Tulevan sadon määrää ei pysty kukaan ennustamaan, eikä sitä pysty edes menneisyyden perusteella ennustamaan, kuitenkin jotain viitettä antaa satotilastot menneiltä vuosilta, tästä Luken taulukosta, jossa on valtakunnan kokonaissadot vuodesta 2003 lähtien, voidaan havaita   että viime vuosina on saatu heikkoja satoja useammin kuin 2000-luvun alkupuolella, vuoden 2018 jälkeen on jääty 3 kertaa alle 3 miljardin kilon, kun sitä ennen vuosina 2003-2017 jäätiin alle 3 miljardin kilon vain yhtenä vuonna, vuonna 2010.  Toisaalta yli 4 miljardin kilon  ei ole vuoden 2014 jälkeen ylletty enää kertaakaan, vain vuonna 2019 päästiin lähelle. 
Ja kuten nähdään taulukosta, niin ennen vuotta  2010 4 miljardiin tai lähelle päästiin useita kertoja.

Eli  miksi 3,5-4 miljardin kokonaissadot on olleet  harvinaisia viime vuosina, pitäisi tietysti katsoa kuinka paljon on hömppäheinien ja erikosikasvien alat olleet viime vuosina, mutta vaikka ne olisi lisääntyneetkin, niin silti ei se selitä satotasojen alentumista, ehkä selittävänä tekijänä on sittenkin kuivat ja kuumat kesät, joita on ollut enemmän viime vuosina, tuohon tilastoon jos joku tilastonikkari (SS ? ) ymppäisi  joka vuoden kohdalle kyseisen kasvukauden sademäärät, se  ehkä antaisi osviittaa tälle epäilylle?

https://www.luke.fi/fi/uutiset/vuoden-2023-viljasadosta-on-tulossa-2000luvun-kolmanneksi-heikoin

Toisaalta tuolta sivulta löytyy satotilastot vuodesta 1980 lähtien,  vuosina 1980- 2000 alle 3 miljardin kilon vuosia oli yhteensä 6 kpl,  ja yli 4 miljardin kilon päästiin vain 2 kertaa,  vuosina 1990 ja 2000.   Tyypillisin satotaso vuosina 1980-2000 oli noin  3,5 miljardia kiloa.

https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2023  (Vieritä alempana olevaan pylvästaulukkoon  ja valitse viljasato 1980 -)

Yhteenvetona voidaan todeta että kun viimeisten kuuden vuoden aikana on kolme kertaa jääty alle 3 miljardin kilon kokonaissadon, niin on syytä huolestua, ja odottaa, että nytkin on iso todennäköisyys sille, että pikemminkin  kuivuus ja kuumuus kuin runsaat sateet,  tulevat olemaan tulevan kasvukauden riesa.

Ja tilastojen perusteella on aika  pieni  todennäköisyys sille, että sääolosuhteissa  kaikki menisi nappiin, ja saataisiin joku 4 miljardin kilon kokonaissato, joka romahduttaisi viljojen hinnat totaalisesti.

Kaikkien viljojen keskisato Suomessa 1995–2023 (Lähde: LUKE)


1995:   3410 kg/ha
1996:   3440 kg/ha
1997:   3410 kg/ha
1998:   2500 kg/ha
1999:   2540 kg/ha

2000:   3500 kg/ha
2001:   3200 kg/ha
2002:   3300 kg/ha
2003:   3180 kg/ha
2004:   3210 kg/ha

2005:   3420 kg/ha
2006:   3290 kg/ha
2007:   3660 kg/ha
2008:   3540 kg/ha
2009:   3760 kg/ha

2010:   3140 kg/ha
2011:   3520 kg/ha
2012:   3530 kg/ha
2013:   3690 kg/ha
2014:   3580 kg/ha

2015:   3620 kg/ha
2016:   3580 kg/ha
2017:   3920 kg/ha
2018:   3020 kg/ha
2019:   4408 kg/ha

