Kaura vaan ei oikeen sovi lihasioille.
Enemmänkin emakkojen ruokaa, jolloin kulutuskin pienempi.

Maailma muuttuu.. 

Juu yhdistelmäsikalassa käytettäneen kauraakin.

Mutta olen käsittänyt, että vehnääkin voidaan laskea ravitsemussuunnitelmaan mukaan, ainakin jossakin määrin. Olisiko 1/10.

-SS-

Vehnän käyttö lihasioilla riippuu muista komponenteista. Ja muutosta tuolla tapahtuu, niin omat suunnitelmat tehtävä nyt ohran ja kauran varaan ja vehnä heivattava.

entäs nauta?    tosa ois halvalla ohraa mut kaura kortilla.   omat ei ihan riitä...

Täällä päin nautayksiköt hallinnoivat niin suuria pinta-aloja, että eivät tarvitse ylimääräisiä pieneriä viljaa. Kaipa se vilja kannattaa ottaa, minkä saa. Todellisuudessa osa viljanviljelijöistä on jäänyt tyhjän päälle, on jo tiedossa, että käteiskauppamarkkinoita ei ole enää ensi talvena kuin ehkä aivan vähäisiä määriä.

Monimuoto ja maanparannus on sellaisessa tapauksessa realistinen vaihtoehto.

-SS-

Se tämä huono hinta koskettellee niitä suuria investointi haluisia tiloja eniten. ja ns kohtuu tiloja vähiten. Siilot täynä mennään...ja joku ekologia viher hiilen sidonta mennään. Onse jotenki jos esim vuokraat peltoa, ja 150*4tonnia=600 Euroa myynti tulot h. ja maksat 200 euroa vuokraa. jää 400 Euroa. 100hehtaaria  40000 Euroa. Empä lähtis kokkeileen.

Pelto ja pellon tuoet on laskettu 10000 Eurua hehtaari * 5% tuotto...koska ei sitä edes kannata muuten omistaa..ja se jos kannattas Esim missä on pelto sijoittajat....ei semmoisia ammattilaisia ole. Että nii hyvvää hommaa. Noh se on silleen ohjattu ja haluttu.

entäs nauta?    tosa ois halvalla ohraa mut kaura kortilla.   omat ei ihan riitä...

Miksi on vaikeaa ymmärtää, että ohra on ihan hyvää sapuskaa naudalle? Paikallinen littuvilja maitotila (n.400 lypsävää) haluaa ostaa ohraa ja vehnää. Joutuu ottamaan kauraakin, kun jotkut haluaa sitä viljellä. Siksi yrittää vehnällä paikata tuota kauraa, mutta itte sanoi syksyllä että kaikki olisi helpompaa kuin olis vaan ohraa. Mulla on kauraa ollut viimeksi joskus 10-15v . Sadot voisi kauralla olla suurempia, mutta raha tuloo maidosta. Luultavasti kesällä-25 on pakko kylvää jo kauraakin tai sitten sluipailla jotain muuta. Mutta et sinä yksin ole käsitystesi kanssa. Yksi isäntä ihmetteli miksi mun vasikat ei kuole , vaikka ne saa ohraa. Ohra kuulemma normaalisti tappaa vasikat. Ja tuo tieto oli tullut joltain vielä viisaammalta  Onneksi lomittajat on yhtä tyhmiä kuin minä, niin kukaan ei ole ikinä sanonut että eihän ohraa saa syöttää 

Ja ajatelkaa luomussa syötetään vehnää kun ohraa ei ole saatavana.. 

ite vain huomannu et alkavat nostella jalkoja kun enempi on ohraa ruokinnassa..    jotkut sanoo sen johtuvan ohrasta.    en sit tiijä.    kun ei enää niiiin väliä tuon kanssa ni olen kauraa laittannu sekaan jotta ei tartte jotain mömmöä nuille syöttää. 

   samahan se on apilan kanssa.   ei sitä ennen saanu syöttää lehmille mut nykyään on apilaa melkein puolet rehuista..    ja kyllä sen huomaa kiimattomuutena,   kait??

ite vain huomannu et alkavat nostella jalkoja kun enempi on ohraa ruokinnassa..    jotkut sanoo sen johtuvan ohrasta.    en sit tiijä.    kun ei enää niiiin väliä tuon kanssa ni olen kauraa laittannu sekaan jotta ei tartte jotain mömmöä nuille syöttää. 

   samahan se on apilan kanssa.   ei sitä ennen saanu syöttää lehmille mut nykyään on apilaa melkein puolet rehuista..    ja kyllä sen huomaa kiimattomuutena,   kait??

