rypsiä on ollut välillä öljytuotantoon.?  Miten niiku noi apilan siemenet jne erikoiskasvien siemenet, onko niissä tie rikkauksiiin? Ite oon tuon viljan ohra,kaura,vehnän jättänyt pois. Kauhiaa kelekkomista, ja muuttunut paskaksi. Eihän sen tarvi ku yhen doni rekan pyöriä, ja mihin kipataan ku ei ota tällä alallahan ei tuu tulosta jos kaikki ei mene putkeen. Vähä ihmeellistä tällä alalla kun isot kadehtii pienempiä viljelijöitä, eikö se pitäs normaalisti olla toisin päin.

Ei ollut apilan siemen tie rikkauksiin ainakaan minulle, hintahan on ihan hyvä mutta niinä neljänä vuonna mitä sitä joku nurkka oli sadot olivat välillä 100-150kg/ha... tai ainakaan enempää en saanut pois, joku vuosi taisin ajaa kahteenkin kertaan puimurin läpi...

Mitä...Mitä..Fazer 245 plus lisä 16 euroa. Se tekee 261 euroa tonni. Huoltovarmuusliitto on kokouksessaan pohtinut, että pitäisikö tälläiselle ostajalle myöntää Suomen huoltovarmuusliiton huoltovarmuusmitali. Sen saa kun tekee pyytentö työtä Suomen huoltovarmuuden eteen. Katsotaan minkälaiseen päätökseen arvovaltainen raati tulee tekemään. Seuraamme tilannetta herkeämättä 24/7.

Mitä...Mitä..Fazer 245 plus lisä 16 euroa. Se tekee 261 euroa tonni.

Quarnalla, juu. Mutta  dramaattisempi perushinta kaikilla kevätleipävehnälajikkeilla yli 13% valkuaisella 240€ ! Viime viikolla vielä oli 230€.

Fazulla varmaan huomattiin, että kansa hyökkäsi viemään bernervehnänsä Naantaliin, niin pakko oli laskea omaa miinusbaasistansa itseisarvoltaan alemmaksi kuin 100 euroa ? Nyt kelpaa myös tarjota isoakovaa, kun vielä pellossa olevat puitavat huippuvehnät pohjoisemmassa lienevät sakoluvultaan jotain 85.

-SS-

Onko ryhmäläisillä tietoa siemen viljelyn hinnoista, ja tuottanisen tuskasta?

Toki, yleensä siemenviljelijät ovat menestyjiä, joilla on ollut jokin ylisukupolvinen menestyshistoria, jota on vaalittu ja kehitetty vuosikymmenien saatossa. Viljelijöitä mahtuu yhtä paljon siemenpapistoon kuin kumina- tai sokerijuurikasrälssiin, joten syrjäkylien ryysyrantoihin ei välttämättä kyseinen erikoisviljely osu koskaan.

-SS-

Ei se viljansiemenen tuottaminen välttämättä niin herkkua ole. Vaikka siemenlisä olisi 25 tai 30e/t. Joka vuosi uusi siemen (toisaalta hyvä). Perushinta myydessä on sellainen hyvä keskihinta, mutta huiput viilaantuu pois. Sit putsailla kovasti joka välissä...

Ei se viljansiemenen tuottaminen välttämättä niin herkkua ole. Vaikka siemenlisä olisi 25 tai 30e/t. Joka vuosi uusi siemen (toisaalta hyvä). Perushinta myydessä on sellainen hyvä keskihinta, mutta huiput viilaantuu pois. Sit putsailla kovasti joka välissä...

Niinkuin Maamees kirjoittaa, niin Mt:n jutussa oli paljon unelmahöttökynää käytetty. Sen mä ymmärtäisin jos siemenlisä viljelijälle olisi 100 euroa tonni, muttakun 25. Se suttaantuu jo puimurin ja kuivurin puhdistukseen ja kiillotukseen, plus erien erilläpitoon, kun tarkoitus on tuottaa täysiä rekkakuormia. Siilojumppakaan ei ole ilmaista.

Siilojumppakaan ei ole ilmaista.

Kun on tuommoinen nykyaikaisempi siilorivi, niin lajikkeiden pito erillään on helpompaa.


