Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.

Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.

Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin

Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €..   Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €

-SS-

Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.

Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.

Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin

Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €..   Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €

-SS-

Varaat kippiajan Rotterdamin satamasta,tilaat rekan pihaan, ja laitat kuskin kuljettamaan vehnäsi sinne Hollantiin.

Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.

Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.

Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin

Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €..   Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €

-SS-

Eräs entinen koulukaveri on laivanvarustaja,  pitäiskö kysäistä että miten pienen lastin kehtais tuupata sinne Rotterdamiin?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.11.19 - klo:14:30

Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.

Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.

Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin

Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €..   Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €

-SS-

Varaat kippiajan Rotterdamin satamasta,tilaat rekan pihaan, ja laitat kuskin kuljettamaan vehnäsi sinne Hollantiin.

Samaa meinasin ehdottaa.. Luulisi internet aikana jopa onnistuvan kohtuu helposti..


Onhan se tietysti väärin kun täällä missä vaatimukset tuotannolle on kovemmat hinta on alhaisempi. Mutta mikä se hinnan sieltä sitten nostaisi? Jos aletaan peltoalasta vaikka neljännes laittamaan pakkokesannolle niin hinta muutos todennäköisesti tulee. Karjatila joutuvat tuossa vaan ahdonkoon kun lanta ja rehuala tippuu neljänneksen. Nooh karjaakin voisi vähentää sen neljänneksen niin ehkä niittenkin tuotteiden hinnat nousisivat. Mutta sitten on se, että kaikki kun ei vähennystä kuitenkaan tee ja pakkokeinoillakin se on ainakin karjapuolella hankala toteuttaa, mistä eläinmäärästä lähdetään laskemaan sitä vähennystä jne. Jotkut kuitenkin vain lisäävät tuotantoa ja kuorivat kermat päältä.

Joten voisi sanoa, että tämä nykyinen vapaa systeemi voi kuitenkin olla ihan hyvä. Tässä on se ongelma, että viljelyn harrastajia on niin paljon joilta laskukone puuttuu, että muutosta tämäkään tuskin nopeasti tuo...

Pakkokesanto voi hyvinkin tulla. Se ei kylläkään vaikuta hintoihin
korottavasti. Siitä pitää ämteekoo ja kartelli huolen. Samalla sekunnilla
kun tulee tieto viljelypinta-alan pienentymisestä,  tilataan laivoja
täyttämään varastot jo etukäteen. Kaffepullathan tuodaan jo nyt.

Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.

90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.

Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.

90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.

Kyl mä ymmärrän ton mtk:n kokouksessa esitetyn kritiikin. Tuollakin taitaa aika moni olla karjaihmisiä ja monella karjatilalla on tiukkaa pellon kanssa. Olisihan se helpompi ymmärtää jos tuettaisiin viljan viljelyä huonosta hinnasta huolimatta kuin näennäisviljelyä.

Pakkokesanto voi hyvinkin tulla. Se ei kylläkään vaikuta hintoihin
korottavasti. Siitä pitää ämteekoo ja kartelli huolen. Samalla sekunnilla
kun tulee tieto viljelypinta-alan pienentymisestä,  tilataan laivoja
täyttämään varastot jo etukäteen. Kaffepullathan tuodaan jo nyt.

Niin, kartellilla tässä tapauksessa saattaa olla yksittäisille markkinaosapuolille suurempia etuja kuin haittoja. Tässä on olemassa niin sanottu asiamiesongelma samalla: ei voida sulkea pois, etteikö pistehinnoittelua voisi tapahtua myös viljelijöiden omistamissa viljavälitysfirmoissa. Välittäjälle ei ole kullekin erän  saavutetulle kauppahinnalle paljon merkitystä, jos palkkio on kiinteä tonnihintainen, eikä kovin paljon asiaa muuttaisi sekään, että välittäjä saisi prosenttikomission. Keskihinnat säilyvät, eikä päälle päin näytä mitään markkina- tai kilpailuhäiriöitä olevan.