Kyllä meidän molempien tutkimusmäärät on niin pieniä , että se oma ajatusmaailma vääristää ne tuutkimukset. Olkoon kyse kiimattomista tai marssivista lehemistä. Apilaa mulla ei oo mutta tänä vuonna tiineyksissä ehkä enemmän ongelmia kuin aiemmin, mutta voin olla väärässä ja syytä en tiedä. Paska on ollut vetelää koko talven, mutta ei kyllä rehussa ole korttakaan. Ureatkin heittelee ihan pirusti olematta silti koskaan liian korkeita. Ja se ohora ei tunnu vaikuttavan ruikun määrää, kun ilman rehuja umpeenmenevätkin on ihan yhtä ruikulla.

Nuo isojen poikien loppukasvattamot käyttää nykyisin myös ruista paljon ruokinnassa. Siis monilla on pahimmillaan toimittajia kymmeniä. Ennen hintapiikkiä moni osti liki 3milj. kiloa puintiaikana tuoretta viljaa… jonossa oli 5tn tuhdista täysperä rekkaan. Se on helppoa ja nopeaa mennessä vakan kautta ja näytteen otto ja kippaus edellisen viereen. Siellä sulassa sovussa ohrat, rukiit, vehnät ja kaurat.

Noiden ulkomaanviljelijöiden firmoja vaan kannattelet.  Rohkeasti vaan siihen kolmanteen. Nimi on ulkomaata, mutta firma kotimainen, eikä ole silti entiselle liikenneministerille sukua.

No kävin nyt sitten koettamassa ovea. Aukesikin. Bernerin paikallinen konttori ei näytä maatalousmyymälältä, vaan se on kuin sittarin postipakettilokerikko, jossa on seinän vieressä rivissä olevissa toimistokamareissa asiantuntijoita, tietokoneen takana. Netti- ja etäkauppaan kun kaikki tuntuu menevän. 

Siellä oli tuttuja ihmisiä aikanaan lopetetuista K-Maataloudesta ja Agrimarketista. Hiljainen oli kylätie - tai käytävä - silmät tuijottivat ruutua siellä huoneissa. Rykäisin siinä sitten, että mites täällä toimitaan, ja löysinkin neuvojen jälkeen tuttuja sieltä kamareista. Ovissa ei ollut nimiä ja virkanimikettä, helpottaisi, jos olisi semmoinen kyltti, koska päin vastoin kuin nettisivulla annetaan ymmärtää, jokainen asiantuntija hoitaa omaa erikoisaluettaan siellä.

Sellainen hiukan vaivautunut tunnelma itsellä kyllä oli häiriöntuottajana, jos olisi ollut läppäri mukana, olisi paremminkin voinut lähettää siinä pitkän pöydän ääressä viestejä näille myyntipäälliköille. Ehkä siellä käsitellään isompia kaloja, että 100 kannua Revytrexiä, tuhat suursäkkiä beloria ja jotain muuta vielä sitten. Ei ollut viljakauppapäällikkö paikalla, vaikka ovi oli auki ja niin edes päin. Tutkin sitten seinäkartalta Bernerin viljan vastaanottopisteitä, eipä täällä lähellä muuta ollut kuin tuo Perniön Viljava. Vientikaudraakin viedään vain Vaasasta.

Berner leimautuu vahvasti kosmetiikka- autokemikaali ja  verenpainemittaribrändeihin, muiden muassa. Vaikea sijoittaa tätä viljanpölyistä maataloustoimintaa sinne XZ-shampoon ja LV - pyykinpesuaineen sekaan. Bernerillä kun ei liene omaa rehutehdasverkostoa, eläinkoppeja, teurastamoita, jauhomyllyjä, leipomoita sun muuta. Ja ne kaikki siis ostavat myös suoraan viljelijöiltä. Niin ehkä ovat vähän ulkokultaisempia siinä toimessa, hankintakonsultteja ehkä. Kyselinkin myös itseltäni, mitä lisäarvoa toimistoissa pääasiassa tietokoneen kanssa toimivien ihmisten tapaamisella voisi vielä saada. Suoranaista etua en pystynyt aistimaan, mutta hinnoittelupolitiikassa voisi ehkä saada paikallista säätöä. Minulle Vantaa on parempi paikka noutaa myrkyt kuin Salon noutolaatikko. Valitettavasti Lohjan alue on sivussa Bernerin osalta.

