiden aikaan.
Täällähän on takavuosina oltu sitä mieltä, että telakone ei tiivistä tarpeeksi, pitää olla pyöräkuormaaja. Mun mielestäni telakone olisi ollut meilläkin aivan ehdoton peli siihen aikaan, kun aumoja tehtiin pitkin pellonreunoja. Kuormien tasaaminen olisi käynyt ylivoimaisen nopeasti.
-
Näin keittiöfyysikkona kysymys on kitkasta. Kosteassa maassa maa-aineksen kitka on pienempi jolloin paineen vaikutus kulkeutuu syvemmälle. 30 tonnin telakone tiivistää maan syvemmälle, vaikka ei silminnähden juuri painukkaan, kuin 3 tonnia painava 165 ferkku joka on mahastaan kiinni samalla pellolla.
Jos mietitään molekyylien välisiä sidoksia. Mitä kuivempi maa, sitä vähemmän pitäisi maassa olla heikkoja sähköisiä sidoksia. Kuten vetysidoksia. Koska vesi on yksi vetysidoksia yllin kyllin sisältävä roju, veden vaikutus märässä maassa kohdistuu eniten hienojakoiseen maalajiin. Esim. saveen.
Lähtökohtana kuitenkin on, että sähköiset voimat pitävät raktorin maanpinnalla. Karkeassa maassa, kuten kalliolla kiviainesten molekyylit ovat niin vahvoja, ettei heikkoja vetysidoksia pääse syntymään.
-
Koneen työleveys pitäisi kasvaa suhteessa painoon. Eli kun paino nousee 50%, Työleveys pitäisi mielellään vähintään tuplata.
Varsta aikaan niitettiin suoraan kasvustosta ja yhdistelmä tuskin painoi kokonaisuudessaan nykyisen täyden lietevaunun verran.
-
ja ainakaan ite en pystynny näkemään seuraavan viikon jälkeen missä oli ajettu koneella kun terät oli terävät... en sitten ihan tiedä miksi tiet nousee joka vuosi ja pellon pinta laskee koko ajan... monella tilalla huomannu että ennen pelto samalla tasolla tien kanssa ja nyt on pelto paljon alempana.. tielle noustaa kuorman kanssa...
-
ja ainakaan ite en pystynny näkemään seuraavan viikon jälkeen missä oli ajettu koneella kun terät oli terävät... en sitten ihan tiedä miksi tiet nousee joka vuosi ja pellon pinta laskee koko ajan... monella tilalla huomannu että ennen pelto samalla tasolla tien kanssa ja nyt on pelto paljon alempana.. tielle noustaa kuorman kanssa...
Vetysidosten ja vielä heikompien sidosten muodostumisen mahdottomuus luo maaperään yhä voimakkaampia sähköisiä sidoksia. Näin heikompien sidosten muodostumien on miltei mahdotonta.
Esim. muokkaamattomassa suorakylvössä kyntöjankko on ollut olemassa monienkin vuosien jälkeen.
Vuosienkaan syväjuuristen kasvien viljely ei ole välttämättä tuottanut toivottua tulosta. Ainoastaan jankkuroinnin yhdistäminen näihin kasvien viljelyyn on antanut parhaita tuloksia.
Jos kerran suurella energialla maata tiivistetään, niin ehkä tarvitaan myös suurta energiaa, millä asioita korjataan.
-
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
Kappale pysyy veden pinnalla (kelluu) jos sen syrjäyttämä vesimäärä painaa saman kuin kappaleen paino on. Ilmatyynyaluskin pysyy moottori sammutettuna pinnalla jos pohjan muoto ja rakenne ovat riittävän tiiviitä ja venemäisiä - ts se painuessaan ota vettä sisäänsä ja veteen syntyvä 'kuopallinen' vettä painaa saman kuin aluskin. Rautakanki ei pysy pinnalla koska sen syrjäyttämä tilavuus on pieni mutta 10 000 kontin konttialus pysyy. Laivarauta on vettä kevyempää.... :-))
Se aluksen alle moottorilla tehty ylipaineinen ilma tekee veteen myös aluksen painoa vastaavan painauman. On sama tekeekö sen ilma vai aluksen kiinteä runko, kunhan rungossa ei ole vuotavia reikiä sisäpuolelle. Ja voihan alukseenkin tehdä pohjaan reiän ja liittää siihen siihen putken ylemmäs, paatti ei uppoa mutta meillä on kaivo josta voi vaikka pumpata vettä. Suurissa aluksissa onkin ns. merivesikaivoja joista saadaan tarvittaessa (meri)vettä erilaisiin tarpeisiin.
-
ja ainakaan ite en pystynny näkemään seuraavan viikon jälkeen missä oli ajettu koneella kun terät oli terävät... en sitten ihan tiedä miksi tiet nousee joka vuosi ja pellon pinta laskee koko ajan... monella tilalla huomannu että ennen pelto samalla tasolla tien kanssa ja nyt on pelto paljon alempana.. tielle noustaa kuorman kanssa...
Vetysidosten ja vielä heikompien sidosten muodostumisen mahdottomuus luo maaperään yhä voimakkaampia sähköisiä sidoksia. Näin heikompien sidosten muodostumien on miltei mahdotonta.
Esim. muokkaamattomassa suorakylvössä kyntöjankko on ollut olemassa monienkin vuosien jälkeen.
Vuosienkaan syväjuuristen kasvien viljely ei ole välttämättä tuottanut toivottua tulosta. Ainoastaan jankkuroinnin yhdistäminen näihin kasvien viljelyyn on antanut parhaita tuloksia.
Jos kerran suurella energialla maata tiivistetään, niin ehkä tarvitaan myös suurta energiaa, millä asioita korjataan.
Pellon pinta laskee juuri sen takia, että maa tiivistyy märkää sotkiessa. Kun maa laskee vesi virtaa pintaa pitkin notkoon. Pellolla kuljettaessa maa tiivistyy notkokohdasta lisää ja notkon koko vain laajenee, koska tiivistynyt maa ei läpäise vettä. Tiivistymän rikkominen jankkurilla auttaa, jos vesi sitten pääsee virtaamaan salaojaan. Pohjamaa on kuitenkin harvoin niin kuivaa varsinkin ongelmapaikoissa, että jankkurin rikkoma ura jäisi pitkäaikaiseksi
Ca 2+ ioni mahdollistaa niiden heikompien sidosten syntymisen, jolloin tiivistymä muuttuu muruisemmaksi.
Kalkitus tai kipsin levittäminen ovat savella tehokkain keino parantaa maan rakennetta sekä pinnalla, että syvemmällä. Kalkituksen jälkeinen kyntäminen mieluiten jankkuripiikeillä parantaa maan läpäisyä. Pinnalta tapahtuva jankkurointi ei sekoita kalkkia syvälle. Jos kalkki saataisiin suoraan jankkurin uraan se pääsisi vaikuttamaan myös syvemmällä.
Silloin ,kun savi kuivuessaan tekee pyöränjäljen suuntaisen halkeaman peltoon, voi olla varma, että ajopeli on jättänyt tiivistymän jälkeensä.
-
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
Kappale pysyy veden pinnalla (kelluu) jos sen syrjäyttämä vesimäärä painaa saman kuin kappaleen paino on. Ilmatyynyaluskin pysyy moottori sammutettuna pinnalla jos pohjan muoto ja rakenne ovat riittävän tiiviitä ja venemäisiä - ts se painuessaan ota vettä sisäänsä ja veteen syntyvä 'kuopallinen' vettä painaa saman kuin aluskin. Rautakanki ei pysy pinnalla koska sen syrjäyttämä tilavuus on pieni mutta 10 000 kontin konttialus pysyy. Laivarauta on vettä kevyempää.... :-))
Se aluksen alle moottorilla tehty ylipaineinen ilma tekee veteen myös aluksen painoa vastaavan painauman. On sama tekeekö sen ilma vai aluksen kiinteä runko, kunhan rungossa ei ole vuotavia reikiä sisäpuolelle. Ja voihan alukseenkin tehdä pohjaan reiän ja liittää siihen siihen putken ylemmäs, paatti ei uppoa mutta meillä on kaivo josta voi vaikka pumpata vettä. Suurissa aluksissa onkin ns. merivesikaivoja joista saadaan tarvittaessa (meri)vettä erilaisiin tarpeisiin.
Laivat ovat laivoja.
Mutta jos ilmatyynyalus siirtyy sitten rannalle, niin pitäisi sen sitten ojaa aurata kulkiessaan, jos painoa vastaava painauma veteenkin tulee.
Kyllä siinä varmaan osa painovoimasta tapetaan sillä paine-erolla.
