Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 932299 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Julkista keskustelua kun seuraa, niin luulis että palkokasvit, nuo maailmanparannuskasvit, suorastaan revitään viljelijöiden siiloista hyvään hintaan. 
Sillä  kyllähän maailmanparantajaviljelijöiden pitää hernettä ja härkäpapua viljellä runsaasti:

Juuri tuo bulkkipapu-herne-hype hiukan harmittaa, kun sitten menee tavanomaisen viljan markkina-alueella kyselemään sopimuksia, niin vastaan tulee lähinnä välttelyä, että myy itse pavut, Perniössä olin tilalla, joka viljeli härkäpapua, niin kuulemma menee suoraan isoon eläinyksikköön, joka on piilossa metsässä. Totesi, että hinta ei välttämättä ole hyvä, mutta eipä sitä paria pintä kärryllistä oikein minnekään suurvarastoillekaan saa menemään.  Parissakin kärryllisessä on pinta-alaa kiusaksi asti, jos ei tulee huippusatoja. Eikä aina tule. Ja 'skaruohoa oli kyllä aivan riittävästi, kuivuuden ja sateiden yhdistelmän sadonalenemaa tänäkin vuonna, puintiajan itämistä, ja sisältä limainen puimuri pellolla.

Kummasti eivät isot tilat ole laittaneet enää vuosiin reteästi sataa hehtaaria härkäpapua. Puimurin ja kuivaamon vaihdon alla ehkä tulee taas yksi vuosi ?

-SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: viljan hinta
Tärkeintä on kuitenkin pysyä selvillä markkinoista ja etsiä paremmin kannattavia kasveja ja tuotteita. Siis pitää yhteyttä jalostajiin ja ohjata jalostajien toiveita ja hintoja jäsenille. Siitä hyötyvät kaikki.

Tosiasiassa parhaiten vaikutusta yhteisrintamalla saa ujuttamalla tukikausien alkuun oma lobbari maataloushallinnon suunnitteluporukkaan, ja laittaa sinne lista, mitä koneita nyt sitten on porukalle hankittu, joita sitten voidaan hyödyntää tukisadonkorjuussa ja tehdä erilaisia mukavia kokeiluja vaikka kalkkisalaojituksen kanssa.

Lähes kaikki normaalia suuremmat tukimuodot on koko EU-ajan lobattu sopivasti, ja jostakin syystä 2015 epäonnistui systeemi sillä tavalla, että ne rahakkaammat tukimuodot, kuten 100% kerääjäkasvi, suojavyöhyke, saneerauskasvi, lantun pohjoinen tuki ym. epäonnistuivat  systeemin rajoituksissa, ja näin jouduttiin budjettikriisiin ja hätäjarrutuksiin.

-SS-

Tottakai omat yhteytensä hallintoon ja jopa Brysseliin pitää olla. Nuo viime kauden mokat olivat ennustettavissa ja niistä tiedän hallintoa varoitetun etukäteen. Toiset lobbarit vain olivat ilmeisesti uskottavampia.

Meillä on luomupuolellakin lobbareita. Etujärjestöjä niin kotimaassa, kuin euroopassakin. Kuitenkin Suomessa ja jopa Brysselissä maatalousalan lobbareista oma maatalouden eturjestömme MTK on tehokkaimpien ja vaikutusvaltaisimpien joukossa. Tasapuolisuudesta ja lobattavista asioista voidaan sitten olla montaa mieltä. Luomukin tuntuu olevan jossain määrin vastustuksen kohde MTK:ssa. No ymmärrettäväähän se osittain on, enemmistö kun viljelee kemiallisesti. Oma jäsenyyskin on vähän harkinnassa...

