Päättäjien puolesta joku 25% kesannointi pakko voisi olla paikallaan. Samalla syrjäisien peltojen metsitys niin tilanne alkaa korjaantumaan. Ja tukirahatkin riittävät paremmin.

Kenenköhän lobbaama oli päätös peruuttaa tuottamattoman alan pakon laajentaminen koko Suomeen ? Someron palaverissa esiintyi tieto, että Varsinais-Suomen vilja-ala ei vähentynyt toivomuksen mukaan, vain 2%, vaikka viljakaupan haluttomuus järjestää viljalle menekkiä syksylle 2025 oli jo tiedossa. Ehkäpä niitä EFA-nurmia sitten muokattiinkin viljelyyn, toki myös itse tein näin, kun on vuokra-aikaa jäljellä vielä. Olen melko varma siitä, että meneillään olevista kaupungin vuokrapalsta tulee uusintakierroksia vielä, kun ei välttämättä tule yhtään tarjousta, muutama palsta jo tuli uudelle tarjouspyyntökierrokselle. Katsontaan nyt, alkavatko ne kaupungin liepeillä sijaitsevat tarkasti niitetyt ikinurmipeltolohkot ensi vuonna lainehtia hyväkasvuista ylituotantoviljaa.

Tai sitten ei.

-SS-

On kumma tilanne jos Salossa ei tule pelloista tarjouksia! Tarttee olla todella huonoja peltoja tai kaupungilla kovat vaatimukset vuokranmaksun lisäksi…

On kumma tilanne jos Salossa ei tule pelloista tarjouksia! Tarttee olla todella huonoja peltoja tai kaupungilla kovat vaatimukset vuokranmaksun lisäksi…

Ongelma lienee siinä, että palstat eivät sovellu suurviljelyn kalustolle, semmoisia 1-2 ha lohkoja, väylät kapeita eikä löydy pöytävaunulle, chaservaunulle eikä semille asfaltoituja kääntöpaikkoja pellon kulmissa. Pienviljelijöiden ei kannattane vuokrata itselleen kuluja lisää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.10.25 - klo:06:30

Päättäjien puolesta joku 25% kesannointi pakko voisi olla paikallaan. Samalla syrjäisien peltojen metsitys niin tilanne alkaa korjaantumaan. Ja tukirahatkin riittävät paremmin.

Kenenköhän lobbaama oli päätös peruuttaa tuottamattoman alan pakon laajentaminen koko Suomeen ? Someron palaverissa esiintyi tieto, että Varsinais-Suomen vilja-ala ei vähentynyt toivomuksen mukaan, vain 2%, vaikka viljakaupan haluttomuus järjestää viljalle menekkiä syksylle 2025 oli jo tiedossa. Ehkäpä niitä EFA-nurmia sitten muokattiinkin viljelyyn, toki myös itse tein näin, kun on vuokra-aikaa jäljellä vielä. Olen melko varma siitä, että meneillään olevista kaupungin vuokrapalsta tulee uusintakierroksia vielä, kun ei välttämättä tule yhtään tarjousta, muutama palsta jo tuli uudelle tarjouspyyntökierrokselle. Katsontaan nyt, alkavatko ne kaupungin liepeillä sijaitsevat tarkasti niitetyt ikinurmipeltolohkot ensi vuonna lainehtia hyväkasvuista ylituotantoviljaa.

Tai sitten ei.

-SS-

Mä en osaa sanoa mut veikkaan et jäljet johtaa elukkatiloihin. Epäilemättä elukkatilat joilla joka hehtaari tarvitaan rehun tuotantoon ja paskan sijoitukseen niin tuo olisi ongelma. Nautatiloilla tuskin iso koska viherkesanto kasvaa jotain heinää kuitenkin. Yksimahaisilla sit enemmän pulmaa.

En ole koskaan ymmärtänyt viljelijä saa tukea kun viljelee laajentaa ja raivaa. Sitten vilja pitäisi kärrätä toiseen valtioon. Miten se veron maksaja tästä hyötyy. Onkait se jotenki kiero ajatus?

En ole koskaan ymmärtänyt viljelijä saa tukea kun viljelee laajentaa ja raivaa. Sitten vilja pitäisi kärrätä toiseen valtioon. Miten se veron maksaja tästä hyötyy. Onkait se jotenki kiero ajatus?

