Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.23 - klo:20:34

Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷‍♂️🤷‍♂️🤷‍♂️

Kyllähän tämä mainitsemasi ilmiö ongelmaa syventää. Yhtä 1ha:n palaa on tullut pidettyä viljelyssä (toki hömpällä) kyllä vain tukien takia. Semmoisen kaukaisen mettäpalan vois muuten vaikka metittää... Muuten, minkäköhänlainen haloo siitä syntyisi, jos kaikki alle 1ha:n peruslohkot putoaisivat tukien piiristä pois!?

Mä olisin kyl tukien poiston puolella, itelläkin 5 alle 1ha lohkoja.
Ei niistä kyllä paljon iloa ole edes tukien puolesta, ihan kauheita viljellä. LHP:na ollu joskus käyny niittelemäs, pari pienintä meinasin jättää viljelystä pois ihan vapaaehtoisesti. Yhteensä 0,35 ha ja vielä aika hankalia muutenkin.

Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….

Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….

Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. 

Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat..  mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..

Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷‍♂️🤷‍♂️🤷‍♂️

Tukipolitiikka ja nimenomaan se hömppien tukeminen tekee tuon et nuo pysyvät peltona. Jos muita hömppätuki tai nurmitukia ei olisi kuin jokin "niittotuki" 50e/ha niin aika nopeasti nuo kasvaisivat kuusta. Lisäksi pirstoutunut tilusrakenne sotkee sitten sitä et itselle "turha" lohko voisi olla naapurille käyttökelpoinen. Toki näistä voisi aina kauppaa hieroa mut toisaalta kun jos se ohimennessä on nopea käydä niittämässä niin saahan siitä nykytukitasolla ihan ok korvauksen 50e/ha ei kannattaisi jalkaa nostaa enää kaasulta ohi mennessä..

Mut tukijärjestelmä tuskin tulee muuttumaan ja kylhän tulevaisuudessa nämä hömppätuet tulee vain lisääntymään niin kauan kun joku keksii et miksi me oikeastaan tuetaan maataloutta. Sen jälkeen tulee nälänhätä ja sit tuetaan enää ruuan tuotantoa ja ylimääräiset pellot menevät muuhun käyttöön.. tai jotain sinnepäin..

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.23 - klo:20:34

Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷‍♂️🤷‍♂️🤷‍♂️

Tukipolitiikka ja nimenomaan se hömppien tukeminen tekee tuon et nuo pysyvät peltona. Jos muita hömppätuki tai nurmitukia ei olisi kuin jokin "niittotuki" 50e/ha niin aika nopeasti nuo kasvaisivat kuusta. Lisäksi pirstoutunut tilusrakenne sotkee sitten sitä et itselle "turha" lohko voisi olla naapurille käyttökelpoinen. Toki näistä voisi aina kauppaa hieroa mut toisaalta kun jos se ohimennessä on nopea käydä niittämässä niin saahan siitä nykytukitasolla ihan ok korvauksen 50e/ha ei kannattaisi jalkaa nostaa enää kaasulta ohi mennessä..

Mut tukijärjestelmä tuskin tulee muuttumaan ja kylhän tulevaisuudessa nämä hömppätuet tulee vain lisääntymään niin kauan kun joku keksii et miksi me oikeastaan tuetaan maataloutta. Sen jälkeen tulee nälänhätä ja sit tuetaan enää ruuan tuotantoa ja ylimääräiset pellot menevät muuhun käyttöön.. tai jotain sinnepäin..

Voisin kyllä noi omat mini lohkot luovuttaa vaikka naapurille, mut ne nyt vaan on sellaisia ettei niistä järkevää saa kukaan.
Joku kulma vois jossain osua jonkun muun pellon kulmaan mut järkevästi ei pysty yhdistelemään , ne on sellaisia vanhoja laitumia/ lehmän polkuja muille pelloille.

