Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️

Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla  Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.

Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 13.01.24 - klo:20:23

Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️

Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla  Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.

Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.

Täällä ei viime kesä ollut otollinen kuivaheinälle. Ainakin naapuriviljelijä näytti monet kerrat pöyhivän ja aina tuli uudet sateet päälle.   

Niinkuin jo monesti tullut ilmi niin mä kyl tykkään kuivista kesistä. Aina onnistuu kaikki työt pihalla eikä tarvii miettiä et mitä jos sataa. Viljelyssäkään on turha stressata lykkäsee jyvät peltoon ja sieltä tulee sit se mitä tulee. Ei auta vaikka työntelisi mitä tahansa mömmöjä kasvustoon tai ainakin hyöty tosi rajallinen.

Mut se kaikkein paras juttu on et tuotantomäärä pysyy rajallisen niukkana ja tukee hintoja.. 

Totta tosiaan , jos pitää valita kuiva- vai sadekesä. Niin ehdottomasti kuiva. Vähemmällä työllä ja vähillä kustannuksilla verrattuna työteliääseen sadekesään ja kalliisiin kustannuksiin.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 14.01.24 - klo:08:08

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 13.01.24 - klo:20:23

Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️

Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla  Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.

Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.

Täällä ei viime kesä ollut otollinen kuivaheinälle. Ainakin naapuriviljelijä näytti monet kerrat pöyhivän ja aina tuli uudet sateet päälle.   

Niinkuin jo monesti tullut ilmi niin mä kyl tykkään kuivista kesistä. Aina onnistuu kaikki työt pihalla eikä tarvii miettiä et mitä jos sataa. Viljelyssäkään on turha stressata lykkäsee jyvät peltoon ja sieltä tulee sit se mitä tulee. Ei auta vaikka työntelisi mitä tahansa mömmöjä kasvustoon tai ainakin hyöty tosi rajallinen.

Mut se kaikkein paras juttu on et tuotantomäärä pysyy rajallisen niukkana ja tukee hintoja.. 

Ajoitus saattoi olla väärä. Mä odottelin että se sadekausi meni ohi ja kaadoin vasta sitten. Hiukan vanhaksihan se meni mutta parempi niin kuin 5 kertaa sateiden välissä kaulittu ja käännetty.

Ainakin k-vehnällä mä olen siirtynyt jaettuun lannoitukseen, noin 65/35.  Jos kesä alkaa näyttää niin kuivalta että peli on jo menetetty niin jätän sitten täydennyksen ajamatta. Säästöä se on saiturinkin nuukailu. Pitäisi vaan onnistua täydennys ajamaan sopivan sateen alle. Jos sellaista ei ole tulossa... no sitten ei tarvinnut ajaakaan.

Siinä olen aivan samaa mieltä että jos pieleen pitää mennä niin mieluummin sitten kuivuuden kuin märkyyden vuoksi. Säästyy rahaa, vaivaa ja pellotkaan ei pilaannu.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.01.24 - klo:09:18

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 14.01.24 - klo:08:08

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 13.01.24 - klo:20:23

Kun säästä puhutaan niin kehutaan viime kesän puotia. Kuivaheinä onnistui erinomaisesti, kerran pöyhittiin ja seuraavaksi karhoitus. Apiloissakin säilyi lehdet ja erittäin hyvin säilyneitä ja täysin pölyttömiä kun ei ole maata raa***** mukaan. Lisää kuivia ja lämpöisiä hellekesiä, sopii hakeville hiedoille heinänviljelyyn☀️☀️☀️

Monta vuotta on ollut kuivaheinälle yllättävän otollisia, jopa savimailla  Niin kasvun kuin korjuunkin osalta.
Kosteus on kuitenkin alkukesästä riittänyt kasvuun hyvin.

Odelmaa ei ole tarvinnut sitten paljoa odotella. Tai onhan sitä voinut odotella mutta ei sitä ole tullut.

