Kaura on juu herkkä kuivuudelle ja jälkiversonnalle myös, riitti kaksi kuivaa vuotta näyttämään senkin. Esimerkiksi Amaretto kevätvehnä kuiviin etelärinteisiin, niin tulee valkuaista ja kasvaakin hyvin. Amareton kuivuudenkesto tuntuu olevan hyvä, suorastaan hämmästyttävän hyvä. Matalammille osille sitten jotakin Licameroa tai vastaavaa. Iisakkiakin on TOS-siemenenä. Mutta taitaa olla vain Hankkija kiinnostunut ostamaan. Iisakki on hiukan herkkä kuivuudelle, sen olen huomannut, mutta ihan hyvä sadontuottaja on, jos kerran kesässä sataa. Iisakki tuli siksi ohjelmaa, että saa syysviljan vaihdetuksi, ja kuvittelen syysvilja-kevätviljakierron sopivan tuohon viljelykiertohommaan. Välillä sitten rypsi katkaisuksi.
Joidenkin kauralajikkeiden ongelma näkyy olevan myös se, että kun odottelee valmistumaan, on muutaman kuivan puuskaisen päivän jälkeen maa valkoisena kauranjyvää. Ja myöhäisiä kauroja jos rupeaa, niin => kevätvehnä parempi.
Kohtuu aikaisten ohrien kuivuudenkesto on vain tyydyttävä, ja kun ei nyt sitten enää ole suorakäyttöä, ohra lienee myös tällä lailla syrjäkylillä huono markkinavilja käsiteltäväksi. Nyt vielä tulevana keväänä kylvän, koska saa kylvetyksi syysviljaa aikaisen ohran perään, löytyy vetisempiä kulmiakin ja viimeiseksi, on 150 hl siilonpuolikas odottamassa liitettäväksi uuteen satoon sitten. Ja voi sitten jatkaa satokiloja, tai jotain.
Siinä kyllä liioittelin. Yksi kuivuudenkestävä (+happamuudenkestävä) ohralajike on ollut viljelyssä, ja se on Elmeri. Pitkäkortinen ja hieman hankala puida. Sitä vaan ei saa siemenkauppiailta enää, kävin kysymässä. Olisiko perinnelajikeviljelijöillä sitä vielä ?
-SS-