Itsekin joudun 4 alle 1ha:n palaa kiertelemään, joista yhden voisi tosiaan vaikka metittää, mutta ne kolme muuta onkin sitten sen verran aukeassa, ettei tohtisi... Kaksi on vielä aika hyvää syysviljalohkoa. Mutta toisaalta, jos niitä pieniä paloja ei olisi ja kokonaispinta-ala olisi sen pari hehtaaria pienempi, en tiedä olisiko se sen huonompi. Aikaa ja polttoainetta menisi ainakin aika lailla vähemmän. Ja olisi neljä siltarumpua vähemmän huolehdittavana, joista ainakin yksi on tietynlainen murheenkryyni.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.23 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.23 - klo:20:34

Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷‍♂️🤷‍♂️🤷‍♂️

Tukipolitiikka ja nimenomaan se hömppien tukeminen tekee tuon et nuo pysyvät peltona. Jos muita hömppätuki tai nurmitukia ei olisi kuin jokin "niittotuki" 50e/ha niin aika nopeasti nuo kasvaisivat kuusta. Lisäksi pirstoutunut tilusrakenne sotkee sitten sitä et itselle "turha" lohko voisi olla naapurille käyttökelpoinen. Toki näistä voisi aina kauppaa hieroa mut toisaalta kun jos se ohimennessä on nopea käydä niittämässä niin saahan siitä nykytukitasolla ihan ok korvauksen 50e/ha ei kannattaisi jalkaa nostaa enää kaasulta ohi mennessä..

Mut tukijärjestelmä tuskin tulee muuttumaan ja kylhän tulevaisuudessa nämä hömppätuet tulee vain lisääntymään niin kauan kun joku keksii et miksi me oikeastaan tuetaan maataloutta. Sen jälkeen tulee nälänhätä ja sit tuetaan enää ruuan tuotantoa ja ylimääräiset pellot menevät muuhun käyttöön.. tai jotain sinnepäin..

Voisin kyllä noi omat mini lohkot luovuttaa vaikka naapurille, mut ne nyt vaan on sellaisia ettei niistä järkevää saa kukaan.
Joku kulma vois jossain osua jonkun muun pellon kulmaan mut järkevästi ei pysty yhdistelemään , ne on sellaisia vanhoja laitumia/ lehmän polkuja muille pelloille.

Juu tapaus ja tilakohtaisia asioita. Sama se mulla jos nyt joku tulee ton ainoan 0,11ha lohkon tiimoilta sanomaan et pitäiskö "antaa" tuolle naapurille niin ei sillä mulle oikeastaan ole merkitystä. Ne muuta kaksi jäljelle jäänyttä lohkoa onkin sitten erillään metsän ja tien rajoittamina. Ei haittaa vaikka joutuis metsittäminen..

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.23 - klo:21:20

Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….

Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. 

Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat..  mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..

Ymmärrän toki minäkin, mutta onko näillä aloilla sitten lopulta suoraan sanottuna mitään merkitystä sen surullisen kuuluisan ruokaturvan kannalta?

Eipä taida olla. Heinää niissä kriisiaikanakin viljeltäisiin kuten nytkin ja vähän maitoa ja lihaa tuotettaisiin.

-80 luvulla kehiteltiin sellaista Semex menetelmää jossa saatiin puiden kuorista, lehdistä, neulasista mössöä jota syöttämällä saatiin naudat pysymään hengissä. Perustui kai ureaan se säilöntä… Jollain härvelillä noita jakeita saatiin eroteltua runkopuusta. Hämeenlinnassa yhdessä hyvin isänmaallisessa kartanossa tehtiin sonneilla tuollainen ruokintakoe.

Että voisi ne huonot pellot metsittää ja kriisin aikana jättää siat ja broilerit vähän vähemmälle, syötäisiin itse vilja tuotteita ja pottua ja juureksia, näiden sivujakeet voisi sitten naudoille syöttää.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.23 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.23 - klo:21:20

Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….

Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. 

Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat..  mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..

Ymmärrän toki minäkin, mutta onko näillä aloilla sitten lopulta suoraan sanottuna mitään merkitystä sen surullisen kuuluisan ruokaturvan kannalta?