2020:   3561 kg/ha
2021:   2738 kg/ha
2022:   3720 kg/ha
2023:   3270 kg/ha

Harmi, että alueellinen tilastointi on tarkentunut vasta viime vuosina; olisi kiva tutkia, miten keskisadot ovat kehittyneet samana ajanjaksona esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Mahdollinen sääolojen muutos näkyy eri tavalla eteläosissa maata verrattuna yhä edullisemmaksi muuttuvaan Pohjanmaahan. 1950-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla lakattiin viljelemästä kevätvehnää, kun se ei vaan tullut valmiiksi, ja hallat panivat. Etelä-Suomen 1500 astepäivällä ei oikein tee mitään, koska päivä on maissille ja soijapavulle hiukan liian pitkä. Mahdollisesti rehumaissia (?) kuitenkin näkyy olevan kasvussa ainakin Halikossa.

Edellisen vuosien säät eivät kuitenkaan ole tae tulevasta. Sehän vaikeuksia tuottaakin, myydä ensi kesän sää (eli sato) etukäteen. Eri asia on, jos laadusta ei tule ihan samalla tavalla riskiä, kyllä meilläkin lemmut ja sonnit söivät aikas katavanneulasta, kun tuli karseampi syyssää. Sitten kun tuli huippuvehnää, saatettiin se viedä pois kauppaan. Satotasotilastoissa, joissa ei erotella viljalajeja, haittana on syysvehnä, joka menestyy oikeastaan kuivana sekä märkänä vuotena, jos selviää kevääseen.

Voin kyllä jossakin vaiheessa tehdä huhti-kesäkuun sademääristä tutkimuksen, tiettävästi on ainakin yksi alan lopputyö tehty, jossa alkukesän sademäärät ja satotaso korreloivat. Itse olen aika vahvat havainnot saanut kerätyksi.

Yksi muuttuja, jota ei näy, on nykyajan lannoittamisen hintelyys verrattuna korskeaan 1980-lukuun. Fosfaattia laitettiin 50 kg/ha tuosta vaan, ja karjanlantaa sata tonnia  kaveriksi. Keinolannoitteisiin sijoitetusta typpimarkasta kolme takaisin. 220 kg/ha ei ollut mikään ihme. Tonni typpirikasta ja lisää vielä kaveriksi. Fosforitasot ja sitä vastaava satotasokin ovat laskeneet kahdenkymmenen vuoden aikana, miten paljon sitten voidaan selittää tarkoituksellisella fosforinnäytteiden manipuloinnilla, sitä en tiedä.

-SS-

ja kuin paljon tuossa on totuutta?    moniko kahunkasvattaja ilmoitti oikean määrän?    ettei vaan tonni on yhtä kuin kuutio tahi puoltoista...

Kotimainen kulutus 2,7 miljardia. Karkeasti, jos sato alle hinta nousee.
2015 kotimainen kulutus on ollut vielä 3 miljardia.

Anora vähentänyt käyttöä, turkikset tekee yllättävästi, sikasektori. No kauraa tullaan viemään paljon.

Alle 2,7 mrd on mahdollinen, mutta paljon todennäköisempi on viileä alkukesä ja yli 3,5 mrd. Se tietää aika kamalaa viljanhintaa jollei pörssi kovasti nouse.

Paljon elukkapuoli valittaa julkisuudessa mut kyl nykyisillä tasoilla eniten gusessa on kasvinviljelytilat. Se ei vaan näyttäydy niin pahana peikkona kun suurimmalle osalle tiloista se on sivutoimi.

Hankkija napsutti eilen aika lailla alas. Heillä ei ole juuri enää tarvetta viljalle. Kausi puolessa..

Kellään, joka on vähänkin kuunnellut viljakaupan viime vuosien aikomuksia ja viljakaupan tulevaisuutta, ei varmaankaan ole sato kiinnittämättä. Nyt kun viljan hinta on syöksymässä alas päin, on sentään jokin varmuus hinnoittelusta.

