On se kumma kun ihminen ei saa kehitettyä tai tekoäly lajittelijaa, mikä poistaa torajyvät rukiista. Jotta viljelijä saisi varmasti aina rukiinsa myytyä, eikä tulisi paluukuormia..
Siis onhan värilajittelijoita olemassa. Olen viimeksi käyttänyt Huittisten Siemenen lajittelijaa. Mutta pahimmat erät voidaan joutua käymään kahteenkin kertaan, ja ns. rejekti voi olla 10-15 % kuormasta, ja lajittelukin maksaa jotain 40€. Helsingin Myllyllä oli jo varmaan 30 vuotta sitten värilajittelija, johon sai myydä ruista, jossa oli torajyvä löytynyt näytteestä. Hinta alennettiin 20€/t . Ruis oli kalliimpaa vielä silloin.
Mutta torajyvien noukkiminen koneellisesti pois viljaerästä ei kohta enää riitä, koska näistä torajyvien ergotoksiineista terveidenkin jyvien pinnalla tulee sanomista. Eli sen pölyn analyysi jollakin testillä tulee tehtäväksi 2028 alkaen. Eli värilajittelulla ei ole täyttä vaikutusta enää, koska ne pahkat hieroontuvat kuivaamossa ja levittävät jyviin pölyä, sitä voi jopa tulla kauppaan vievän kuorma-auton lavalta. Eli raja-arvo puolittuu arvoon 250 µg/kg 1.7.2028
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202401808Sen verran voi todeta, että rukiista tulee hukkakauran veroinen vaarallinen rikkaruoho syysvehnän viljelyssä, sillä usein ne yksittäiset ruistupsut saavat sen torajyväsaastunnan itseensä ja pahkat siellä vehnässä sitten. Muissa viljoissa torajyväalkaloidien pitoisuusrajat ovat ruista tiukemmat, joten ennustan, että syysvehnäkuormia alkaa tulla takaisin samasta syystä.
Ja kun sitä hybridiruista on muutamia vuosia kierrätetty tilalla, voi tulla yllätyksenä, että joku aikaisen ohran kuorma onkin täynnä torajyvää ! Vertti-ohraan tarttui vuonna 2020 torajyvä, ruis-esikasvin jälkeen. KWS kasvinjalostaja varoittaakin, että erityisesti Iso-Britanniassa rukiin esikasvina ei saa käyttää kevätohraa, koska kevätohra voi ylläpitää torajyväitiöitä maassa. No aikaista ohraa näkyy olevan aika monella syyskylvöjen alle valmistelussa.
Voisi todeta, että ojanpientareiden ja kesantojen ja nurmien tähkivän heinäkasvillisuuden poisto kilometrien säteeltä rukiin kukkimisen aikoihin, päisteiden poisto rukiin viljelystä, ruiskutusurien levittäminen kaksi riviä pyörän jäljen ulkopuolelle ja typpilannoituksen poisto ruiskutusurien reunalla, lisäksi syväkyntö ja useamman vuoden rukiiton kierto aivan kuin rypsillä, niin se mahdollistanee rukiin viljelyn edes jossakin määrin.
Monet siemenjalostajat kehuilevat, kuinka hybridijalostus on tuonut nopeamman satotason kasvun, ja LÄHES yhtä pienen riskin torajyville kuin populaatiorukiilla. Mutta se LÄHES ei riitä, populaatiorukiinkin perustaso on riittämätön. Jotenkin numeroita heitellään eikä niihin paneuduta. Torajyväalkaloidipölyn määrän puolittaminen on merkittävä loikka, toksiinittomasta leipärukiista tulee erikoistuote, ja jokin vakuutus ja vaihtoehtoinen käyttö täytyy olla valmiina, jotta olisi lähellekään järkevää alkaa riskeerata hybridin vaatimia panoksia mahdollisesti hylättävään suursatoon.
Toivottavasti proruissit alkavat keskustella pelkän kymppitonnari-innostuksen sijasta myös lajikevalintojen merkityksestä torajyvään ja leivontaominaisuuksiin.
-SS-