Mielestäni ei. En tiedä millaista osaa nuo näyttelevät tukien maksusta mut olisi ihan hyvä konsti siirtää euroja niille oikeasti viljelyssä oleville lohkoille. Tai sit vaikka vain keventää veronmaksajien taakkaa 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.23 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 12.02.23 - klo:21:20

Jos noita pikkupeltoja metsittäisi 2 ha ja tilalle saisi raivata uutta peltoa 1 hehtaarin. Voisi toimia jos olisi omia peltoja, mutta kun on vuokrapeltoa….

Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. 

Mulla taitaa olla alle hehtaarin lohkoja viis joista nyt korvauskelpoisuuden tullen kaksi liitettiin viereisiin lohkoihin. Mun puolesta vois poistaa järjestelmästä mokomat perheen alat..  mut ymmärrän kyl et jossakinpäin nämä muodostavat valtaosan viljelyalasta..

Ymmärrän toki minäkin, mutta onko näillä aloilla sitten lopulta suoraan sanottuna mitään merkitystä sen surullisen kuuluisan ruokaturvan kannalta?

Omalta rajalta voi tollasia pikku aloja ostaa, muuten ei mielellään.
Tahtoo niitä vaan aina kauppojen kylkiäisinä mukaan tulla. En tykkää, vielä jos ajomatkaakin eikä muuta niitettävää samalla suunnalla.

Outoa keskustelua
Pitää muistaa että on myös viljelijöitä, ( myös agronetissä esiintyneitä) joilla on hyväkuntoiset, hyvin hoidetut pellot, joilta he ottavat normaalivuonnakin koko tilan keskisatoina vähintään 5-6 tonnia/ha, huippuvuosina vielä enemmän, usein heillä on käytetävissä runsaasti karjanlantaa, joko omalta tai toisten tiloilta, jolloin ostolannoitekustannuskin pysyy maltillisena, he panostavat myös "lisälitkuihin" saaden niillekin hyvän satovasteen. Heillä ei ole mitään syytä "himmailla" ja  puuhailla hömppäheinien kanssa, koska saavat paremman katteen satokasvien viljelystä, tosin heilläkin se laskutaito on sen verran hyvä, että laittavat ne huonoimmat lohkot ja lohkon osat hömpälle, ja usein vielä panostavat näiden heikkojen lohkojen kunnostamiseen, mikäli se logistisesti on järkevää, ja näin saavat niiltäkin tulevaisuudessa hyviä satoja. Usein he vielä osaavat kiinnittää hinnat ja  ajoittaa myynnit niin hyvin, ettei tarvi myydä satoa kauden alimpaan  hintaan.

Eli summa summarum, ammattitaidolla on viljelyssäkin iso merkitys. Kaikilla se ei ole yhtä hyvä.

Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. 

Tilusrakenne…. Meillä oli hyvä tilusrakenne Spv.hen asti 50ha ja 10 peruslohkoa, kaikki omaa ja kauimmaiselle lohkolle 900 metriä. Sitten peltoa-ala lisääntynyt ja lohkomäärä räjähtänyt. Nyt on 9 km kauimmaisille pelloille joita viljellään. Nekin on hyvin nimellisellä vuokralla huoltovarmuuden nimissä viljellään. Mutta eihän tuotanto ole juuri lisääntynyt vaikka peltoala on kasvanut. Ainoa mitä noi huonot pellot tuottaa on tukia ja huonoa heinää mitkä noi emot syö, kummatkin😂😂.  Suurin osa pelloistani on sellaisia ettei niillä nykyisin voi viljaa tai erikoiskasveja viljellä.