-
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
Kappale pysyy veden pinnalla (kelluu) jos sen syrjäyttämä vesimäärä painaa saman kuin kappaleen paino on. Ilmatyynyaluskin pysyy moottori sammutettuna pinnalla jos pohjan muoto ja rakenne ovat riittävän tiiviitä ja venemäisiä - ts se painuessaan ota vettä sisäänsä ja veteen syntyvä 'kuopallinen' vettä painaa saman kuin aluskin. Rautakanki ei pysy pinnalla koska sen syrjäyttämä tilavuus on pieni mutta 10 000 kontin konttialus pysyy. Laivarauta on vettä kevyempää.... :-))
Se aluksen alle moottorilla tehty ylipaineinen ilma tekee veteen myös aluksen painoa vastaavan painauman. On sama tekeekö sen ilma vai aluksen kiinteä runko, kunhan rungossa ei ole vuotavia reikiä sisäpuolelle. Ja voihan alukseenkin tehdä pohjaan reiän ja liittää siihen siihen putken ylemmäs, paatti ei uppoa mutta meillä on kaivo josta voi vaikka pumpata vettä. Suurissa aluksissa onkin ns. merivesikaivoja joista saadaan tarvittaessa (meri)vettä erilaisiin tarpeisiin.
Laivat ovat laivoja.
Mutta jos ilmatyynyalus siirtyy sitten rannalle, niin pitäisi sen sitten ojaa aurata kulkiessaan, jos painoa vastaava painauma veteenkin tulee.
Kyllä siinä varmaan osa painovoimasta tapetaan sillä paine-erolla.
Sinulle taitaa jopa negatiivinen ilmanpaine olla ihan arkipäivää :p
-
Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.
Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.
Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.
Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.
Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.
Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
Kappale pysyy veden pinnalla (kelluu) jos sen syrjäyttämä vesimäärä painaa saman kuin kappaleen paino on. Ilmatyynyaluskin pysyy moottori sammutettuna pinnalla jos pohjan muoto ja rakenne ovat riittävän tiiviitä ja venemäisiä - ts se painuessaan ota vettä sisäänsä ja veteen syntyvä 'kuopallinen' vettä painaa saman kuin aluskin. Rautakanki ei pysy pinnalla koska sen syrjäyttämä tilavuus on pieni mutta 10 000 kontin konttialus pysyy. Laivarauta on vettä kevyempää.... :-))
Se aluksen alle moottorilla tehty ylipaineinen ilma tekee veteen myös aluksen painoa vastaavan painauman. On sama tekeekö sen ilma vai aluksen kiinteä runko, kunhan rungossa ei ole vuotavia reikiä sisäpuolelle. Ja voihan alukseenkin tehdä pohjaan reiän ja liittää siihen siihen putken ylemmäs, paatti ei uppoa mutta meillä on kaivo josta voi vaikka pumpata vettä. Suurissa aluksissa onkin ns. merivesikaivoja joista saadaan tarvittaessa (meri)vettä erilaisiin tarpeisiin.
Laivat ovat laivoja.
Mutta jos ilmatyynyalus siirtyy sitten rannalle, niin pitäisi sen sitten ojaa aurata kulkiessaan, jos painoa vastaava painauma veteenkin tulee.
Kyllä siinä varmaan osa painovoimasta tapetaan sillä paine-erolla.
Sinulle taitaa jopa negatiivinen ilmanpaine olla ihan arkipäivää :p
Suljetussa systeemissä joo. Taksin ajon ohella kun joutuu myymään myös pölynimureita.
-
Koneen työleveys pitäisi kasvaa suhteessa painoon. Eli kun paino nousee 50%, Työleveys pitäisi mielellään vähintään tuplata.
Varsta aikaan niitettiin suoraan kasvustosta ja yhdistelmä tuskin painoi kokonaisuudessaan nykyisen täyden lietevaunun verran.
no ei se kyllä toimi näinkään jos ei kantopinta kasva työleveyden mukaan.
Eli tuon teorian mukaan pitäisi pystyä koneella pellon yli joka on 100 kertaa painavampi kuin vaikka normiraktori millä ajetaan sata kierrosta pellolla. Lopputulema vaan on että tuon jäljiltä on yksi ura mikä on niin tinttaantunut että mikään ei kasva eikä siitäkohtaa mene enää salaojatkaan läpi.
Tämä on viellä sikäli outo tilanne että kolmekertaa leveämpi pyörä ei voi kantaa kolminkertaisen painon. vaan maantiivistymä on kokonaisuudessa pienempi kun se pienempi kone menee kolme kertaa vierivieren siitä peltoa pitkin.
Joku on tuolla aijemmin yrittänyt selvittää tätä fysiikan ja/tai kemian avulla. Niistä en ymmärrä mitään mutta käytännön totuus on aukoton.
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
Perustuu samaan kuin suihkumoottori tai ropelikoneen potkurin veto/työntö. Tai kopterin roottorin nostovoima.
Monesti Näissä tiivistymis hommissa ei oteta sitä huomioon että varsta aikaan tehtiin monta hommaa samalla ajo kerralla. Nykyään nimitetään, lähetetään ja kerätään eri työ kerroilla. Ennen ajettiin sillä 6 motin vaunulla paskat lähipelloille ja apulantaa kauaksi. Nykyään paskaa ajetaan kaikille lohkoille sillä 20 motin kalustolla.
Varmaan ois tullut tiivistymis jos ois tehty työt pienemmällä kalustolla samalla tavalla.
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
-
Laita siihen 6 motin vaunuun 18.4/34 pyörät parien kanssa niin ei varmasti tuu uria.
Ja osta ajosilppuri suoraniittopäällä.
-
Laita siihen 6 motin vaunuun 18.4/34 pyörät parien kanssa niin ei varmasti tuu uria.
Ja osta ajosilppuri suoraniittopäällä.
Unohti vielä se että parhaillaan aurattiin pellolle tiet että sai lietteen ajettua hangelle. Nykyään ajetaan nekin paskat kesällä. Sekin vaikuttaa tiivistymiseen jos pelto on puolen metrin roudassa.
En laita kun saman ajas nuo 700 nakit.
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
Niinhän vähän tehdään. Mielummin pilataan peltoa oikein kunnolla.
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
Niinhän vähän tehdään. Mielummin pilataan peltoa oikein kunnolla.
Älä älä älä älä.....
-
Jeesus kannattelee kaikkia ilmassa pysyviä aluksia.
Ufot ovatkin asia erikseen. Ne leijuvat Jumalan kämmenellä.
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
Niinhän vähän tehdään. Mielummin pilataan peltoa oikein kunnolla.
Älä älä älä älä.....
No Jotkut maksaa pellosta yli 10k€/hehtaari. Paremman hyötysuhteen rahoille sais kun Pellon laidassa tieravin putkittaa kokonaan.
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
Niinhän vähän tehdään. Mielummin pilataan peltoa oikein kunnolla.
Älä älä älä älä.....
No Jotkut maksaa pellosta yli 10k€/hehtaari. Paremman hyötysuhteen rahoille sais kun Pellon laidassa tieravin putkittaa kokonaan.
Tiedoksi vaan, että täällä Päijät-Hämeessä ei saa ostettua peltoa vaikka tarjoisikin 10k euroa. Koska joku siitä aina tarjoaa vähintään sen yli 15k euroa.
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
Niinhän vähän tehdään. Mielummin pilataan peltoa oikein kunnolla.
Älä älä älä älä.....
No Jotkut maksaa pellosta yli 10k€/hehtaari. Paremman hyötysuhteen rahoille sais kun Pellon laidassa tieravin putkittaa kokonaan.
Tiedoksi vaan, että täällä Päijät-Hämeessä ei saa ostettua peltoa vaikka tarjoisikin 10k euroa. Koska joku siitä aina tarjoaa vähintään sen yli 15k euroa.
Vielä parempi hyötysuhde putkittaa Pellon laidassa tie ravi. Laskeskelin kerran että lähes 3 metriä tulis uutta peltoa helposti. Digitoinissakaan ei pitäs pahemmin ongelmia tulla kun ei kerro kellekään että ravi putkitettu.
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
Tuolla se on mainittu miksi esim. Jää kestää. Sen aluksen pintapaine on aikaspieni. Liukuu ilman kosketusta jne. Samalla se jää tukee allaolevaan veteen. Sitä taas ei tapahdu kun lyö vasaralla jne. Veneessa syväys paljon suurempi ja muoto kyntää vettä.
Vaaka näyttää 1000kg plus miinus aluksen ylös alas liikkeestä johtuva muutos.
Ja negatiivista painetta on vaikea saada aikaiseksi.
