aika hyvin on viherterrori onnistunnu hoitamaan maatalouden tuottoa alas.        tosa tuttujen kanssa just juteltiin kuin paljon on punasta moisen osalta pelloilla... ja miten ei enää tartte pelätä ylituotantoa  vaikka kantturoitakin löytyy...                    mutta sitten eräillä aluiella on tuota vosvoria riittää yhä itämereenkin asti.       homma toimii mutta hieman paikoitellen....                             miten lie itämeren taso muuttunnu?

Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.

Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.

Kyllä nuo tutkijoiden höpinät pitää ottaa vakavasti, erittäin vakavasti. Niitten tutkimusten perusteellahan meidän toimia kiristetään jatkuvasti. Esim. yks aamu Hassin satuilija oli teeveessä julistamassa glyfosaatin kaameita vaikutuksia ja penäsi glyfosaatin kieltämistä. Ämmä ei edes tiedä ettei se vaarallinen ainesosa ole se glyfosaatti. 

Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.

Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...

Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.

Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...

Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 04.08.16 - klo:09:57

Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.

Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...

Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.

Jospa tutkijat on laskeneet että se eläin samalla syö äpäreen mukana omaa paskaansa ja juo rantavesistä kustaan. Eli toihan on luonnonmuokkaama EGR-järjestelmä 

Olen joskus miettinyt tuota meidän kotijärveä. Pieni järvi. Vesi tulee käytännössä yhdestä joesta, jonka valuma-alueet on pelkkää peltoa, ja sitä on paljon. Voimakasta karjataloutta ja lietteen levitystä. Silti järvessä on ensiluokkainen vesi, eikä ole koskaan ollut minkäänlaista levää.

Lainaus käyttäjältä: Sivupersoona - 04.08.16 - klo:08:25

Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.

Kyllä nuo tutkijoiden höpinät pitää ottaa vakavasti, erittäin vakavasti. Niitten tutkimusten perusteellahan meidän toimia kiristetään jatkuvasti. Esim. yks aamu Hassin satuilija oli teeveessä julistamassa glyfosaatin kaameita vaikutuksia ja penäsi glyfosaatin kieltämistä. Ämmä ei edes tiedä ettei se vaarallinen ainesosa ole se glyfosaatti. 

...tai sitä, että se glyfosaattivalmisteiden oletettu vaarallisuus on vasta epäily. Paavo M. Petäjää lainatakseni: korrostan, että tämä on vasta epäily.

Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.

Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...

Juuri julkaistu laaja ruotsalainen vaikutusselvitys ei pääse samaan päätelmään.

"Det finns också åtgärder som inte haft effekt eller till och med förvärrat utlakningen. Skyddszoner hör förvånande nog till dessa liksom stöd till extensiv vallodling och betesmarker. De kan ha många goda effekter, men inte denna."

http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling/

-SS-

Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.

Tämä on niin totta kuin vain voi olla.

Ehkä myös maanäytteiden ottotekniikka on kehittynyt.

Ehkä.

mutta kuiteski... onko joku näny tuloksia kuin paljon eteläsuomen päästöt on pienemmät kun ei ole karjaa paskomassa vesiin..?   joku ike vois kait kertoa salolaisen kanssa kuin paljon enemmän räksiä siellä nyt näkyy...

Ehkä myös maanäytteiden ottotekniikka on kehittynyt.

Ehkä.

Toi näytteenottotekniikka riippunee siitä onko maahan paskaa piilotettavana vai viljelläänkö kasvintarpeen mukaisesti...

Eiköhän Pohjanmaan lehmätalous, Loimaa-Forssan sikatalous ja Laitilan kanatalous näy kuvassa. Keski-Uudellamaala asuu josko kohta neljännes koko kansasta ja merkittävä osa teollisesta toimeliaisuudesta, näkyy meren saastumisena hyvinkin. Tai sitten Pietarin pohjavirtauksia myös.



www.ymparisto.fi/pintavesientila

-SS-

Maanäyte pitäisi ottaa ainakin metrin syvyydestä.

Ei sinne laitumille ja heinäpelloille se vosvori yöstä ole tullut, jos ulkopuolisia rehuja ei ole juurikaan käytetty.

Maanäyte pitäisi ottaa ainakin metrin syvyydestä.

Ei sinne laitumille ja heinäpelloille se vosvori yöstä ole tullut, jos ulkopuolisia rehuja ei ole juurikaan käytetty.

No kyllä tehotilat ainakin ostorehuja käyttävät. Ja ostovalkuaista, soijaa ym.
Se fosforivirta kulkee nimenomaan karjatalousalueille päin.

Ja suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien ryöstämän rahoituksen
ansiosta virta ei tule kääntymään takaisinkaan päin. Kun seuraavan
vuoden pihtaus kohdistui juuri niihin toimenpiteisiin,
joita ei ylimäärin merkitty.

-SS-