• Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 196626 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/12/02/yli-kymmenen-tonnin-hehtaarisato-toi-voiton-ruismestari-2019-kilpailussa

Tämä kertoo sitä, että vuosittaisen viljelyalan pitäisi pudota noin puoleen, jopa kolmannekseen, jotta kotimainen kysyntä ja tarjonta olisi joltisessakin tasapainossa. Rukiin laajamittainen  vienti on tuhoon tuomittu, merkittävästi matalahintaisemmille markkinoille.

Tarttui silmään vuotta aikaisempi keskustelu, jossa oli tultu samaan johtopäätökseen: ulkoinen tuotantotuilla tapahtuva tarjonnan ohjailun hyvällä tarkoituksella ajateltu tuotto  menee lähinnä kaupalle ja myllyille, kun muodostuu paikallinen ylitarjonta. Sitten jos tuotantotuet suunnataan jollekin rajatulle joukolle viljelijöitä, silloin kyse on jo hyvin lähellä korruptiota olevasta toiminnasta  parhaimmillaan.

Miten niin tuo peltokasvipalkkio ei ole lisännyt tuotantoa? Rypsillä ja rapsilla ei juurikaan ole kasvanut, johtuen luultavasti ongelmista tautirintamalla ja heikentyneestä hintatasosta. Saattaa kuitenkin olla, että lisätuki on pitänyt viljelyalaa edes tuolla tasolla Sama koskee ruista. Ilmeisesti noiden kasvien kohdalla lisätuki on valunut ainakin osittain heikentyneeseen tuottajahintaan. Siis ostajat ovat itse tyrineet markkinat.

-SS-

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 752
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6739
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.

Voi olla m yös niin, että 170 kg maksimi-kirja-arvotypen kymppitonnari tekee hintelän nelitonnarin seuraavana vuonna, jos lannoitusta ei tarkenneta useana vuotena vastaamaan ravinnehävikkiä. Kymppitonnarirukiin olki ja juurakko vie seuraavana vuonna 40 - 50 kg typpeä pelkästään hajoamiseensa. Eri asia sitten on, jos todellinen typpitaso on 250 - 300 kg, kokonaistyppenä, silloin mikrobeille riittää hitaasti hajoavaa materiaalia ja typpeä.

Oljen poltto myös helpottaa tätä typen puutetta seuraavina vuosina. 20 tonnin maissisadon jälkeen on myös usein typen puutetta, varsinkin corn-on-corn kierrolla, aikaisemmin polttivat mutta se on joutunut ison veden takana vastatuuleen, niin kuin täälläkin.

-SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6739
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.

Voi olla m yös niin, että 170 kg maksimi-kirja-arvotypen kymppitonnari tekee hintelän nelitonnarin seuraavana vuonna, jos lannoitusta ei tarkenneta useana vuotena vastaamaan ravinnehävikkiä. Kymppitonnarirukiin olki ja juurakko vie seuraavana vuonna 40 - 50 kg typpeä pelkästään hajoamiseensa. Eri asia sitten on, jos todellinen typpitaso on 250 - 300 kg, kokonaistyppenä, silloin mikrobeille riittää hitaasti hajoavaa materiaalia ja typpeä.

Oljen poltto myös helpottaa tätä typen puutetta seuraavina vuosina. 20 tonnin maissisadon jälkeen on myös usein typen puutetta, varsinkin corn-on-corn kierrolla, aikaisemmin polttivat mutta se on joutunut ison veden takana vastatuuleen, niin kuin täälläkin.

-SS-

Joo, voi olla että tässä tulee sama ilmiö kynnetyillä pelloillakin, kuin tulee suorakylvössä hyvän sadon jälkeen. Hyvä sato tarkoittaa seuraavana vuonna juuri kuvatun kaltaista haippua, kun olkimassaa paljon maatumassa ja maa täynnä lahoavaa jätettä. Parhaalla lohkolla tuo kymppitonni pyöreästi, kun keskiarvokin oli kiitettävä vaikka heikoin lohko alkoi nippanappa kutosella. Kylvön alle naudan lietettä, keväällä maksimilannoitus ja jarruakin riittävästi. Todellinen typpitaso lannoituksesta yhteensä luokkaa 170kg/ha, maasta irtosi loput ja irtoaa vaikka kuinka. Savimaalla vastaava lannoitus ehkä 250kg typpeä tms. tai enemmänkin, kun tuo paras kasvusto ei meinannut valmistua millään ja laatu romahti sateissa puintia odotellessa. Jälkiviisaana, yhtä märkänä olisi voinut puida 2-3 viikkoa aiemminkin ja laatu olisi ollut nippanappa leipätavaraa. Tosin, mitä väliä, kun rehuna sai enemmän kuin viereiseen siiloon elintarvikkeeksi kippaamalla :/