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
Tuolla se on mainittu miksi esim. Jää kestää. Sen aluksen pintapaine on aikaspieni. Liukuu ilman kosketusta jne. Samalla se jää tukee allaolevaan veteen. Sitä taas ei tapahdu kun lyö vasaralla jne. Veneessa syväys paljon suurempi ja muoto kyntää vettä.
Vaaka näyttää 1000kg plus miinus aluksen ylös alas liikkeestä johtuva muutos.
Ja negatiivista painetta on vaikea saada aikaiseksi.
Suhteellisuusteoria. Kaikki on suhteellista.
Negatiivinen paine onkin tietyssä tarkasteluikkunassa.
Suuresta paine-erostahan ei tyynysotalaivassa ole kysymys.
-
Mulla on joitain lohkoja joilla on pituutta se 1000 metriä. 6 motin kannulla kun ajoi sille 6 hehtaarin pellolle lietteen, niin alkoi olla jo yhdessä kohtaa 30 sentin urat.
Mutta silloinhan oli peltoliikenteessä joku ongelma jos koko pellon lietteet piti sitä samaa "junanraidetta" pitkin viedä.
Et olisi huomannut pellolla mitään jälkeä jos peltoliikenne olisi järjestetty niin että se 6 motin kippo olisi aina mennyt eri jälkeä pitkin jos siinä olisi ollut kunnon pyörät alla.
Kuitenkin sitä kolme kertaa isompaa vaunua ei saa mistään pellolle niin että ei kasvu kärsisi.
Joskus muistan jonkun nauraneen päistetielle :)
Niille päisteteille nauretaan vieläkin....
Niinhän vähän tehdään. Mielummin pilataan peltoa oikein kunnolla.
Niin tai näin, pelto on takuuvarmasti pilalla kun siihen tehdään tie. Minkälaisen ruohosadon murskeelta saa?
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
Tuolla se on mainittu miksi esim. Jää kestää. Sen aluksen pintapaine on aikaspieni. Liukuu ilman kosketusta jne. Samalla se jää tukee allaolevaan veteen. Sitä taas ei tapahdu kun lyö vasaralla jne. Veneessa syväys paljon suurempi ja muoto kyntää vettä.
Vaaka näyttää 1000kg plus miinus aluksen ylös alas liikkeestä johtuva muutos.
Ja negatiivista painetta on vaikea saada aikaiseksi.
Suhteellisuusteoria. Kaikki on suhteellista.
Negatiivinen paine onkin tietyssä tarkasteluikkunassa.
Suuresta paine-erostahan ei tyynysotalaivassa ole kysymys.
Niin, sitä sinulle on tässä jankattu.
Tarkasteluikkuna tai ei mutta aika vaikea on negatiivinen paine. Paitsi agronetissä on paljon negatiivista painetta. Mutta vaikka pulloon on vaikea se saada. Tämähän siis oli erillinen asia eikä suoranaisesti liity siihen alukseen.
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
Tuolla se on mainittu miksi esim. Jää kestää. Sen aluksen pintapaine on aikaspieni. Liukuu ilman kosketusta jne. Samalla se jää tukee allaolevaan veteen. Sitä taas ei tapahdu kun lyö vasaralla jne. Veneessa syväys paljon suurempi ja muoto kyntää vettä.
Vaaka näyttää 1000kg plus miinus aluksen ylös alas liikkeestä johtuva muutos.
Ja negatiivista painetta on vaikea saada aikaiseksi.
Suhteellisuusteoria. Kaikki on suhteellista.
Negatiivinen paine onkin tietyssä tarkasteluikkunassa.
Suuresta paine-erostahan ei tyynysotalaivassa ole kysymys.
Niin, sitä sinulle on tässä jankattu.
Tarkasteluikkuna tai ei mutta aika vaikea on negatiivinen paine. Paitsi agronetissä on paljon negatiivista painetta. Mutta vaikka pulloon on vaikea se saada. Tämähän siis oli erillinen asia eikä suoranaisesti liity siihen alukseen.
Hetkinen, mitä on jankattu.
Sinähän kuutamolla olet ollut koko ajan.
-
Olisiko nyt joku joka voisi aikuistenoikeasti avata tämän ilmatyynyalus myytin.
Kysymykset siis kuuluu.
jos ilmatyynyalus makaa vaa-an päällä ja ja vaaka näyttää 1000 kiloa niin mitä se vaaka näyttää silloin kun sen aluksen käynnistää ja se nousee ilmapatjansa päälle.
Entä mihin tosiaan perustuu että kun aluksen ajaa rannalta veden päälle niin se vesi ei lennä hirveällä voimalla niin kuin esimerkiksi jos ajaa veneellä.
entä miksi ihan ohut jää kestää ilmatyynyaluksen alla vaikka saman painoinen muu esine rikkoo sen jään.
Se vaaka näyttää noin 1000 kiloa molemmissa tapauksissa. Ekassa vaakaa painaa mekaanisesti aluksen runko, toisessa ylipaineinen ilma. Se on vähän kuin pystyasennossa oleva paineilmasylinteri jossa nousevana mäntänä on se aluksen pohja, ja sylinterin seininä se joustava ilmapussihelma. Tai millainen se helma nyt kulloinkin on. Se, että se helma (sylinteri) vuotaa ei haittaa niin kauan kuin kompuran (puhaltimen) tuotto riittää pitämään painetta yllä. Sylinterin toisena päätynä on maa, vesi, vaaka tai mikä huomattavasti ilmaa tiheämpi juttu sinne nyt laitetaankin. Siitä se 'ponnistaa' ylipaineisen ilman avulla, ja siihen kohdistaa nostovoiman vastavoiman. Joka on siis yhtä suuri kuin aluksen paino jos se kerran leijuu. Kiinteät alustat ovat kiinteitä, vesi väistää paineen aiheuttaman voiman suuruuden suhteessa. Voi vaikka kuvitella että painaa veteen ison putken joka on alapäästä avoin ja yläpäästä tiivis. Jos nostat putkeen jääneen ilman painetta, veden pinta painuu putkessa painetta vastaasti alemmas. Ilmatyynyaluksen kohdalla ne 'putken' seinämät (helmat) ovat vähän epämääräiset ja siellä reunalla paine loppuu ja vesi roiskuu, mutta idea on kuitenkin samankaltainen.
Jää kestää luultavasti siksi että
a) se pinta.ala johon ilmanpaine kohdistuu on melko suuri
b) ilman tuottama voima on erittäin tasaisesti koko alalle jakautunut ja pehmeä, vaikka jää olisi vähän röpelöinenkin tai siinä olisi kohoutumia. Ei pistekuormia, iskuja tai tärähdyksiä.
-
iranin armeija käytti noita ilmatyynyaluksia kuulemma ohjusalustoina, meni hyvin suolla ja aavikoitten lentohiekassa, tiiä sitte mimmoonen pölypilvi seuras alusta, noh eipähän tartte savuverhoa :-\ :-\ :-\ :-\
-
Jospa traktorin ja työkoneiden valtavat renkaat täyttäisi heliumilla :D
-
eli saatais sama ilmiö taas kuin laittettais 35seen verkuun 12 litran v8 ! eli kevyt traktori hirmu voimalla varustettuna.. eiks just noita isoja mörköjä perustella sillä että paino tuo sen vetotehon..
-
iranin armeija käytti noita ilmatyynyaluksia kuulemma ohjusalustoina, meni hyvin suolla ja aavikoitten lentohiekassa, tiiä sitte mimmoonen pölypilvi seuras alusta, noh eipähän tartte savuverhoa :-\ :-\ :-\ :-\
Suomessa oli sama idea. Rakentivat yhden veneen ja totesivat että eipä tarvitakkaan.
Vesi on oikeasti melko kova elementti. Suurvallat testasivat kantosiipialuksia. Idea kyllä toimi, mutta oli melko monimutkaista tekniikkaa.
-
eiks ryssälässä ole jokapäiväisessä käytössä kantosiipiä? mustallamerellä?
-
eiks ryssälässä ole jokapäiväisessä käytössä kantosiipiä? mustallamerellä?
Näky suomessakin joku kolin ympäristössä risteilevän kantosiipialuksella. Melko vähän käytettyä tekniikkaa. USA:n laivastolla on ollut joku partio vene.
-
eli saatais sama ilmiö taas kuin laittettais 35seen verkuun 12 litran v8 ! eli kevyt traktori hirmu voimalla varustettuna.. eiks just noita isoja mörköjä perustella sillä että paino tuo sen vetotehon..