Koneviestissä oli Elovaarasta juttua. 300 hehtaaria navetan nurkalla peltoa. Heillä oli aiemmin peltoja pitkin pitäjiä, myi pois ja osti naapurien kannokoita. Tuet hukkuu tielle, sanoi isäntä kun tuetonta peltoa kuokki, toki nyt saa tuet👏👏👏

Outoa keskustelua
Pitää muistaa että on myös viljelijöitä, ( myös agronetissä esiintyneitä) joilla on hyväkuntoiset, hyvin hoidetut pellot, joilta he ottavat normaalivuonnakin koko tilan keskisatoina vähintään 5-6 tonnia/ha, huippuvuosina vielä enemmän, usein heillä on käytetävissä runsaasti karjanlantaa, joko omalta tai toisten tiloilta, jolloin ostolannoitekustannuskin pysyy maltillisena, he panostavat myös "lisälitkuihin" saaden niillekin hyvän satovasteen. Heillä ei ole mitään syytä "himmailla" ja  puuhailla hömppäheinien kanssa, koska saavat paremman katteen satokasvien viljelystä, tosin heilläkin se laskutaito on sen verran hyvä, että laittavat ne huonoimmat lohkot ja lohkon osat hömpälle, ja usein vielä panostavat näiden heikkojen lohkojen kunnostamiseen, mikäli se logistisesti on järkevää, ja näin saavat niiltäkin tulevaisuudessa hyviä satoja. Usein he vielä osaavat kiinnittää hinnat ja  ajoittaa myynnit niin hyvin, ettei tarvi myydä satoa kauden alimpaan  hintaan.

Eli summa summarum, ammattitaidolla on viljelyssäkin iso merkitys. Kaikilla se ei ole yhtä hyvä.

Niin kaikkea ei ehkä kannata uskoa mitä kirjoitetaan varsinkaan agronetissä 

Mut juu jokaisen se on itse laskettava omalta kohdalta. Nyt näyttää siltä et laskettu on ja todettu et kyl nää hintasuhteet toimii. Toivottavasti kukaan ei sitten syksyllä valita et kun ei kannata jos on päätöksen tehnyt viljelystä..

Tästä päästäänkin kätevästi ongelmaan nimeltä tilusjärjestely.. 

Tilusrakenne…. Meillä oli hyvä tilusrakenne Spv.hen asti 50ha ja 10 peruslohkoa, kaikki omaa ja kauimmaiselle lohkolle 900 metriä. Sitten peltoa-ala lisääntynyt ja lohkomäärä räjähtänyt. Nyt on 9 km kauimmaisille pelloille joita viljellään. Nekin on hyvin nimellisellä vuokralla huoltovarmuuden nimissä viljellään. Mutta eihän tuotanto ole juuri lisääntynyt vaikka peltoala on kasvanut. Ainoa mitä noi huonot pellot tuottaa on tukia ja huonoa heinää mitkä noi emot syö, kummatkin😂😂.  Suurin osa pelloistani on sellaisia ettei niillä nykyisin voi viljaa tai erikoiskasveja viljellä.

Koneviestissä oli Elovaarasta juttua. 300 hehtaaria navetan nurkalla peltoa. Heillä oli aiemmin peltoja pitkin pitäjiä, myi pois ja osti naapurien kannokoita. Tuet hukkuu tielle, sanoi isäntä kun tuetonta peltoa kuokki, toki nyt saa tuet👏👏👏

Niinhän se menee jokaisella laajentavalla tilalla. Harvoin niitä lähinaapureiden peltoja saa ostaa tai vuokrata kyl ne on yleensä aina kauempaa haettava.

Mitä Elovaaran tulee niin siellä on ollut se raivausvaihtoehto ja muutenkin tuossa nautabisneksessä c:llä ei peltotuet näyttele niin merkittävää osaa et en yhtään epäile ettei olisi ollut järkevää raivata viereen ne pellot paskalle ja rehuntuotantoon. Nyt sit osa tuista tulee vielä kaupanpäälle niin hyvin taas on c:llä pullat uunissa.. 

Täällä ei tarvii kuvitellakaan raivaavansa tuollaisia aloja. Yleensä ne on jotain vajaan hehtaarin nurkkia mitä voi tehdä. Jos joku isompi metsäala ois sopivaa raivattavaksi niin ei ne tuu myyntiin ja jos tulee niin hinta on yli 5 tonnia jos siellä on mitään puuta muistuttavaa ja pohjastakin saa maksaa yli kolmen. Silti ne alat on maksimissaan muutaman hehtaarin. Eli ei tarvii raivaamalla pinta-alaa kasvattaa..