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/tutkimus-mtk-kuuluu-elinkeinoel%C3%A4m%C3%A4n-supervaikuttajiin-jotka-lobbaavat-muita-voimakkaammin-1.171938
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: viljan hinta
Julkista keskustelua kun seuraa, niin luulis että palkokasvit, nuo maailmanparannuskasvit, suorastaan revitään viljelijöiden siiloista hyvään hintaan. 
Sillä  kyllähän maailmanparantajaviljelijöiden pitää hernettä ja härkäpapua viljellä runsaasti:

Juuri tuo bulkkipapu-herne-hype hiukan harmittaa, kun sitten menee tavanomaisen viljan markkina-alueella kyselemään sopimuksia, niin vastaan tulee lähinnä välttelyä, että myy itse pavut, Perniössä olin tilalla, joka viljeli härkäpapua, niin kuulemma menee suoraan isoon eläinyksikköön, joka on piilossa metsässä. Totesi, että hinta ei välttämättä ole hyvä, mutta eipä sitä paria pintä kärryllistä oikein minnekään suurvarastoillekaan saa menemään.  Parissakin kärryllisessä on pinta-alaa kiusaksi asti, jos ei tulee huippusatoja. Eikä aina tule. Ja 'skaruohoa oli kyllä aivan riittävästi, kuivuuden ja sateiden yhdistelmän sadonalenemaa tänäkin vuonna, puintiajan itämistä, ja sisältä limainen puimuri pellolla.

Kummasti eivät isot tilat ole laittaneet enää vuosiin reteästi sataa hehtaaria härkäpapua. Puimurin ja kuivaamon vaihdon alla ehkä tulee taas yksi vuosi ?

-SS-

Kyllähän palkokasveilla tulevaisuutta on. Soijakin on palkokasvi ja tärkeä joka puolella ja monipuolisesti. Ongelma meillä Suomessa on muna vai kana- ilmiö vähän monitahoisestikin. Meillä on heikosti elintarvikkeeksi jalostavaa kapasiteettia koska sekä markkinoita, että raaka-ainetta on vielä rajoitetusti. Toisaalta markkinoita ja tuotteita on hankalaa kehittää kun raaka-aineen saanti on epävarmaa. Lisäksi soija on halpa ja vahva kilpailija, jonka ravintolaatukin on ilmeisesti hyvä.

Oma pavun kasvatus jatkuu edelleen yhtenä vuonna 5 v. viljelykierrossa. Haasteita siinä kyllä riittää. Soijankin viljelyä Suomessa jo testataan, pitäisiköhän itsekin ottaa kokeiluun...
Don Essex

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: viljan hinta
MTK:han oli aikoinaan vain sellainen markkinoinnin ohjausvirma omine osuuskuntineen, ja piti huolta ettei tuottajahinnat päässeet nousemaan liiaksi vaikka jotkut "vieraat" tahot maksoivatkin yli tavitehinnan,, hommahan meni niin että jos hinnat liukuivat yli  tavoitehinnan niin se katsottiin seuraavissa neuvotteluissa ennakkoon saaduksi tuloksi ja vaikutti alentavasti hintaneuvotteluissa. Duunareitten ammattiyhdistys jopa lakkoili sen takia kun esim. raksapuolella alan kuumetessa liukuivat palkat kymmeniä prosennteja yli kirjapalkkojen niin vaadittiin kirjapalkkojen nostoa käytännössä maksettavien palkkojen tasolle.Siis homma toimi täysin päinvastoin mitä maajussien edunvalvonnassa

Rakkine

  • Vieras
Vs: viljan hinta
Vaikka perusbulkkiviljojen, ohran, vehnän ja kauran viljelyä ei pidetä minään ja niitä tuotetaan yli oman maan tarpeen, niin helppo niitä on myydä, helppo saada rekka pihaan ja jos jää "häntiä", eli kaikki ei sovi rekkaan, niin traktorin peräkärryllisillekin löytyy helposti osoite, mihin kipata, ja viljelyalatkin on helppo päättää sen perusteella, että se on n. 10 ha:n ala, mistä tulee se yksi täysi rekallinen myytävää. Mut näitä herneitä ja papuja jos ottaa viljelyyn, niin mitään isoja aloja ei halua viljellä suurempien riskien takia, ja peräkärryllisten markkinointi on hankalaa, kokonaan toinen juttu sit, jos lähellä olisi ostohalukas kotieläintila.



AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: viljan hinta
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.

Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: viljan hinta
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.

Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.
Auttaa peltojen kuntoon . SS mies tuntuu vieroksuvan papuja , ehkä pierettää liikaa . Vanhojen puimureiden kanssa herneen puiminen oli hankalaa mutta nykyiset puimurit ne pui hyvin . Hyvä valkuiais rehu sioille .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.

Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.

Taitaa olla melko lähellä Härkis Oy:t ja tämmäset siellä päin. Toki silloin kelpaa kun ja jos on alle 200 km päässä runsasta määrää ostava. Täysin kuorminkin ajattaminen alkaa maksaa kun matkaa tulee yli 200 km.

Hernettä meillä viljeltiin elukoitten aikana vuosittain, ei siinä mitään ihmeellistä ollut, pikkusampollakin puitiin, sekaviljaa kaura-hernettä, ja rehuna käytettiin. Ruokahernettä lajiteltiin kautrasta pois jonkin verran ennen myllytystä, ja siemen tietty lajiteltiin. Myllytettiin vasaramyllyllä, aika krapinaa piti.

Härkäpapu ja herne kumpikin näkyivät tänä kesänä ottaneen siipeensä, samoin kesä 2018 ei ollut erikoisen hyvä, poutivat savimaat ovat semmoisia, no, itsellä oli lähinnä tarhahernettä. Yksi syötävä palko taisi hehtaarilla olla. 2017 tarhahernettä olisi saanut korjata niin paljon kuin vain jaksoi pellolta pakata.  Olen viherlannoitusnurmeen laittanut jotakin sekalaista herneensiementä, eipä tuo typensidonta tunnu ainakaan herneellä olevan mahtavaa, eikä kestä niittämistä samoin kuin apila esim.

Eikö muilla sitten härkäpavun siemen ole alkanut palossa itämään, niin kuin tuossa koealalla, kun lämpimät sateet alkoivat ? Näyttää melko herkältä.

Ja kyllä, kuminasta ei näyttänyt lähtevän kasvua viime kesänä kuin parin tuuman taimi, mutta tulisiko ensi kesänä, kun vasta nyt toisena syksynä kylvörivit alkavat näkyä ? Taas kuivuus piti kasvit pienenä, olisiko yksi kukinto ollut palstalla. Niittelin sitten loppukesän pitkään sänkeen heiniä, oli heinänurmi joskus, niin siemenet alkoivat itää.  Eikös tuohon voisi Targasuperin laittaa ensi keväänä ja Matrigonin saunakukalle ?



Huom. Tuo on nyt viherkesantona, en kehdannut merkitä kuminalle. Pääsee kokeilemaan rauhassa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 26.11.19 - klo:23:20 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Yksi merkittävä huippuammattilainen härkäpavun viljelijä on ollut piikkiöläinen Alaskartanon tila. Härkäpapusadot ovat olleet 3000 kg luokkaa, joinakin vuosina 4500, mutta joinakin toisina, joita ei tietenkään mainita, voi olla saatu vain 1000-1500 kg ! Kuljetusmatka suoraan rehutehtaalle on 20 km. Kuivatus tehdään kahteen kertaan. On siinä siirtämistä, ja varastosiilot pitää olla kahteen suuntaan toimivat, että saa ladatuksi kuivuriin uudestaan. (Suomalainen Maaseutu 28.2.2018)

Hyvänä satona herneellä ja härkäpavulla pidetään noin 2/3 viljan sadosta (Känkänen), kuitenkin Suomessa keskisato on ollut alle 2500 kg, kun vehnällä ollaan 4 t tuntumassa. Viime hernekilpailussa saatiin 6 tn sato, niin saatiin rapsikilpailussakin 5 tonnia, mutta useimmat lienevät kokeneet, että se keskisato asettuu allekin puoleen tuosta kisasadosta, vaikka onnistuisi hyvin. On myös muistettava, että viljoilla mukana ovat kaikki tallaajat jä näennäisviljelijät, herneellä ja härkäpavulla ovat asialle omistautuneet liikkeellä.

Sitten hinta on rehuherneellä 180 kg ja härkäpavullakin meidän Avena tarjoaa alle 200 €, hyvällä leipävehnällä melkein kisataan samaa hintaa. Luomussa herneet ja pavut ovat todellisia rahakasveja, koska niiden hinta on tuplat, lähinnä uskomusmarkkinoinnin ansiosta, mutta mitä väliä, luomusato on käytännössä samansuuruinen, tuotto on mahtava, kun valkuaistuotantotukeakin saanee.