Vaikeampaa on sadon 2025 markkinoinnin varmistaminen: Varhainen kiinnittäminen tuottaa todennäköisesti suuresti matalammat hinnat, kuin tänä talvena on tarjottu. Tällöin koko viljelyn järkevyys on vaakalaudalla. Jos nyt kuitenkin sopimuksen saa sentään yli satasella, mielialaa alentaisi edelleen se, että hinta jostakin syystä palaisikin paremmalle tasolle: silloin viljakauppa edellyttää  sopimusten pitämistä, soνittu mikä soνittu, ja leppoisasta yhteistyökumppanista saattaakin kuoriutua viljelijää lakimiesten avustuksella ahdisteleva hirviö.

-SS-

Itse en lähtisi tässä vaiheessa ensi syksyn satoa kiinnittämään, kun on vielä kylvämättäkin, paitsi syysvehnää on lumen alla eikä senkään talvehtimisesta ole varmuutta.
Voihan ne kylvösuunnitelmatkin vielä muuttua jos on hankala kevät. Aina menty niin että hinta kiinnitetty seuraavan talven aikana, koettaen hintahuipun lähimaastoon osua.

Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪

Itse en lähtisi tässä vaiheessa ensi syksyn satoa kiinnittämään, kun on vielä kylvämättäkin, paitsi syysvehnää on lumen alla eikä senkään talvehtimisesta ole varmuutta.
Voihan ne kylvösuunnitelmatkin vielä muuttua jos on hankala kevät. Aina menty niin että hinta kiinnitetty seuraavan talven aikana, koettaen hintahuipun lähimaastoon osua.

Just. Siis onko kyse Lantmännenin "aktiivitermiinistä" tai "varastointisopimuksesta", joissa hinta kiinnitetään vasta toimituksen jälkeen ?

Jos taas ihan "hetitermiinillä" eli käytännössä käteiskaupalla kauppaa käy, niin viljakaupalla siellä täytyy olla vastaanottokapasiteettia mielin määrin käytettävissä. Koska muutkin kyllä huomaavat hinnan nousun ja ryntäävät kaupoille. Millä pystyt varmistamaan, että juuri sinun viljasi pääsevät hintahuipun kärkeen surffaamaan ?

En näe tällä alueella mahdollisuutta kylvää yhtään mitään, ennen kuin minulla on kilomääräinen toimitusaikasidottu kauppasopimus hallussa. Täytyyhän vuodenkulusta riippumatta toteutunut sato jonnekin pois saada ?

Käytettävissä kun ei ole järjellisen matkan päässä yksityisiä vakavaraisia ja rajattomat siilotilat omaavia viljan käyttäjiä, tai yleensäkään pienkäyttäjiä, joilla olisi maksuvalmiutta.

-SS-

Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪

Eihän tuossa muuta, kuin 250 euron vilja muuttui 150 euron viljaksi, samalla kun kosteutta tuli prosentti lisää. Toisaalta, kyllä esimerkiksi Viljatavastia julkaisi talvella ostotarjouksia lähes joka viikko.

Lopputalvesta viljaliikkeissä tehtiin syksylle 2024 vielä 230-240 € kaurasopimuksia, 200+ € vehnäsopimuksia ja 180 € ohrasopimuksia. Todennäköisyys sille, että viljan hinnat nousisivat ensi talveksi kolmeensataan tai yli, on olematon. Todennäköisyys, että viljan hinnat jossain vaiheessa laskisivat vielä tämänhetkisistä noteerauksista, on olemassa, melkoinenkin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: hummeri5 - 28.03.24 - klo:18:03

Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪

Eihän tuossa muuta, kuin 250 euron vilja muuttui 150 euron viljaksi, samalla kun kosteutta tuli prosentti lisää. Toisaalta, kyllä esimerkiksi Viljatavastia julkaisi talvella ostotarjouksia lähes joka viikko.

