Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.01.16 - klo:10:25

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 24.01.16 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.01.16 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 24.01.16 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 21.01.16 - klo:17:54

Lainaus käyttäjältä: Velekanen - 21.01.16 - klo:17:34

Puu vai teräs halli, kaks vai kolme rivinen, ritilät vai avokourut ja verhot seiniin vai jotain muuta?

No halvalla kestävän ja toimivan saa teräksellä ja avokouruilla.

Jos oikeen hurjaksi heittäytyy niin kestokuivikkeelle koko pohja.

Kolmerivinen, avokourut 2% kaadolla päätyyn, visiiripöytä pressuluukulla, verhoseinät ja hormit, ristikkokatto, päätyyn olkikettaa poikiville/sairaille ja vasikoille, sivulle maitohuone/sosiaalitilojen patti puusta pitkänä tehtyä, rakennuspaikka sillaiten että maansiirtotöitä mahdollisimman vähän ja lietesäiliö vapaalla pudotuksella. 

Eli rinteeseen.Sopivaan rinteeseen kuilu navetta ei tule sen kalliimaksi kun voi kaivuu maita käyttää ympäristön tasaamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt että miten muka onnistutaan laskemaan että kuilunavetta muka ei tule kalliiksi verrattuna avokouruun? Avokurussa valetaan yksi suht tasainen pinta, kuilussa tarvitaan korkeat seinät, pohjan valu ja lisäksi päälle ritilää jota sitäkään ei yleensä ilmaiseksi anneta. Vai miten kovan hintaiseksi se kulun tieltä poistettu tavara oikein arvotetaan?    Avokourujen raapatkin maksavat about saman verran kuin puuhapete(t), eli siinäkään ei tule säästöä.

Sen säiliötilavuuden lisäksi rakennuspaikka ratkaisee kuilu navetan kalleudessa paljon. Jos halutaan että liete kulkee kunnolla, niin kuilu navettaa joudutaan tasasella alustalla NOSTAMAAN ylöspäin suhteessa lietesäiliöön. Taas jos rakennuspaikalla on vähintään 3 metriä laskua sadalla metrillä, niin tämä pienentää olennaisesti maansiirto töitä ja kaivuu maita voidaan käyttää rakennuspaikalla muualla hyödyksi. Edelyttäen että eivät ole pelkkää savea ja ynm.

Karkeasti on 1000 euroa / parsipaikka lisäkustannus syvistä kuiluista vrt. avokouruun. Siis toteutuneet kulut, muutaman kaverin kanssa on noita laskettu. Kun ennen rakentamista ovat olleet sitä mieltä, ettei nuo syvät kuilut paljoa lisä hintaa tee...

Tiiä sitten toimi uudessa mutta slalomissa kait pääasia 1,3 metrisillä elementeillä ilman pato portaita ja korkeus eroja. Tää oli sitten erään myynti miehen puhe.

Onhan syvissä kouluissa hintaa nostava tekijä se että pitää saada korkeus eroja aikaan. Pääkuilun pohjalta pitää olla kynnyksen harjalle jo 1,4 metriä että kuilujen pohjien korkeus eroksi saadaan 70 senttiä.

Mites pysyykö sorkat yhtä hyvänä jos avokourussa kumimatto ja rappaa kulkee tiheästi verrattuna ritilään ja puuhapeteen?

Mites pysyykö sorkat yhtä hyvänä jos avokourussa kumimatto ja rappaa kulkee tiheästi verrattuna ritilään ja puuhapeteen?

Jätä ainaki aluksi ihan paljaaksi se käytävä.

Lainaus käyttäjältä: Velekanen - 24.01.16 - klo:21:42

Mites pysyykö sorkat yhtä hyvänä jos avokourussa kumimatto ja rappaa kulkee tiheästi verrattuna ritilään ja puuhapeteen?

Jätä ainaki aluksi ihan paljaaksi se käytävä.

Meinaa vain olla liukas tuo käytävä,missä ei ole kumimattoa...

Meinaa vain olla liukas tuo käytävä,missä ei ole kumimattoa...

Ei oo jos on kunnolla uritettu. Käytävät ei oo vieläkään liukkaat vaikka 2 viikon kuluttua tulee 15 vuotta käyttöönotosta. Käytäviin lyötiin aikoinaan kunnolliset pitkittäisurat. Kiimaisia ei ole koskaan eroteltu, eikä hypyissäkään ole tullut vahinkoja.