Täällä ei viime kesä ollut otollinen kuivaheinälle. Ainakin naapuriviljelijä näytti monet kerrat pöyhivän ja aina tuli uudet sateet päälle.   

Niinkuin jo monesti tullut ilmi niin mä kyl tykkään kuivista kesistä. Aina onnistuu kaikki työt pihalla eikä tarvii miettiä et mitä jos sataa. Viljelyssäkään on turha stressata lykkäsee jyvät peltoon ja sieltä tulee sit se mitä tulee. Ei auta vaikka työntelisi mitä tahansa mömmöjä kasvustoon tai ainakin hyöty tosi rajallinen.

Mut se kaikkein paras juttu on et tuotantomäärä pysyy rajallisen niukkana ja tukee hintoja.. 

Ajoitus saattoi olla väärä. Mä odottelin että se sadekausi meni ohi ja kaadoin vasta sitten. Hiukan vanhaksihan se meni mutta parempi niin kuin 5 kertaa sateiden välissä kaulittu ja käännetty.

Ainakin k-vehnällä mä olen siirtynyt jaettuun lannoitukseen, noin 65/35.  Jos kesä alkaa näyttää niin kuivalta että peli on jo menetetty niin jätän sitten täydennyksen ajamatta. Säästöä se on saiturinkin nuukailu. Pitäisi vaan onnistua täydennys ajamaan sopivan sateen alle. Jos sellaista ei ole tulossa... no sitten ei tarvinnut ajaakaan.

Siinä olen aivan samaa mieltä että jos pieleen pitää mennä niin mieluummin sitten kuivuuden kuin märkyyden vuoksi. Säästyy rahaa, vaivaa ja pellotkaan ei pilaannu.

Joo ajoitus oli ehkä väärä en osaa sanoa. Joskus heinäkuun alkupuolella se taisi olla. Koko heinäkuun täällä tiputteli tasaisen varmasti ja välillä oli jopa kylmä, muistan kun rakennustyömaalla sai milloin peitellä mitäkin ja välillä sai pitkähihaista vetää päälle.

Jaettu lannoitus on ihan hyvä juttu mielestäni itsekin tuli sitä harjoitettua. Toki eipä tainnut yhtään kertaa jäädä ajamatta kun aina ne juhannussateet tuli jonka alle oli hyvä ajaa.  mut periaatteessa siis hyvä juttu.
Jokin nopeakasvuinen ohra ei ehkä hyödy mut kevätvehnä varmasti.

parempi meikäläisen kauroille on sade kesä, Kiloja tulee kolminkertanen määrä kohtuu lannoituksella.  Korenvahvistaja  ja oikea  lajike pitää olla   Näin kuivauskustannukset nousee.

Juu eihän vedessä vikaa ole kunhan sitä ei tule aivan liikaa ja pahaan aikaan.

Mulla oli tuossa ajatuksena että jos tulee oikeasti kato niin parempi tulla kuivasta kuin tolkuttomasta vedestä.
Sopiva on tietysti paras, sehän on selvä :-)

Nyt näyttää siltä, että kaurasta tulee kevään hittituote. Tällä viikolla hinta on noussut mukavasti ja torstaina Hankkijan rehukaura oli jo 249, ennen eilistä, pientä pudotusta. Myös Raisio on joutunut lähtemään hintakilpailuun mukaan ja nostamaan hintaa nyt pariinkin otteeseen. Merkillepantavaa on, että Raision kauranostoista on kadonnut (vain sopimuksilta) klausuuli. Niistä ei sitten tavaraa riittänyt, mahtoiko kaikki edes päätyä alunalkaen Raisiolle. Hinta oli niin maltillinen koko ajan. Maaliskuussa lähtee ainakin joku kauralaiva liikkeelle, olettaisin hinnan kestävän siihen asti. Syksyn osalta hintahuippu taidettiin nähdä siinä 250:ssä ja nyt ollaan 233:ssa, mistä voi olla vaikea saada enää paremmaksi.

