No ei kait sitä päätään ole pakko seinään hakata. Tulevaisuudessa kait on ihan luvallista kylvää rypsiä tyyliin kylvä ja unohda. Näitähän näkyy tänä kesänäkin ihan pirusti. Toki samalla kertaa kylvetty maanparannuskasvi puna-apila on vallannut rypsin. No yksi kylvö ja kolme vuotta parempaa tukea.

Näennäisviljan viljely tulee taatusti lisääntymään. Epäilen et kun tieto tavoittaa viljelijöiden harmaapäiset syvät rivit paperilehden muodossa niin auroja aletaan kaivamaan ladosta ja maa alkaa kääntymään mustaksi. Ei siinä kysellä löpön hintaa. Harmaa siemenkauppa rehottaa myös todennäköisesti ensi talvena kun etsiskellään jyviä kevään kylvöille..

Näennäisviljan viljely tulee taatusti lisääntymään. Epäilen et kun tieto tavoittaa viljelijöiden harmaapäiset syvät rivit paperilehden muodossa niin auroja aletaan kaivamaan ladosta ja maa alkaa kääntymään mustaksi. Ei siinä kysellä löpön hintaa. Harmaa siemenkauppa rehottaa myös todennäköisesti ensi talvena kun etsiskellään jyviä kevään kylvöille..

Hah, ensimmäiset paniikkimuokkaukset nähty jo eilen. Karmeaa kurassa rypömistä. En ole aariakaan muokannut ja jos keli jää sateiseksi, niin kaikki jää sängelle. Glyfosaattia ruiskuttelen varmaan suurimman osan peltoja läpi. Siitä on ensi keväänä hyvä lähteä liikkeelle. Jatkossa vähennän kevätmuokkausten määrää ja pelkästään suorakylvöä. Tältäkin vuodelta kokemukset on sellaiset, että maan mylläykset eivät tuottaneet varsinaisesti mitään lisäarvoa. Ja kyllä, muistan suunnattomat vaikeudet, mitä oli vuosi sitten, kun sänget olivat märkiä, mutta jos näin käy, muokkaan sitten järeämmin peltoja auki keväällä. Kevätkyntö osoitti tänä vuonna toimivuutensa, myös kultivointi voi olla toimiva ratkaisu. Suoranaisesti märkien maiden avaus lautasmuokkaajalla ei ole järkevä ratkaisu. Tarvitaan vesitilaa, tehdään sitä sitten kunnolla. Vältit vaan saisi olla ne viissiipiset Kväärnelandit.

Mietin vaan että ekojärjestelmätukea ei makseta jos luonnohoitonurmen osuus tilan pinta-alasta ylittää 25%.
Eihän sitä kai varsinaisesti muuten kielletä etteikö ala voisi olla suurempi, siis vaikka koko pinta-ala? 
Tuissa toki kärsii verrattuna siihen että osa olisi satokasvia mutta vastaako erotus taas sitä että siihen alkaa rääpimään näennäisviljaa?

Onko tämä panikointi siis niitä jolla kaik nurmella ja vaa niittää. Et ei kai luonnonhoito ja vln korjata tarvi.

Mietin vaan että ekojärjestelmätukea ei makseta jos luonnohoitonurmen osuus tilan pinta-alasta ylittää 25%.
Eihän sitä kai varsinaisesti muuten kielletä etteikö ala voisi olla suurempi, siis vaikka koko pinta-ala? 
Tuissa toki kärsii verrattuna siihen että osa olisi satokasvia mutta vastaako erotus taas sitä että siihen alkaa rääpimään näennäisviljaa?

Talviaikainen kasvipeitetuki jää pois. Oliko se nyt 40e /ha, eli ei kauhee menetys....

Onneksi järjestelmä on saanut jo mut tippumaan kärryiltä pelkillä nimien vaihdoillaan. Mutta eilisessä uutisessa rehunurmien ylläpitovelvoite, joko laiduntamalla tai koneellisesti korjaamalla oli luonnonhaittakorvauksen saamisen ehtona. Joten onko nyt niin , että muuttamalla ne ylimäärät luonnonhoitopelloiksi menettäisi vähemmän? No ennenkuin taas ärhäkäs oikeiden viljelijöiden joukko riehaantuu, niin sanon että ei onneksi järkeily koske mua  Suunnitelmat on tehdä rehua vielä ens kesänäkin, mutta satojen pitäisi pienentyä, siis siksi pitää säätää murskaaja pidempään sänkeen, tai jotain 

niiin,  jos ens kesänä ataas keräilisi rehuja elikoille joita ehkä keväällä saa..   mutta katellaan nyt mitä naapuri hommaa ja sen perusteella sit teen suunnitelman miten touhuan.     mutta tukia tuskin enää kohta saa kun ei tehosta tuotantoaan..

