Liian vähän lämminta tilaa, kun ei voi koko kaura satoa polttaa. Pitänee avatata jo ovia, jotta saa kaiken menemään.

Pitkän ajan haaveena on ollut rakentaa pieni soppi lämmintä tilaa. Lämmitysratkaisuksi olen ajatellut niinkin yksinkertaista kuin siirrettävä sähkötoiminen lämpöpuhallin tai ilmalämpöpumppu. Pitäisikö kuitenkin laittaa pieni biovoimala. Saisi ainakin hukattua ongelmajätteeseen rinnastettavat viljaerät.

...matif...basis...hienoja ulkomaalaisia sanoja, jotka ei meikän sanavarastoon kuulu, täytyy oikein googlata mitä ne tarkoittaa...no nuo kuuluukin vain tosi ammattiviljelijöiden sanavarastoon...niin sanottua ammattislangia.

(Vai lausuuko tosi viljamies hienosti että "beisis")

...matif...basis...hienoja ulkomaalaisia sanoja, jotka ei meikän sanavarastoon kuulu, täytyy oikein googlata mitä ne tarkoittaa...no nuo kuuluukin vain tosi ammattiviljelijöiden sanavarastoon...niin sanottua ammattislangia.

(Vai lausuuko tosi viljamies hienosti että "beisis")

Hankkija ainakin noita harrastaa. Basis on lyhyesti ulkomaanmarkkinaan verrattava hintatasoero, millä viljakauppa ilmoittautuu ottamaan viljaa vastaan.  Basis = miinus paljon ==> "ei kiinnosta maksaa viljasta" , Basis = nolla tai positiivinen ==> "no nyt vilja vois kelvata."

Tai jotain.

  Viljan hinnoittelumahdollisuuksia lisätään – Hankkija tuo Basis-sopimukset pienemmille erille ja ohralle sekä kauralle

-SS-

Moi vaan. Näitä kirjoituksianne viljakaupasta kun seuraa niin alkaa olla tosi tyytyväinen omaan viljelyyn, sen helppouteen. Viljat suoraan pellolta nautatilalle, vaa'an kautta kippi aumalla pystyyn ja eikun  lisää puimaan. Varmaan hiukan menettää rahaa verraten teikäläisiin asiaan perehtyneisiin mutta mun 23 ha viljatilalla tappio ei suuri. Ehdin sadonkorjuun tehdä kaupungissa suoritettavien päivätöiden jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin. Sopii mulle.

Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.

Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.

Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.

Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.

Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.

-SS-

Eikö Salossa ole useampikin broileri yksikkö?

Kyllä kauralla lämmittäminen ihan ok kannattavaa on. Kuutio kauraa vastaa kolmea kuutiota haketta lämpöarvoltaan. Sitten jos verrataan kustannuksia osto hakkeeseen, eli olisiko hakkeen hinta ehkä noin 34€/m3 niin kauran polttaminen tulee edullisemmaksi noin 200€ kun alittuu. Eli lähellä ollaan jopa ihan laatu kauran osalta tuota, niin jos vain tulee hiukan huonompi laatuista kauraa niin polttoon vain ei siinä suurta tappiota synny.

Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?

Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?

-SS-

Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.

Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.

Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.

Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.

Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.

-SS-

Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.

Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..

Mitä noiden ympäristölupien myöntöön tulee niin eteläsuomessa on niin vieraannuttu paskan hajusta et ei sellaisia paikkoja helposti löydy johon voi minkäänlaista sikalaa ainakaan pystyttää.. jos broilerit sit samaistetaan tähän. Muutenkin nuo eläinyksikkökertoimet menee jotenkin ihmeellisesti. Oliko se nyt et 200 lihasikapaikkaa vastaa 70 lehmää. Sikala tuossa kokoluokassa on ihan mitätön, mut olen 70 lehmän navettaa nyt pitänyt ihan ok kokoisena voisiko sanoa et keskikoisena..

Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?

Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?

-SS-

Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..

Oma kokemus on että kaura palaa siinä missä hake. Laitteistoa pitää tosin säätää, jos syöttö on hakkeen asetuksilla niin kohta on uuni täynnä kauraa mikä ei ole palanut kunnolla. Syöttöä pois ainakin puolet ja sen jälkeen palaa melkolailla samalla tavalla. Kauran siementen lajittelujätteet on aina poltettu, kun ovat näin arvo tavaraa. Tuhkaa tulee tosin myös kolminkertainen määrä, mutta sehän on hyvää ravinetta peltoon.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.23 - klo:10:57

Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.

Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.

Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.

Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.

Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.

-SS-

Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.

Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..

Mitä noiden ympäristölupien myöntöön tulee niin eteläsuomessa on niin vieraannuttu paskan hajusta et ei sellaisia paikkoja helposti löydy johon voi minkäänlaista sikalaa ainakaan pystyttää.. jos broilerit sit samaistetaan tähän. Muutenkin nuo eläinyksikkökertoimet menee jotenkin ihmeellisesti. Oliko se nyt et 200 lihasikapaikkaa vastaa 70 lehmää. Sikala tuossa kokoluokassa on ihan mitätön, mut olen 70 lehmän navettaa nyt pitänyt ihan ok kokoisena voisiko sanoa et keskikoisena..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.23 - klo:14:08

Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?

Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?

-SS-

Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..

Lasketteko tuon viljan hinnan sen mukaan että satoa tulee se 2000kg/hehtaari?

Kyllä kauralla lämmittäminen ihan ok kannattavaa on. Kuutio kauraa vastaa kolmea kuutiota haketta lämpöarvoltaan. Sitten jos verrataan kustannuksia osto hakkeeseen, eli olisiko hakkeen hinta ehkä noin 34€/m3 niin kauran polttaminen tulee edullisemmaksi noin 200€ kun alittuu. Eli lähellä ollaan jopa ihan laatu kauran osalta tuota, niin jos vain tulee hiukan huonompi laatuista kauraa niin polttoon vain ei siinä suurta tappiota synny.

Onko ostohakkeenkin hinta noussut todella noin korkeaksi?

Aika hyvin, jos 2000 kg. Esimerkiksi oliko se nyt 1992 vuonna edesmennyt naapuri sai 10 ha:n alalta Junkkari 90 kärryllisen kauroja.

Monin paikoin kirjattiin alle 1000 kg:n ohrasatoja.

Meillä taisi olla palkkiokesantoa. Vähän Ryhti-kauraa, joka oli noin 69 cm pituista helppoa puitavaa. Ryhtin normaali korsi on toista meteiä pitkä.

-SS-

Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..

En tiedä, kuinka monta yhdistelmää Hankkijalle täytyy myydä jyviä, että pääsee hyvävelikerhoon.. Luultavasti paljon.

Eikö Salossa ole useampikin broileri yksikkö?

3 taitaa olla ja kaikilla sen verran peltoa, ettei tarvitse viljaa ostaa.