minä mitään viljakaupasta ymmärrä mutta mitä tuo pörssi tekee tuossa tappiossa?     onko ostaja pörssivirma?      ja kepuvirma vielä kun niitä emppu niiiin hartaasti kiroaa..

Juu ei ole helppoa ymmärtää. Silloin kun itse olit nuori, valtio neuvotteli mielivaltaisen korkeat tavoitehinnat ja myi sitten ylijäämät maailmanmarkkinoille halvalla, tehden tappiota joka kilosta. Nämä kulut alkoivat olla jo merkittävä budjettirasite. Suuria satoja takovat ja apulantaa maanisesti puisuttelevat rikastuivat aivan öyhörikkaiksi. Lannoitteeseen sijoitetusta markasta kolme takaisin, 200+ typpitasolla. Kunnes tulivat markkinoimismaksut ja lannoitevero, raivausmaksut.

Nyt kun viljan hinnan muodostaa ns. "markkkinat", ei Suomessa ole mitään komiteaa, joka niistä päättäisi. Koska hyödykkeitä, mm. viljaa eniten myydään maailman pörsseissä, siellä on paljon myyjiä ja ostajia, tavara on stadardoitua ja myyntierät myös. Tällöin ostajien ja myyjien toiminta teoriassa ohjaa julkistettavia pörssihintoja lähemmäs sitä hintatasoa, joka mahdollistaa toimivan viljakaupan. (Silloin tällöin tulee hintakuplia, jolloin pörssihait menevät psykoosiin, kuten 2022)

No tämä ei vielä suoraan liity meidän viljakauppaan. Mutta sitten kun suomalainen viljameklari haluaa miettiä viljan hintaa, jonka on valmis maksamaan, miettii se tietenkin maailman pörssihintoja, ja sitä, että ainakin tuolla hinnalla saa laivalastillisen pörssiviljaa satamaan. Se on nyt sitten se pörssi tuossa. Jos joku mylly haluaa ympäri vuoden tasaiseen tahtiin markkinahintaista viljaa, se tutkii pörssin futuureja, jotka ovat pörssispekulanttien arvioita tulevaisuuden hinnoista. Näihin futuureihin voidaan sitoa viljakauppoja paikallisestikin, mukana oma  näkemys, mikä on paikallisen tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Tai muuten vaan painotetaan viljan ostajan tai viljan myyjän näkemystä.

Erikoistuneet ja mahdollisesti viljelijöiden palkkaamat viljan välittäjät miettivät prosessin lähinnä viljan myyjän kantilta, ja katselevat myyntiä kotimaan teollisuudelle tai vaihtoehtoisesti vientiä ulkomaille, parhaan mahdollisen hinnan saavuttamiseksi nimenomaan viljelijälle. Tietenkin silloin viljapörsseistä pitää olla tarkka näkemys, jotta voi päättää, siirrytäänkö suoraan laivaukseen vai haetaanko joltakin kotimaan myllyltä vielä parempaa hintaa. Suurten maatalousketjujen - varsinkin jos ketjussa itsessään on viljan käyttäjiä -  viljaorganisaatiot eivät suoraan voi miettiä pelkästään viljelijän parasta, vaan heidän on tasapainoiltava tuonnin, omien myllyjen ja rehutehtaiden  käytön, ostavan teollisuuden ja vientikauppojen välillä, jotta eivät petä sidosryhmiään..

Viljelijä on siinä vain rikka rokassa, kaikille muille osapuolille lähinnä kuluerä.

-SS-

Kyl SS osaa sitten olla kyyninen.
Viljelijöiden tulisi muistaa et ei se viljelijä mikään kuluerä siinä ole vaan pikemminkin kuningas.  Kaikki on kiinni viljelijöiden toimista ja sadon suuruudesta..

Joo kyllä siihen viljakauppaan pohjimmiltaan tarvitaan se viljelijä. Spekulantit kyllä voi myydä olematonta viljaa sinne tänne, mutta joku aina tarvitsee sen viljan oikeasti. Ja sitä ei tule tyhjästä, joku sen kumminkin viljelee toivottavasti myös saisi pitkäjänteisesti järkevän hinnan jolla eläintilat, rehuteollisuus  sekä elintarviketeollisuus pystyvät ostamaan

Joo kyllä siihen viljakauppaan pohjimmiltaan tarvitaan se viljelijä. Spekulantit kyllä voi myydä olematonta viljaa sinne tänne, mutta joku aina tarvitsee sen viljan oikeasti. Ja sitä ei tule tyhjästä, joku sen kumminkin viljelee toivottavasti myös saisi pitkäjänteisesti järkevän hinnan jolla eläintilat, rehuteollisuus  sekä elintarviketeollisuus pystyvät ostamaan

Noin järkevä ajattelu ei ole kvartaalitaloudessa sallittua, se hyydyttää spekuloidun rahan talouskasvun :-|

Eikö se maatalouden kvarttaali ole neljännesvuosisata😉.