Sen verran tähän että kyllähän niitä laivoja lähtee koko ajan ja vuoden ympäri, Suomestahan viedään 300-400 000 tonnia joka vuosi. Tänä vuonna varmaan vähän vähemmän kun sato oli niin huono. Mutta pari laivaa per viikko lähtee jostainpäin maata kuitenkin. Kotimaan myllyt käyttää ehkä puolet tuosta vientimäärästä niin voi vain miettiä, mitä ns myllylaatuisen kauran hintataso olisi ilman tota mahdollisuutta vientiin. Mutta se, että onko viejät jo ostaneet kaiken kauran loppukaudelle onkin hyvä kysymys meinaan kun sopparit tulee täyteen niin eipä siitä kukaan enää maksa yhtä hyvin.

Onneksi on tuota siemenviljelyä

Onko siemensopimuksissakin nykymuodin mukaisesti 45 / 50 tonnia minimierä, lienet Hankkijan siementuottajayhteisössä ? Millainen riski on heikko itävyys, kuivuuden tuoma kirjavuus, heikko hl-paino tai laon aiheuttama DON. Onko riski viljelijän 100% vai järjestääkö Hankkija viljalle jonkun käytön edes. 

Tässä kun viimeisen kerran olen hukkakauraa löytänyt noin 15 vuotta sitten, voisi olla mahdollisuus sellaistakin kokeilla. Mutta tasarekat, ei hyvä ei.

-SS-

Suosittelisin ensisijaisesti Peltosiemen/Tilasiemen pakkaamoa yhteistyökumppaniksi ennemmin kuin Neuvostoliiton kokoista suurkauppaa. Tällöin toiminta on joustavaa ja asiat sovittavissa reilusti miesten kesken. Suurin herra on kuitenkin Evira ja se täytyy muistaa. Esimerkiksi viljelytarkastukset ostetaan ulkopuoliselta taholta, joka on todennäköisesti ProAgria ja siellä on omat henkilöt, jotka ovat keskittyneet näihin peltotarkastuksiin.

Eräkoolla ei sinänsä ole merkitystä. Rekalla haetaan tarvittaessa pieniäkin eriä ja jos oikein pieneksi menee, niin on pakkaaja hakenut ihan traktoriperäkärrynkin kanssa. Sovittavissa oleva asia.
Jos laatuvaatimukset eivät täyty, niin tavara jää myyjälle. Yksinkertaisinta näin. Jossain tapauksissa tiedän pakkaajan kyllä auttaneen markkinoinnissa, mutta yleensä isännät osaavat myydä viljansa eteenpäin. Se kun lienee ammatin päätoimenkuvaa. Sovittavissa oleva asia.
Itävyydet, donit jne. Minulla ei ole muistini mukaan jäänyt kai yksikään erä soveltumatta siemenkäyttöön. Olen ollut onnekas. Menneen kesän herneissä oli itävydet 80-82 ja raja meni juuri 80:ssä. Siemenviljasta on käytännössä aina enemmän tai vähemmän pulaa. Käytännössä tulee hetkittäisiä ylikuormituspiikkejä jostakin lajikkeesta, jota ei olekkaan kysytty ihan sitä mitä oletettiin tai muuten vaan kauppa ei ole käynyt. Yleensä tilanne korjaantuu, niinkuin nytkin. On ollut välillä joku erä seuraavaan syksyyn laareissa, mutta kun olen ilmoittanut, että tila tarvitaan, niin se on siitä lähtenyt. Kyllähän niitä ongelmia tulee siemenviljaankin, esim. taannoinen Obelix kaura oli homeidensa takia ongelmallinen, mutta näitä vastoinkäymisiä voi tulla normaalissakin viljelyssä eteen. Tämä kuuluu jokatapauksessa lajin luonteeseen. Kuivuneet jyvät, hlp on sen tyyppistä ongelmaa, että ammattitason lajittelijalla saadaan moska seulottua hyvin tehokkaasti sivuun. Minullakin näitä kuivuneita vehniä on ollut, mutta kun jyviä katsoo oikein tarkasti, niin siellä seassa on sitä laadukastakin tavaraa paljon, yleensä suurin osa. Ei ole äkkiseltään heittää esimerkkiä montako prosenttia raakaerästä lajittelussa menee rehuviljaksi. En muista uraltani oikein kohtuutonta vuotta eli toistaiseksi on mennyt aika hyvin. Menneen kesän reilun kolmen tonnin Helmi vehnän itävyydet oli selvästi päälle 90% ja tjp jossain 36g päälle eli ihan asiallista tavaraa taas olosuhteisiin nähden.

