Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.01.16 - klo:19:38

Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?

Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä

Mihin se lämpimän kontin tarvitsee? Pystypytty ulos ja koneisto sisälle.

Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.

Parakki sosiaalitiloiksi olisi mielestäni erittäin hyvä ratkaisu. Sen voisi rakennuspaikalle asentaa sijoilleen ensimmäisenä, jolloin siitä olisi alusta asti iloa rakennusväellekin. Tällainen ratkaisu oli reilu kymmenen vuotta sitten tehty Janakkalassa uuteen pihattoon. parakkikin oli ihka uusi.

Lainaus käyttäjältä: Velekanen - 28.01.16 - klo:19:49

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.01.16 - klo:19:38

Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?

Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä

Mihin se lämpimän kontin tarvitsee? Pystypytty ulos ja koneisto sisälle.

Pitää tehdä myös tankin tyhjennys ventiilille tilat sisälle. Tankin tyhjennys täytyy tapahtua hygienia tilasta.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 28.01.16 - klo:19:52

Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.

Parakki sosiaalitiloiksi olisi mielestäni erittäin hyvä ratkaisu. Sen voisi rakennuspaikalle asentaa sijoilleen ensimmäisenä, jolloin siitä olisi alusta asti iloa rakennusväellekin. Tällainen ratkaisu oli reilu kymmenen vuotta sitten tehty Janakkalassa uuteen pihattoon. parakkikin oli ihka uusi.

 Merikontti mistä toisesta päästä mennään sisälle. Keskelle suihku ja toiseen päähän mistä ulos.

Ei sitä vanhaa kannata väkisin yrittää hyödyntää. Siitä ei tule kuin kallis ja toimimaton yhtälö. Jos tekee maltilliset sosiaalitilat ja maitohuoneen uuden yhteyteen, niin ei kai kustannus ihan tolkuttomaksi nouse. Lehtijuttujen navetoiden sosiaalitilat on olleet usein isommat kuin meikäläisen asuinrakennus, joten kai silloin rahaakin palaa aivan turhaan. Meillä on emonavetan yhteydessä pienehkö lämmin tila, josta toisella puolen on ns. toimisto ja wc ja toisella puolen väliseinää on hoitohuone mahdollisia lämpöä vaativia ongelmatapauksia varten. Näihin jos lisäisi maitohuoneen, niin ei hirveä olisi kokonaiskustannus.

Näinpä juuri. Kaikki kyllä tarkoitus hyödyntää missä vain suinkin järkeä on. Niitä talon kokoisia sos-tiloja itekkin joskus kattonut En minäkään nyt uskoisi että se mansikoita tulis maksamaan ja miksei joku parakkikin olis toimiva.

Lainaus käyttäjältä: Velekanen - 28.01.16 - klo:19:49

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.01.16 - klo:19:38

Eikös sitä maitohuonetta ja ynm. tiloja vois uuteen kohtaan entisen sisälle tehdä?

Tai niinkin villiä vaihtoehtoa oon miettiny että takkihan periaatteessa mahtuis johonkin lämpimään konttiin? Tiiä sitte eihän se varmaan ehtoja/määräyksiä täytä

Mihin se lämpimän kontin tarvitsee? Pystypytty ulos ja koneisto sisälle.

Missähän hinnoissa ne ulkotankit liikkuu? joskus kun kattelin niin 12000l tasi olla pienin

Laittaa sen parakin robojen yläpuolelle.

Ulkotankki taitaa tehdä sen kympin lisää hintaa.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 24.01.16 - klo:23:22

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Mielikuvitus lentää, kun koittaa hahmottaa sun rakennustasi. Lypsikit löytyy siis toisesta kerroksesta ? Maitohuoneesta ja vasikkatiloista tulee myös nesteitä ja lantaa. Kovin kaposia halleja ovat pohjakerroksen tilat. Tämä siis tehdään tasaiselle maalle ?