Onko tämä panikointi siis niitä jolla kaik nurmella ja vaa niittää. Et ei kai luonnonhoito ja vln korjata tarvi.

Luonnonhoitopellon, viherlannoitusnumen ja viherkesannon kasvillisuusvaatimukset ovat käytännössä kiristyneet, erään maatalouden sisäisen ryhmän mieluhalujen mukaan. Tällöin aktiivitiloillakin olevat esimerkiksi vuokraamisen kautta tulleet hankalat kesantotyyppisellä pidolla olleet peltolohkot pitää mahdollisesti uusia tiheämmin ja niittää ahkerasti.  Näennäissatokasvi, vaikkapa jokin pitkäkasvuinen kaura,  on helpompi hallita, glyfosaatti ensin kunnolla vaikuttamaan ja suorakylvö kuloon. Eikä tungeta rumpupuimuria sinne koloon ollenkaan. Tepsii se murskain kaudraankin.

Viherlannoitusnurmiin saattaa tulla ensi kaudelle vieläkin laajempi seosvaatimus, vaikkapa kymmenen sertifioitua kasviljajia, luonnonhoitonurmissa ja kesannoilla pitää nurmen kunto vähintään tiheästi uudistettavien korjuunurmien veroinen, eli puhdas nurmikasvusto,  luonnonhoidolla puhdas nurmi on saavutettava ilman laajaa kemiallista kontrollia. Nurmikasvustoa pitää olla yli 50 % kasveista, ja juolavehnä ei ole nurmikasvi.

Nuo säännöshuhut ovat todellisia, käynnissä on järjestäytynyt tukipolitiikan keikaus, matalan intensiteetin nurmien ylläpito tehdään tarkoituksella hankalaksi; niistä peltotilkuista ei enää ole kyse, vaan tosiasiassa melko vähäisten tukieurojen uudelleen suuntaamisesta tehokkaammille maatalousyksiköille.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 09.09.26 - klo:08:06

Onko tämä panikointi siis niitä jolla kaik nurmella ja vaa niittää. Et ei kai luonnonhoito ja vln korjata tarvi.

Luonnonhoitopellon, viherlannoitusnumen ja viherkesannon kasvillisuusvaatimukset ovat käytännössä kiristyneet, erään maatalouden sisäisen ryhmän mieluhalujen mukaan. Tällöin aktiivitiloillakin olevat esimerkiksi vuokraamisen kautta tulleet hankalat kesantotyyppisellä pidolla olleet peltolohkot pitää mahdollisesti uusia tiheämmin ja niittää ahkerasti.  Näennäissatokasvi, vaikkapa jokin pitkäkasvuinen kaura,  on helpompi hallita, glyfosaatti ensin kunnolla vaikuttamaan ja suorakylvö kuloon. Eikä tungeta rumpupuimuria sinne koloon ollenkaan. Tepsii se murskain kaudraankin.

Viherlannoitusnurmiin saattaa tulla ensi kaudelle vieläkin laajempi seosvaatimus, vaikkapa kymmenen sertifioitua kasviljajia, luonnonhoitonurmissa ja kesannoilla pitää nurmen kunto vähintään tiheästi uudistettavien korjuunurmien veroinen, eli puhdas nurmikasvusto,  luonnonhoidolla puhdas nurmi on saavutettava ilman laajaa kemiallista kontrollia. Nurmikasvustoa pitää olla yli 50 % kasveista, ja juolavehnä ei ole nurmikasvi.

Nuo säännöshuhut ovat todellisia, käynnissä on järjestäytynyt tukipolitiikan keikaus, matalan intensiteetin nurmien ylläpito tehdään tarkoituksella hankalaksi; niistä peltotilkuista ei enää ole kyse, vaan tosiasiassa melko vähäisten tukieurojen uudelleen suuntaamisesta tehokkaammille maatalousyksiköille.