Siemenviljelyä en kehu, enkä moiti. Tämä on yksi vaihtoehto ja tulevana kesänä olisi taas tarkoitus osalle alaa ottaa pakkaamon lajikkeita lisäykseen.

Tuo olikin tyhjentävä esitys. Tuosta, että kuuluu ammatin osaamisalueisiin saada laatuongelmia omaava tavara eteen päin, siinä olen eri mieltä, ehkä tuo teikäläisen lievä poliitikon ura luo myös viljamyyjistä hienoisia hännystelijöitä, jolloin kaikki ympärillä tuntuu sujuvan helposti. Joillakin paikoin viljanostajia ei vain kiinnosta, esimerkiksi kun Inkoon vientivarasto valmistui, haastateltiin yhtä lohjalaista viljelijää, joka kertoi aivan samat kokemukset kuin itsellä on: "Välillä on tuntunut siltä, että ei tämä meidän vilja oikein kelpaa minnekään, kun täällä ei ole ollut vakituista vastaanottajaa. Siksi tältä alueelta on vilja liikkunut tähän mennessä huonosti."

Helpoin olisi hankkia asiakasnumero tuonne biolämpölaitokselle, jonne esimerkiksi voisi toimittaa donit pois.

Mutta takaisin tuohon siemenviljaan: pitääkö tilalla olla jokin Petkus, jotta raakatavara käy siemenpakkaamolle. Meillä ei ole kuin vanha viskuri TOS-siementä varten. Alla kuvassa on Sampolla puitua syysvehnää, suoraan kuivurin siilosta, lajittelematta. Meni rehuksi, koska valkuainen 10.7 Muuten oli aika painavaa, 83 kg, ja muutenkin nättiä. Ruista joukossa 0, koska noukittiin käsin pois. Kelpaisi tällaista ehkä siemeneksikin myydä.


Kuva: Ceylon syysvehnä -23

-SS-

Mutta takaisin tuohon siemenviljaan: pitääkö tilalla olla jokin Petkus, jotta raakatavara käy siemenpakkaamolle. Meillä ei ole kuin vanha viskuri TOS-siementä varten. Alla kuvassa on Sampolla puitua syysvehnää, suoraan kuivurin siilosta, lajittelematta. Meni rehuksi, koska valkuainen 10.7 Muuten oli aika painavaa, 83 kg, ja muutenkin nättiä. Ruista joukossa 0, koska noukittiin käsin pois. Kelpaisi tällaista ehkä siemeneksikin myydä.

-SS-

Pakkaamolle kelpaa esipuhdistettu tavara. Ei niitä eriä tarvitse kotona pyöritellä. Tietysti tulee miinusta sen mukaan, paljonko joukossa on roskaa. Vieraista lajeista menee samoin miinusta.

Ongelmallisinta siemenviljelyssä on se, että raakatavaraa joutuu joskus varastoimaan pitkäänkin kotona (pakkaajakohtaista?). Syitä mm. siemenen markkinantilanne, pakkaamon päättämä vastaanottojärjestys jne.  Joskus viimeiset erät ovat meiltä lähteneet vasta kesäkuussa  huomautusten jälkeen. Tilipäivät määräytyvät tietysti toimitusten ja sertifiointien mukaan.

