Joko o 300e tonni. Vehnä. Kuulin kyliltä et kohta o.

Joko o 300e tonni. Vehnä. Kuulin kyliltä et kohta o.

Ee taida. Ainakaan Suomessa. Baasikset miinustautuvat kompensaatioksi. DEC26 on syöksylaskenut 8 euroa tänään. DEC27 myös on laskusuunnassa kovan piikin jälkeen, mutta laskenut vain 2,75€. Kaipa joku spekulantti on aivastanut sormi tietokoneen napilla, ja kun on kauppa napsahtanut kiinni vahingossa, sopulilaumana ryntäsivät kaikki maailman pörssihait myymään myös...

-SS-

paljon mahtaa tuo ranskan huono maissisato nostaa suomen kahujen hintaa?      kun kanata tuottaa aikas paljon viljaa markkinoille kohta...

Vehnä 247 ja kovin nousu kahteen vuoteen. Mitä täällä tapahtuu. Ja tukimaksatukset aikaistetaan. Meitähän aletaan pitään ihmisinä.

Vehnä 247 ja kovin nousu kahteen vuoteen. Mitä täällä tapahtuu. Ja tukimaksatukset aikaistetaan. Meitähän aletaan pitään ihmisinä.

Taisi jäädä tällä erää lyhyeksi tääkin ilo. Nyt on jo alle 235.

Hölynpölyssä on kymmenen kertaa pienemmät riskit, kuin öljykasveilla. Se on nähty moneen kertaan, ellei öljykasvimaalla käy torjumassa kirppoja 5 kertaa kesässä, niin sato on syöty parempiin suihin. Ja sitä kautta viljan hinnannous on torpattu. Viljan hinnannousulle ainoa mahdollisuus on jos Tiken tilastojen mukaan vilja-alan pinta-alat romahtaa. No nythän ei enään rehua tarvitakkaan.
Se tästä vielä puuttuisui jos lannoitteen hinta putoaisi,se  niin siitä huoltovarmuudesta, kun kaikki viljelijät ostaisivat ne vähätkin lannoitteensa maaliskuussa.

Siinnä maastullin rypsinviljelyjutussa ei lainkaan mietitty et miksi sitä rypsiä viljellään niin vähän. Kolme viimeisintä rypsinviljely-yritystä päätyneet omalla kohdlla tulokseen 0-1000 kg hehtaarisatoon.

Siinnä maastullin rypsinviljelyjutussa ei lainkaan mietitty et miksi sitä rypsiä viljellään niin vähän. Kolme viimeisintä rypsinviljely-yritystä päätyneet omalla kohdlla tulokseen 0-1000 kg hehtaarisatoon.

Asiassa on vahva selviytymisharha, koska epäonnistunut kasvusto yleensä poistuu yksittäisen viljelijänkin omasta mielestä. Eli yhden vuoden sato jää mieleen ja epäonnistumiset eivät jää. Keskisatojen toteutuma korjuuseen asti selvinneillä kasvustoilla kertoo aika paljon eteläisen Suomen ongelmista. Moni kirppojen raatelema tai kuivuuden nujertama kasvusto tuhotaan puimatta. Varsinkin syysöljykasveilla kylvön panostus, mahdolliset etanarakeet, rikkatorjunta, Juventus-ruiskutus ja siemenkustannus ovat kustannuksia, jotka oikeasti ovat pohjalla oleva negatiivinen sato varsinaiselle kasvukaudelle, jos keväällä joudutaan tekemään uudelleen kylvö. Toki riskinotolla saa onnenkantamoisia, ja nämä jäävät median hehkutettaviksi.

Syysvehnällä varsinkin syyskylvö onnistuu ilman mitään panoksia, TOS -siementavara ei ole hinnan kiroissa, joten kevätvehnän korvauskylvössä ei ole kovin suurta kustannuspohjaa kuormittamassa tuloja. Onnistumistodennäköisyys näillä etelän viljelyalueilla  on suunnilleen 8-9 kertaa kymmenestä vuodesta, jolloin väkisinkin täystuhoja esiintyy harvemmin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.08.26 - klo:10:13

Siinnä maastullin rypsinviljelyjutussa ei lainkaan mietitty et miksi sitä rypsiä viljellään niin vähän. Kolme viimeisintä rypsinviljely-yritystä päätyneet omalla kohdlla tulokseen 0-1000 kg hehtaarisatoon.

