Tuohon markkinaan...marraskuulla ohrat tuli kaupiteltua ja toissapäivänä soittelin rekkayrittäjälle,lupas soitella kippiaikaa A-rehulta.Nyt arkena soitteli takas,tapaninpäivänä lastataan ohraa. Tavaraa tuntuu olevan liikkeellä,toinen auto etelässä jyvien ajossa joitain päiviä.

No, 400 km etäisyys täältä vähän rauhoittaa A-rehusopimuksia. Niinkin halpaa tavaraa kuin viljaa ei todellakaan ole viljelijän kovin kannattavaa lähteä rahtaamaan puoltatuhatta kilometriä. Kaipa ne Atrialla sitten ostavat sieltä lähempää villiäkin viljaa vielä.

Säkylän rehutehdas kun meni kiinni, Turun Hankkija taitaa olla Lounais-Suomen merkittävin teollinen rehuviljan ostaja, Rehux lähinnä kun ilmoittaa "lähialueiden luottoviljelijöiden" olevan heidän toimittajiaan, ja näiden piipahtavan juttusille lähettämössä. Vai että smalltalkilla viljakauppaa....tekeekö Rehux viljelysopimuksia ? Liian iso riski huvikseen viljellä ja varastoida ohraa, eikä sitten olekaan tilaa viedä mihinkään.

Jätän todellakin ohran kierrosta pois, tänään tuli Calispero kevätvehnän siementä. Wpb Troy vielä odottaa toimitusta. Isokarhulta tilattu ohransiemen varmaan jää tulematta, ja se on hyvä, eipä sillä ole ensi vuonna käyttöä näin etelässä. Maatalouskauppa voisi kyllä ryhdistäytyä, ja poistaa sellaiset tuotteet, joita ei voi saada, tilausjärjestelmästä.

Rehuviljojen markkina on siirtymässä niin pohjoiseen, että laivasatamat olisivat järkevämpi tapa toimittaa tavara käyttöön. Eipä vielä taida olla viljalaivaliikennöintiä esimerkiksi  Inkoosta Ouluun ? Kumipyörillä melko tuhlaavaa kuljetusta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 07.12.23 - klo:17:39

Tuohon markkinaan...marraskuulla ohrat tuli kaupiteltua ja toissapäivänä soittelin rekkayrittäjälle,lupas soitella kippiaikaa A-rehulta.Nyt arkena soitteli takas,tapaninpäivänä lastataan ohraa. Tavaraa tuntuu olevan liikkeellä,toinen auto etelässä jyvien ajossa joitain päiviä.

No, 400 km etäisyys täältä vähän rauhoittaa A-rehusopimuksia. Niinkin halpaa tavaraa kuin viljaa ei todellakaan ole viljelijän kovin kannattavaa lähteä rahtaamaan puoltatuhatta kilometriä. Kaipa ne Atrialla sitten ostavat sieltä lähempää villiäkin viljaa vielä.

Säkylän rehutehdas kun meni kiinni, Turun Hankkija taitaa olla Lounais-Suomen merkittävin teollinen rehuviljan ostaja, Rehux lähinnä kun ilmoittaa "lähialueiden luottoviljelijöiden" olevan heidän toimittajiaan, ja näiden piipahtavan juttusille lähettämössä. Vai että smalltalkilla viljakauppaa....tekeekö Rehux viljelysopimuksia ? Liian iso riski huvikseen viljellä ja varastoida ohraa, eikä sitten olekaan tilaa viedä mihinkään.

Jätän todellakin ohran kierrosta pois, tänään tuli Calispero kevätvehnän siementä. Wpb Troy vielä odottaa toimitusta. Isokarhulta tilattu ohransiemen varmaan jää tulematta, ja se on hyvä, eipä sillä ole ensi vuonna käyttöä näin etelässä. Maatalouskauppa voisi kyllä ryhdistäytyä, ja poistaa sellaiset tuotteet, joita ei voi saada, tilausjärjestelmästä.

Rehuviljojen markkina on siirtymässä niin pohjoiseen, että laivasatamat olisivat järkevämpi tapa toimittaa tavara käyttöön. Eipä vielä taida olla viljalaivaliikennöintiä esimerkiksi  Inkoosta Ouluun ? Kumipyörillä melko tuhlaavaa kuljetusta.

-SS-

Agrox.fi

Tuosta vielä yksi mahdollinen ostaja..

Maissia on tuotu pohjoisen satamaan . Nautarehuun taitaa mennä viljaa korvaamaan.  Ostajaa en varmaksi tiedä Lantmännenillä on kuitenkin  lähin tehdas.

Agrox on vielä hyvän matkaa Turusta, tekevätkö viljelysopimuksia kuten A-rehu ? Olen antanut itselleni kertoa, että käteiskauppaviljan aika on ohi. Lähinnä  imuohjattua kauppaa ja näin ollen myös imuohjattua viljelyä on järkevästi olemassa.