Eli homma vaatii riittävästi siilotilaa ja kohtuullisen pohjakassan. Ja valitettavasti siemenlisä suhteessa viljelystä aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin saattaa olla siinä ja siinä - huono satovuosi rankaisee enemmän kuin ns. minimipanosviljely

Siemenviljelijänä pääsee viljelemään uusia lajikkeita. Joku voi niistä kylläkin osoittautua huonoksikin. Itse aikoinaan siemenviljelijänä viljelin Saana ohraa 1996. Nimi oli kylläkin silloin vielä Siiri.

Pelto-Jussi täydensikin hienosti puutteet kirjoituksestani. Eli itse ei pidä lähteä lajittelemaan mitään. Kuvittelen SS:llä olevan puimurin ja kuivurin säädöt niin hyvin hallussa, että roskaisuus ei ole ongelma. Minulta ei ole koskaan veloitettu roskaisuudesta mitään, lienee pakkaamokohtaista? Toisaalta viljat yleensä niin puhtaita, että en muista äkkiseltään mistään viljasta mennneen moneen aikaan vähennyksiä roskaisuudesta. Parin kollegan piensiemenviljelyä olen seurannut ja toinen on viljellyt timotein siementä kait 40 vuotta. Lajittelee Petkuksella siemenet joka vuosi ennen kauppaan lähtöä. Toinen kollega viljellyt timotein siementä muutaman vuoden, ei lajittele ikinä mitään. Näiden herrojen raaka-erät olen myös käynyt katsomassa, kun ovat kärryllä kylmäilmakuivauksessa. Siinä se vastaus onkin. Veteraanin timoteit on helkkarin roskaisia ja sisältävät kaikenlaista korrenpätkää sun muuta. Nuoremman kaveruksen kuivauserä on putipuhdas, korrenpalat loistavat poissaolollaan. Näissä tulee vastaan näitä ammattitaitokysymyksiä ja suhtautumista asioihin hieman eri tavalla. Kukin tyylillään.

Viljaerien haku on tarkkaan ohjattu prosessi ja menee täysin pakkaamon ehdoilla. Kun tietty lajike otetaan käsittelyyn, niin tavaraa ajetaan sisään käytännössä kädestä suuhun. On pakkaamon kapasiteetista kiinni paljonko puskurivarastoa voidaan pitää. Tarkoittaa viljelijän päässä, että kun jyviä halutaan hakea, niin ne täytyisi pystyä siihen hetkeen antamaan vaikka taivas putoaisi niskaan. Toki samaa lajiketta lajitellaan jossain vaiheessa myöhemminkin, mutta siinä voi mennä kuukausia välissä. Tämä on mielestäni suurin negatiivinen asia siemenviljelyssä, mutta toistaiseksi ei ylipääsemätön.

Tilitykset menee sitten toimitusten mukaan, mutta ainakin oma pakkaamo on niin kohtelias, että kyselee vuodenvaihteessa tarvitaanko ennakoita tilityksistä tai tulevista siemenlaskuista. Mikä auttaa tasaamaan verotusta. Pakkaamokohtaista ja sovittavissa olevia asioita. Käytäntöjä on monia.

Lajikepuhtaudesta maksetaan laatulisää. Välillä on täysin puhdasta, välillä löytyy se yksi jyvä, mikä vie täyden potin. Tätähän se on, priimaa yritetään, aina ei onnistu.

Siilotilaongelma on nytkin ihan yhtä hankala, tänään pääsin alkuun yhden kylmän kuivaamon vuokraamisessa, josta voisi löytyä 70-80 m3 tilaa. Lisäksi nyt on peltiä kolmen  oman kovalevysiiloston vahvistamiseksi hiirenkestäväksi. Yhden noista siiloista tein kansiluukusta pellit pujottamalla vuosi sitten, ja toimii. 24 kuutiota luotettavaa ja helposti puhdistettavaa tilaa saisi jo sillä. 

-SS-