Mun mielestä koko peltotaistelukalusto on menny ihan pieleen. Nykyäänhän rakennetaan mitä isompia kärryjä ja työkoneita ja sitten kaikessa viisaudessa veturiksi ruksitaan sieltä isommasta päästä oleva 340 hp:n joni peura ja eteen viellä varmuuden vuoksi se tonnin limppi nostolaitteeseen. Toki hienosti kulkee ja valmista tulee.
Järkevämpää olisi kuitenkin että otettaisi noin 100 heppanen veturi ja siihen 600 pyörät ja perään tähän sopiva kärry/ työkone. Sitten jos tehtäisi työvaiheessa paljon lisätyötä kuten jyrsitään maata, pumpataan ja mullataan lietettä, paalataan rehua tai mitä lieneekin niin jo neloskoneena löytyisi 70 heppaa lisää tähän työstöön.
Edelliset siis pellolle ja tielle voi sitten valjastaa tätä 300 heppaset siirtoon tai sitten jopa kuorma-autoa.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Joo, sehän on se hulluin kun laitetaan telakoneeseen jyrsin. Menetetään tavallaan kaikki hyödyt telakoneesta ja ajellaan painavalla koneella.
Verrattuna hinattavaksi tehty jyrsin omalla moottorilla jota kiskoo eteenpäin joku ns. normaalikokoinen traktori.
Lietevaunut lienee pahin tiivistymien tekijä. ajetaan täydellä vaunulla ristiinrastiin. Ainakin kevätlevitys täytyisi näillä pumppuvehkeillä hoitaa.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Kuten sanoin ennen ajettiin pellolla silppurin kanssa 1,5 metrin välein rinki. Heinät oli samalla kertaa kärrissä. Nykyään ajetaan 10 metrin perhosella, sitten karhotetaan 10 metrin leveydeltä heinät kasaan. Sitten mennään korjuukaluston kanssa. Tämän jälkeen vedetään lietettä jollain 20 motin multain vaunulla.
Ennen ajettiin se liete talvella lähi kynnökselle. keväällä samalle kynnökselle loput. Apulantaa nurmelle.
Että onhan tuossa eroa.
Tilan rakennuskanta jo pitäisi suunitella semmoiseksi että voitaisiin vetoletku levityksella liete levittää pellolle. Ehkä se jonkun vinoilema ajosilppuri suoraniitopäällä vois olla korjuu kaluston kannalta ideaali ratkaisu pellolle.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Toi tehonkasvattaminen ei äkeen kans riitä.Jos ei veturis ole massaa,ei äes liiku.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Noi vaatii paljon painoa kuten +200 sanoikin.
Sit kun sinne perään laitetaan kultivaattori niin vasta sitä painoa ja tehoa tarvitaankin.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Toi tehonkasvattaminen ei äkeen kans riitä.Jos ei veturis ole massaa,ei äes liiku.
Mä sanoisin että se äes mikä ei 150- 170 heppasella neloskoneisella raktorilla tai jollain saman kokoisella 6 pyttysellä liiku niin sitä ei tarvita. Kyse on paljon rengastuksesta että voima saadaan käyttöön. Kuitenkin nää muokkausveturit ei ole oikeasti se ongelma vaan ne todella rajut muut vehkeet. Lisäksi se kompromissi tiellä ajamiseen ei yleensä ole hyväksi.
PS. 6-8 metrisellä äkeellä ja 4 metrisellä kylvinkoneella kylvää sitten oikeasti ihan törkeästi kunhan se olennainen on kunnossa eli joku on hytissä ja se saa ajaa kokoajan.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Noi vaatii paljon painoa kuten +200 sanoikin.
Sit kun sinne perään laitetaan kultivaattori niin vasta sitä painoa ja tehoa tarvitaankin.
kultivaattori on yleensä liikeellä syksyisin jolloin pelto on paremmassa kunnossa. Kuitenkin hulluttelu siinä veturin ja työlaitteen koossa voi olla todella turmiollista pellolle.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Toi tehonkasvattaminen ei äkeen kans riitä.Jos ei veturis ole massaa,ei äes liiku.
Mä sanoisin että se äes mikä ei 150- 170 heppasella neloskoneisella raktorilla tai jollain saman kokoisella 6 pyttysellä liiku niin sitä ei tarvita. Kyse on paljon rengastuksesta että voima saadaan käyttöön. Kuitenkin nää muokkausveturit ei ole oikeasti se ongelma vaan ne todella rajut muut vehkeet. Lisäksi se kompromissi tiellä ajamiseen ei yleensä ole hyväksi.
PS. 6-8 metrisellä äkeellä ja 4 metrisellä kylvinkoneella kylvää sitten oikeasti ihan törkeästi kunhan se olennainen on kunnossa eli joku on hytissä ja se saa ajaa kokoajan.
Toi 8,2m Magnumi pysäyttää tuon 330hv hollannin 10 metrin matkalla kun lyö etuladan eteen ,vaikka on rengastus kunnossa ja massaa riittävästi :-[ Mutta notkojen täyttö on kyllä nopeaa.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Toi tehonkasvattaminen ei äkeen kans riitä.Jos ei veturis ole massaa,ei äes liiku.
Mä sanoisin että se äes mikä ei 150- 170 heppasella neloskoneisella raktorilla tai jollain saman kokoisella 6 pyttysellä liiku niin sitä ei tarvita. Kyse on paljon rengastuksesta että voima saadaan käyttöön. Kuitenkin nää muokkausveturit ei ole oikeasti se ongelma vaan ne todella rajut muut vehkeet. Lisäksi se kompromissi tiellä ajamiseen ei yleensä ole hyväksi.
PS. 6-8 metrisellä äkeellä ja 4 metrisellä kylvinkoneella kylvää sitten oikeasti ihan törkeästi kunhan se olennainen on kunnossa eli joku on hytissä ja se saa ajaa kokoajan.
Siihen kylvö yhdistelmään kun laitetaan 4 metrinen etumuokkain, 4 metrinen kultivaattori ja 4 metrinen lautas muokkain niin ei liiku alle 250 kakkosella.
-
PS. 6-8 metrisellä äkeellä ja 4 metrisellä kylvinkoneella kylvää sitten oikeasti ihan törkeästi kunhan se olennainen on kunnossa eli joku on hytissä ja se saa ajaa kokoajan.
Käy sano toi niille jotka viljelee yli 400ha aloja.
6 metrinenkin äes kyykyttää nopeasti 160 heppasen turvemaalla.
-
Kyse on aika paljon siitä mitä sillä äkeellä tekee. Itte olen vetänyt 8 metristä 160 hepalla ja kaveri veti kuulemma 9 metristä 905 valmetilla. Eli kyllä ne menee kun ei hulluttele. Pehmeillä mailla vaatii viellä rajumman rengastuksen että ei raktori uppoa ja sitämyöden vie tehoa.
-
5 metrinen Potila pistää 120 konia polvilleen. Että en alle 200 heppasta tarjoiskaan jollekin 7 metriselle tai yli äkeelle. Voihan jollain kivennäis maalla liikuakkin 9 metrinen viritetyllä 905 kun ei 3 senttiä syvempään laita ja ajaa 5km/h
-
Ja jousiäkeessäkin pitää olla kunnon rengastus että pysyy nevamaalla pinnalla... Tasausäkeellä saa kyllä ihan kylvöalustan turvemaalla.
-
Rakentaa pellon ympäri petonista sellaisen vinssiradan, jossa tehokas vinssi vetelee vaijerilla mitä nyt ikinä kiinni laittaa.
Tai kaksi vinssiä, jotka kommunikoivat keskenään. Toinen vetää toiseen suuntaan ja päinvastoin.
-
Vähän hämmentyneenä luen noita tehontarpeita... Itse vedän toisinaan 540 Potilaa n. 100 hv Valmetilla. No yleensä edessä on 125 heppainen. Mutta eivät nuo kovin voimille ota. Oliko tuossa kyse kultivaattoreista? 5 m kultivaattori jo varmaankin sen 200 kaipaakin. Ainakin jos vähän syvemmälle mennään. Turvemaista en paremmin tiedä sitä on niin vähän. Aiempina vuosina teimme tuolla Potilalla ja 3 m Jukolla kylvöjä 250 ha. Siis ennen kuin vuokrataso nousi kestämättömäksi. Toki tuo vaatii 2 kuskia, ja toimivan siemen ja lannoitehuollon. Toki sänkimuokkaus tuntuu vähän ylimääräistä pyytävän, mutta kyllä sen pitäisi 5 metrisellä kulkea jo 125 teholla. Tuo oma pieni turvemaa ei ainakaan enempää pyydä kuin savetkaan. Pitäisikö vähän katsella, ovatko nuo maat oikein kunnossa, jos aina vain tarvitaan isompaa traktoria vetämään?