Toki saatan yrittää hakea kiinnityssopimusta näiltäkin, mutta Mustio, Kirkniemi ja Perniö, jopa Naantali,  ovat kyllä etäisyyden kannalta lähempänä, keskusliikkeiden viljakauppiaiden vuokraamana. Mutta onko näissä Viljavan siiloissa sitten sitä 450 euron viljaa joka paikka pullollaan ?

-SS-

Välillä kun A:lla on kova pula ovat ostaneet etelästä ja maksaneet rahdin. Viimeksi kun myin ohraa Lantmannenin kautta meni Fedeksille ja maksoivat rahdin. Usein Viljavan etelän varastoista ajetaan kumit kuumina ohraa Etelä-Pohjanmaalle.

Välillä kun A:lla on kova pula ovat ostaneet etelästä ja maksaneet rahdin. Viimeksi kun myin ohraa Lantmannenin kautta meni Fedeksille ja maksoivat rahdin. Usein Viljavan etelän varastoista ajetaan kumit kuumina ohraa Etelä-Pohjanmaalle.

Kyllä-kyllä. Silloin ennen joulua 2018 Harri soitti lauantaina ja kysyi ohraa kuorman täytteeksi. Löytyihän sitä. Lähti Pohjanmaalle, jossakin äärimmäisen pitkässä yhdistelmässä, 70+ tonnia. Semmoista ei meidän tontille saa suoraksi, kun on maantie ja naapurin tontti rajoittamassa. Eli siinä pienessä K-maatalouden viljavarastossa varmaan kaatosuppilon kautta lastasivat meikäläisen ohrat, mutta siitä 13 km ei tullut rahtia juu. Tuo junien tuominen kumipyörille on ongelma; pitäisi rakentaa juna-asema myös viljelijälle sitten. Suurissa viljamaissa kuskaavat pienemmillä kuorma-autoilla 30 t kerrallaan, lähimmälle junalastauspaikalle tai proomusatamaan Mississippi-joen varrella. 

Kysyin tuossa pari kuukautta sitten jo siltä naapuritontin omistajalta, josko saisi ostaa kympillä neliö sitä metsämaata, kumipyöräjunan kaarreltavaksi.

Nyt on Lantmannenilla hiljaista, no, kauralaivoja keräilevät maailmalta täytettäväksi.

-SS-

Tähänkö maailma on menossa: villit viljavuoret ja käteiskaupat jäävät historiaan, karjatiloja ei joko ole tai niitä ei kiinnosta; tuotettavat kilot kiinnitetään umpimähkään ennen kuin on vanhakaan sato korjattu? Tässä kelkassa ei pysy, jos ei käytä kaikkea tarmoaan markkinoiden ja futuurien kyttäämiseen ja sopimuksien kanssa kikkailuun. Ei tule hommasta kohta mitään, ilmasto muuttuu radikaalisti ja paljon nopeammin kuin kansa osasi odottaa - helsinkiläiselle kerrostaloasujalle se ei vielä näy, kun ei se osaa sitä katsoa. Pitkän ajan tulevaisuutena näen joko tukikikkailun tai sitten sen, että joku jolla on joko huono laskupää tai superkyky taistella luonnonvoimia vastaan vuokraa tällaiset joutavat pläntit pois. Se on ihan luonnollista, että pienet väistyvät isojen ja mahtavien tieltä - se on sitä peräänkuulutettua rakennemuutosta.

Tähänkö maailma on menossa: villit viljavuoret ja käteiskaupat jäävät historiaan, karjatiloja ei joko ole tai niitä ei kiinnosta; tuotettavat kilot kiinnitetään umpimähkään ennen kuin on vanhakaan sato korjattu? Tässä kelkassa ei pysy, jos ei käytä kaikkea tarmoaan markkinoiden ja futuurien kyttäämiseen ja sopimuksien kanssa kikkailuun. Ei tule hommasta kohta mitään, ilmasto muuttuu radikaalisti ja paljon nopeammin kuin kansa osasi odottaa - helsinkiläiselle kerrostaloasujalle se ei vielä näy, kun ei se osaa sitä katsoa. Pitkän ajan tulevaisuutena näen joko tukikikkailun tai sitten sen, että joku jolla on joko huono laskupää tai superkyky taistella luonnonvoimia vastaan vuokraa tällaiset joutavat pläntit pois. Se on ihan luonnollista, että pienet väistyvät isojen ja mahtavien tieltä - se on sitä peräänkuulutettua rakennemuutosta.

Juuri tähän, ja siis Suomessa ollaan niin buziness-bigfarm -amerikkalaisia, enemmän kuin amerikkalaiset itse, noissa preeriamaissa silti käydään myös pienten tilojen kanssa kauppaa (noin 30% - 40% viljasta kulkee co-opien kautta) , ja 1000 bushelin (27 t vehnää)  kauppaa ei katsota halveksuvasti, vaan siitä vaa'alta saa printtiliuskan vaikka sadasta bushelista, 2700 kg,  jollakin Ford F350 autolla tuotuna.