-SS-

 
Voi pörriäisparat nääntyyvät nälkään kun ei enää kukkivia monimuotoisia kesantoja...
Selitä siinä sitten traktorin viereen meuhkaamaan tulleelle risuparta-viherhipille miksi murskaat alas niittypellon...

^
Ei hätää. Eikös sitä ole olemassa monimuoto niittypeltoja. Toki kylvö kait pitää tehdä sertifioiduilla niittykasvien siemenillä. Ne on ihan eri kasveja kuin vanhaan kesantoon ilmestyvät kissankellot.

SS vois lopettaa tuon propagandan levittämisen. Omiin silmiin ei ole osunut missään et alettaisiin esim. Vln vaatimaan useampaa kuin neljää kasvia. Jos näin on niin nyt niitä lähteitä sit pöytään kiitos. Muutenkin täällä ja muuallakin somessa on porukka ihan pihalla niin ei luulisi palvelevan ketään et sekoitetaan asiaa edelleen.

Ihan totta et maassa on monenlaisia peltotilkkuja. Itselläkin muutamia niitä hehtaarin paloja joita ei kannata viljellä. Ovat nyt olleet rehunurmena. Tulevaisuudessa nämä siirtyy varmaan viherkesannoksi sitten. Muutama kymppi jää kasvipeite tukea saamatta.

Muutama tuossa ihmetteli noita eri kasvin nimiä, koodeja, tms. Millä niitä nyt haluaakaan kutsua. Onhan se viidakko mut kun lukee jonkun tiivistelmän tukimahdollisuuksista niin pääsee aika hyvin jyvälle.

Se et jos jollain tilalla on kaikki vihreänä (nurmella) niin voi olla niin et kaikki on ilmoitettu rehunurmen kasvikoodilla tukihaussa. Tai sit 20% maanparannuskasvina. Tämän päälle 25% monimuotoisuuspeltona (viherkesanto, riistapelto, lhn (vanha lhp), kai siellä samassa kategoriassa oli joku kukkapeltokin oliko niittykasvit tai joku sellainen. Näistä tulee yhteensä 45%. Loput 55% voi sit ilmoittaa rehunurmena. Jos löytää edulliset siemenet niin tällä saa imuroitua enemmän tukirahoja mut jos vanha nautatila ja elukat laitettu pois niin ilmoittamalla 100% rehunurmelle on ollut vaivattomin ja kustannustehokkain tapa..

Alkaa selviämään kylmiksen onnistuminen kun puhuu kevätkynnöstä vaihtoehtona. 
Paniikkimuokkauksia tulee aivan varmasti. Harvalla tilalla sitä suorakylvökonetts on jo joidenkin tahojen mukaan sekään ei ole oikeas viljelyä... 

SS vois lopettaa tuon propagandan levittämisen. Omiin silmiin ei ole osunut missään et alettaisiin esim. Vln vaatimaan useampaa kuin neljää kasvia.

Juupa juu, näyttäisitkö tieteelliset kriteerit läpäisevän tutkimuksen, jossa näytetään, että yksilajinen viherlannoituskasvusto ei toimisi yhtä hyvin kuin nykyinen nelilajikyykytys, sama sitten kymmenen lajia ? Siementuottajat lienevät lobanneet bisnestä itselleen.  Jos ja kun pellolle kasvamaan jääneitä lajeja aletaan tunnistamaan pellosta pedanttisesti, väitän, että aika vähän löytyy muodolliset vaatimukset täyttäviä viherlannoitusnurmia.

-SS-

Sarkasmitutka pitää olla päällä kun lukee SS:n kirjoituksia. 

Voi pörriäisparat nääntyyvät nälkään kun ei enää kukkivia monimuotoisia kesantoja...
Selitä siinä sitten traktorin viereen meuhkaamaan tulleelle risuparta-viherhipille miksi murskaat alas niittypellon...

Onneksi kesannoilla on mahdollista niittää useampaan kertaan ja saada pelto näyttämään hoidetulta pihanurmikolta. Ottavat erkeleet sitten geeninäytteet kasveista, jos epäilevät nurmikasviksi kelpaamattomia. Mitään kymmeniä  hehtaareja ei kylläkään millään kaksimetrisellä leikkurilla silitetä. Näin kylällä jo yhden hydrauliikalla reunalohkot nostavan batwing-tyyppisen vaakatasoleikkurin, vaatii varmaan noin 180-200 hv taaappitehoa, silti melko hitaasti joutuu menemään kosteassa ja vahvassa nurmessa.

-SS-