Maassa on jonkun verran fosforivaroja. Ne vaan pitää saada liukoiseen muotoon. Siinä mielessä suojavyöhykkeet ja viherlannoitusnurmet tuottavat maahan elukoita, jotka liuottavat vaikeasti liukenevaa fosforia.

Varmaa on kuitenkin se, että eihän sitä loputtomasti riitä.

Suojavyöhykkeitä jos käyttää oikein, niin sieltä sitä fosforia saa pois sinne missä sitä tarvitaan.

Olen joskus miettinyt tuota meidän kotijärveä. Pieni järvi. Vesi tulee käytännössä yhdestä joesta, jonka valuma-alueet on pelkkää peltoa, ja sitä on paljon. Voimakasta karjataloutta ja lietteen levitystä. Silti järvessä on ensiluokkainen vesi, eikä ole koskaan ollut minkäänlaista levää.

Ota sitä vettä valkoisen ämpärin pohjalle pari litraa ja jätä se sateelta suojaan, mutta auringonpaisteeseen. Jos levää ei kasva kolmenkaan viikon päästä, niin sitten aletaan ihmetellä miksei kasva.

jotain suolaa sepen kaivokselta?     mutta eiks joka vesi limoitu jollain tavalla seisoessaan.... jopa osuuskuntien runkoputkien vesi ongelma.   ei tarpeeksi kulutusta joten vesi seisoo liian kauan siinä...    on se surkeeta kun ei mikään toimi kuin strömsöössä.         

              mutta taas oli juttua lehessä vosvoripulasta ja sen onklemista...   ja yhä kuulema pahenee...                 saa nähä missä vaiheessa puuttuvat moiseen...?

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.16 - klo:09:57

Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.

Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...

Juuri julkaistu laaja ruotsalainen vaikutusselvitys ei pääse samaan päätelmään.

"Det finns också åtgärder som inte haft effekt eller till och med förvärrat utlakningen. Skyddszoner hör förvånande nog till dessa liksom stöd till extensiv vallodling och betesmarker. De kan ha många goda effekter, men inte denna."

http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling/

-SS-

vaikea sanoa, kun ei tarkemmin tiedä, mitä ja miten on tutkittu? Mikä vika on suojavyöhykkeen työmenetelmissä, jos viljelyssä ollutta, ehkä ravinteet vihreällä olevaa maata poistetaan viljelystä heinittämällä ja keräämällä kasvusto vuosittain pois? Luulisi sen muutaman vuoden päästä olevan ravinneköyhää luonnontilaista niittyä, jossa enää ketokukat kasvaa. Jos suojavyöhykkeessä lasketaan kustannuksia, niin siinä samaa mieltä, kallis toimenpide, ei ratkaise asiaa lopullisesti.

Monella tilalla tavanomainen viljely jo köyhdyttää maaperää eli kasvatetaan satoa tuottavaa kasvia, jonka mukana poistuu ravinteita enemmän kuin lannoitetaan. Luomun ongelma kasvipuolella on se, että kasvu voi olla hyvin runsasta, mutta vain osa ns hyötykasvia, joka kerätään talteen. Tässä tulee varmaan kustannusero tavanomaisen viljelyn hyväksi, kun luomun tuki vielä on isompi.

Kosteikot oli siinä mainittu halpana ja tehokkaana. Meillä jo puoli vuosisataa sitten oli valtaojaan tehty levennys, joka padottiin. Siitä sai kasteluvettä ja ylijuoksutettava vesi oli puhtaampaa ja kirkkaampaa kuin pohjalle tiivistyi kiintoaine vedestä. Varmaan ravinteetkin oli siellä pohjassa...periaatteessa levitettävissä pellolle takaisin.

Eiköhän Pohjanmaan lehmätalous, Loimaa-Forssan sikatalous ja Laitilan kanatalous näy kuvassa. Keski-Uudellamaala asuu josko kohta neljännes koko kansasta ja merkittävä osa teollisesta toimeliaisuudesta, näkyy meren saastumisena hyvinkin. Tai sitten Pietarin pohjavirtauksia myös.



www.ymparisto.fi/pintavesientila

-SS-

Itämeressä vesi kiertää vastapäivään, niin tuon etelärannikon vesien huonovointisuuden lähde on aika selvästi nähtävissä kaikkialla muulalla paitsi ympäristökeskuksessa.