-
Rakentaa pellon ympäri petonista sellaisen vinssiradan, jossa tehokas vinssi vetelee vaijerilla mitä nyt ikinä kiinni laittaa.
Tai kaksi vinssiä, jotka kommunikoivat keskenään. Toinen vetää toiseen suuntaan ja päinvastoin.
Olin just ehdottamas vemssille vähän kevyempää mallia tuosta.
Päistetie molempiin päihin ja isot pillarit vinssien kanssa molemmin puolin.
-
Vähän hämmentyneenä luen noita tehontarpeita... Itse vedän toisinaan 540 Potilaa n. 100 hv Valmetilla. No yleensä edessä on 125 heppainen. Mutta eivät nuo kovin voimille ota. Oliko tuossa kyse kultivaattoreista? 5 m kultivaattori jo varmaankin sen 200 kaipaakin. Ainakin jos vähän syvemmälle mennään. Turvemaista en paremmin tiedä sitä on niin vähän. Aiempina vuosina teimme tuolla Potilalla ja 3 m Jukolla kylvöjä 250 ha. Siis ennen kuin vuokrataso nousi kestämättömäksi. Toki tuo vaatii 2 kuskia, ja toimivan siemen ja lannoitehuollon. Toki sänkimuokkaus tuntuu vähän ylimääräistä pyytävän, mutta kyllä sen pitäisi 5 metrisellä kulkea jo 125 teholla. Tuo oma pieni turvemaa ei ainakaan enempää pyydä kuin savetkaan. Pitäisikö vähän katsella, ovatko nuo maat oikein kunnossa, jos aina vain tarvitaan isompaa traktoria vetämään?
Lataa kun käyttää, niin kysyy tehoa. Kivennäis maalla riittää vähempikin. Tykkään vain ite ajaa 1500 rpm 8-10km/h. Oikein v.......ituttaa ajaa 2200 lasissa ja noppa Nappa 8km/h kulkee. Löpö mittari samalla laskee kuin lehmän häntä.
-
eiks ryssälässä ole jokapäiväisessä käytössä kantosiipiä? mustallamerellä?
Onhan noita täällä kotimaassakin. Vesijärvelläkin painaa joku välillä kovaa ja korkealla, olen omin silmin nähnyt kun kesä tai pari sitten painoi ohitse.
Tehi se ei ole mutta olikohan sen sisaralus? Nimi taisi olla Rosetta? Viroon pääsi myös vastaavilla aluksilla vielä joitakin vuoksia sitten, nyt nopeat paatit taitavat olla katamaraaneja?
Ei kantosiipitekniikka mitenkään harvinaista ole. Täällä sen kaupallisia mahdollisuuksia on syönyt sen suuri tehontarve ja huono polttoainetalous. Siinä käy niin kuin Tehille - ja Finnjetillekin. Vauhti pois ja pienemmin kuluin.
Venäläisillä oli Kaspianmerellä vehkeitä nimeltä Ekranoplan. Hurjia laitteita, se on oikeastaan lentokone joka ei pääse maan- tai veden pinnalta ylemmäs. Ns maaefekti (ground effect).
Painoa suurimmilla oli yli 540 t, käytännön huippunopeus 500 km/h, maksimit 650-700 km/h. Moottoritehoa riittävästi, 10 kpl turbojettejä joista jokainen työnsi 12,7 tonnia. Siipien kärkiväli vajaa 40 m, pituutta yli 90 m. Ei mahdu ihan kesämökkijärvelle.
https://www.youtube.com/watch?v=R3mvLR9qb20
Pienempiä tuollaisia kai kehitetään edelleenkin.
-
Vähän hämmentyneenä luen noita tehontarpeita... Itse vedän toisinaan 540 Potilaa n. 100 hv Valmetilla. No yleensä edessä on 125 heppainen. Mutta eivät nuo kovin voimille ota. Oliko tuossa kyse kultivaattoreista? 5 m kultivaattori jo varmaankin sen 200 kaipaakin. Ainakin jos vähän syvemmälle mennään. Turvemaista en paremmin tiedä sitä on niin vähän. Aiempina vuosina teimme tuolla Potilalla ja 3 m Jukolla kylvöjä 250 ha. Siis ennen kuin vuokrataso nousi kestämättömäksi. Toki tuo vaatii 2 kuskia, ja toimivan siemen ja lannoitehuollon. Toki sänkimuokkaus tuntuu vähän ylimääräistä pyytävän, mutta kyllä sen pitäisi 5 metrisellä kulkea jo 125 teholla. Tuo oma pieni turvemaa ei ainakaan enempää pyydä kuin savetkaan. Pitäisikö vähän katsella, ovatko nuo maat oikein kunnossa, jos aina vain tarvitaan isompaa traktoria vetämään?
5m Kultivaattori vaatii jo teloja siihen vetovehkeeseen ja tehoja yli 300hv, siis jos se on oikeesti järeä ja se laitetaan syvään.
-
Kultivaattorilla (jäykkäpiikkinen siipikultivaattori) 20 cm syvyyteen muokatessa on käsiteltävä maa määrä sama kuin käyttäisi 12 siipistä 16 tuumaista kyntöauraa. Eli voimaa tosiaan tarvitaan.
-
Vähän hämmentyneenä luen noita tehontarpeita... Itse vedän toisinaan 540 Potilaa n. 100 hv Valmetilla. No yleensä edessä on 125 heppainen. Mutta eivät nuo kovin voimille ota. Oliko tuossa kyse kultivaattoreista? 5 m kultivaattori jo varmaankin sen 200 kaipaakin. Ainakin jos vähän syvemmälle mennään. Turvemaista en paremmin tiedä sitä on niin vähän. Aiempina vuosina teimme tuolla Potilalla ja 3 m Jukolla kylvöjä 250 ha. Siis ennen kuin vuokrataso nousi kestämättömäksi. Toki tuo vaatii 2 kuskia, ja toimivan siemen ja lannoitehuollon. Toki sänkimuokkaus tuntuu vähän ylimääräistä pyytävän, mutta kyllä sen pitäisi 5 metrisellä kulkea jo 125 teholla. Tuo oma pieni turvemaa ei ainakaan enempää pyydä kuin savetkaan. Pitäisikö vähän katsella, ovatko nuo maat oikein kunnossa, jos aina vain tarvitaan isompaa traktoria vetämään?
5m Kultivaattori vaatii jo teloja siihen vetovehkeeseen ja tehoja yli 300hv, siis jos se on oikeesti järeä ja se laitetaan syvään.
Mutta evätkös kultivaattorit ja jankkurit ole erikseen? Miksi pitäisi mennä kovin syvälle? Varsinkaan sekoittamaan. Itse kultivoin max 20 cm, ja se menee vielä asiallisesti 125 hv 3 m työleveydellä. Ja silloinkin käytän vain kapeita teriä siksi, ettei maa sekoittuisi liikaa. En näe mitään syytä muokata siipiterilläkään yli 15 cm syvyyteen. Usein jätän matalammallekin. Vetoteho riittäisi kyllä, mutta en näe tarvetta.
-
Kahdella 100-heppasella köykäsellä traktorilla menee 8-siipeä ihan kevyesti, jopa 10-siipeä, riippuen maalajista.
-
Vähän hämmentyneenä luen noita tehontarpeita... Itse vedän toisinaan 540 Potilaa n. 100 hv Valmetilla. No yleensä edessä on 125 heppainen. Mutta eivät nuo kovin voimille ota. Oliko tuossa kyse kultivaattoreista? 5 m kultivaattori jo varmaankin sen 200 kaipaakin. Ainakin jos vähän syvemmälle mennään. Turvemaista en paremmin tiedä sitä on niin vähän. Aiempina vuosina teimme tuolla Potilalla ja 3 m Jukolla kylvöjä 250 ha. Siis ennen kuin vuokrataso nousi kestämättömäksi. Toki tuo vaatii 2 kuskia, ja toimivan siemen ja lannoitehuollon. Toki sänkimuokkaus tuntuu vähän ylimääräistä pyytävän, mutta kyllä sen pitäisi 5 metrisellä kulkea jo 125 teholla. Tuo oma pieni turvemaa ei ainakaan enempää pyydä kuin savetkaan. Pitäisikö vähän katsella, ovatko nuo maat oikein kunnossa, jos aina vain tarvitaan isompaa traktoria vetämään?
5m Kultivaattori vaatii jo teloja siihen vetovehkeeseen ja tehoja yli 300hv, siis jos se on oikeesti järeä ja se laitetaan syvään.
