Jaa on viljelijöiden itsensä vika. Kerro ihmeessä lisää.

Nooh ostamalla kallista lannoitetta joka sit kylvetään  keväällä peltoon. Normaalivuonna tuotanto ylittää kulutuksen jolloin viljanhinta laskee.. 

Miksi hinta esim. Nyt laskee? No siksi et viljaa on tarjolla riittävästi  kun viime vuosi oli sadollisesti hyvä. Tuskin niitä kalliita lannoitteita joita nyt on ostettu säästellään vaan peltoon ne laitetaan jolloin viljantuotanto pinta-ala pysyy suunnilleen samana. Normaalina vuotena tuotanto ylittää taas kulutuksen jolloin hinta laskee.

Mikäli viljelijät olisivat laittaneet vaikka puolet pelloistaan "hömpille" niin edes huippu vuotena ei sato riittäisi kulutukseen. Mut ongelmahan tulee siitä et jokainen kun ajattelee et en mä laita hömppää kun naapuri ei kuitenkaan laita ja se saa sit hyvän hinnan viljastaan.

Näinpä mikään ei tule muuttumaan. Maatalouteen työnnetään rahaa muualta laskematta et mikä kannattaa. Sivutoiminen viljely mahdollistaa tämän. Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjailla tukirahoja "pois tuotannosta" niinkuin ollaan nyt viimekaudet saatu nähdä. Kauppiaat, teollisuus jne. Taas yrittää kaikin keinoin pitää viljantuotantoa yllä. Saadaan panoskauppaa toimimaan ja halpaa raaka-ainetta teollisuuteen. Ylijäämällä voidaan sitten kokeilla siipiä maailmanmarkkinoilla. Sivutoiminen viljely palvelee kauppaa ja teollisuutta kun ei tarvitse pelätä sitä et viljelijä alkaisi laskemaan et saako omaan suuhun jotakin ravintoa.

Olisit heti sanon et tämä kriisi on sivutoimisten viljan viljelijöiden vika. Kyllä ens vuon varmaan säästellään ja saneerauskasvia kylvetään nornaalia enemmän, uskoisin. Jos ei täältä löydy niin sitä tuodaan. Mikä ihme vimma on syyttää sivutoimista, sunko vaan pitäs viljellä. Sulla kauhee huoli siit apulannasta vaikka luomua harrastat.

Jos Suomesta ei saa teollisuus tarpeeksi viljaa, sitä tuodaan ulkomailta. Baltian maat on lähellä ja siellä tuotetaan paljon viljaa, sieltä saadaan välitön tarve tyydytettyä. Ja Suomessa hintoja nostetaan vasta sitten, jos ulkomailta ei saada halvemmalla tarpeeksi.
Tätä on globaali markkinatalous, jollain isänmaallisuudella tai kotimaisen suosimisella ei ole mitään merkitystä, raha ratkaisee.

Olisit heti sanon et tämä kriisi on sivutoimisten viljan viljelijöiden vika. Kyllä ens vuon varmaan säästellään ja saneerauskasvia kylvetään nornaalia enemmän, uskoisin. Jos ei täältä löydy niin sitä tuodaan. Mikä ihme vimma on syyttää sivutoimista, sunko vaan pitäs viljellä. Sulla kauhee huoli siit apulannasta vaikka luomua harrastat.

Mietis nyt asiaa tarkemmin ennenkuin keuhkoat. 
Eihän pelkkiä kasvitiloja ole oikein muita kuin sivutoimisia. Toisilla se sivutoimisuus on isompaa, toisilla pienempää. Päätoimisia kasvitiloja on aika vähän. Jos homma olisi kannattavampaa niin onhan aika moni täälläkin ilmoittanut et haluais olla vain päätoiminen viljanviljelijä..

Elukkatilat enemmän päätoimisia ja niiden viljelyt menee pääosin omiksi rehuiksi. Sit on meitä muutamia jotka viljelee toista ja myy ne pois ja ostaa tilalle toista. Kannattavuuden saa jokainen noissa sitten laskea itse. Mä laskin et kannatti viljellä luomua ja ostaa rehuviljat tarvittaessa.