Sen verran pitää korjata, että hyödykepörsseissä kaupitellaan kontrahteja, joissa oikea vilja liikkuu toimijalta toiselle. Viljelijäkin spekuloi vaikkapa vuotta aikaisemmin kylväessään syysvehnää, että 11 kk päästä hän olisi korjaamassa satoa. Viljelijä sijoittaa maanvuokraan, koneisiin, polttoaineeseen, lannoitteisiin, kasvinsuojeluaineisiin spekulatiivisen sadon toivossa !

Että pata kattilaa soimaa.

Ihannetapauksessa hyödykekauppa kertoo maataloudelle maailmanlaajuisesti, mitä heidän on mahdollista tuottaa tulevaisuudessa, hinnoittelemalla puutteenalainen tavara kalliimmaksi kuin tavarat, joita on tulossa tarjolle yli tarpeen.

Tämä on sitten perusta, joka mahdollistaa jatkuvasti kasvavan väestön pitkän aikavälin ruokahuollon. Ilman hyödykepörssin tekemiä kotiläksyjä ja markkinasignaalien tulkintataitoa  kaikkialla maailmassa olisi usein ruokapulaa ja odottamattomia nälänhätiä, tai sitten kaikilla olisi käsissä jätettä, jota kukaan ei halua.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Emäntä1 - 13.01.25 - klo:10:39

Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta.

Eivät tarkoita maailmalla samaa asiaa, vaan basis ja preemio esiintyvät optiokauppojen yhteydessä kummatkin, basis yksinään futuureihin sidottujen kauppojen yhteydessä.

Termiinikauppa (futuurit pörssissä ovat määrämuotoisia termiinikauppoja pörssisalissa) merkitsee, että myyt määritellyn viljaerän jonakin sovettuna ajankohtana tiettyyn hintaan. ("Kiinnitys")

Futuureihin sidottu termiinikauppa on hinnaltaan avoin, hinta elää sen mukaan, mikä on  hinnan lukkoonlyömisen ajankohdan futuuri ja mikä on käteisostajan päättämä basis. Basis ei liity vientiin ja tuontiin, vaan se voi olla paikallisen viljaa ostavan sikalan julkistama, kun tarjoaa ostettavaksi rehua itselleen. Amerikassa positiivisia basis-tarjouksia esiintyy pitkien kuljetusmatkojen päässä jonkn jättilehmälän tienoilla sisämaassa huomattavasti useammin kuin Suomessa

Termiineissä siis joudut toimittamaan vaaditun määrän vaadittua laatua 10% tarkkuudella yli tai ali, se on siis sitova sopimus.

Optioviljakauppa on eri asia, se on tavallaan vakuutus hinnanvaihteluita vastaan, hankit option, josta maksat 20€/tonnilta preemiota ja 2€/t kuluja. Optio oikeuttaa myymään tietyn määrän viljaa toukokuussa 2024, esimerkiksi toukokuun Matif, 190 €/tonni. Tässä kaupassa on toteutuessaan myös ostajan basis mukana, joka myös vaihtelee, mutta yleensä vähemmän kuin pörssihinnat. Sanotaan  nyt vaikka -20€ / tonni basis. Option määrittelemää kauppaa ei tarvitse toteuttaa, jos ei halua. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että jos hinta onkin noussut 250 euroon tonnilta ja basis on edelleen -20 €, ei optiota tarvitse käyttää, vaan myyt käteishinnalla 250€-20€ = 230 €/tonni. Olet maksanut preemiota ja kuluja 22 €, joten tuotoksi jää 208 €/tonni. Hyödyit hintojen noususta, mutta vähemmän kuin olisi voinut, jättäytymällä odottelemaan.

Mutta tilanne on toinen, jos hinnat romahtavat nopeasti. Tällöin jos pörssihinnat yhtäkkiä ovatkin 100 €/tonni, kannattaa optio käyttää, saat 148 €/tonnilta ( kun preemio, kulut ja basis otetaan huomioon) ja silti voitat verrattuna satasen myyntihintaan romahduksen tapahduttua. Eli preemion maksat aina. Basis on paikallisen viljakaupan näkemys  viljan käteishinnan erosta verrattuna suurten viljasatamien pörssihintoihin.