Mutta evätkös kultivaattorit ja jankkurit ole erikseen? Miksi pitäisi mennä kovin syvälle? Varsinkaan sekoittamaan. Itse kultivoin max 20 cm, ja se menee vielä asiallisesti 125 hv 3 m työleveydellä. Ja silloinkin käytän vain kapeita teriä siksi, ettei maa sekoittuisi liikaa. En näe mitään syytä muokata siipiterilläkään yli 15 cm syvyyteen. Usein jätän matalammallekin. Vetoteho riittäisi kyllä, mutta en näe tarvetta.
Mitkä maalajit sulla oli? Ja kultivaattorin piikkien ja rivien määrä vaikuttaa aika paljon.
Ei ainakaan savi tai turve.
Hietamoreenilla menee mikä vaan millä vain.
-
Ehkä järkevintä olisi käyttää vaan ajouratekniikkaa. Joku toista tuhatta heppaa panssarivaunusta ja niin leveä työkone perään kuin rautaa saadaan rautakaupasta. Sitten ne ajourat olisi niitä eniten tiivistyneitä
-
Ehkä järkevintä olisi käyttää vaan ajouratekniikkaa. Joku toista tuhatta heppaa panssarivaunusta ja niin leveä työkone perään kuin rautaa saadaan rautakaupasta. Sitten ne ajourat olisi niitä eniten tiivistyneitä
Mulla kun lähtee ajatus aina lapasesta niin niin muillakin lähtee. Käsittääkseni haetaan kuitenkin ratkaisuja ihan suomalaisille pelloille.
Jotenkin se kaluston sopeuttaminen työhön ja peltojen oloon on kait se avain tekijä.
-
5 metrinen Potila pistää 120 konia polvilleen. Että en alle 200 heppasta tarjoiskaan jollekin 7 metriselle tai yli äkeelle. Voihan jollain kivennäis maalla liikuakkin 9 metrinen viritetyllä 905 kun ei 3 senttiä syvempään laita ja ajaa 5km/h
Mulla on 7 m Mega XL Multiva tihennetyllä piikkivälillä ja 3 ladalla. Piikkejä on 115 ja painoa lähes 4 t. 120 Heppainen Case on piristetty senverran, että 143 heppaa löytyy dynossa tapista. Ihan sopivasti se tuota kiskoo. Kauhean pehmeitä maita ei ole, mutta jonkinverran rinnettä löytyy. Tasausäestykset teen samalla äkeellä matalaan, mutta silloin veturina on yleensä vakio N 111 Valtra. Valtrakin vie tuota äestä senverran, kuin kynnöksellä viittii ajaa, kunhan ei piikkkejä kauhean syvälle pistä.
-
5 metrinen Potila pistää 120 konia polvilleen. Että en alle 200 heppasta tarjoiskaan jollekin 7 metriselle tai yli äkeelle. Voihan jollain kivennäis maalla liikuakkin 9 metrinen viritetyllä 905 kun ei 3 senttiä syvempään laita ja ajaa 5km/h
Mulla on 7 m Mega XL Multiva tihennetyllä piikkivälillä ja 3 ladalla. Piikkejä on 115 ja painoa lähes 4 t. 120 Heppainen Case on piristetty senverran, että 143 heppaa löytyy dynossa tapista. Ihan sopivasti se tuota kiskoo. Kauhean pehmeitä maita ei ole, mutta jonkinverran rinnettä löytyy. Tasausäestykset teen samalla äkeellä matalaan, mutta silloin veturina on yleensä vakio N 111 Valtra. Valtrakin vie tuota äestä senverran, kuin kynnöksellä viittii ajaa, kunhan ei piikkkejä kauhean syvälle pistä.
7m multiva, ja nopeutta kympin luokkaa, niin pintaa kuin pystyy turvemaalla että saa omat jäljet peittoon+äkeen renkaan jäljet pois. Polttoaineen kulutusmittarin mukaan noin 150hv käytössä, pienimmillään noin 24l tunnissa eli 120 heppaa. Optimilla kulutusalueella nuo, 120 heppainen nelonen oli tosi lujilla ilman tuota viimeistä metriäkin. Kovemmilla mailla menee kuin sukkasillaan, ellei yritä syvään tai ole tarvetta raapia enemmänkin kuin pintaa.
Onhan kuivalla hiekkarannallakin raskaaampaa juosta kuin asfaltilla :)
-
Vähän hämmentyneenä luen noita tehontarpeita... Itse vedän toisinaan 540 Potilaa n. 100 hv Valmetilla. No yleensä edessä on 125 heppainen. Mutta eivät nuo kovin voimille ota. Oliko tuossa kyse kultivaattoreista? 5 m kultivaattori jo varmaankin sen 200 kaipaakin. Ainakin jos vähän syvemmälle mennään. Turvemaista en paremmin tiedä sitä on niin vähän. Aiempina vuosina teimme tuolla Potilalla ja 3 m Jukolla kylvöjä 250 ha. Siis ennen kuin vuokrataso nousi kestämättömäksi. Toki tuo vaatii 2 kuskia, ja toimivan siemen ja lannoitehuollon. Toki sänkimuokkaus tuntuu vähän ylimääräistä pyytävän, mutta kyllä sen pitäisi 5 metrisellä kulkea jo 125 teholla. Tuo oma pieni turvemaa ei ainakaan enempää pyydä kuin savetkaan. Pitäisikö vähän katsella, ovatko nuo maat oikein kunnossa, jos aina vain tarvitaan isompaa traktoria vetämään?
5m Kultivaattori vaatii jo teloja siihen vetovehkeeseen ja tehoja yli 300hv, siis jos se on oikeesti järeä ja se laitetaan syvään.
Mutta evätkös kultivaattorit ja jankkurit ole erikseen? Miksi pitäisi mennä kovin syvälle? Varsinkaan sekoittamaan. Itse kultivoin max 20 cm, ja se menee vielä asiallisesti 125 hv 3 m työleveydellä. Ja silloinkin käytän vain kapeita teriä siksi, ettei maa sekoittuisi liikaa. En näe mitään syytä muokata siipiterilläkään yli 15 cm syvyyteen. Usein jätän matalammallekin. Vetoteho riittäisi kyllä, mutta en näe tarvetta.
Mitkä maalajit sulla oli? Ja kultivaattorin piikkien ja rivien määrä vaikuttaa aika paljon.
Ei ainakaan savi tai turve.
Hietamoreenilla menee mikä vaan millä vain.
Turvemaata ei ole kuin pieni kulma, eikä sekään aivan puhdasta. Muut maat ovat HeS, HtS, HsS melko tasapuolisesti. Ehkä HeS eniten. Eli ei aivan raskainta maalajiia, muttei kovin kevyttäkään. Mikä tuossa turvemaassa vastustaa? Koneen painuminen? En osaa mieltää turvetta muuten kovin vetotehoa vaativaksi.
Kultivaattorina vanha kolmerivinen kierrejousikultivaattori, jonka työleveyttä säädän piikkejä lisäämällä tai vähentämällä tarpeen mukaan 3 - 4 m välillä. Olen kuullut kyllä, että kiinteäpiikkiset kultivaattorit vaativat enemmän tehoa (ja painoa). Mutta miksi pitäisi ajaa siipiterällä, joka vaatii enemmän tehoa ja isomman traktorin, kun usein näyttäisi normaali kierreterä riittävän. On toki selvää, että pienikin työsyvyyden lisääminen vaatii rutkasti lisätehoa.
-
Turvemaata ei ole kuin pieni kulma, eikä sekään aivan puhdasta. Muut maat ovat HeS, HtS, HsS melko tasapuolisesti. Ehkä HeS eniten. Eli ei aivan raskainta maalajiia, muttei kovin kevyttäkään. Mikä tuossa turvemaassa vastustaa? Koneen painuminen? En osaa mieltää turvetta muuten kovin vetotehoa vaativaksi.
Kultivaattorina vanha kolmerivinen kierrejousikultivaattori, jonka työleveyttä säädän piikkejä lisäämällä tai vähentämällä tarpeen mukaan 3 - 4 m välillä. Olen kuullut kyllä, että kiinteäpiikkiset kultivaattorit vaativat enemmän tehoa (ja painoa). Mutta miksi pitäisi ajaa siipiterällä, joka vaatii enemmän tehoa ja isomman traktorin, kun usein näyttäisi normaali kierreterä riittävän. On toki selvää, että pienikin työsyvyyden lisääminen vaatii rutkasti lisätehoa.
Turpeella painuminen lienee juuri se mikä ne tehot vie. Äkeissä pitäisi olla saatavilla selvästi isommat renkaat turvemaita ajatellen.