Suurimmat kontrahdit voivat olla isoilta tiloilta, vaikka 40 000 tonnia. Niillä tiloilla on 10 miljoonan euron bin-site, jossa sitten vilja säilyy ja siitä lyödään kauppa kiinni, kun basis on lähimpänä nollaa. Toisaalta, suurimmat viljakauppiaat , kuten Archer Daniels Midland (ADM), Bunge, Cargill, ja Louis Dreyfus, pyrkivät enenevästi tekemään viljelyttämissopimuksia, lisäksi hankkivat maata ja palkkaavat tiloille rengin tai vuokraavat alihankkijaviljelijälle. Tällainen viljelijä toimittaa sitä tavaraa mitä viljelyttäjä haluaa, sanellulla hinnalla usein. Vaikeuksiin joutunut suurviljelijä voi joutua tällä tavalla tilanhoitajaksi entiselle omalle tilalleen.

-SS-

Välillä taas viljan hinnasta: toisena päivänä nousee, toisena laskee. Se on se elämänmeno.

Kyllä se etelän viljelijälle hieman hounolle näyttää. Taitaa olla paras ratkaisu myydä koneita pois ja siirtyä näennäisviljelyyn mahdollisimman pienin kustannuksin.

Kyllä se etelän viljelijälle hieman hounolle näyttää. Taitaa olla paras ratkaisu myydä koneita pois ja siirtyä näennäisviljelyyn mahdollisimman pienin kustannuksin.

Kun ei ole tuotantotukia niin lisäkilojen tuottaminen ei monestikaan kannata. Lisäpanokset ulosmitataan kauppiaiden toimesta jos nyt ei 100% niin lähelle kuitenkin. Muutama viljelijä onnistuu aika ajoin ja sit ollaan niin kovaa viljelijää...

Yleisesti olet siis oikeilla jäljillä. Kustannusten minimointi on kaiken perusta. Vaikka sit hömpän viljelyyn siirtymällä. Toki hömpässäkin on niitä kuluja jos joutuu siemeniä ostamaan..

Aika hyvin nuo tuotantotuet ovat ohjanneet ajatuksia. Ahneus on kasvanut samalla eksponentiaalisesti. Samalla homous on lisääntynyt tuotantoon sidotun tuen varjossa. Mistä ihmeestä sekin johtuu? Eikö naapurissa ole enää sikoja? Viljantuotannossa ei ole ihan helppoa satotasoa kasvattamalla saada tuotteelleen lisää markkinoista irrallaan olevaa tasaista tuottoa. Tuotannon laajennus on haasteellista, koska kaupasta ei voi ostaa lisää peltoa. Tuotanto tapahtuu taivasalla, eikä missään rakennuksessa. Ei ole mikään ihme, että viljantuotantoon ei enää panosteta, kun tuotantokustannukset ovat ihan oikeasti liian kalliita. Ihan oikeasti ei tarkoita sitä, että ei olisi varaa ostaa uutta autoa joka vuosi. Se tarkoittaa sitä, että leipä pöydässä kaventuu. Ja siitäkin leivästä joudut vielä tos-maksun maksamaan.

Liian vähän lämminta tilaa, kun ei voi koko kaura satoa polttaa. Pitänee avatata jo ovia, jotta saa kaiken menemään.

Mitä basista nyt tarjoavat. Matif näyttäisi vehnälle melko tasaista hintaa 240 € , joten sillä on merkitystä, onko basis -30 € vai -80 €

Tekevätkö viljaliikkeet basiskauppaa ensi syksyyn vielä ?

-SS-

Kaura rehunakin Hja syksy 229€. Maltaan tai vehnän varsinkin tars olla perushinta yli 250€, että pärjää kauralle. Antaa nousta viä hetken sit vois hiukan varmistella. Ei se ihan surkea hinta ole.

Aika hyvin nuo tuotantotuet ovat ohjanneet ajatuksia. Ahneus on kasvanut samalla eksponentiaalisesti. Samalla homous on lisääntynyt tuotantoon sidotun tuen varjossa. Mistä ihmeestä sekin johtuu? Eikö naapurissa ole enää sikoja? Viljantuotannossa ei ole ihan helppoa satotasoa kasvattamalla saada tuotteelleen lisää markkinoista irrallaan olevaa tasaista tuottoa. Tuotannon laajennus on haasteellista, koska kaupasta ei voi ostaa lisää peltoa. Tuotanto tapahtuu taivasalla, eikä missään rakennuksessa. Ei ole mikään ihme, että viljantuotantoon ei enää panosteta, kun tuotantokustannukset ovat ihan oikeasti liian kalliita. Ihan oikeasti ei tarkoita sitä, että ei olisi varaa ostaa uutta autoa joka vuosi. Se tarkoittaa sitä, että leipä pöydässä kaventuu. Ja siitäkin leivästä joudut vielä tos-maksun maksamaan.

Kun käyttää tarpeeksi vanhoja lajikkeita, ei tarvitse tos-maksuja maksella 😎. Toinen juttu on, ovatko sitten yhtä hyviä - sanoisin, että takavuosien lajikkeille ainakin pärjäävät. Näitä ihan uusia, mitkä ovat enemmän tähän aikaan jalostettuja, pitäisi kokeilla. Mutta, ei ehkä vielä tulevalla kaudella.