-SS-

Olet ihan oikeassa, mutta en puhunutkaan nyt futuuri- tai optiokaupasta vaan siitä, miten viljamarkkinoilla asioista puhutaan ja kirjoitetaan.
Hintanoteeraukset ihan niille oikeille kaupoille = puhutaan preemioista (eli kuten sanoin, mikä on preemio yli tai ali futuurihinnan) ja joillain markkinoilla pelkästä käteishinnasta.

Myöhempään kommenttiin vielä: futuurisoppareissa on tosiaan aina fyysistä viljaa takana ja futuurisopimus on sitoumus hakea tai toimittaa sopimuksen mukaista viljaa. Mutta esim. euroopan pörssissä se oikeasti toimitettava määrä on yleensä minimaalinen, normaalisti kaikki ostavat/myyvät itsensä ulos paperista ennen toimitusajankohtaa.

Raisio, suurimokaura 221e. 

Raisio, suurimokaura 221e. 

2023 satoa pitänee löytyä, jos meinaa saada suurimoksi. Vuoden 2024 sadosta Raisioon tarjotusta tavarasta 1/5 ylitti suurimokauran DON-pitoisuudet. Lisäksi Raision kauralajikkeiden analyysituloksissa alin hl-paino näyttää olleen 41 kg !  Hurja (88%), Meeri (84%) , Taika (83%) ja ikivanhoista Belinda (71%)  näyttävät olevan kokonaisuutena suurimokauraksi eniten hyväksyttyjä lajikkeita. Taika on erittäin pienijyväinen, huomaan. Lajikemarkkinoinnin  kruunaamaton kuningas, Niklas, hyväksyttyjä vain 55% tarjotuista.

-SS-

Onneksi lieviin kiinnityshintoihin ja hintaodotuksiin vastataan Yaralta, huomenna nousee apulannan hinnat 

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.01.25 - klo:13:16

Raisio, suurimokaura 221e. 

2023 satoa pitänee löytyä, jos meinaa saada suurimoksi. Vuoden 2024 sadosta Raisioon tarjotusta tavarasta 1/5 ylitti suurimokauran DON-pitoisuudet. Lisäksi Raision kauralajikkeiden analyysituloksissa alin hl-paino näyttää olleen 41 kg !  Hurja (88%), Meeri (84%) , Taika (83%) ja ikivanhoista Belinda (71%)  näyttävät olevan kokonaisuutena suurimokauraksi eniten hyväksyttyjä lajikkeita. Taika on erittäin pienijyväinen, huomaan. Lajikemarkkinoinnin  kruunaamaton kuningas, Niklas, hyväksyttyjä vain 55% tarjotuista.

-SS-

Ihan meni 2024 Belindaa menneenä syksynä Raisiolle kiinnitettyyn hintaan. Taisi olla hehtopaino 57kg ja lajitteet 8. Ei huippua, muttei huonoakaan. Kovasti tuli hyvä mieli, kun Raision vastaanottotietoja katselin. Belinda se vaan jaksaa. Ihmettelen, että mennyt vuosi oli niin hyvä sille yleisesti. Oma Belinda kaukana parhaasta. Borealin lajikkeet nyt ei jaksa enää yllättää surkeudellaan.

onko jalostuksessa unohtettu ilmastonmuutos?      paluu vanhoihinko??

Borealin Akseli-kaura nousi aikoinaan kovan mainostamisen ansiosta Suomen  eniten viljellyksi kauraksi, mutta kävi niin että ulkomaiset kauranostajat ei siitä tykänneet.  Ei ihme, sillä olihan se rehukauraksi jalostettu,  mutta kun sitä paljon  viljeltiin, riitti sitä vientiinkin ja luulivat viejät että ulkomailla niille kelpaa rehukaurakin esim. myslikäyttöön, mutta eipä kelvannutkaan, sen takia viljanostajat Suomessa alkoivatkin suhtautua tähän lajikkeeseen torjuvasti ja Akselin viljely alkoi hiipua.
Sen satotasoista ja viljelyominaisuuksista ei mulla ole kokemusta, kun en sitä koskaan viljellyt, mulla oli 10 vuotta sitten Steinaria, joka oli kyllä hyvä lajike.

Totean saman minkä ennenkin et etelä rannikolle on turha valita borealin valikoimista yhtäkään lajiketta. Niitä on moni kokeillut ja yhtä moni joutunut pettymään..

Nyt tuleekin ensi kesän kaurat Nordsaatilta Saksasta.

Sinänsä suomalaisissa lajikkeissa ei ole mitään vikaa, ne on suunniteltu 3-4 vyöhykkeen kuivatusalueiden syvämultaisille ja turvemaille, karjanlannalla ylensyötetyiksi.

-SS-