No on tuo sentään parempi kuin se, että 1) viljelijä laajentaa lähes pakkolunastamalla toisilta viljelijöiltä pellot valtion rahoittamana ja raivaakin ja myy viljat tavallaan valtiolle valtion tukemalla tavoitehinnalla, ja valtio sitten lähettää viljan afrikkalaiselle leipurille ja laittaa mukaan puolet viljan hinnasta vientitukena, tai sitten 2) maksaa vain vakio pinta-alatuen, ja viljelijä saa tehdä pellolle mitä haluaa, toivoen tietenkin, ettei vastapuoli, eli teollisuus pidä kartellia tai de facto vientikieltoja päällä. Viljanviljely on valtiolle halvimpia vaihtoehtoja, kesannon jälkeen, esimerkiksi monet hömpät vievät valtion rahaa ENEMMÄN kuin viljan viljely.

Eli tämä on tilanne 1) ennen EU:ta ja 2) EU:n jälkeen.  Se, että vientitukia ei makseta, poistaa valtion asianosaisuuden itse viljakaupasta. Eli viljanviljelijän (tai viljanviljelijäryhmän) päätös pistää vilja ulkomaille, jonkun monopolistisen suomalaisen viljaa käyttävän teollisuuden sijasta, saa mielestäni olla täysin viljelijän oma päätös. Se, että pitäisi pakottaa tukia saavat viljanviljelijät vain kotimaan markkinoille, matalaksi jyrätyin hinnoin, kuulostaa oudolta, kun esimerkiksi kumina viedään enimmäkseen ulkomaille, ja sen tukitaso kiloa kohti on merkittävästi suurempi kuin viljalla ! Valtio on suorin tuin tukenut myös kuminapakkaamoiden toimintaa.

Viljantuotannon pakottaminen vain kotimaan käyttöön olisi selvä valtion ja EU:n tukl viljaa käyttävälle teollisuudelle (myös ostoviljaa käyttävälle eläintaloudelle, joka saa omat tukensa kumminkin siitä huolimatta), koska tällöin viljan ostaja maksaisi vain sen verran kuin katsoisi tarpeelliseksi, eli ei paljon.

-SS-

Viisashan tuo vastaus oli, mietin lähenkö hyökkäämään en. Mutta 1 vaihtoehto oli viljelijälle parempi. 2 vaihtoehto on vasta noin vuoden 2040 kieppeillä.

Lisäys vielä, tietenni sääntöjä rukataan sillo taas tuohon 1 vaihtoehtoon,)

Alkaa pahin morkkis markkinoilla olla ohi ohran hinnassa. Hankkija lupaa keväälle Turkuun 179e, mikä on vallitsevaan tilanteeseen nähden oikeinkin kelpo hinta. Tuosta jää jo parempi mieli kevätkylvöille ja sitä tarvitaan, jos meinataan pitää ohranviljelyala edes nykyisellään. Ennen niin yleinen ja mukava kasvi on kokenut valtavan inflaation ja hyljeksinnän, ansaitusti. Nyt olisi jopa saumaa uida vastavirtaan ja lisätä ohranviljelyä. Kyllähän ne käytännössä otti aivan ilmaiseksi ohraa sisään maakuntien vastaanottopisteisiin, hyödyntäen isäntien puutteellisia varastotiloja. Ohran kohdalla jonkinlainen takuuhinta tai hinnan sitominen näyttää olevan ihan perusedellytys. Hinta romautetaan aivan pohjille heti kun mahdollista. Se on tiedostettava koko ajan.

Raisio oli nostanut kauran hinnan jo 180 euroon. Vilja ei liiku. On autoilijoita, joilla on ollut viljarekka parikin viikkoa parkissa. Tavaraa olisi, mutta ei isäntien myyntilupaa. Markkina joutuu antamaan hieman siimaa.

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan. Mutta mitäpä se tulevan kevään hintapiikki auttaisi, ohran oli lähdettävä pois puitavien tieltä.  Olen nähnyt pohjoiseen, Oulun Lääniin ja sinne päin suuntautuvia ostotarjouksia jo yli 180 euroa. Mutta niihin lienee varattava rahteihin jotain 40 euroa tonnilta.