Lopputalvesta viljaliikkeissä tehtiin syksylle 2024 vielä 230-240 € kaurasopimuksia, 200+ € vehnäsopimuksia ja 180 € ohrasopimuksia. Todennäköisyys sille, että viljan hinnat nousisivat ensi talveksi kolmeensataan tai yli, on olematon. Todennäköisyys, että viljan hinnat jossain vaiheessa laskisivat vielä tämänhetkisistä noteerauksista, on olemassa, melkoinenkin.

-SS-

Sopimukset on olleet sellaisia että kauppa sitoutuu ostamaan sadon, mutta hinnan saa kiinnittää silloin kun itse parhaaksi näkee. Kiinnitysvaiheessa määrä +/- 10 % tarkkuudella ja hinta sitova. Eikös nämä ole kauppojen normisopimuksia ainakin meikäläisen tapaisilla pienviljelijöillä?

"Kauppa sitoutuu ostamaan sadon"...niinhän minäkin luulin [hymyilee itsekseen surumielisenä]

Kuulostaa ns. viljely- ja markkinointisopimukselta, näillä tosiaan on ollut eri nimiä, joka asiakirjana vastaa koulun alaluokkalaisten kaverivihkoa. Hankkijallakin se on nimeltään tämä "Viljelysopimus".

Sopimuksella saa ilmaisen ennakkonäytteen analyysin ja pari mukia, ei muuta.

Muutenhan kauppatapa on "osto päivän hintaan", vain jos viljakaupassa on menekkiä. Ehkä 2020 jälkeen on sitten valtakunnan viljakaupassa on ollut jokin poikkeusaika, mutta kokemusteni perusteella tuollainen yhteistyö- ja markkinointisopimus ei aiheuta minkäänlaista toimeliaisuutta viljakauppiaan puolelta, kun viljaa pyytää viemään pois. Vilja menee etukäteen tehtyjen kauppasopimusten perusteella ohi vasemmalta ja oikealta.

Kauppasopimus kun tuo viljelysopimus ei ole. Siksihän niitä etukäteisiä tulevan sadon kauppasopimuksia (tai termiinejä ym) tehdään, että voi vaatia vastapuolta toteuttamaan oman osuutensa, eli viemään sopimuksenalaisen viljan soνittuna aikana pois. Tällaista sopimusta eivät täkäläiset viljakauppiaat enää satosyksyn jälkeen  tee silloin, kun on ruuhkaa ja tarjonta tiedossa.

Niin, ennenhän kyllä tehtiin noin, myytiin vuosikausien ajan  herrasmiessopimuksella viljat, kauppa haki pois, kun myyjä niin halusi, ja viljasta maksettiin, pääasia, että jotakin edes. Nykyaika ja pörssihenki on tullut tänne etelään. Ehkä ylempänä Suomessa on vielä tuollaista perinteistä viljakauppaa olemassa. Ja se on hieno asia. Onhan tämä  ihan typerää, myydä hankien alla kituvat tai kokonaan kylvämättömät viljansa, kauppasopimuksella.

Mutta se tapa ainakin toimi, nyt yhden vuoden kokemuksen perusteella.

-SS-

Yllättävän paljon on näitä viljajusseja, jotka ei kiinnitä hintoja, vaan ne laittaa vain siilojen  luukut kiinni puintien jälkeen ja myyvät syksyn viljat vasta seuraavana keväänä-kesänä , vain koska kun  joskus vuonna 199?   seuraavana kesänä sai paremman hinnan kuin syksyllä , niin se tapa jäi ja aina on sen jälkeen toimittu samalla tavalla. 

Mitäs jos sovittaisiin, että ei myydä viljatonnia alle tonnilla. Kamppanijan nimi voisi olla painava syy. Minkä viljanostajat mahtaisivat? Saarretaan kaikki viljalaivat ja muu ulkomaaviljan liike. Räjäytetään markkinat.