Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 1528332 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5841
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.

Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20989
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Koska normaalijakaumaa saati esimerkiksi normaalijakautuneen satotason kertymäfunktiota ei ymmärretä, on erittäin yleinen kuvitelma olemassa, että huonoimpien peltojen poistaminen viljelystä näkyisi kokonaistuotannossa samassa suhteessa. Tätä yritettiin yli 40 vuotta sitten pakko- ja palkkiokesantojen muodossa. Käytännössä rajoitustoimilla ei ollut mitään vaikutusta, kun yarasensor- malliin panokset siirtyivät paremman vasteen antaville palstoille, ja kokonaissato vain jatkoi kasvuaan. Lannoiteverot purivat ylituotantoon ehkä paremmin. Markkinoimismaksut antoivat laajentajalle mahdollisuuden kasvattaa tuotantoa muiden maksamana.

Yksinkertaistettuna
Pelto 1 tuottaa 2000 kg
Pelto 2 tuottaa 3500 kg
Pelto 3 tuottaa 4000 kg
Pelto 4 tuottaa 5000 kg
Pelto 5 tuottaa 6500 kg

Keskisato Suomen keskisato 4200 kg.
Kokonaissato 21000 kg.
20 % heikoimpia peltoja pois, kokonaissato laskee 9,5%. 20%  parhaista pelloista pois, kokonaissato laskee 31%

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8768
Vs: viljan hinta
Tuet pitäisi saada kokonaan siirrettyä tukikelvottomille lohkoile jos tuilta poistettavat lohkot metsittää.
Mystinen kesälaatumies

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: viljan hinta
Tuet pitäisi saada kokonaan siirrettyä tukikelvottomille lohkoile jos tuilta poistettavat lohkot metsittää.

Miten tukikelvottomat lohkot ovat syntyneet ?

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2995
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.

Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..

Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla  sääntelyllä pyritään.

fote

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 499
Vs: viljan hinta
Itsellä tukikelvonta  3 ha ostettu  kolme vuotta sitten,  Edellinen omistaja  ei ollut viljellyt sitä   varmaan 15 vuoteen, En ole saanut siihen tukioikeuksia .   Näin voi syntyä tukikelvottomia

Viimeksi muokattu: 14.11.23 - klo:17:44 kirjoittanut fote

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12518
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta
Koska normaalijakaumaa saati esimerkiksi normaalijakautuneen satotason kertymäfunktiota ei ymmärretä, on erittäin yleinen kuvitelma olemassa, että huonoimpien peltojen poistaminen viljelystä näkyisi kokonaistuotannossa samassa suhteessa. Tätä yritettiin yli 40 vuotta sitten pakko- ja palkkiokesantojen muodossa. Käytännössä rajoitustoimilla ei ollut mitään vaikutusta, kun yarasensor- malliin panokset siirtyivät paremman vasteen antaville palstoille, ja kokonaissato vain jatkoi kasvuaan. Lannoiteverot purivat ylituotantoon ehkä paremmin. Markkinoimismaksut antoivat laajentajalle mahdollisuuden kasvattaa tuotantoa muiden maksamana.

Yksinkertaistettuna
Pelto 1 tuottaa 2000 kg
Pelto 2 tuottaa 3500 kg
Pelto 3 tuottaa 4000 kg
Pelto 4 tuottaa 5000 kg
Pelto 5 tuottaa 6500 kg

Keskisato Suomen keskisato 4200 kg.
Kokonaissato 21000 kg.
20 % heikoimpia peltoja pois, kokonaissato laskee 9,5%. 20%  parhaista pelloista pois, kokonaissato laskee 31%

-SS-
Tässä on niin hienosti avattu koko asia, ettei voi kuin todeta, että tämän saa laittaa jakoon tällaisenaan maatalousministerille, kansanedustajille ja MTK:lle. ;D

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5841
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.

Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..

Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla  sääntelyllä pyritään.
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.

Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.

Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.

Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita.  Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.

Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.

Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2211
Vs: viljan hinta
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.

Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..

Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla  sääntelyllä pyritään.
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.

Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.

Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.

Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita.  Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.

Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.

Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..

