mitenkähän nuo sakut hoitaa tuon homman?   kun sieltä suomi ostaa aika paljonkin ruista kun kotoa ei saa oikeaa laatua..

mitenkähän nuo sakut hoitaa tuon homman?   kun sieltä suomi ostaa aika paljonkin ruista kun kotoa ei saa oikeaa laatua..

Puolassa ja Saksan itäosissa ruis kukkii lämpimänä ja kuivahkona kevätkesänä täydemmin, samanaikaisesti ja talvi on leudompi. Kylmänkostea merellinen kevätkesä ja kevään versoutuminen kovan talven jälkeen, kuten Skandinaviassa ja Britteinsaarilla, on torajyvän merkittävä riskitekijä. Myös kevätohran sijasta viljellään syysohraa.

-SS-

SS:n kirjoituksista voisi päätellä että tämä torajyväongelma olisi isokin ongelma suomalaisessa rukiin viljelyssä, mutta onko se sitä oikeasti?  Jos paljonkin tapahtuisi ruiskuormien käännytyksiä vastaanottopisteiltä torajyvien takia, niin kyllä julkisuudessa, no, ainakin  Maaseudun Tulevaisuudessa asiaa käsiteltäisiin laajemminkin.  Kaurojen  DON:it puhuttavat kyllä lähes joka syksy ja hylkyjä tapahtuu niiden takia, mutta ei ole paljon kuulunut juttuja "isäntätietotoimistoilta" että olisi rukiita hylätty torajyvien takia.

Noin laajemmin ajateltuna,  ihmetyttää miksi EU jatkuvasti tiukentaa näitä erilaisia viljojen toksiinirajoja. Onko viljojen toksiinit oikeasti joku kansanterveydellinen ongelma EU:n alueella? sairastuuko tai peräti kuoleeko ihmisiä runsaastikin viljojen toksiinien aiheuttamiin sairauksiin? Eiköhän kuitenkin alkoholi,  tupakka, muut päihteet, epäterveellinen ruoka ja vähäinen liikunta  ole useimmissa maissa ne tekijät jotka aiheuttavat merkittävämpiä kansanterveydellisiä haittoja kuin toksiinit. Viljat on  sentään kaikkialla ihmiskunnassa sitä perusravintoa, jota on pidetty aina terveellisenä.   Ja viljoja on käytetty ravintona tuhansia vuosia ja nyt yht äkkiä niistä löydetyt homemyrkyt onkin muka vaarallisia.   Luulen  että nämä toksiinit on nähty  ongelmaksi jossain tutkijakuplassa, eli kun oikein tarkasti  tutkitaan, niin aina löytyy jotain epäilyttävää, ja sitten onkin tulkintakysymys, onko joku toksiini ihmisille haitallinen KÄYTÄNNÖSSÄ, eikä pelkästään teoriassa  tai  tutkijan laboratorion hiiri- ja  rottakokeissa?
Erilaiset toksiinit kuuluvat  luonnollisena osana luontoon,   niitä muodostuu varmaankin kaikissa kasveissa, mutta sitten tulee tutkija ja sanoo että tämä ja tämä luonnollinen, luonnossa normaalistikin esiintyvä toksiini onkin ihmiselle myrkyllinen. En käsitä tätä EU:n toksiinijahtia ja sen perusteluita.

Käsittääkseni torajyvä on oikea ongelma rukiin viljelyssä. Eturiviläisetkin lopettavat sen viljelyn yksi toisensa perään. Säkinpohjia vielä tyhjentelevät. Rahditus erikoislajitteluun ja itse lajittelu syövät kannattavuuden.

Toksiineja jahdataan silloin kun on tavarasta tunkua, tai myyjän naama ei miellytä.

Olen täälläkin kertonut monta kertaa noin kymmenen vuotta sitten tapahtuneen episodin. Olisiko ollut 2016 kaurasadossa kun oli toksitosiineja yli elintarvikerajan. No syöteltiin sit elukoille pikkuhiljaa mut 2018 oli satoa edelleen jäljellä parin rekan verran. Kaikesta viljasta oli silloin pulaa niin mä kiikutin näytteet uudelleen analyysiin niin ei mitään ei kertakaikkiaan yhtään mitään.