Näissä mainosseminaareissa kun Hankkijakin pitää härkäpavusta, luentoja, niin lupaillaan, että härkäpavun kun saa maahan aikaisin, ennen vappua, ei siihen tarvitse panostaa mitään. Mitä vähemmän  katsoo sinne pellolle päin, sitä parempi on syksyllä, kun joka papu on voitto. Pui sitten syyskuun lopulla, jos tulee hyvä sato. Ja kyntää maahan elokuulla rukiin alle, jos tulee huono sato.

Niin kauan kuin leipärukiin hinta oli likipitäen sama kuin härkäpavun tai herneen, senkin viljely oli oikeasti tuollaista. 30 kg starttityppeä syksyllä, vahva pitkäkortinen ruis, keväällä pienannosaine, jos viitsii,  ja heinäkuun lopussa ritisevän kuivana puinti. Jos haluaa saada härkäpavun ja herneen vaatiman viljavuuden mailla rukiista noilla eväillä alle 3500 kg, pitää ruiskuttaa kesällä glyfosaatilla.

Nyt kun ruis on satasen, pitääkin alkaa noita herneitä kokeilemaan, pari vuotta valkuaistuen imurina, jos vielä saa, sitten voisi koettaa korjatakin. Jos viitsii.

-SS-

Viimeksi muokattu: 27.11.19 - klo:00:21 kirjoittanut -SS-

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: viljan hinta
Ei kai se nyt mikään ongelma ole saada papua liikkeelle kauppaan, hakeehan rekka vaikka 100hl. Se että onko järkevää ajattaa sitä määrää on toinen juttu.
Mut jättää sen vuoden sadon siiloon ja myy seuraavana vuonna sitten.

Itsellä ollut papua 8 vuotta viljelyksessä 40ha-15ha alalla joka vuosi.

Taitaa olla melko lähellä Härkis Oy:t ja tämmäset siellä päin. Toki silloin kelpaa kun ja jos on alle 200 km päässä runsasta määrää ostava. Täysin kuorminkin ajattaminen alkaa maksaa kun matkaa tulee yli 200 km.

Hernettä meillä viljeltiin elukoitten aikana vuosittain, ei siinä mitään ihmeellistä ollut, pikkusampollakin puitiin, sekaviljaa kaura-hernettä, ja rehuna käytettiin. Ruokahernettä lajiteltiin kautrasta pois jonkin verran ennen myllytystä, ja siemen tietty lajiteltiin. Myllytettiin vasaramyllyllä, aika krapinaa piti.

Härkäpapu ja herne kumpikin näkyivät tänä kesänä ottaneen siipeensä, samoin kesä 2018 ei ollut erikoisen hyvä, poutivat savimaat ovat semmoisia, no, itsellä oli lähinnä tarhahernettä. Yksi syötävä palko taisi hehtaarilla olla. 2017 tarhahernettä olisi saanut korjata niin paljon kuin vain jaksoi pellolta pakata.  Olen viherlannoitusnurmeen laittanut jotakin sekalaista herneensiementä, eipä tuo typensidonta tunnu ainakaan herneellä olevan mahtavaa, eikä kestä niittämistä samoin kuin apila esim.

Eikö muilla sitten härkäpavun siemen ole alkanut palossa itämään, niin kuin tuossa koealalla, kun lämpimät sateet alkoivat ? Näyttää melko herkältä.

Ja kyllä, kuminasta ei näyttänyt lähtevän kasvua viime kesänä kuin parin tuuman taimi, mutta tulisiko ensi kesänä, kun vasta nyt toisena syksynä kylvörivit alkavat näkyä ? Taas kuivuus piti kasvit pienenä, olisiko yksi kukinto ollut palstalla. Niittelin sitten loppukesän pitkään sänkeen heiniä, oli heinänurmi joskus, niin siemenet alkoivat itää.  Eikös tuohon voisi Targasuperin laittaa ensi keväänä ja Matrigonin saunakukalle ?



Huom. Tuo on nyt viherkesantona, en kehdannut merkitä kuminalle. Pääsee kokeilemaan rauhassa.

-SS-

Voit laittaa kun ei mene kumina myyntiin.
Harvan näköistä toi sun kumina. Nii viime kesänä kö kylvit tuon?.
Itsellä toukokuun lopussa kylvetty kumina pelto on tuuhea vihreä matto.