Jos luopuu nelikymmenkiloisen  kauran viljelystä, niin nuo purusiilot vetävät esimerkiksi hyvää vehnää tuplat kilomäärät, niin pystyy antautumaan spekuloinnin varaan. Painava ohra voisi olla rinnan vehnän  kanssa kokeiltava kevytjae ja sopiva välikasvi muutoinkin.

Jos tuollaiset reilut hintaheilahtelut ja syksyn vastaanottojen täydet jäädytykset ovat tulossa tavaksi, kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan. Mutta mitäpä se tulevan kevään hintapiikki auttaisi, ohran oli lähdettävä pois puitavien tieltä.  Olen nähnyt pohjoiseen, Oulun Lääniin ja sinne päin suuntautuvia ostotarjouksia jo yli 180 euroa. Mutta niihin lienee varattava rahteihin jotain 40 euroa tonnilta.

Jos luopuu nelikymmenkiloisen  kauran viljelystä, niin nuo purusiilot vetävät esimerkiksi hyvää vehnää tuplat kilomäärät, niin pystyy antautumaan spekuloinnin varaan. Painava ohra voisi olla rinnan vehnän  kanssa kokeiltava kevytjae ja sopiva välikasvi muutoinkin.

Jos tuollaiset reilut hintaheilahtelut ja syksyn vastaanottojen täydet jäädytykset ovat tulossa tavaksi, kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Eikö tuota viimeisen kappaleen toimintamallia sanota kaupaksi? Täälläpäin on ainakin sellainen….

Hankkija kyllä teki keväällä  kiinnityssopimuksia ohrasta, mutta alempaan hintaan. Mutta mitäpä se tulevan kevään hintapiikki auttaisi, ohran oli lähdettävä pois puitavien tieltä.  Olen nähnyt pohjoiseen, Oulun Lääniin ja sinne päin suuntautuvia ostotarjouksia jo yli 180 euroa. Mutta niihin lienee varattava rahteihin jotain 40 euroa tonnilta.

Jos luopuu nelikymmenkiloisen  kauran viljelystä, niin nuo purusiilot vetävät esimerkiksi hyvää vehnää tuplat kilomäärät, niin pystyy antautumaan spekuloinnin varaan. Painava ohra voisi olla rinnan vehnän  kanssa kokeiltava kevytjae ja sopiva välikasvi muutoinkin.

Jos tuollaiset reilut hintaheilahtelut ja syksyn vastaanottojen täydet jäädytykset ovat tulossa tavaksi, kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Olet tässä ehkä poikkeus kun kaiketi olisit ollut valmis siihen ohra kauppaan syksyllä  mut muuten ei ole enää viime vuosina tarvinut puinneilta ohraa ostaa. Tai no juu yksi erä oli tänä vuonna mut poikkeus vahvistaa säännön. Silti paikallisenkin vastaanoton ohra siilo turposi. Ehkä se on mukavampi myydä edullisesti isoon siiloon kun pienempään kalliimmalla.. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - tänään kello 12:47

kannattaisi isojen siilojen omistajien lopettaa koko kasvinviljely ja ruveta vastaanottamaan syksyllä rahantarpeessa kituvien kollegojen viljat ja pistää spekulaatiotuotot taskuun sitten keväällä.

-SS-

Eikö tuota viimeisen kappaleen toimintamallia sanota kaupaksi? Täälläpäin on ainakin sellainen….

Joskus ammoisina aikoina kaupaksi nimitettäviä kummajaisia oli täälläkin: K-Maataloudella oli siilokoppi jossakin vaiheessa Meriniityssä, Osuuskaupalla oli iso betonisiilovarasto ja kuivaamo nykyisen Plazan vieressä ja Tukolla aikansa suurimpia peltielementtiviljavarastoja Meriniityssä. Siellä viljakauppa toimi, vein yhden päivän aikana sinne Tukoon seitsemän traktorinkuormaa viljaa, ja kuormat täytettiin 60 kuution kylmäilmakuivurista 90 mm ruuvikuljettimella, joka klapisi lähes keskeytymättä lastauksessa, kun olin kärryä viemässä.  E-liikkeellä oli Osuusliike Tähkän viljavarasto radan varressa myös. Hankkijan silloisesta viljavarastosta minulla ei ole mitään muistikuvaa, kun perheellä ei silloin ollut parhaat välit kyseiseen hankintaosuuskuntaan, vaikka jäseniä oltiinkin. Nyt Hankkijalla on se vanha Tukon viljavarasto hallinnassaan, Lantmännen kauppiaalla saattaa peltisiilo Somerolla olla. Entiset Osuuskaupan siilostot nykyään ovat vain muraalien sijoituspaikkana, taisi pölyräjähdys rikkoa paikat silloin aikanaan