Nooh ei muuta kuin kauppa kiinni kun oli sen ajan mittapuulla hyvä. Sit kun lastaushetki läheni niin aloin ottamaan niitä jyviä kärryille valmiiksi lastaukseen kun olivat hankalissa siiloissa. Osaan siiloista oli sit varastoinnin aikana päässyt vettä ja oli ihan silmin nähtävää hometta ja hajua. Kosteuskin oli yli 14%. Pahimmat pyöräytin kuivurissa mut kyl niissä mielestäni edelleen home haisi. No kauppa oli kuitenkin kiinni niin tutun autoilijan kanssa sit sovittiin et yrittää viedä muistaakseni loviisan satamaan ja jos eivät kelpuuta niin mietitään sitten vaihtoehtoja.

Sinne ne iloisesti otettiin vastaan kukaan ei valitellut mitään ja sen ajan mittapuulla sain vielä hyvän hinnan ja reilut laatulisät. Tarinan opetus on se et silloin kun jyvistä on pulaa niin kukaan ei narise mistään..

SS:n kirjoituksista voisi päätellä että tämä torajyväongelma olisi isokin ongelma suomalaisessa rukiin viljelyssä, mutta onko se sitä oikeasti?  Jos paljonkin tapahtuisi ruiskuormien käännytyksiä vastaanottopisteiltä torajyvien takia, niin kyllä julkisuudessa, no, ainakin  Maaseudun Tulevaisuudessa asiaa käsiteltäisiin laajemminkin.

Siis ei ruista pysty mihinkään lähettämään ilman edustavaa esinäytettä, ja torajyvistä lasketaan kokonaiset ja kappaleet siitä litran pussista. Puhunkin siitä tulevasta ergotoksiinimittauksesta, joka saattaa estää kippauksen, jos se on samanlainen pikatesti kuin muilla toksiineilla. Pikatesti ei välttämättä ole tarkka, mutta kippauspaikan hoitajalla on ehdoton valta päättää, voiko kipata.

Oma ruis kävi värilajittelun jälkeen normitestissä viljalaboratoriossa ja siellä oli ns. liuskatestissä toksiineja 10-kertainen määrä verrattuna sallittuun. Vaikea oli uskoa sitä. No, otettiin uusi näyte Viljavan puskurisiiloon vastaanoton yhteydessä ja vietiin se Eurofins labraan tarkkaan analyysiin, joka maksaa laajana* jonkun  300 euroa, ja useamman päivän kestää, olisiko ollut viikon peräti.  Rupeaa rahaa kulumaan. Mutta oli kyllä sitten helppo myydä toksiinivapaana se lopultakin kun oli printit viljan ostajalle antaa.  Sen verran rupesi vipukirvestämään, että kehuttukaan hybridiruislajike ei kiinnosta yhtään, vaikka olisi lajikenimeltään jotain KWS Masturbo SuperErection tai jotain.

* aflatoksiini, DON, ZON, T2, HT2

Ennakkonäytteistä otetaan viljaliikkeissä lähinnä pikatestit, jotka voivat näyttää näytepussista nollaa ja kippauspaikalla 8000.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 23.08.26 - klo:13:06

SS:n kirjoituksista voisi päätellä että tämä torajyväongelma olisi isokin ongelma suomalaisessa rukiin viljelyssä, mutta onko se sitä oikeasti?  Jos paljonkin tapahtuisi ruiskuormien käännytyksiä vastaanottopisteiltä torajyvien takia, niin kyllä julkisuudessa, no, ainakin  Maaseudun Tulevaisuudessa asiaa käsiteltäisiin laajemminkin.

Siis ei ruista pysty mihinkään lähettämään ilman edustavaa esinäytettä, ja torajyvistä lasketaan kokonaiset ja kappaleet siitä litran pussista. Puhunkin siitä tulevasta ergotoksiinimittauksesta, joka saattaa estää kippauksen, jos se on samanlainen pikatesti kuin muilla toksiineilla. Pikatesti ei välttämättä ole tarkka, mutta kippauspaikan hoitajalla on ehdoton valta päättää, voiko kipata.