Se, että kauran, vehnän ja ohrankin vienti toimii tälläkin hetkellä, tarkoittaa sitä, että menekki ei ole heikkoa, ja tarjotuilla kotimaanhinnoilla ei ole edes kovin ihmekään tuo.  Rukiin osalta tilanne poikkeavasti on täysin kotimainen ongelma, rukiin tuotantopalkkio ja epäterveen korkeat tilityshinnat pitkältä ajalta johtivat 200% omavaraisuuteen nopeassa tahdissa. Tuollaiseen tuotannon nopeaan nostoon eivät pysty muutamaa hehtaaria viljelevät harrasteviljelijät. Paikallisesta pienen kulutuksen erikoiskasvista tuli bulkkituotantoa, ja hinnan keikahtaminen vehnän kanssa päälaelleen kertoo todellisen yleiseurooppalaisen eron vehnän ja rukiin välillä. Myös syysvehnästä tuli huippusatoja,  mutta sen hinta jäi 20 euroa korkeammaksi, rehuvehnänkin yli 10 euroa kalliimmaksi kuin myllyrukiin.



Näistä kaavioista näkee, että vaikka sato heittelisi 200 miljoonaa kiloa, ei se paljon vehnä- ohra- ja kauramarkkinoissa kokonaisuutena näy, mutta rukiilla jos teollisuus on ostanut kiinnitetyllä 220 euron tonnihinnalla kahden vuoden tarpeensa, pakko sen on näkyä vielä kahden vuoden päähänkin, ei ole maksuvaroja, kun kerran on selkään otettu.

Että kaura, vehnä, ohra, öljykasvit.  Bai bai ruis.

-SS-

Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.

90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.

Myös muita rajoitustoimia oli: munintakanalat suljettiin palkkiolla useaksi vuodeksi, vähennettävälle maidolle maksettiin maitobonusta olisko se nyt kolmen vuoden ajan, Pakkokesantoa oli paljon, sitten oli vapaaehtoista palkkiokesantoa, josta sai nykymittapuun mukaan vähän tuottoa, silloin alkoi kuminan viljely Suomessa, sitä nähtävästi sai pakkokesannolla kokeilla ainakin, Eu:n tultua se sitten lobattiin sopimusviljelyksi ja lisätukien alaiseksi.

-SS-

Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa?  Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. 

Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa?  Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. 

Todennäköisesti isommilla luomutiloilla on jonkinlainen yhteismarkkinointi. On kuorimakoneita, myllyjä ja luomupakkaamista. Sieltä kautta voi päästä eteen päin. Keskusliikkeet eivät näytä oikein haluavan puuttua pienempien määrien erikoistuotteiden kauppaan. Esimerkiksi härkäpapu ja herne tuntuvat olevan ongelmallisia., jollei saa suoraan käyttäjälle sopimusta.

-SS-

Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa?  Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. 

Fazer ostaa tietääkseni, samoin Helsingin Mylly. Lantmannen on ostanut ilmeisesti Raisiolle, joten se tie voi olla hiljainen. Hankkijan hinta on julkisuudessa muita korkeampi, joten vähän epäilen ettei päivityksiä ole tehty.

Kauran hinta on kyllä kehno, joten itse en sitä juurikaan viljele tällä hetkellä. Jos syysviljoja menee pieleen, ehkä sitä paikataan kauralla.

Tuosta voi katsella pääostajia. Ne, joilla on hinnat näkyvissä, yleensä ostavat.

https://www.vyr.fi/fin/markkinatietoa/kotimaan-hinnat/

Tämä aika on yleensä hiljaista. Hinnat ovat usein olleet marras- joulukuussa aika alhaalla ja kaupat pysähdyksissä. Tammi- helmikuussa yleensä vähän piristyy ja hinnatkin joskus vähän kohenevat.

Lainaus käyttäjältä: SJJ - 25.11.19 - klo:16:57

Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa?  Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. 

