Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.
Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 09.12.16 - klo:19:57Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 09.12.16 - klo:19:25Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:19:22Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.Jo vain.Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee. Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan. miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan. Metsajussi jo selittikin laajemmin. Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono. Ja kyllä, näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.
Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 09.12.16 - klo:19:25Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:19:22Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.Jo vain.Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee. Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan. miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään
Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:19:22Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.Jo vain.Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee. Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.Jo vain.Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata
Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.
Viimeksi muokattu: 09.12.16 - klo:23:35 kirjoittanut Sivupersoona
Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 09.12.16 - klo:20:45Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 09.12.16 - klo:19:57Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 09.12.16 - klo:19:25Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:19:22Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.Jo vain.Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee. Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan. miten se sitte muka pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan. Metsajussi jo selittikin laajemmin. Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono. Ja kyllä, näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.Mietitääs hiukan tuota vaakahommaa. Eli jos tyynylaatikon ajaa vaa'alle, näkyy sen massa mittarissa. Eli jos koneen sammuttaa ja katselee mittaria, niin vaaka näyttää vaikka 1000 kg. Sitten jos härvelin käynnistää ja levitoi siinä vaa'an päällä, mittarin pitäisi näyttää sama 1000 kg.Jos ilmapatjan tilalle laittaa vaahtomuovi patjan ja raahaa sen vaa'alle, niin sen pitäisi näyttää taas se 1000 kg.Jos raahaa jonkun kuvitteellisen vaa'an laiturin päähän missä on vettä sen verran, että pipo kastuu. Sitten asettaa sen vaa'an siihen veden pintaan.Sitten ajaa purkin ilmapatjalla varustettuna vaa'alle. Pitäisi näyttää 1000 kg. Lyö koneen käyntiin jolloin se kohoaa ylös. Taas pitäisi näyttää mittari 1000 kg.Sitten vaahtomuovipatjalla sama homma. Vaa'alle koko komistus ja taas näyttää sen 1000 kg. Sitten joku nykäisee vahingossa vaa'an pois alta, niin mitä meillä on. Kallis vekotin järven pohjassa.Eli tuossa vaakateoriassa ei nyt joku täsmää.
Mitäs sitä on sanottukaan, että elämme tieteen jälkeistä aikaa, jos tosiasiat on ristiriidassa mielipiteiden kanssa, niin sen pahempi tosiasiolle. Ja että netissä kaikki ovat asiantuntijoita, no tämä ketju todistaa taas sitä.Emme tarvitse akateemista tutkimusta ja tutkijoita mihinkään enää, kun onhan meillä mopomiehet, äsässät, kaket, perat ja kumppanit, jotka kertovat netissä, miten asiat oikeasti ovat. Empiiriset hutki....eiku tutkimukset savisilla saappailla tehtyinä riittävät lopulliseksi totuudeksi.
Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 09.12.16 - klo:22:28Tai sit se liete voitais tykittää tieltä pellolle.Nää painoasiat on aika turhia vatvottavia täällä.Juu asiasta kannattaa mennä vatvomaan hommafoorumille tai vastaavalle. Turha nyt täällä maataloussaitilla moista on keskustella.Joissain tapauksissa paras olisi pumpulla säiliöstä letkua pitkin pellonlaitaan ja siitä pienellä kärryllä pellolle.
Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret. Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.
Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 09.12.16 - klo:20:18Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret. Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.hieno ja oikea selitys tästä ilmatyynyaluksesta. Tähän vaakakysymykseen myös vastaus on helppo, vaaka näyttää aina painon eli massan ja maan vetovoiman tulon. Edellyttää tietysti, että siihen vaakaan kohdistuu se kaikki voima, mikä kannattelee alusta.
Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 10.12.16 - klo:00:43hieno ja oikea selitys tästä ilmatyynyaluksesta. Tähän vaakakysymykseen myös vastaus on helppo, vaaka näyttää aina painon eli massan ja maan vetovoiman tulon. Edellyttää tietysti, että siihen vaakaan kohdistuu se kaikki voima, mikä kannattelee alusta.kananmunat ei rikkoudu joten maakaan ei voi tiivistyä Tuhoaako ilmatyynyalus ympäristöä kulkiessaan?Ei. Ilmatyynyaluksen ainutlaatuinen toimintaperiaate tekee siitä maailman luontoystävällisimmän moottoroidun kulkuvälineen. Sen jälänjälki luonnossa liikuttaessa on mitätön, ruohonkorsi taipuu aluksen alle sen kulkiessa ylitse ja nousee vaurioitumattomana takaisin pystyyn aluksen mentyä ohitse. Ilmatyynyaluksella voi lentää vaikka raakoja kananmunia täynnä olevan kennon ylitse niin ettei yksikään kananmuna vaurioidu.http://ilmatyynyalus.blogspot.fi/2015/01/ilmatyynyalus-fck-eikun-faq.html
hieno ja oikea selitys tästä ilmatyynyaluksesta. Tähän vaakakysymykseen myös vastaus on helppo, vaaka näyttää aina painon eli massan ja maan vetovoiman tulon. Edellyttää tietysti, että siihen vaakaan kohdistuu se kaikki voima, mikä kannattelee alusta.