Oma ruis kävi värilajittelun jälkeen normitestissä viljalaboratoriossa ja siellä oli ns. liuskatestissä toksiineja 10-kertainen määrä verrattuna sallittuun. Vaikea oli uskoa sitä. No, otettiin uusi näyte Viljavan puskurisiiloon vastaanoton yhteydessä ja vietiin se Eurofins labraan tarkkaan analyysiin, joka maksaa laajana* jonkun  300 euroa, ja useamman päivän kestää, olisiko ollut viikon peräti.  Rupeaa rahaa kulumaan. Mutta oli kyllä sitten helppo myydä toksiinivapaana se lopultakin kun oli printit viljan ostajalle antaa.  Sen verran rupesi vipukirvestämään, että kehuttukaan hybridiruislajike ei kiinnosta yhtään, vaikka olisi lajikenimeltään jotain KWS Masturbo SuperErection tai jotain.

* aflatoksiini, DON, ZON, T2, HT2

Ennakkonäytteistä otetaan viljaliikkeissä lähinnä pikatestit, jotka voivat näyttää näytepussista nollaa ja kippauspaikalla 8000.

-SS-

Kysyin tekoälyltä... aika hurjalta näyttää näytepussi jos 10-25 kpl saa olla... Onkohan  oikeesti noin...


Rukiin torajyvät 1 kg ennakkonäytteessä:

Leipäruis (raja 0,50 g/kg): Näytteessä saa olla yhteensä enintään 0,50 grammaa torajyviä. Tämä vastaa noin 10–25 kappaletta torajyvien koosta riippuen.

Rehuruis (raja 0,20 g/kg): Näytteessä saa olla enintään 0,20 grammaa (noin 4–10 kappaletta).

Muista: Ruis sisältää 1 kilossa noin 30 000–35 000 jyvää. Vaikka 5–10 mustaa torajyvää erottuu silmään erittäin helposti, se alittaa rajat selvästi ja erä menee leipäviljaksi. Ratkaisevaa on aina torajyvien yhteispaino, ei kappalemäärä.

Tekoäly antaa vastauksia, jotka ovat vuosien takaa. Leipärukiissa sallittu torajyvien määrä pitää olla tällä hetkellä vähemmän kuin 0,2 g/ 1 kg näytettä. Eli suhde on paino / paino, ei kappaletta / jyviä

Täysin muodostunut torajyväpahka voi painaa 0,15 grammaa/1/. Pieni tai puolikas painaa 0,05 - 0,1 grammaa. Eli kilon ( noin 1,3 litraa !) näytteessä voi pahimmillaan olla vain yksi iso pahka tai 2-3 pientä. Murutkin mitataan, eli näytteestä poimitaan ne torajyväpahkojen palatkin ja sitten punnitaan.

-SS-

/1/ Kirov, 2016-2021, Winter rye cultivars moderately resistant to ergot - Scientific Figure on ResearchGate. Available from: https://www.researchgate.net/figure/Average-weight-of-one-sclerotium-on-rye-cultivars-differing-in-susceptibility-Kirov_fig1_366511535

Tekoäly antaa vastauksia, jotka ovat vuosien takaa. Leipärukiissa sallittu torajyvien määrä pitää olla tällä hetkellä vähemmän kuin 0,2 g/ 1 kg näytettä. Eli suhde on paino / paino, ei kappaletta / jyviä

Täysin muodostunut torajyväpahka voi painaa 0,15 grammaa/1/. Pieni tai puolikas painaa 0,05 - 0,1 grammaa. Eli kilon ( noin 1,3 litraa !) näytteessä voi pahimmillaan olla vain yksi iso pahka tai 2-3 pientä. Murutkin mitataan, eli näytteestä poimitaan ne torajyväpahkojen palatkin ja sitten punnitaan.

-SS-

/1/ Kirov, 2016-2021, Winter rye cultivars moderately resistant to ergot - Scientific Figure on ResearchGate. Available from: https://www.researchgate.net/figure/Average-weight-of-one-sclerotium-on-rye-cultivars-differing-in-susceptibility-Kirov_fig1_366511535

Juu laitoin tuon sinun tekstin sille, niin tyypillistä geminii:
Olet täysin oikeassa – pahoittelut virheestä ja kiitos oikaisusta!