Glysoa lisää se tuhoaa loputkin maan pieneliöstöt niin eipä enään fosfori liukene minnekkään.
Rooman liitto ja Suomen hullut herrat pilaavat koko Suomen pellot ,meinaan on vaikea saada fosforit nousemaan kun ne on kerran alas saatu.

Glysoa lisää se tuhoaa loputkin maan pieneliöstöt niin eipä enään fosfori liukene minnekkään.
Rooman liitto ja Suomen hullut herrat pilaavat koko Suomen pellot ,meinaan on vaikea saada fosforit nousemaan kun ne on kerran alas saatu.

Mitä on glyso?

mutta eikös lannoittamalla fosvorilla nosta myös tuota lukua?    ei kait net ihan lämpimikseeen sitä myisi?

Glysoa lisää se tuhoaa loputkin maan pieneliöstöt niin eipä enään fosfori liukene minnekkään.
Rooman liitto ja Suomen hullut herrat pilaavat koko Suomen pellot ,meinaan on vaikea saada fosforit nousemaan kun ne on kerran alas saatu.

Lahti 2001.

> Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön
> kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.

Vihje: Nauta syö eväänsä rantapuskista ja -niityltä. Ei lisäruokaa. Paskoo myös kuivalle maalle makuualueilla.
Pysyy hengissä ja kasvattaa vasikkaansa kilon päivässä. Jos ei söisi, kasvusto lahoaisi niille sijoilleen.

Ravinnetasekaavio yksinkertaistettuna:
järviekosysteemi -> nauta

> Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön
> kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.

Vihje: Nauta syö eväänsä rantapuskista ja -niityltä. Ei lisäruokaa. Paskoo myös kuivalle maalle makuualueilla.
Pysyy hengissä ja kasvattaa vasikkaansa kilon päivässä. Jos ei söisi, kasvusto lahoaisi niille sijoilleen.

Ravinnetasekaavio yksinkertaistettuna:
järviekosysteemi -> nauta

Siellä hyvä minne ei koneella pääse.

Muussa tapauksessa kasvusto kannattaa viedä sieltä pois lannoitteeksi muualle. Kaiken kukkuraksi metaanipäästöt pienenevät rajusti.

Täytyy muistaa että metaani on saatanallinen kasvihuonekaasu verrattuna hiilidioksidiin.

Eli tässä nyt punnitaan se, onko tärkeämpää kuolla komeasti maitolasi kädessä kuin se, että katselee maailman menoa ilman sitä maitolasia.

> Eli tässä nyt punnitaan se, onko tärkeämpää kuolla komeasti maitolasi kädessä kuin se,
> että katselee maailman menoa ilman sitä maitolasia.

Ekofilosofisesta näkökulmasta korjaisin tuon maitolasin pihviksi tai jauhelihakeitoksi.
Maitolehmien maavara ei oikein riitä ruovikossa kahlailuun.

Tutkijat väittävät, että jos fosfori on viljavuusluokassa hyvä, korkea tai arveluttavan korkea, ei lisäfosforista olisi enää hyötyä. No, mulla kerran unohtui vaihtaa lannoite fosforittomaan laatuun, kun siirryin kylvämään lohkolle, jossa fosfori on luokassa korkea, kylvin tällä fosforipitoisella noin puoli lohkoa, ja lopun fosforittomalla, ja kyllä siitä fosforipitoisella kylvetystä osasta tuli selvästi enemmän viljaa ja oli isojyväisempääkin, joten tämän yksittäisen "kokeen" perusteella tutkijat puhuu paskaa.

Ehkä tutkijat on asenteiltaan niin vihertalibaneja, että täytyy propagandaa sekoittaa tutkimusväitteisiin.

Miten muuten saadaan fosforit alas näytteessä, auttaako, jos pientareilta tai sähköpylvään juurelta ottaa maanäytteet?

eikös se metän puolelta otettu toinen puolikas tasaa jo aika mukavasti ja ei voida syytellä kun vähän löytyy oikeaakin...

Miksei kukaan piiperö oo keksinyt, että sitä kasvillisuutta ja levää pitää vesiosuuksien omistajan sieltä vesistöistä alkaa keräämään pois vuosittain joku määrätty määrä