Ei taida tuo sun kultivaattori tehdä kummoista jälkeä kerta-ajolla? Jos siis tavoite on saada nopeasti paljon aikaa vähällä työvoimalla niin kyllä se vaan vaatii painoa ja tehoa.
-
Ihan tyytyväinen olen työjälkeen. Joskus olen kahta ajokertaa kokeillut, ja turhaksi todennut. Aiemmin olivat maat kyllä niin kovia, ettei tuo purrut ilman miltei tonnin lisäpainoja, mutta nyt ovat maat parantuneet niin, ettei tänä vuonna enää lisäpainoja tarvinnut. Eihän tuolla nyt mitään maailmanennätyksiä saada, mutta kyllä tänä syksynäkin hyvää lohkoa reilut 20 ha kymmenen tunnin päivässä ajoi.
Kyllä mietin joka käänteessä maan rakennetta ja koneen aiheuttamaa vahinkoa. Pienemmilläkin vehkeillä on kyllä mahdollista hoitaa yllättävän suuria aloja. Paripyörät alla ja kone painaa kultivaattori perässä yhteensä vähän reilut 6 tn. Rengaspaineet 0,7. Ensi kevääksi pudotan vielä 0,6, jonka rengasvalmistaja sallii. Äes on hinattava, joten paljon parempaan en maan rakenteen säilyttämiseksi pysty. Kylvötraktori painaa n.4,3 tn paripyörin ja pienin painein. 4m Jukottimen rengasmassa taitaa olla kevätkoneiden suurin. Syksyllä Sampon rengasmassat ovat vielä vähän harmin aihe, mutta onneksi maan ja varsinkin pohjamaan kantavuus on silloin parhaimmillaan.
Eihän minulla pinta-alat mitään valtavia ole, mutta kyllä kylvössä se 70-80 ha vuosittain on, kun on viherlannoitusnurmea pitämässä huolta maan kunnosta ja lataamassa.
-
Nyt kyllä heräs mielenkiinto.
Mikä traktori sulla on kylvimen edessä ? 4300 kg paripyörien kanssa !
-
Minkälaisia maita tuolla suuressa maailmassa on, mihin nuo mörhöt on suunniteltu? Joku tiesi kertoa, että oliko se Englannissa on salaojat tuntematon käsite. Voin muistaa maan väärin 😐
-
Nyt kyllä heräs mielenkiinto.
Mikä traktori sulla on kylvimen edessä ? 4300 kg paripyörien kanssa !
Tuli pieni ajatusvirhe tuossa. Siis Valmet 6300 4190 kg +paripyörät n. 400 kg taakse ja 150kg eteen? Yhteensä 4750 kg. No onhan se silti aika kevyt yhdistelmä. Tuossa iölalla kirjoitin muistin varassa. Nyt tarkistin. Paripyörien paino on arvio.
-
Minkälaisia maita tuolla suuressa maailmassa on, mihin nuo mörhöt on suunniteltu? Joku tiesi kertoa, että oliko se Englannissa on salaojat tuntematon käsite. Voin muistaa maan väärin 😐
Saattaa johtua hyvin läpäisevistä pohjamaista esim Ranskan länsiosissa kymmeniä kilometrejä ilman minkäänlaisia ojia tai vesistöjä.
-
Minkälaisia maita tuolla suuressa maailmassa on, mihin nuo mörhöt on suunniteltu? Joku tiesi kertoa, että oliko se Englannissa on salaojat tuntematon käsite. Voin muistaa maan väärin 😐
Saattaa johtua hyvin läpäisevistä pohjamaista esim Ranskan länsiosissa kymmeniä kilometrejä ilman minkäänlaisia ojia tai vesistöjä.
Kauankohan ne läpäisee, kun tallovat niitä aikansa möhkö-renaulteillaan.
-
Minkälaisia maita tuolla suuressa maailmassa on, mihin nuo mörhöt on suunniteltu? Joku tiesi kertoa, että oliko se Englannissa on salaojat tuntematon käsite. Voin muistaa maan väärin 😐
Saattaa johtua hyvin läpäisevistä pohjamaista esim Ranskan länsiosissa kymmeniä kilometrejä ilman minkäänlaisia ojia tai vesistöjä.
Kauankohan ne läpäisee, kun tallovat niitä aikansa möhkö-renaulteillaan.
Huokoinen kalkkikivikallio kestää huoletta linttaamista.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
siinä kun sinipunat alkaa indekdejä taittamaan, niin sepekin matelee sipiä takaisin.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Pitää kait siellä Hallituksessa olla joku joka valvoo KAPITALISTIEN etua. Ei PUSSIHOUSU KOKOOMUKSESTA siihen ole!
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Pitää kait siellä Hallituksessa olla joku joka valvoo KAPITALISTIEN etua. Ei PUSSIHOUSU KOKOOMUKSESTA siihen ole!
Onko Kokoomus koskaan ottanut virallista kantaa maatalouskoneiden akselipainoihin ?
-SS-
-
Onko Kokoomus koskaan ottanut virallista kantaa maatalouskoneiden akselipainoihin ?
-SS-
Olisiko tässä juuri syy miksi kokoomus jäi hallitusneuvottelujen ulkopuolelle - kiista maatalouskoneiden akselipainoista?
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Pitää kait siellä Hallituksessa olla joku joka valvoo KAPITALISTIEN etua. Ei PUSSIHOUSU KOKOOMUKSESTA siihen ole!
Onko Kokoomus koskaan ottanut virallista kantaa maatalouskoneiden akselipainoihin ?
-SS-
Saati Perussuomalaiset.
-
jussihan sanoi että ei ota painosta ressiä!
-
Lueskelin profista juttua brittivilejlijästä, jolla on reilu neljäsataa hehtaaria viljelyksessä. Kaveri panosti maanrakenteeseen ja kevennettyihin muokkausmenetelmiin. Tilalla oli kolme traktoria, joista suurin oli 6R190 jontikka. Oli tullut siihen tulokseen, että se on jo heidän tarpeisiinsa liian suuri ja tehokas. Arveli hävittää sen pois. 140-150 heppaisilla pärjätään. Joku uskaltaa mennä vastavirtaan, vai olisiko paremminkin myötävirtaan, kun pienemmälläkin pärjää. Tuohan on konemyyjän painajainen. Isossa koneessa iso kate, pienessä pieni. Onneksi Suomesta löytyy vielä niitä, joilla se suurin on ainoa vaihtoehto. Eihän konemyyjät enää edes tervehdi, jos käyt jotakin peltilaita-velsaa kyselemässä.
-
Lueskelin profista juttua brittivilejlijästä, jolla on reilu neljäsataa hehtaaria viljelyksessä. Kaveri panosti maanrakenteeseen ja kevennettyihin muokkausmenetelmiin. Tilalla oli kolme traktoria, joista suurin oli 6R190 jontikka. Oli tullut siihen tulokseen, että se on jo heidän tarpeisiinsa liian suuri ja tehokas. Arveli hävittää sen pois. 140-150 heppaisilla pärjätään. Joku uskaltaa mennä vastavirtaan, vai olisiko paremminkin myötävirtaan, kun pienemmälläkin pärjää. Tuohan on konemyyjän painajainen. Isossa koneessa iso kate, pienessä pieni. Onneksi Suomesta löytyy vielä niitä, joilla se suurin on ainoa vaihtoehto. Eihän konemyyjät enää edes tervehdi, jos käyt jotakin peltilaita-velsaa kyselemässä.
Mutta ne G-mersulaiset menevät maha pystyssä suoraan sinne ulkomaille George-nimisen kaverin luo hakemaan telatraktorinsa ja 40 feet leveän lautasmuokkarinsa, ja hankkivat bulibula-maasta Dur-Hassan-Mahudilta lannoitteetkin laivalla suoraan. Tietty ennen kuin vetävät maton kavereitten lannoiteomatuonnin alta ja liittyvät luomuun....
Kyllä maatalouskauppa katteensa joutuu väheneviltä pienviljelijätalollisilta repimään.
-SS-
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
Tervetuloa kertomaan miten toi sinimailanen saadaan kasvamaan pohjoisessa laajemmin.
-
Kenellähän suomessa olisi varaa muokata satoja hehtaareja vuodessa 100hp koneilla?
Tarkoitan siis isoja, erityisesti kasvinviljely, tiloja.
Sama koskee myös isojen tilojen rehuntekoa, joka ei sinällään ole niin kauheaa touhua jos ajosilppurilla tehdään.
Niin totesin että jos vaaditaan paljon muokkaustehoa niin voi itse moottoritehoa kasvattaa. Kuitenkin äes ja kylvökone ei ole kovin pahoja laitteita noin painon suhteen. Ongelmaksi muodostuu kyllä enemmän nää isot kärryt ja korjuukoneet.
Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
Tervetuloa kertomaan miten toi sinimailanen saadaan kasvamaan pohjoisessa laajemmin.
On niitä muitakin typensidontaan käytettäviä kasveja :P
Kai etelässä saa sinimailasta käyttää ?
-
Typensidontabakteerin toiminta on jonkin verran lämpötilariippuvainen, siksi kuumissa maissa typentuotantokin on suurempi. Sinimailanen ja soija ovat suurisatoisia, toisaalta aika isossa osassa palkokasveja on fytoestrogeeneja, jotka yksipuolisessa rehustuksessa aiheuttavat ongelmia. Myös erilaiset juuristotaudit, ötökät ja "apilarutot" hankaloittavat palkokasvien typensidonnan jatkuvaa hyödyntämistä.
Typensidonta vähenee merkittävästi kun kasvi valmistaa siemeniä. Siksi esimerkiksi vehnä-soija kaksoissatokierrossa seuraavan vuoden maissille ei välttämättä saada kovin paljon soijan kasvijätteistä etua.
USA:ssa maissivyöhykkeellä laitetaan ammoniakki syvälle maahan ja toivotaan kylmää talvea, jotta typpi ei haihtuisi bakteerien vaikutuksesta. Lauhat talvet ovat vaikuttaneet satoihin alentavasti, ehkä typpihävikin ansiosta, ja on alettu laittaa maahan nitrapyriiniä estämään typen haihtumista.
Satotasot ovat nitrapyriinillä nousseet, vaikka haihdunnan vähentymisestä ei ole vahvistusta.
-SS-
-
Typensidontabakteerin toiminta on jonkin verran lämpötilariippuvainen, siksi kuumissa maissa typentuotantokin on suurempi. Sinimailanen ja soija ovat suurisatoisia, toisaalta aika isossa osassa palkokasveja on fytoestrogeeneja, jotka yksipuolisessa rehustuksessa aiheuttavat ongelmia. Myös erilaiset juuristotaudit, ötökät ja "apilarutot" hankaloittavat palkokasvien typensidonnan jatkuvaa hyödyntämistä.
Typensidonta vähenee merkittävästi kun kasvi valmistaa siemeniä. Siksi esimerkiksi vehnä-soija kaksoissatokierrossa seuraavan vuoden maissille ei välttämättä saada kovin paljon soijan kasvijätteistä etua.
USA:ssa maissivyöhykkeellä laitetaan ammoniakki syvälle maahan ja toivotaan kylmää talvea, jotta typpi ei haihtuisi bakteerien vaikutuksesta. Lauhat talvet ovat vaikuttaneet satoihin alentavasti, ehkä typpihävikin ansiosta, ja on alettu laittaa maahan nitrapyriiniä estämään typen haihtumista.
Satotasot ovat nitrapyriinillä nousseet, vaikka haihdunnan vähentymisestä ei ole vahvistusta.
-SS-
Mailasesta korjataan 5 satoa jenkkilässä. Persutetaan puhtaan. Perustamis vuonna ajetaan kylmästi glyfolla. Normi heiniä käytetään vain nimellisesti terveysrehuna. Soijassa on valkuaista jotain 40% pintaan. Eli sinimailasta ja soijaa käytettäessa voidaan käyttää raakasti maissia, millä kelpaa vähän huonompikin valkuaisen ruokinta laatu, kuten vaikka ruokinta urea.
-
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
-
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.
-
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.
Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..
-
ja eiks net laita jotain kaasua tahi happoa jyvien kaverikskii... ainakii jossain joku kaasusäiliön näkönen kylvinkoneen mukana kuvissa..
-
ja eiks net laita jotain kaasua tahi happoa jyvien kaverikskii... ainakii jossain joku kaasusäiliön näkönen kylvinkoneen mukana kuvissa..
Ammoniakkia laitetaan viikko ennen kylvöä tai sitten syksyllä jo ilmojen kylmetessä. Se on kaasua, joka syötetään kultivaattorin näköisen laitteen kautta. Kaasusäiliöt ovat vankkureita, ja pyöreäpäinen metallisäiliö se on. Ammoniakki kuitenkin sijoitetaan erikseen.
(https://www.premierag.com/wp-content/uploads/2015/03/anyhydrous-ammonia1-1024x675.jpg)
Jos säiliöitä näkyy maissinkylvölaitteilla, se on 32 % typpiliuosta tai urealiuosta. Nestesuihku ohjataan rivin kahden puolen joko pintaan tai vantaalla rivien väliin. Osa typestä annostellaan rivin viereen kesällä, mahdollisesti harauksen yhteydessä.
Raelannoitteita annetaan puhallinkylvökoneilla , vähän kuin kylvölannoittimessa. Säiliöt, siemen ja apulanta näyttävät tankkivaunuilta, vaikka niissä on raelannoitetta ja siemeniä sisässä. Eli kaasumaisena ei lannoitetta mielellään anneta kylvön yhteydessä, tulee polttovioituksia. Esimerkki noin 70 m leveä ausralialainen viljankylvökone.
https://www.youtube.com/watch?v=_PnDtK77r3Q
-SS-
-
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.
Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..
Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817
Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...
-
miten lie tuo korjuu tehtynä? täälläpäin mailasen katoamista aina sanotaan korjuusta johtuvan. tallausta ei kuulema kestä..
Mailanen tarvii raakasti kalia. Typellä ei niinkään väliksi. Jenkkilän ympäristönormit lähtee siitä että alle 60 kantturan tila saa ajaa lietteet peltoon kesät talvet. jossai n.1000 lehmässä ruvetaan fosforia tutkimaan ja ne ajaa vain nesteen pellolle isoilla tiloilla. Kali on nesteessä. Äkkiä tuli sikäläisen tavasta mieleen ettei sitä lietettä samalla tavalla pipetillä seurata kuin täällä. Melko raakoja määriä saa peltoon ajaa ja ei tule vielä fosforin kanssa ongelmia maanäytteessä.
Johtuu ihan siitä että muualla on vesiuutto ja Suomessa hapolla. Ihan vaan koska Suomessa osataan ja muualla ei. Happosateet nääs..
Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817
Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...
Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.
-
ja hupsuinta että ollaan samassa unionissa. kait luulis tuohonkin jonkun tirekttivin löytyvän? pitäisköhä kokasta ja sen mukaan laatia suunnitelmat..
-
Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817
Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...
Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.
Hollannista en iedä, mutta ainakin nuo KM jutun kaikki amerikkalaislaboratoriot mittasivat fosforit korkeiksi. Huomattavasti viljavuuspalvelun arvoja korkeammiksi. Jutun mukaan jopa niin korkeiksi, että fosforista saattaa olla jo haittaa kasvustoille. Ilmeisesti uuton hapot ovat amerikkalaisilla kovempia kuin Viljavuuspalvelulla. Siis fosforia pitää olla kasvien käytössä sopivasti. Liika voi olla pahasta.
-
Kyllä muuallakin happouutetaan. Vähän erilaisilla hapoilla, mutta tulokset ovat samankaltaisia.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://luomu.fi/tietopankki/wp-content/uploads/sites/4/2016/10/Mattila-4-Viljavuusanalyysia-vertailussa-KM-4-2015.pdf&ved=2ahUKEwi85ben8N3iAhXV8qYKHc6pA8UQFjADegQIARAB&usg=AOvVaw0a-T_yFf-VuqKMoptZ88eo&cshid=1560134085817
Tai voi kai siellä olla labroja, jotka huijaisivat viljelijöitä toimimattomilla uuutoilla...
Niin no. Lähetä sama näyte hollantiin ja Suomeen niin lopputulos on että toinen kertoo olevan huima fosfori ja toinen puutosta. Saman voi todeta kun ajaa maakunnassa ja katselee hailukoita kasvustoja ja kuinka hyvin navetan päädyt erottuvat.
Hollannista en iedä, mutta ainakin nuo KM jutun kaikki amerikkalaislaboratoriot mittasivat fosforit korkeiksi. Huomattavasti viljavuuspalvelun arvoja korkeammiksi. Jutun mukaan jopa niin korkeiksi, että fosforista saattaa olla jo haittaa kasvustoille. Ilmeisesti uuton hapot ovat amerikkalaisilla kovempia kuin Viljavuuspalvelulla. Siis fosforia pitää olla kasvien käytössä sopivasti. Liika voi olla pahasta.
Niin, välikasvi 3t satotasolla siellä. Täällä kun mittaillaan saako fosforia laittaa 9 vai 11kg hehtaarille ja sadossa lähtee 20, niin melko selvää on että liikaa ei saa vaikka km lähettäisi näytteen timbuktuun.