Asiassa on vahva selviytymisharha, koska epäonnistunut kasvusto yleensä poistuu yksittäisen viljelijänkin omasta mielestä. Eli yhden vuoden sato jää mieleen ja epäonnistumiset eivät jää. Keskisatojen toteutuma korjuuseen asti selvinneillä kasvustoilla kertoo aika paljon eteläisen Suomen ongelmista. Moni kirppojen raatelema tai kuivuuden nujertama kasvusto tuhotaan puimatta. Varsinkin syysöljykasveilla kylvön panostus, mahdolliset etanarakeet, rikkatorjunta, Juventus-ruiskutus ja siemenkustannus ovat kustannuksia, jotka oikeasti ovat pohjalla oleva negatiivinen sato varsinaiselle kasvukaudelle, jos keväällä joudutaan tekemään uudelleen kylvö. Toki riskinotolla saa onnenkantamoisia, ja nämä jäävät median hehkutettaviksi.

Syysvehnällä varsinkin syyskylvö onnistuu ilman mitään panoksia, TOS -siementavara ei ole hinnan kiroissa, joten kevätvehnän korvauskylvössä ei ole kovin suurta kustannuspohjaa kuormittamassa tuloja. Onnistumistodennäköisyys näillä etelän viljelyalueilla  on suunnilleen 8-9 kertaa kymmenestä vuodesta, jolloin väkisinkin täystuhoja esiintyy harvemmin.

-SS-

Olikos valkuaiskasvipalkkio nykyään jotain 120 € luokkaa?  Tuli mieleen et ensi vuonna vois kokeilla rypsin näennäistukiviljelyä, eli siementä 5-6 kg/ha, kylvön yhteydessä salpietaria 100 kg/ha, jotta sais "näennäisen hyvän alun" ...siis ihan satelliittia varten,  ja sitten unohtaa koko kasvin loppukesäksi,  kun korjuuvelvoitettakaan ei ole.  Syksyllä on helppo kultivoida, glyfottaa tai  jopa jättää talven hoidettavaksi tälläinen näennäisrypsi.  Ainoa riski tässä  on että vipu-satelliitti ei ole tyytyväinen näkemäänsä.

Jos suinkin saa bulkkisiementä jostakin niin herne on valkuaiskasvipalkkiolla varustettu typensitojakasvi, joka korjaamatta on myös hyvä ravinne-esikasvi syysvehnän suorakylvöä ajatellen. Lannoitekulut ovat vähäisemmät kuin öljykasveilla. Nykyiset öljykasvilajikkeet tuntuvat vasta silloin alkavan kasvaa, kun niille antaa 200 kg typpeä, 40 kg rikkiä ja kilon booria.

Herne tuntuu sentään kasvullisesti selviävän tuhohyönteisistä, mikä öljykasvien osalta on melkoisen onnenkauppaa.

-SS-

Jos suinkin saa bulkkisiementä jostakin niin herne on valkuaiskasvipalkkiolla varustettu typensitojakasvi, joka korjaamatta on myös hyvä ravinne-esikasvi syysvehnän suorakylvöä ajatellen. Lannoitekulut ovat vähäisemmät kuin öljykasveilla. Nykyiset öljykasvilajikkeet tuntuvat vasta silloin alkavan kasvaa, kun niille antaa 200 kg typpeä, 40 kg rikkiä ja kilon booria.

Herne tuntuu sentään kasvullisesti selviävän tuhohyönteisistä, mikä öljykasvien osalta on melkoisen onnenkauppaa.

-SS-

Herneen siemenen kalleus tekee tuosta ideasta huonon? Mistä sais sitä edullista siementä?

Mulla on sellaista matalan budjetin hernettä viljelyssä. Lannoittamatta kylvin herne ohra seoksen, hernettä noin 100kg ja ohraa vähän vähempi. Säilörehuksi tarkoitus tehdä, osa niitettiin tänään

Herneen siemenen kalleus tekee tuosta ideasta huonon? Mistä sais sitä edullista siementä?