Mitä siihen viljelyyn nyt sit ens kasvukaudella tulee niin kuten yllä totesin niin kasvinviljelijät jotka siis myyvät satonsa teollisuuteen niin heillä on/oli se mahdollisuus hinnoitella ens syksyn vilja. Huhu kertoo et 80% lannoista on myyty. Loppusta 20% menee varmaan osa herneelle, pavulle tai sit viljalle jolloin lannoitetaan tilakohtaisesti joko kaikki vähemmän tai osa kylvetään lannoittamatta. Tietysti tuohon 20% mahtuu näitä hömppiä eli kesantoja, monimuotoisuuspeltoja yms. Pitää muistaa et näitä on jo ollut aiemminkin.

Jos nyt ajateltaisiin et tuo 20% menisi pois viljalta kokonaisuudessaan joten se 80% lannoitetaan normaalisti. Viime vuonna oliko se sato 3,6 miljardia kilo ja 2021 sato 2,6 miljardia kiloa. 21 katovuoden sato oli siis n. 70% viime vuoden sadosta. Kotimaankäyttö on n. 2,9 miljardia kiloa. Lisäksi on vientiä n. Puol miljardia kiloa. Vienti on tällä hetkellä melko hiljaista korkeasta kotimaan hinnasta johtuen. Tullaanko tuohon puoleen miljardiin pääsemään niin voi olla vaikeaa nykyisellä hintatasolla. Tämä vilja jää kotimaan varastoa kasvattamaan.

Joten yhteenvetona mikäli normaali satovuosi niin yhdessä viime vuoden sadon kanssa ei viljasta ole syksyllä pulaa 80% viljelyalalla. Viljelijät jos olisivat jättäneet lannoitteita enemmän ostamatta niin viljan hinnan nousulle olisi ollut suurempi mahdollisuus.

Olen tätä samaa kirjoittanut tännekin jo monta kertaa mitä mieltä itse tuosta syksyn hinnasta olen. Niitä voi kaivella haku toiminnolla...

Jos Suomesta ei saa teollisuus tarpeeksi viljaa, sitä tuodaan ulkomailta. Baltian maat on lähellä ja siellä tuotetaan paljon viljaa, sieltä saadaan välitön tarve tyydytettyä. Ja Suomessa hintoja nostetaan vasta sitten, jos ulkomailta ei saada halvemmalla tarpeeksi.
Tätä on globaali markkinatalous, jollain isänmaallisuudella tai kotimaisen suosimisella ei ole mitään merkitystä, raha ratkaisee.

Jep. Mä taisin tänne johkuun kirjoitella jo oman näkemyksen miten mielestäni tämä markkina toimii. Suomalainen viljelijä voi asiaa auttaa kun ei tuota liikaa..

Miksi hinta esim. Nyt laskee? No siksi et viljaa on tarjolla riittävästi  kun viime vuosi oli sadollisesti hyvä.

Kyllä, mutta lisänä tulee muistaa myös se ulkomailta sopivalla kädellä tuotu vilja.

Mikäli viljelijät olisivat laittaneet vaikka puolet pelloistaan "hömpille" niin edes huippu vuotena ei sato riittäisi kulutukseen. Mut ongelmahan tulee siitä et jokainen kun ajattelee et en mä laita hömppää kun naapuri ei kuitenkaan laita ja se saa sit hyvän hinnan viljastaan.

Totta. Itse olen sitä mieltä, että "hömppäalan" sopisi kasvaa tulevaisuudessa. Tukipolitiikka toivon mukaan ohjaa tähän suuntaan tulevaisuudessa entistä enemmän, näin saavutetaan hyötyä sekä kotimaan markkinoilla että ilmasto-/ympäristötavoitteissa. Sitä en kyllä ihan allekirjoita, että "hömppävastaisuutta" olisi noin paljon ilmassa. Kyllä varsinkin sivutoimiset viljelijät tiedostavat "hömppäkulttuurin" edut. Päätoimiset sen sijaan ohjaavat täysin ymmärrettävästi kaikki tilkut rehuntuottoon, mikä kyllä osaltaan vaikuttaa lannoitemarkkinoihin...

