Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.
Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...
Juuri julkaistu laaja ruotsalainen vaikutusselvitys ei pääse samaan päätelmään.
"Det finns också åtgärder som inte haft effekt eller till och med förvärrat utlakningen. Skyddszoner hör förvånande nog till dessa liksom stöd till extensiv vallodling och betesmarker. De kan ha många goda effekter, men inte denna."
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling/
-SS-
vaikea sanoa, kun ei tarkemmin tiedä, mitä ja miten on tutkittu? Mikä vika on suojavyöhykkeen työmenetelmissä, jos viljelyssä ollutta, ehkä ravinteet vihreällä olevaa maata poistetaan viljelystä heinittämällä ja keräämällä kasvusto vuosittain pois? Luulisi sen muutaman vuoden päästä olevan ravinneköyhää luonnontilaista niittyä, jossa enää ketokukat kasvaa. Jos suojavyöhykkeessä lasketaan kustannuksia, niin siinä samaa mieltä, kallis toimenpide, ei ratkaise asiaa lopullisesti.
Monella tilalla tavanomainen viljely jo köyhdyttää maaperää eli kasvatetaan satoa tuottavaa kasvia, jonka mukana poistuu ravinteita enemmän kuin lannoitetaan. Luomun ongelma kasvipuolella on se, että kasvu voi olla hyvin runsasta, mutta vain osa ns hyötykasvia, joka kerätään talteen. Tässä tulee varmaan kustannusero tavanomaisen viljelyn hyväksi, kun luomun tuki vielä on isompi.
Kosteikot oli siinä mainittu halpana ja tehokkaana. Meillä jo puoli vuosisataa sitten oli valtaojaan tehty levennys, joka padottiin. Siitä sai kasteluvettä ja ylijuoksutettava vesi oli puhtaampaa ja kirkkaampaa kuin pohjalle tiivistyi kiintoaine vedestä. Varmaan ravinteetkin oli siellä pohjassa...periaatteessa levitettävissä pellolle takaisin.