Ehkä tuli liian nuorena aloitettua, liian varovaisesti toteutettua ajatuksia. Tosin pellon hinta 20 vuotta sitten oli euroina täällä sama kuin nyt tai enempi, vuokrat huiteli järjestään yli 400€. Isoilla suunnitelmilla olisi tullut loppu nopeammin. Vähän sikoja ja paaljooon sonneja ja emoja. Nyt katselen kun tuvan ikkunan alta myydään naapurin pellot, ainoa jännitys on kuka viljelee ensi kesänä. En näe mitään järkeä lähteä tuohon kisaan mukaan +10000€, varmaan joku kiinteistönhoito firma ostaa…

Pulu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 309
Vs: viljan hinta
Itsellä on sijaintinsa puolesta kohtuu hyviä lohkoja ja varsinaiset metsänkainalot ovat melko vähissä. Huono sijainti ei välttämättä tarkoita huonoa peltoa maalajilta tai muuten kasvukyvyltä. Sit kun yhtälöön lisätään vielä lohkon koko, muoto, etäisyys tilasta ja muiden omien lohkojen läheisyys niin homma alkaakin menemään vaikeaksi mistä luovuttaisiin.

Näkisin asian ehkä ennemmin niin et jos kerran oikeasti on jossain alueita joilla ei jatkajia löydy niin sieltä metsälle sitten. Nämä alueet kai on jossakin syrjemmässä ja niillä ei viljantuotannossa ole ollut merkitystä vaan ovat ehkä kasvaneet nurmea. Nurmen viljely voitaisiin sit palauttaa intensiivisille viljelyalueille vaikka 25% pakko kesantona josta 5% saa olla samalla paikalla tai jotain sen suuntaista. Kärsijänä tässä ovat viljaa rehuna käyttävät tilat joiden tulisi löytää tuon puuttuvan 25% sato markkinoilta..

Eiköhän maataloudessa ole jo ihan tarpeeksi sääntelyä, sääntöjä ja byrokratiaa, ei sitä enää tarvita yhtään lisää, ei yhtään enää lisää mitään helkutin prosentteja mihinkään, antaa vapaiden markkinoiden hoitaa mahdolliset ongelmat ja epätasapainot. Ymmärrän että kaikenlainen sääntely ja prosenttipuuhastelu on vain mtk:lainen tapa jakaa kurjuutta, ettei vaan kukaan saisi mitään etuja, sillä silloin kun vapaiden markkinoiden annetaan toimia, väkisinkin joku yleensä voittaa ja joku häviää, mutta parempi sekin kuin ämteekoolainen kurjuuden jakaminen, mihin loputtomalla  sääntelyllä pyritään.
Tuokin totta. Tuo nyt oli vain yksi aika nopeasti keksitty ajatus. Ei varmasti paras.

Tietysti jos ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen niin eihän silloin mitään tarvitse tehdä? Viljan hintaa kuitenkin aina tunnutaan kritisoivan mut peiliin ei viitsitä katsoa, vika kun löytyy mielestäni sieltä. Jos on tarjontaa ja ei kysyntää niin hinta laskee ja sit päinvastoin.

Jos sit mietitään jatkuvuutta tässä agribisneksessä niin nykyinen tyyli palvelee sitä yhä vähemmän. Viljelyyn tai elukoiden pitoon tosissaan panostavat ovat ongelmissa. Osittain syy on varmasti liiallisessa laajennusinvestointikiimassa aiheutettu mut on siellä sitäkin jotka yrittävät pysyä mukana mut laskin kun ei vain taivu laajennuskiimaan ja silti toiselta puolelta kokoajan tiukataan niin eipä vaihtoehdoksi jää oikein kun nostaa tassut pystyyn.

Itse edustan tätä jälkimmäistä. Alkuvuosina oli vielä suuria suunnitelmia ja visioita.  Yksi toisensa jälkeen asioita auki laskemalla niin kannattavuus hävisi ja sitä myöden pohja hävisi. Luomussa se vielä oli mut nyt tuntuu et se hävisi sieltäkin.

Viljelyä siis jatkavat ne jotka voivat tehdä sitä harrastuksena miettimättä taloudellista puolta. Onko se sitten pitkänäköistä? Mielestäni ei. On tietysti totta että isonkin peltoviljelytilan hoitaa sivutöinä muutaman kuukauden vuodesta aikaa uhraamalla. Mut jos taloudellisuuden ja rahavirtojen rajat hämärtyvät niin kestävyys toiminnasta on kaukana.

Elukanpito sivutöinä onkin sitten haastavampaa eikä sen homman kannattavuus ole enää kovin hääppöistä ottaen huomioon 24/7 sitovuuden. Joissain tundralypsäjissä saattaa vielä hyvät rahat liikkua, muuten ei. Elukkafarmareiden tulevaisuus on kaikista surkein..

