Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.
Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla sääntelyllä pyritään.
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.
Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.
Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.
Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita. Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.
Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.
Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..