Lainaus käyttäjältä: kylmis - 09.12.16 - klo:06:55Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 08.12.16 - klo:20:22Lainaus käyttäjältä: erppo - 08.12.16 - klo:19:55Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu. Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.Mietin, että meniskö vesi nopeammin putkiin, jos ottaisi pykälää isomman koon imuihin. Salaojittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että pienin koko riittää ja sillä mentiin. Tämä oli meillä eka projekti, jossa vedettiin vanhojen imujen väliin uudet putket ja kokemuksia ei vielä ole. Tossa on kuitenkin kollega, jolla lisäojituksia tehtiin 90-luvulla ja on sitä mieltä, että silti pelaa ojitus huonosti. Ojan paikka vetää ja välissä on taas märkää. Tämä on kuitenkin kylän innokkain lautasmuokkaaja, joten pistän aika paljon ongelmista sen piikkiin.Isompi putki toki lisää pinta-alaa, josta vesi pääsee putkeen, joten nopeuttaahan se veden poistumista, jos vesi vaan pääsee salaojakerrokseen. Jos kuitenkaan ei ole varaa sorastaa ojaa kokonaan, edes hunommalla hiekalla, niin edes sorasilmät voisi tehdä väärinpäin, eli leveä puoli ylöspäin. Sehän käy varsin helposti, kun ajaa ruokamultaa ojaan kekoihin ennen sorasilmien tekoa. Salaojien välit painuvat helposti notkolle, koska maa tiivistyy siellä helpommin, eikä vesi vielä tiettävästi kulje ylämäkeen 2 cm notko riittää aiheuttamaan vuosien kuluessa ketjureaktion, jonka korjaaminen on kallista.Yksi erittäin tehokas keino tiivistymien poistamiseen on kalkitus, ja jos ph on jo kohdallaan, niin kipsin levitys. Ca 2+ ioni kun vahvistaa ja korjaa mururakennetta dramaattisesti.Rakenneojituksessakin , jossa soraa ei käytetä vaaditaan vahva kalkitus, muutoin ojitus ei toimi.
Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 08.12.16 - klo:20:22Lainaus käyttäjältä: erppo - 08.12.16 - klo:19:55Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu. Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.Mietin, että meniskö vesi nopeammin putkiin, jos ottaisi pykälää isomman koon imuihin. Salaojittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että pienin koko riittää ja sillä mentiin. Tämä oli meillä eka projekti, jossa vedettiin vanhojen imujen väliin uudet putket ja kokemuksia ei vielä ole. Tossa on kuitenkin kollega, jolla lisäojituksia tehtiin 90-luvulla ja on sitä mieltä, että silti pelaa ojitus huonosti. Ojan paikka vetää ja välissä on taas märkää. Tämä on kuitenkin kylän innokkain lautasmuokkaaja, joten pistän aika paljon ongelmista sen piikkiin.
Lainaus käyttäjältä: erppo - 08.12.16 - klo:19:55Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu. Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.Ainakin vuokraisäntänä oleva entinen salaojittaja on kovasti samaa mieltä. Salaojat pitäisi olla paljon tiheämmällä imuputkistolla ja monesti putkien koko on alimittainen.
Lisäisin tähän keskusteluun vielä yhden viime vuosina yleistyneen ongelman viljelyksessä. Nimittäin salaojien toimimattomuus.Olen lähes varma että koneiden painon tuplaantumisella ja jopa triplaantumisella on vaikutus myös ojastojen toimintaan.Nykyään alkaa ongelmat pahimmillaan jo samana vuonna kuin ojitus valmistuu. Maaperä tiivistyy kyntökerroksen alapuolella niin, ettei hyväkään salaojitus kykene kuivattamaan pohjamaata.Parikymmentä vuotta sitten kun tehtiin uusi ojitus, ei ollut edes vaihtoehtona se, etteikö ojasto toimisi vuosia ongelmitta.