Juu jos jollakin naapurilla on hernettä, niin hinta siilolla näyttäisi olevan siinä 180 €/tonni miinus rahti. Eli ei siinä enää kovin paljon siemenkululle tule hintaa, jos sen herneen saa itämään. Mutta jokin kauppakuitti olisi oltava siemenkaupasta myös. Että vaikka puolet laittaisi kaupan siementä ja toisen puolen palstaa naapurilta laitonta TOS.   Tietenkin lisäystarkoituksessa jos paapoo hyvällä kasvupaikalla jonkun 3 tonnin sadon, niin yhden hehtaarin palstalla (250 kg siementä) jo saisi kärrykuivuriin tai papan verkkosiilokuivuriin siementavaraa seuraavalla 10 hehtaarille ? Tuohon Arskaan en hernettä laittaisi. On jo jonkun verran ohkasta rauta siinä. Mutta onneksi on ilmakuljettimella varustettu 30 hl kuivurikaappi. sillä voinee kuivailla vaikka pörssisähköpuhaltimen avulla.

Tuossa seutukunnalla on kymmenien hehtaarien palstoja hernettä, tiettävästi on muutaman viljelijän porukka, jotka toimivat jotenkin yhteisellä systeemillä. Eräs toinen viljelijä kylvää omista varastoista. TOS siemen on todellakin hyödyksi herneen viljelyssä. Kevätvehnäkin alkaa olla sertisiemenen osalta kallista lystiä, jos on jättikokoinen siemen ja 700+ kylvötiheys.

Voi olla, että tänä vuonna ei olisi paras mahdollinen herneen vuosi, ainakin jos satelee tuonne lokakuulle asti ahkerasti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.08.26 - klo:22:19

Herneen siemenen kalleus tekee tuosta ideasta huonon? Mistä sais sitä edullista siementä?

Juu jos jollakin naapurilla on hernettä, niin hinta siilolla näyttäisi olevan siinä 180 €/tonni miinus rahti. Eli ei siinä enää kovin paljon siemenkululle tule hintaa, jos sen herneen saa itämään.

-SS-

Hetkinen.. Ihan oikeastiko naapuri myy papunsa rahtivähennyksellä?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.08.26 - klo:00:16

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.08.26 - klo:22:19

Herneen siemenen kalleus tekee tuosta ideasta huonon? Mistä sais sitä edullista siementä?

Juu jos jollakin naapurilla on hernettä, niin hinta siilolla näyttäisi olevan siinä 180 €/tonni miinus rahti. Eli ei siinä enää kovin paljon siemenkululle tule hintaa, jos sen herneen saa itämään.

-SS-

Hetkinen.. Ihan oikeastiko naapuri myy papunsa rahtivähennyksellä?

Niin rehutehtaalle viljelijä myy rahdit itse maksaen, miksei sitten naapurille siihen hintaan, jonka saisi rehutehtaan siilossa? Laitoin tuon vähän niin kuin baitiksi, että maatalouden raaka-aineiden kauppa on sillä tavalla asettunut, että jos viljakaupalle myy kuivurilla vapaasti noudettavissa, niin kauppa tekee noutorahtivähennyksen. Jos hakija tulee kovin läheltä, niin harmittaahan se myyjää. Mutta hinnoittelussa saattaa olla mahdollista ottaa huomioon lähimmälle teolliselle vastaanottopaikalle menevä rahti.

Yllättävän kova on täällä etelässä kuorma-autorahti edes parinkymmen kilometrin päähän. Että pelkästään torven alle ajaminen laskuttaa nykyään lähes kympin tonnilta.

Tietenkin markkinoiden ahtaudesta riippuen hinta voi elää. Silloin kun ohrasta viimeksi oli tunkua eikä saanut kuivaamoa tyhjäksi, niin parikymppiä vielä rehutehtaan hinnasta pois, niin joku sentään viitsi sinne solaan autolla tulla. Herne voi olla melko runsas tuote tänä syksynä, ainakin kylvöalan vahvasta kehityksestä johtuen.

-SS-