Pölyräjähdys kuivurissa tärisytti Salon keskustaa. HS/1991

Tähkän viljakoppi paloi vuonna 2011. Yle uutinen Tähkän viljavaraston palosta

Käytännössä täkäläisistä "kaupoista" lähinnä vain Hankkija ottaa oikeasti kärryllä viemällä vastaan tuoretta viljaa ja pieneriä. Mutta rajansa silläkin näkyy olevan, ruuhkautuu todella nopeasti. Perniön Viljavan viljavarasto tuntuu olevan jo kesästä asti täynnä, 10 t vähimmäiskippaus, Loimaalla oli tänä syksynä tilaa. Täytyy selvittää, onko Perniössä kiinnostusta investoida asiakassiiloihin. Jos kippausminimiä voi säätää menemällä kahdella traktorilla peräkanaa, silloin saadaan 20 kuutiota kerralla menemään.

Eli täällä etelässä ovat maatalouskauppakonsernit vähitellen siirtyneet parasiittitalouden puolelle, eli ovat toimitusketjussa välittäjinä, liikuttamatta evääkään, sijoittamatta itse yhtään mitään pääomia, ottamatta itse mitään riskejä minkään käsinkosketeltavan palvelun toimittamiseksi. Viljavallakin oli kuluneena syksynä vapaita siiloja, koska viljaliikkeet eivät niitä nykyään tarvitse, rahaa semmoiset vaan kuluttavat, toimisto ja tietokone ja pankkitili, jonne voi laskuttaa välityspalkkiot, ne vain tarvitaan.  Eli viljelijän on toimittava viljelyn lisäksi omiin pitkäaikais- ja huoltovarmuusvarastoihin investoijana, maailmanmarkkinoiden haistelijana, kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän temppujentekijänä, logistiikka-asiamiehenä, teollisuuden rahoittajana ja lopullisten ansiomahdollisuuksien hakijana raaka-ainespekuloinnin avulla.

Viljeleminen näyttää jo olevan aivan sivuseikka viljelijän niskoille asetetussa bisneksessä, ja ainoa osa koko toimitusketjua, joka luontaisesti on tappiollista, EU-tuista huolimatta. Jos haluaa edes jotenkin välttää esimerkiksi laaturiskejä, viljelijän on sijoitettava esim. värilajittelijaan ja toksiinien pikamittausvälineisiin ja vähintään kolmen laatuluokan  osastoiksi lokeroituihin erikoisvarastoihin, esimerkiksi toksiinit > 8000, 1750 - 8000 ja alle 1750 . Ja sama T2/HT2, siinäpä on jo viisi vapausastetta (plus eri viljalajit) , jotka pitää hallita. Semmoisen kuivaamon viereen pystytetyn miljoonan kilon peltipöntön aika on ohi, kun tuntuu, että jo se yksi punainen jyvä laittaa kaikki kuormat takaisin satamasta.

Onhan tämä selvästi paikkakuntakohtaista, näyttää siltä, että Loimaalla vielä on valmiuksia viljan liikutteluun, ja varastojakin on olemassa. Lisäksi ostorahdit kumminkin näyttävät alkavan tietystä perusmaksusta, niin kuin taksimatkat, että melko viereen vietynä 44 tonnin rahti maksoi 8 euroa tonnilta, eikä lastaus kestänyt tuntikausia kumminkaan. Turkuun asti ei ole tarvinnut paljon lisää laittaa. Loimaan projektista ei ole vielä rahtilaskuja tullut. Ehkä tämä Länsi-Uudenmaan ja itäisen Varsinais-Suomen alue on tietynlainen musta aukko, Suomen viljakaupattomin seutukunta.

-SS-

Onko se nyt mikään kummajainen samanlaista se täällä on mitä juttuja kuullut.

Se on vähän niin et minimi erä on se rekkakuorma. Joskus ei ruuhka aikoina voi nuppi tai perävaunu kuormakin onnistua. Se vain maailma menee eteenpäin ja sen mukana täytyisi pyrkiä muuttumaan..