Mitenköhän mahtaa rakennuskustannukset olla syväparsilla? Sais kerralla valaa melkein tasaiset lattiat ja sitten vaan valais päälle kourunreunat.

Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta

Oon käyny toimivissa ritilä että avokouru navetoissa ja nähny myös kumpiakin versioita vähemmänkin toimivina.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 24.01.16 - klo:22:24

Meinaa vain olla liukas tuo käytävä,missä ei ole kumimattoa...

Ei oo jos on kunnolla uritettu. Käytävät ei oo vieläkään liukkaat vaikka 2 viikon kuluttua tulee 15 vuotta käyttöönotosta. Käytäviin lyötiin aikoinaan kunnolliset pitkittäisurat. Kiimaisia ei ole koskaan eroteltu, eikä hypyissäkään ole tullut vahinkoja.

Mitenköhän mahtaa rakennuskustannukset olla syväparsilla? Sais kerralla valaa melkein tasaiset lattiat ja sitten vaan valais päälle kourunreunat.

Meillä ei ole urituksia, mutta kaato keskelle ketju-uralle sekä pieni, ehkä 0,3% pituussuunnan kaato kokoojakuilulle. Harvoin olleet liukkaita, eikä ole lehmiä revähdellyt käytäville.

Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta

Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.

Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 24.01.16 - klo:23:22

Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta

Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.

Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.

Onko joku oikeasti niin tyhmä, että lähtee suinpäin kaivamaan tai täyttämään maastoa, ilman mittausta?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.01.16 - klo:18:38

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 24.01.16 - klo:23:22

Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).

Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta

Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.

Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.

Onko joku oikeasti niin tyhmä, että lähtee suinpäin kaivamaan tai täyttämään maastoa, ilman mittausta?

Sehän tässä jännää onkin että ennen tehtiin siihen mihin kanki osui läävä, niin nyt pitää porata maapallon ytimeen asti että pysyykkö pinnalla! Mä väitän että jos sulla on lämmin rakennus ja uretaanit alla, niin kauan kun lämpö on päällä ja sisäpuoli pysyy plussalla, niin valut ei halkia!

Kuutioiden mittausta tarkotin enkä kantavuuden. Tollasen mainitsemas 40x100 kokonen rakennus vie pihoineen jo yhden hehtaarin pinta-alan. kymmenen senttiä turhaa kaivamista tai täyttöä tarkottaa 1000 kuutiota. Ainoastaan mittaamalla saadaan tietää optimaalinen korko.

Ja toiseks miks pihaton pohja pitäis eristää? Maitohuonetta ja sosialistisia tiloja lukuunottamatta.

Kuutioiden mittausta tarkotin enkä kantavuuden. Tollasen mainitsemas 40x100 kokonen rakennus vie pihoineen jo yhden hehtaarin pinta-alan. kymmenen senttiä turhaa kaivamista tai täyttöä tarkottaa 1000 kuutiota. Ainoastaan mittaamalla saadaan tietää optimaalinen korko.

Ja toiseks miks pihaton pohja pitäis eristää? Maitohuonetta ja sosialistisia tiloja lukuunottamatta.

No että rakentaja saa rahuan jos sattuu routimaan. Ei se loppujen lopuksi tarvii eristystä jos se pysyy muulla konstin lämpimänä kuin osto energialla. Väittäsin ettei sosiaalitilatkaan tarviisi eristystä jos ne lämmitetään muulla kuin sähköllä, öljyllä ynm.

Saako nykypäivänä pelkän lypsylehmä hallin valmiiksi 5-6000 euroa per paikka.Ritilät ,visiiriruokinta,verhot,juoma-altaat,parret,hiukan valaistusta.Lypsykoneet on.Päätykuilut syvät,joista liete ajetaan etäsäiliöihin.Kuilun päät ulkoseinän ulkopuolelle,josta vaunun kärsällä kyytiin.  6-rivinen,4-kuilua,pintaraapoilla.120 lehmäpaikkaa.

mitä mieltä jos sonninavetan perustuksia tehdessä joudutaan louhimaan perustukset kallioon 6000-8000 neliöö. Saahan siitä toki sorat ja murskeen samalla, mutta eikö löydy thtään edullisempaa tapaa perustaa?