Onhan nää viljan hinnat naurettavia, kun ottaa huomioon kaiken kulukehityksen ja rahanarvon muutokset. Se "markan kilo" EU-ajan alulta, ennen liittymistä kauhisteltu, olisi nykyään inflaatiokorjattuna todella kova hinta!  Rahanarvolaskurilla katoin, markan kilohinta ts. tonnin tonni, vastaa viime vuoden euroissa 240€/tn hintaa.

Kyllä meitä viedään kölin alta että kolisee.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1318
Vs: viljan hinta
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17306
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: viljan hinta
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.
650 €/ha vuokra ja muut kulut päälle . Kyllä hyvänä vuotena plussalle pääsee .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 323
Vs: viljan hinta
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.
650 €/ha vuokra ja muut kulut päälle . Kyllä hyvänä vuotena plussalle pääsee .

  Maatilan vero 2 lomakkeelle, kun sopivasti muitakin tuloja, kuin vain vilja, niin mukavasti
hämärtyy, mikä tilan todellinen tulon lähde on.

Moottoripolkupyörä Man

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 752
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.

Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.

Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?

-SS-

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1703
Vs: viljan hinta
Onhan nää viljan hinnat naurettavia, kun ottaa huomioon kaiken kulukehityksen ja rahanarvon muutokset. Se "markan kilo" EU-ajan alulta, ennen liittymistä kauhisteltu, olisi nykyään inflaatiokorjattuna todella kova hinta!  Rahanarvolaskurilla katoin, markan kilohinta ts. tonnin tonni, vastaa viime vuoden euroissa 240€/tn hintaa.

Kyllä meitä viedään kölin alta että kolisee.
[/quote]

Näin on, mutta ihmetyttää miksi osa vaatii sadonkorjuuvelvoitetta takaisin, viljan hinta kun ei nouse kuin pulan kautta. Eikö viime vuosina pellon hinnoissa ole hieman tultu alaspäin, ei siinä mielessä sadonkorjuuvelvoitteen poisto ole negatiivisesti vaikuttanut.  ::)

Kaikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 832
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.
Sitä voisi alkaa ideoimaan Kaikille jonkinlaista peltohehtaarikohtaista katetuottokilpalua .Kaikki sääntönikkarit nyt hommiin ja pistetään kisa käyntiin   :D  Kaikilla on tosin pieni epäily että lapin tissinkoittajat ovat suojavyöhykeraiviosuopelloillaan vahvoilla  ;D

JameksiP

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 133
Vs: viljan hinta
"viljan hinta kun ei nouse kuin pulan kautta."

Tähän vaadittaisiin koko eu-aluetta koskeva laaja katastrofi.
Viljanostokartelli pitää huolen, ettei Suomessa viljanhinta
nouse. Oli sitten sadonkorjuuvelvoite, tai ei. Samalla sekunnilla
kaikkien maatilan tarvikkeiden hinta pompsahtaisi tappiin.

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2347
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Sikaloiden lähellä saattaa olla.

Tosin muutaman vuoden jälkeen saattaa olla fosforia maassa sen verran että pelto loistaa pimeässä.

Sen jälkeen pärjäilee taas kymmenen vuotta salpietarilla.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15993
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Sikaloiden lähellä saattaa olla.

Tosin muutaman vuoden jälkeen saattaa olla fosforia maassa sen verran että pelto loistaa pimeässä.

Sen jälkeen pärjäilee taas kymmenen vuotta salpietarilla.

Tuo fosfori on vähän kaksipiippuinen juttu. Vaikka sitä olisi koko kyntökerroksen maanäytteessä vaikka kuinka, ei kylmänä kevätkesänä tahdo vilja selvitä ilman fosforin puutteen oireita, koska viljan juuri ei ole vielä levinnyt riittävästi, eikä se juuri saa kylmässä maassa fosforia kuin aivan kylvörivin ympärillä, ja seuraavaksi lannoiteraidasta.  Siksi nuo siemenkäsittelyt ja lehtilannoitukset tuottavat hyvän vasteen, jos pelto on jo valmiiksi yliahdettu fosfaatilla ja kalkilla.

-SS-