Eihän pelkkiä kasvitiloja ole oikein muita kuin sivutoimisia. Toisilla se sivutoimisuus on isompaa, toisilla pienempää. Päätoimisia kasvitiloja on aika vähän. Jos homma olisi kannattavampaa niin onhan aika moni täälläkin ilmoittanut et haluais olla vain päätoiminen viljanviljelijä..

Elukkatilat enemmän päätoimisia ja niiden viljelyt menee pääosin omiksi rehuiksi. Sit on meitä muutamia jotka viljelee toista ja myy ne pois ja ostaa tilalle toista. Kannattavuuden saa jokainen noissa sitten laskea itse. Mä laskin et kannatti viljellä luomua ja ostaa rehuviljat tarvittaessa.

Nyt kirjoitat kyllä täyttä asiaa. Tässä on vain huomioitava se puoli, että jos joillakin on mahdollisuutta himmailuun, niin sivutoimisilla. Päätoimiset eivät himmaile, ja se heijastuu kyllä lannoite- ja siemenkauppaan jne. Mitä nyt olen siitä apulannan ostomäärästäkin tehnyt pientä oma-aloitteista tutkimusta, niin päätoimiset ovat ostaneet miltei entiseen tapaan, kun taas sivutoimiset ovat pienentäneet määriä ja heillä edessä on järkeilyn kevät sen suhteen, mille kasville pistetään paukkuja ja mille ei. Ja toisaalta: paljonko hömppää ja paljonko ei.

Samaa mieltä, kyllä syy on ihan jossain muualla kun sivutoimes.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.23 - klo:13:50

Eihän pelkkiä kasvitiloja ole oikein muita kuin sivutoimisia. Toisilla se sivutoimisuus on isompaa, toisilla pienempää. Päätoimisia kasvitiloja on aika vähän. Jos homma olisi kannattavampaa niin onhan aika moni täälläkin ilmoittanut et haluais olla vain päätoiminen viljanviljelijä..

Elukkatilat enemmän päätoimisia ja niiden viljelyt menee pääosin omiksi rehuiksi. Sit on meitä muutamia jotka viljelee toista ja myy ne pois ja ostaa tilalle toista. Kannattavuuden saa jokainen noissa sitten laskea itse. Mä laskin et kannatti viljellä luomua ja ostaa rehuviljat tarvittaessa.

Nyt kirjoitat kyllä täyttä asiaa. Tässä on vain huomioitava se puoli, että jos joillakin on mahdollisuutta himmailuun, niin sivutoimisilla. Päätoimiset eivät himmaile, ja se heijastuu kyllä lannoite- ja siemenkauppaan jne. Mitä nyt olen siitä apulannan ostomäärästäkin tehnyt pientä oma-aloitteista tutkimusta, niin päätoimiset ovat ostaneet miltei entiseen tapaan, kun taas sivutoimiset ovat pienentäneet määriä ja heillä edessä on järkeilyn kevät sen suhteen, mille kasville pistetään paukkuja ja mille ei. Ja toisaalta: paljonko hömppää ja paljonko ei.

Juu siis päätoimisten elukkatilojen himmailu on vähän niin et jos alkaa himmailemaan niin sit voi elukkahomman lopettaa. Nämä ovat varmaan ostaneetkin normaalisti. Kannattaisi tietysti laskea et kannattaako niitä elukoita pitää..  Mut juu ehkä se ainut himmailu mahdollisuus on siinä et jos sitä pinta-alaa on liikaa tarvittavaan rehualaan nähden niin lopulla voi himmailla. Mutta näiltä tiloilta ei paljoa myyntiin tavaraa tule eikä näitä siis voi viljan hinnan laskusta syyttää..

Samaa mieltä, kyllä syy on ihan jossain muualla kun sivutoimes.