Kuva: Siementila Salo Oy

-SS-

rypsiä on ollut välillä öljytuotantoon.?  Miten niiku noi apilan siemenet jne erikoiskasvien siemenet, onko niissä tie rikkauksiiin? Ite oon tuon viljan ohra,kaura,vehnän jättänyt pois. Kauhiaa kelekkomista, ja muuttunut paskaksi. Eihän sen tarvi ku yhen doni rekan pyöriä, ja mihin kipataan ku ei ota tällä alallahan ei tuu tulosta jos kaikki ei mene putkeen. Vähä ihmeellistä tällä alalla kun isot kadehtii pienempiä viljelijöitä, eikö se pitäs normaalisti olla toisin päin.

Rypsin siementä ei mene määräänsä enempää ja sitten vaikuttaa myös naapureiden kylvöaikeet kun ristipölytteisenä lajina sillä on aika pitkä eristysetäisyys eri lajiketta olevaan viljelmään.
Ei noissa muissa piensiemenissäkään ole äkkirikastumisen vaaraa. Omat ongelmansa niilläkin on.

Tuotantopalkkio ja ylimääräiset erikoiskasvien ympäristötuet ovat avain kannattavaan juures- ja piensiemenviljelyyn. Koska valtiolla ei ole loputonta maataloustukikassaa, jäävät nämä erikoisalat joka tapauksessa alle sadantuhannen hehtaarin per kasvi, tai sitten tuotantotuista joudutaan vahvasti tinkimään.

Iso-Britanniassa etenkin sokerijuurikkaan viljely Brexitin jälkeen on kohdannut näitä haasteita. British Sugar vähentää tehtaita, ja viljelypinta-ala on pudonnut. Youtubessa julkaisee eräs David Wheatley, ei pidä sokerijuurikkaan tehoviljelyä enää kannattavana, varsinkaan vuokramailla. Hän myy kukkasipuleita ja omenoita ja on alkanut erilaisten tuotteiden suoramyynnin, mikä näyttää hivenen haihattelulta. Mutta videoista jonkin verran näkee myös maisemakesannon ja panoksettoman vehnänviljelyn todellisuuden.

Yhä enemmän on kuulunut huhuja tuotantopalkkioiden käytöstä kompensaationa väheneville pinta-alatuille. Koska esimerkiksi öljykasvit ja herne ovat haastavia ja varsinkin herne kohtaa loppujen lopuksi aika ohuet markkinat, semmoinen tuotantotukia korjaava tuotantopalkkioviljely, jopa korjaamatta satoa, on alkanut esiintyä ihmisten puheissa. Varsinkin jos jostakin voi luukuttaa TOS-siementä sopivasti. Harmi, että oli muutama hehto  Cordeliaa, pitäisi aina olla talossa koko alan TOS-rypsin siemenvarasto. 50 kg /ha kun kylvää, kuolevat kirpat ylensyöntiin.

Aika ison murskattavan hernepeltokesannon näin oliko se Forssan suunnalla. Oli kyllä pahasti läpikasvanutkin.

-SS-

Tuotantopalkkio ja ylimääräiset erikoiskasvien ympäristötuet ovat avain kannattavaan juures- ja piensiemenviljelyyn. Koska valtiolla ei ole loputonta maataloustukikassaa, jäävät nämä erikoisalat joka tapauksessa alle sadantuhannen hehtaarin per kasvi, tai sitten tuotantotuista joudutaan vahvasti tinkimään.

Iso-Britanniassa etenkin sokerijuurikkaan viljely Brexitin jälkeen on kohdannut näitä haasteita. British Sugar vähentää tehtaita, ja viljelypinta-ala on pudonnut. Youtubessa julkaisee eräs David Wheatley, ei pidä sokerijuurikkaan tehoviljelyä enää kannattavana, varsinkaan vuokramailla. Hän myy kukkasipuleita ja omenoita ja on alkanut erilaisten tuotteiden suoramyynnin, mikä näyttää hivenen haihattelulta. Mutta videoista jonkin verran näkee myös maisemakesannon ja panoksettoman vehnänviljelyn todellisuuden.

