Läpäisevä ja läpäisevä. Mitä läpäisevä? Vettäkö?
Fosfori käytännössä sitoutuu maahan, mitä karkeampaa se maa on.
Jossain eloperäisessä tai vaikka ihan savimaassa, sitoutumispaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hiekkamaassa.
Ja kaikista eniten kyrvättää se, että jotkut viherhirmut eivät usko tuota, vaikka se on kylmää ja raakaa kemiaa.
Miten se kemia toimii karkeassa maassa esimerkiksi. Eikö pH vaikuta asiaan myös. Mihin reaktioon perustuu saven kyvyttömyys pidättää fosfaatteja ?
-SS-
Toi on niin paksua potaskaa että jos maatalousalan opiskelijoilta kuulemani jutut ilmeisesti legendaarisesta maanviljelyskemian professorista Armi Kailasta pitävät edes puoliksi paikkaansa niin et olisi koskaan päässyt läpi edes peruskurssistaan. Tai olisit joutunut raskaasti tarkistamaan mielipiteitäsi ja korvaamaan ne ihan tiedolla. Tuo
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwjptLL9qLnOAhVhOpoKHYYnBpcQFggZMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257B97BC4542-CF46-40F5-81CF-B0F266330A89%257D%2F55834&usg=AFQjCNEtsSyGMWLIpVTJdLZs4R5qk82MVg&bvm=bv.129422649,d.bGs&cad=rja
lienee seuraajansa krjoittama juttu? Kannattaa lukea. Savimaa pidättää fosforia, joskus liikaakin.
No joo, ihan totta. Savimaa on väärin sanottu. Olisi pitänyt sanoa savimineraaleista. Alumiinin ja raudan oksideja tarvitaan. Eli negatiiviset varaukset eivät sovi samaan saunaan. Siis sen fosfaatin kanssa.
Tähän vielä? Että teepäs pieni koe? Otat lasiputken, korkeus 80 senttiä. Tai kaksi. Toisen täytät savella ja toisen hiekalla. Otat ja laitat pari raetta fosforilannoitetta kummankin saven ja hiekan pinnalle. Ja sitten alat tiputtaa. Vettä. Ja sitten alat mitaamaan. Sitä vettä joka tulee siitä läpi ja siinä vedessä olevaa fosforia. Kummastako putkesta luulet tulevan enemmän fosforia?
Niin ja jos et tajunnut. Niin tämähän vastaa sitä tilanetta. Että taivaalta sataa vettä, lannoitat peltoa ja alla on salaojat.
Mutta että jokainen joka väittää varsinkin karkeista kivennäismaista ja turvemaista että "Ei sieltä pelloilta mitään tule" niin pitäisi tehdä tämä koe...
Niin ja savi vaikka tuossa kokeessa pidättääkin sen fosforin paremmin. Niin saven huono puoli taas on se että eroosion ja huuhtoutumisen mukana eli se kun maata joutuu pintavalunnan seurauksena ojiin niin siinä menee ne ravinteet. Mutta savi on siinä mielessä parempi että tuohon pintavaluntaan voi paljon vaikuttaa viljelytoimenpiteillä, sen sijaan tuohon miten sade huuhtoo ja uuttaa ravinteet salaojiin karkeista kivennäismaista ja elopeäisistä maista ei voi juuri muulla vaikuttaa kuin sillä että lannoitetta laitetaan tasan se mitä kuluu. Kaikki ylimäärä löytyy vesistöistä. Jaa on yksi, Mopomiehen suosikki. Eli humus. Sitoo ravinteita. Mutta rajallisesti.
Tuo mainitsemasi koe ei nyt anna minkäänlaista kuvaa todellisuudesta.
Kuten jo sanoin, savi maalajina oli harhaannuttava maininta.
Se nyt ei ihan ole kahvinkeittoa tuo fosforin pelleily.
Alumiini- ja rautaoksidiin pidättäytyminen on ongelmallista pääasiassa siellä eloperäisillä mailla. Siellä kun ei ole esim. savimineraaleja, jotka sitten rapautuessaan muodostavat noita fosforin kavereita. Tai siis fosfaatin.
Hienojakoisilla karkeilla mailla fosfori sitoutuu tehokkaasti, mutta ei heti siihen pintaan.
Tuo "uutto" nimen omaan auttaa siinä, että se vesi pääsee salaojiin ja sitä kautta maahan ei muodostu hapetonta tilaa. Näin rauta ei vapauta fosfaattia käyttökelpoiseen muotoon, eli ei vie sitä sinne salaojiin.
No jos nyt fosfaatista jauhetaan, niin humus ei ole sitomassa fosfaattia vaan kilpailee sen kanssa pidättäytymispaikoista. Mutta totta, kyllä se joitain ravinteita auttaa sitoutumaan. Mutta ei nyt heti sitä fosforia.
Savimaan eroosio onkin ongelma, jos maaperä ei läpäisekään sitä vettä, jonka vuoksi tulee happikato, josta johtuu fosforin irtoaminen raudasta. Lasiputkella tuollaisia kokeita on turha tehdä, koska maakerrokset ovat kuitenkin hiukan erilaiset maaperässä.
Ja korjatkaahan taas ilman muuta näitä ajatustulvavirheitä, jos on korjattavaa. Minä ainakin myönnän ne, jos näin tapahtuu.