Öö, missä sitten? sivutoimisella on se mahdollisuus säädellä viljanhintaa..

Kyllä, mutta lisänä tulee muistaa myös se ulkomailta sopivalla kädellä tuotu vilja.

Toki. Mut tuontiin on viljelijän vaikea puuttua. Ja se tuontivilja on kallistakin. Valitettavasti se vain menee niin et suomijussi ei voi muuta kuin säätää sitä omaa tuotantoa ja toivoa lisäksi et euroopassa/maailmalla hinta nousee jotta se suomiteollisuus ei saa halpaa raaka-ainetta tuotua.

Totta. Itse olen sitä mieltä, että "hömppäalan" sopisi kasvaa tulevaisuudessa. Tukipolitiikka toivon mukaan ohjaa tähän suuntaan tulevaisuudessa entistä enemmän, näin saavutetaan hyötyä sekä kotimaan markkinoilla että ilmasto-/ympäristötavoitteissa. Sitä en kyllä ihan allekirjoita, että "hömppävastaisuutta" olisi noin paljon ilmassa. Kyllä varsinkin sivutoimiset viljelijät tiedostavat "hömppäkulttuurin" edut. Päätoimiset sen sijaan ohjaavat täysin ymmärrettävästi kaikki tilkut rehuntuottoon, mikä kyllä osaltaan vaikuttaa lannoitemarkkinoihin...

Poliittisin päätöksin hömppäala kasvaa ja sitten kun laskutaito lisääntyy ja vanhat perinteet vaipuvat unholaan. Silti päätoimiset eivät ole kokonaan noita lannoitteita ole ostaneet.

Suurin ongelma lienee, että viljelijät kilpailee keskenään hehtaarisoidoilla. Pitäisi olla hyvin tarkkana näiden suhteen, koska monesti se 4-5 tonnia hehtaarilta  on taloudellisesti paras satomäärä.

5 tonnin tavoite sato on saavutettavissa viellä aika pienin panoksin, mutta kun lähdetään naapureiden kanssa kilpailuun 6 alkaaviin satoihin ollaan tilanteessa jossa koko viljely sektori häviää. Tulee turhaa ylituotantoa, joka on saavutettu kannattavuudeltaan kyseenalaisella kannattavuudella.

Jokaiselle tekisi hyvää miettiä kuinka kannattavia maataloudelle ovatkaan kaikki kemialliset aineet, vai aiheittavatko nämä jopa kokonaisuudessa kannattavuuden laskua.

Poliittisin päätöksin hömppäala kasvaa ja sitten kun laskutaito lisääntyy ja vanhat perinteet vaipuvat unholaan.

No onhan tota hömppää maailmansivu ollut: kaksivuoroviljely, kolmivuoroviljely... vanhempaa perinnettä kuin kuuskytlukulainen. Mutta ymmärrän kyllä yskän, varsinkin laskutaidon osalta.

Suurin ongelma lienee, että viljelijät kilpailee keskenään hehtaarisoidoilla. Pitäisi olla hyvin tarkkana näiden suhteen, koska monesti se 4-5 tonnia hehtaarilta  on taloudellisesti paras satomäärä.

5 tonnin tavoite sato on saavutettavissa viellä aika pienin panoksin, mutta kun lähdetään naapureiden kanssa kilpailuun 6 alkaaviin satoihin ollaan tilanteessa jossa koko viljely sektori häviää. Tulee turhaa ylituotantoa, joka on saavutettu kannattavuudeltaan kyseenalaisella kannattavuudella.

Jokaiselle tekisi hyvää miettiä kuinka kannattavia maataloudelle ovatkaan kaikki kemialliset aineet, vai aiheittavatko nämä jopa kokonaisuudessa kannattavuuden laskua.