Ja papu kuoli tänä vuonna jo heinäkuun helteissä ja puinnit alkoi pavulla.
Maan parannuksessa papu toimii hyvin ja kumina myös. Ainoat erot näillä kahdella kasvilla on siinä että kumina on kallein kasvi perustaa, Rikka torjunta maksaa noin 300e/ha. Versus pavun glyfo ruiskus 10e/ha.
Joten kuminasta on saatava satoa jotta maksaa kulut, pavulla ei niin haittaa jos jonain vuonna tulee heikompi sato.
Maan parannusta ajatellen jos omalla siemenillä kylvää ei kulut ole suuret, maksaa ne apilansiemenetkin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Kumina siis kylvettiin alkukesällä 2018. Orastui hyvin, mutta kuivuudessa juroi ja oli semmoista tuuman pituista. Kuitenkin melko tiheää. Talven yli näytti, ettei selvinyt., mutta sitten alkoi huhtikuussa näkyä tutusti haisevia lehtiä. Viime kesä, eli kuminan 1. satovuosi ei kasvattanut kukkia vaan kasvit kärsivät, no, en ajanut juuri lannoitettakaan muuta kuin ruismaasta pyörähdin levittimellä ja putsasin syöttölaitteet. Niin, nyt oli merkattuna kesantona.

Sitten alkoi heinä kasvaa, niitin sitä kuminan päältä pitkään sänkeen. Oli niin kuivaa, ettei mikään muu rikka kasvanut. Kaksi peräkkäistä kuivaa vuotta ei tainnut olla kovin hyvä tilanne aloittaa kuminaa. Eli nyt ensi kevät olisi noilla harvoilla mutta syvään juurtuneilla 2. satovuosi, ja voisi kokeilla voimallisemmin lannoittaa ja ruiskuttaa (ruiskutus epävirallisesti tietenkin, rapsin ruiskutuksen yhteydessä siivun vetelisi.)   Lajike on K25 . Ajatus on korjata vaikka käsin korsineen muutama kilo siementä kuivumaan ja puisi vaikka hiertämällä, jota siementä sitten kylväisi tukioikeudettomalle ja ympäristötuettomalle palstalle huvikseen.

-SS-

Viimeksi muokattu: 27.11.19 - klo:10:44 kirjoittanut -SS-

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: viljan hinta
Ok.
Varmaan se typen puute ja tietysti kuivuus, mikä kiusasi koko kesän.
Sato vuonna kumina tarvii sen 90kg typpee vähintään.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/12/02/yli-kymmenen-tonnin-hehtaarisato-toi-voiton-ruismestari-2019-kilpailussa

Tämä kertoo sitä, että vuosittaisen viljelyalan pitäisi pudota noin puoleen, jopa kolmannekseen, jotta kotimainen kysyntä ja tarjonta olisi joltisessakin tasapainossa. Rukiin laajamittainen  vienti on tuhoon tuomittu, merkittävästi matalahintaisemmille markkinoille.

Tarttui silmään vuotta aikaisempi keskustelu, jossa oli tultu samaan johtopäätökseen: ulkoinen tuotantotuilla tapahtuva tarjonnan ohjailun hyvällä tarkoituksella ajateltu tuotto  menee lähinnä kaupalle ja myllyille, kun muodostuu paikallinen ylitarjonta. Sitten jos tuotantotuet suunnataan jollekin rajatulle joukolle viljelijöitä, silloin kyse on jo hyvin lähellä korruptiota olevasta toiminnasta  parhaimmillaan.

Miten niin tuo peltokasvipalkkio ei ole lisännyt tuotantoa? Rypsillä ja rapsilla ei juurikaan ole kasvanut, johtuen luultavasti ongelmista tautirintamalla ja heikentyneestä hintatasosta. Saattaa kuitenkin olla, että lisätuki on pitänyt viljelyalaa edes tuolla tasolla Sama koskee ruista. Ilmeisesti noiden kasvien kohdalla lisätuki on valunut ainakin osittain heikentyneeseen tuottajahintaan. Siis ostajat ovat itse tyrineet markkinat.

-SS-

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: viljan hinta
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)