Todennäköisesti isommilla luomutiloilla on jonkinlainen yhteismarkkinointi. On kuorimakoneita, myllyjä ja luomupakkaamista. Sieltä kautta voi päästä eteen päin. Keskusliikkeet eivät näytä oikein haluavan puuttua pienempien määrien erikoistuotteiden kauppaan. Esimerkiksi härkäpapu ja herne tuntuvat olevan ongelmallisia., jollei saa suoraan käyttäjälle sopimusta.

-SS-

Osuuskuntaamme kuuluu kyllä isoja ja pieniä tiloja. Yhteismarkkinointia on kyllä ja siitä hyötyvät kaikki. Hintakiinnityksiä tehdään usein hyvissä ajoin, jos uskomme sen kannattavan. Joskus saattaa suuremmilla myyntikokonaisuuksilla saada parempaa hintaakin. Myös se pieni tila!

Kuorimia tai myllyjä ei ainakaan meillä ole. Tarkoitus on saada paremmin myytyä isompia eriä jolloin kaikki hyötyvät. Ehkä joskus vielä vientikauppaakin...

Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.11.19 - klo:18:16

Lainaus käyttäjältä: SJJ - 25.11.19 - klo:16:57

Tietääkö kukaan ostaako joku taho tällä hetkellä luomukauraa?  Nyt kun vihdoinkin olisi hyvä myyntiin kelpaava erä, niin ainakaan paikallinen Lantmännen ei tarvii. Kuulemma joskus keväällä ehkä ostaisivat. 

Todennäköisesti isommilla luomutiloilla on jonkinlainen yhteismarkkinointi. On kuorimakoneita, myllyjä ja luomupakkaamista. Sieltä kautta voi päästä eteen päin. Keskusliikkeet eivät näytä oikein haluavan puuttua pienempien määrien erikoistuotteiden kauppaan. Esimerkiksi härkäpapu ja herne tuntuvat olevan ongelmallisia., jollei saa suoraan käyttäjälle sopimusta.

-SS-

Osuuskuntaamme kuuluu kyllä isoja ja pieniä tiloja. Yhteismarkkinointia on kyllä ja siitä hyötyvät kaikki. Hintakiinnityksiä tehdään usein hyvissä ajoin, jos uskomme sen kannattavan. Joskus saattaa suuremmilla myyntikokonaisuuksilla saada parempaa hintaakin. Myös se pieni tila!

Kuorimia tai myllyjä ei ainakaan meillä ole. Tarkoitus on saada paremmin myytyä isompia eriä jolloin kaikki hyötyvät. Ehkä joskus vielä vientikauppaakin...

Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.

Julkista keskustelua kun seuraa, niin luulis että palkokasvit, nuo maailmanparannuskasvit, suorastaan revitään viljelijöiden siiloista hyvään hintaan. 
Sillä  kyllähän maailmanparantajaviljelijöiden pitää hernettä ja härkäpapua viljellä runsaasti:

https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ajankohtaista/2019/kahdeksan-keinoa-joilla-palkokasvit-parantavat-maailman/

https://www.leg4life.fi/

Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.

Tosiasiassa parhaiten vaikutusta yhteisrintamalla saa ujuttamalla tukikausien alkuun oma lobbari maataloushallinnon suunnitteluporukkaan, ja laittaa sinne lista, mitä koneita nyt sitten on porukalle hankittu, joita sitten voidaan hyödyntää tukisadonkorjuussa ja tehdä erilaisia mukavia kokeiluja vaikka kalkkisalaojituksen kanssa.

Lähes kaikki normaalia suuremmat tukimuodot on koko EU-ajan lobattu sopivasti, ja jostakin syystä 2015 epäonnistui systeemi sillä tavalla, että ne rahakkaammat tukimuodot, kuten 100% kerääjäkasvi, suojavyöhyke, saneerauskasvi, lantun pohjoinen tuki ym. epäonnistuivat  systeemin rajoituksissa, ja näin jouduttiin budjettikriisiin ja hätäjarrutuksiin.

-SS-