Jos mielipiteeni sanon miellyttävästä käynnistä konttorilla, niin Viljatavastia on viljakaupassa hyvin vastaava etäkaupankäyntialusta, mutta siellä on aktiivisuutta julkisissa ostotarjouksissa viljelijään päin, eikä viljelijän tarvitse roikkua viljanmyyjän villatakin liepeessä huomiota saadakseen koko ajan (siis  kuvaannollisesti). Ennakkonäytteet voi joutua joka tapauksessa hankkimaan itse, koska näyte on ilmainen vain viljakauppaan johtavalla erällä. Jos laatu ei soveltuisi heidän välitykseensä, niin voi olla, että se näyte tulee itselle hoidettavaksi. Koska näytteet tehdään samassa paikassa kuin Viljatavastialle, sama tehdä sitten Viljatavastian näytteet kumminkin heti alkuun.

Kasvinsuojeluaineissa Bernerillä on valikoimaa. Mutta nettisivut sisältävät harrastelijalle sen tiedon, mitä harrastelija tarvitsee. En oikein näe järkeväksi hakea jonkun pikkupalstan rikkaruiskutukselle henkilökohtaista asiantuntijalausuntoa, asiantuntijaosaamisen hukkakäyttöä melkein se.

Mutta Berner Proshoppiin on tunnukset, vaikka harrastelija olenkin.

-SS-

Samalla tavalla lasikopeissa tietokonetta tuijottamassa  istuu ne Hankkijan omamyyjätkin, tosin yksi niistä on tosi innokas, heti kun on ovesta  astunut sisään Hankkijan palatsiin, niin ukko säntää kysymään et mitä tarviit tällä kertaa?

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.02.24 - klo:15:30

Noiden ulkomaanviljelijöiden firmoja vaan kannattelet.  Rohkeasti vaan siihen kolmanteen. Nimi on ulkomaata, mutta firma kotimainen, eikä ole silti entiselle liikenneministerille sukua.

Sellainen hiukan vaivautunut tunnelma itsellä kyllä oli häiriöntuottajana, jos olisi ollut läppäri mukana, olisi paremminkin voinut lähettää siinä pitkän pöydän ääressä viestejä näille myyntipäälliköille. Ehkä siellä käsitellään isompia kaloja, että 100 kannua Revytrexiä, tuhat suursäkkiä beloria ja jotain muuta vielä sitten. Ei ollut viljakauppapäällikkö paikalla, vaikka ovi oli auki ja niin edes päin. Tutkin sitten seinäkartalta Bernerin viljan vastaanottopisteitä, eipä täällä lähellä muuta ollut kuin tuo Perniön Viljava. Vientikaudraakin viedään vain Vaasasta.

Eipä ole tullut käytyä, noilla suunnilla mutta ostaahan ne(kin) viljaa ympäri maata ja vievät hyvinkin monesta satamasta tyyliin Vaasasta Naantalin kautta Loviisaan ja muutama siitä välillä. Just tuon rehutehtaan tms puutehan se ongelma taitaa vähän olla ja varmaan siksi on ainakin itselle ja tutuille näyttäytynyt paljon juurikin siihen vientiin satsaavana ihan niinkuin vanha Avena, jonka toiminnan ne ostivat.

Myykää nyt 135 ohrat.. No ensi vuosi taas nousee.

Sitte vasta kun Odessa virtaa veri, te saatte hyvän hinnan.

Samalla tavalla lasikopeissa tietokonetta tuijottamassa  istuu ne Hankkijan omamyyjätkin, tosin yksi niistä on tosi innokas, heti kun on ovesta  astunut sisään Hankkijan palatsiin, niin ukko säntää kysymään et mitä tarviit tällä kertaa?

Niin istuvat ja niin ne istuvat lantmännenissäkin. Oli joskus juttua jonkun myyjän kans et korona muutti paljon toimintatapoja. Nykyään hoidetaan paljon asioita puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Fyysiset kontaktit ovat vähentyneet reilusti kuulemma.

Mutta ettei vain Rakkine asioi kouvolan hankkijalla? Meinaan et jos näin niin tiedän ketä myyjää tarkoitat..