Ehkä tuli liian nuorena aloitettua, liian varovaisesti toteutettua ajatuksia. Tosin pellon hinta 20 vuotta sitten oli euroina täällä sama kuin nyt tai enempi, vuokrat huiteli järjestään yli 400€. Isoilla suunnitelmilla olisi tullut loppu nopeammin. Vähän sikoja ja paaljooon sonneja ja emoja. Nyt katselen kun tuvan ikkunan alta myydään naapurin pellot, ainoa jännitys on kuka viljelee ensi kesänä. En näe mitään järkeä lähteä tuohon kisaan mukaan +10000€, varmaan joku kiinteistönhoito firma ostaa…

Ihmetys on suuri jos ensi kesänä siinä ei kasva jurttia tai maissia

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2211
Vs: viljan hinta
Saa nähdä. Maissimies laittoi heinälle kaikki. Jurttia täällä kaikki. Onko sulla?

Pulu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 309
Vs: viljan hinta
Saa nähdä. Maissimies laittoi heinälle kaikki. Jurttia täällä kaikki. Onko sulla?
Ei oo kumpaakaan. Pinta-alaa elukoihin nähden sen verran niukasti että ei oo oikein mahollisuutta kokeilla mitään muuta, kuin sellasia kasveja joista varmasti saa ruuan lehmille

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20989
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Viljanhinnat ovat tasaantumassa tuttuun ja turvalliseen tasoon. Korkeavalkuaisesta leipävehnästä on julkisuudessa turvallista tarjota korkeita hintoja, kun ei sitä kuitenkaan ole maakunnassa saatavilla.

Kiinnityksissä ei aina nähtävästi voita, keväällä tehdyt sopimukset tuottivat keskimäärin 20€ pienemmän toteutuneen hinnan kuin alkusyksyllä ovat tarjoukset olleet. Toisaalta sopimusviljan ehkä voi vaatia lähteväksi nopeammin, siis ehkä, 10 viikkoa sain ohrille tilata poisvientiä. Tänään lähtivät.

Ei ole näkyvissä viljojen puutetta, syysvehnää on varmaan kylvössä 2000 - luvun ennätysmäärä. Jos puoletkin talvehtii, on melko varmaa, että vain korkean valkuaisen sato menee kaupaksi.

1000 kg/ha CAN 27 siinä heinäkuulla syysvehnälaihoon, niin ainakin mylläri on tyytyväinen.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2995
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Viljanhinnat ovat tasaantumassa tuttuun ja turvalliseen tasoon. Korkeavalkuaisesta leipävehnästä on julkisuudessa turvallista tarjota korkeita hintoja, kun ei sitä kuitenkaan ole maakunnassa saatavilla.

Kiinnityksissä ei aina nähtävästi voita, keväällä tehdyt sopimukset tuottivat keskimäärin 20€ pienemmän toteutuneen hinnan kuin alkusyksyllä ovat tarjoukset olleet. Toisaalta sopimusviljan ehkä voi vaatia lähteväksi nopeammin, siis ehkä, 10 viikkoa sain ohrille tilata poisvientiä. Tänään lähtivät.

Ei ole näkyvissä viljojen puutetta, syysvehnää on varmaan kylvössä 2000 - luvun ennätysmäärä. Jos puoletkin talvehtii, on melko varmaa, että vain korkean valkuaisen sato menee kaupaksi.

1000 kg/ha CAN 27 siinä heinäkuulla syysvehnälaihoon, niin ainakin mylläri on tyytyväinen.

-SS-

Ens keväänä kylvän  rypsiä...ihan varmasti....ehkä jopa 10 hehtaaria, jos aikasin pääsee pellolle, niin ehkä jopa rapsia.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20989
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Eipä tänäkään vuonna rypsisadolla voinut juhlia. Kuivuus sopivaan aikaan häiritsi ehkä kukintaa.

Kantvik on saanut vain noin 1/3 tarpeestaan kotimaasta. Eli eipä rypsin vyöryä muiltakaan viljelijöiltä juurikaan ole näkynyt.

447 €/tonni näyttäisi olevan -24 sadolle vuodenvaihteen -24/-25 futuurit. Semmoinen 800-1200 kg jos saa satoa hyvin todennäköisessä kuivuudessa, eipä sillä oikein puolta tusinaa kännäruiskutusta, bortracceja, reilua annosta hevilannoitetta ja nitraboreja perustella.

Mutta toki 4 - 5 tonnin hehtaarisato on mahdollinen, kun joka satokisassa mennään aina vaan korkeammalle. Käytännön toteutuneet keskisadot etääntyvät koeruutuviljelystä aina vaan kauemmas. Jokainen tietysti kuvittelee voittavansa nuo satokilpailutulokset.

-SS-