Yhä enemmän on kuulunut huhuja tuotantopalkkioiden käytöstä kompensaationa väheneville pinta-alatuille. Koska esimerkiksi öljykasvit ja herne ovat haastavia ja varsinkin herne kohtaa loppujen lopuksi aika ohuet markkinat, semmoinen tuotantotukia korjaava tuotantopalkkioviljely, jopa korjaamatta satoa, on alkanut esiintyä ihmisten puheissa. Varsinkin jos jostakin voi luukuttaa TOS-siementä sopivasti. Harmi, että oli muutama hehto  Cordeliaa, pitäisi aina olla talossa koko alan TOS-rypsin siemenvarasto. 50 kg /ha kun kylvää, kuolevat kirpat ylensyöntiin.

Aika ison murskattavan hernepeltokesannon näin oliko se Forssan suunnalla. Oli kyllä pahasti läpikasvanutkin.

-SS-

Täältä kun ei saa mitään järkevää vastausta mihinkään järkevään kysymykseen, niin kysyin Geminiltä, paljonko on rehuherneen siemenkustannus hehtaarilta, no se vastasi että 150-300 €.  Täältä kun kysyy, saa haihattelutyyppisen vastauksen, että JOS SAAT JOSTAIN  TOS SIEMENTÄ, NIIN PÄÄSET HALVALLA
No se haihattelu on siinä että kukaan   ei uskalla todellakaan myydä, saatika ANTAA ILMAISEKSI  mitään vidun tos-hernettä, mikä onkin ihan järkevää, en minäkään myisi tai antaisi. eli se herneen viljely pelkästään näennäisesti, tukiviljelynä on pois suljettu, ainakin aloittelijalta, ja älkää kommentoiko tai lainatko tätä viestiä, jos ette keksi mitään järkeää vastausta, vaan jatkatte haihattelulinjalla.

n

Viljele yksi vuosi kunnolla, sitä hernettä ei kyllä taida paljoa tarvita näennäisviljely tarkoituksessa kylvää. 70 kilolla taitaa tulla jo ihan hernepellon näköinen

Mää oon ton vasemmalta kolmannen siilon katolla. Nostettava kuljetin oli yli 40m pitkä. Ei tommoseen yhteen tiinuun kanssa mene ku 40-50ha viljat. Äkkiä täynnä.

Täältä kun ei saa mitään järkevää vastausta mihinkään järkevään kysymykseen, niin kysyin Geminiltä, paljonko on rehuherneen siemenkustannus hehtaarilta, no se vastasi että 150-300 €.  Täältä kun kysyy, saa haihattelutyyppisen vastauksen, että JOS SAAT JOSTAIN  TOS SIEMENTÄ, NIIN PÄÄSET HALVALLA
No se haihattelu on siinä että kukaan   ei uskalla todellakaan myydä, saatika ANTAA ILMAISEKSI  mitään vidun tos-hernettä, mikä onkin ihan järkevää, en minäkään myisi tai antaisi. eli se herneen viljely pelkästään näennäisesti, tukiviljelynä on pois suljettu, ainakin aloittelijalta, ja älkää kommentoiko tai lainatko tätä viestiä, jos ette keksi mitään järkeää vastausta, vaan jatkatte haihattelulinjalla.

Mä en nyt ihan ymmärtänyt tätä ajatuksenjuoksua. Kuten nimkin sanoo TOS on tilan omaa siementä. Sitä saa kun ostaa pienen määrän sertiä (muutamalle hehtaarille) ja viljelee yhden vuoden. Sen jälkeen ruletti pyörii ihan omalla voimalla ellei halua vaihtaa lajiketta. Tietenkin jos haluaa heti ekalla kerralla aloittaa 70 ha:n hernealalla niin se on sitten voi voi... ei pidä haluta :-)

Kyllä mä olen rehuhernettä myynyt rehuksi toiselle viljelijälle. Enkä ole käynyt kyttäämässä onko se kaikki mennyt valssimyllyyn ja lemmuille vai onko osa eksynyt jopa kylvökoneeseen.

Minusta on niin mahtavaa, että eu on siirtyminen on antanut meille mahdollisuuden erikoisuus kasveihin. Sanalla sanonoen todella hyvät. Ei ennen tämmöistä mahdollisuutta ollut. Nyt voi epä onnistua ja nostaa päätänsä nyt ei ei onnistunut, ja joku vuosi jes onnistuin.