Tämä on näkökulma, mitä eturivi ei liioin jaksa ajatella. Satovaste heikkenee lannoituksen noustessa riittävän korkealle tasolle, tautilitkut myöhästyttävät tuleentumista, jolloin pitkä kuivausaika loppusyksyllä vaivalloittaa puintien etenemistä ja lisää kuivauskustannuksia jne. Mutta onhan se kiva tuskailla kasvavan riskipaineen kanssa ja kärräillä lumen alta isoja vehnäkuormia, kun naapuri vei 2kk aiemmin niin paljon pienempiä...

Suurin ongelma lienee, että viljelijät kilpailee keskenään hehtaarisoidoilla. Pitäisi olla hyvin tarkkana näiden suhteen, koska monesti se 4-5 tonnia hehtaarilta  on taloudellisesti paras satomäärä.

5 tonnin tavoite sato on saavutettavissa viellä aika pienin panoksin, mutta kun lähdetään naapureiden kanssa kilpailuun 6 alkaaviin satoihin ollaan tilanteessa jossa koko viljely sektori häviää. Tulee turhaa ylituotantoa, joka on saavutettu kannattavuudeltaan kyseenalaisella kannattavuudella.

Jokaiselle tekisi hyvää miettiä kuinka kannattavia maataloudelle ovatkaan kaikki kemialliset aineet, vai aiheittavatko nämä jopa kokonaisuudessa kannattavuuden laskua.

Kysehän on siitä millaisen satovasteen sillä lisälannoitekilolla saat. Olet oikeassa et monesti tuo n. 4 tn/ha satotaso on se kannattavin se tulee kohtuullisella lannoitustasolla ja rikka-aineella. Rikka-aineenkin voi jättää ajamatta se ei satoon niin vaikuta, mutta monesti puinti ja kuivaus koetaan helpommaksi jos rikat torjuttu samoin kuin ettei kasvateta sitä rikkapankkia tulevaisuuteen.

Parhaimmilla lohkoilla satovaste on varmasti hyvä, mutta valtaosalla suomen pelloista ei. Vaikka ne parhaimmat lohkot viljeltäisiinkin "täysillä" niin niillä ei markkinaa täytetä. Kyllä se markkina täytetään niin muilla lohkoilla joita ilman laskutaitoa, isolla riskillä, viljellään kuin ne olisivat huippupeltoja.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.23 - klo:18:35

Poliittisin päätöksin hömppäala kasvaa ja sitten kun laskutaito lisääntyy ja vanhat perinteet vaipuvat unholaan.

No onhan tota hömppää maailmansivu ollut: kaksivuoroviljely, kolmivuoroviljely... vanhempaa perinnettä kuin kuuskytlukulainen. Mutta ymmärrän kyllä yskän, varsinkin laskutaidon osalta.

Juu toki. Eikös tämä lannoite ongelma ole vasta 50v vanha tai jotain.

Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷‍♂️🤷‍♂️🤷‍♂️

Osansa kyllä tähän ongelmaan tuo meidän tukipolitiikka, kaikki mahdolliset lohkot joilla on tukioikeudet kannattaa pitää pellonkirjoissa. Jos kaikkein huonoimmat tiputettaisiin pois, hömpät tulisi seuraavaksi huonoimmille pelloille ja näiden peltojen sato tuottaa ehkäpä jotain määrää, tosin huonolaatuista. Itsellänikin on pelto peruslohkoja suunnilleen 50 ja hehtaareita 120. 20 pienimmästä tulee ehkä 10 hehtaaria. Ei niiden peltona pitämisessä ole mitään muuta järkeä kuin nostaa tuet ja paperilla ajaa paskaa. Kummia peltoja vaikka joka vuosi ajaa lantaa niin fosfori laskee???🤷‍♂️🤷‍♂️🤷‍♂️

Kyllähän tämä mainitsemasi ilmiö ongelmaa syventää. Yhtä 1ha:n palaa on tullut pidettyä viljelyssä (toki hömpällä) kyllä vain tukien takia. Semmoisen kaukaisen mettäpalan vois muuten vaikka metittää... Muuten, minkäköhänlainen haloo siitä syntyisi, jos kaikki alle 1ha:n peruslohkot putoaisivat tukien piiristä pois!?