Maitohuoneen ja vasikkaosaston nesteet ovat lähes puhdasta vettä. Lattialle upotetaan 600mm pohjallinen kaivonrengas, johon on johdettu pesuvedet yms. nesteet. Kaivoon honkkarin 29 eur uppopumppu ja letku kuiluun, sellaiseen kohtaan mihin tarvitaan nestettä. Kuivalanta vasikkaosastosta on helppo siivota etukuormaajalla kun ollaan maantasolla.

5,5 - 6 m riittää maitohuoneen ja vasikkaosaston leveydeksi hyvin.

Lieteallas joka kaivetaan navetan viereen täyttyy ihan valutuksella. Altaan ja navetan kaivuumaat levitetään navetan seinän viereen penkereeksi. Betonia vasten 0,5 m kerros routimatonta täytehiekkaa, muu täyttö kaivuumailla. Pintaa 0-90 mursketta 30 cm ja pintaan 35 murske.

Puolivälistä navettaa visiirikouru poikki toiselta seinältä ja siihen ovi josta hyvä kulkuyhteys roboille. Pesuaineita, vedinkastoja yms. joutuu kantamaan vuoden mittaa pari kolme lavallista roboille.

Toimistotilat kannattaa ostaa parakkina esim. kaksi merikonttia vierekkäin. Siilotankki konttiin kiinni niin "maitohuone" muodostuu merikontista. Kontin alle upotetaan pohjallinen kaivonrengas, johon johdetaan pesuvedet, josta ne valuu lietekuiluun.

Visiirikouruksi halkaistaan 800 rumpuputki. Putki on liukas ja pysyy helposti puhtaana. Putki tulee noin 60cm seinälinjan ulkopuolelle. Putken ulkoreunaan pultataan 50*150 kestopuu johon saranoidaan kansi vanerit. Vanerit ovat 120 cm leveitä jolloin sarana on lähes keskellä levyä ja kansi lähes tasapainossa. Visiirin puoliväliin lukitus jolla painetaan kansi kiinni käsin. Tässä ratkaisussa saadaan reilusti tilavuutta tarvittaessa ja hyvin vähän kuluvaa tekniikkaa. Apevaunun kuljetin täytyy olla riittävän pitkä kun täyttökorkeus nouseen sen 65-70 cm.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 28.01.16 - klo:18:23

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 24.01.16 - klo:23:22

Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.

Mielikuvitus lentää, kun koittaa hahmottaa sun rakennustasi. Lypsikit löytyy siis toisesta kerroksesta ? Maitohuoneesta ja vasikkatiloista tulee myös nesteitä ja lantaa. Kovin kaposia halleja ovat pohjakerroksen tilat. Tämä siis tehdään tasaiselle maalle ?

Maitohuoneen ja vasikkaosaston nesteet ovat lähes puhdasta vettä. Lattialle upotetaan 600mm pohjallinen kaivonrengas, johon on johdettu pesuvedet yms. nesteet. Kaivoon honkkarin 29 eur uppopumppu ja letku kuiluun, sellaiseen kohtaan mihin tarvitaan nestettä. Kuivalanta vasikkaosastosta on helppo siivota etukuormaajalla kun ollaan maantasolla.

5,5 - 6 m riittää maitohuoneen ja vasikkaosaston leveydeksi hyvin.

Lieteallas joka kaivetaan navetan viereen täyttyy ihan valutuksella. Altaan ja navetan kaivuumaat levitetään navetan seinän viereen penkereeksi. Betonia vasten 0,5 m kerros routimatonta täytehiekkaa, muu täyttö kaivuumailla. Pintaa 0-90 mursketta 30 cm ja pintaan 35 murske.

Puolivälistä navettaa visiirikouru poikki toiselta seinältä ja siihen ovi josta hyvä kulkuyhteys roboille. Pesuaineita, vedinkastoja yms. joutuu kantamaan vuoden mittaa pari kolme lavallista roboille.

Toimistotilat kannattaa ostaa parakkina esim. kaksi merikonttia vierekkäin. Siilotankki konttiin kiinni niin "maitohuone" muodostuu merikontista. Kontin alle upotetaan pohjallinen kaivonrengas, johon johdetaan pesuvedet, josta ne valuu lietekuiluun.

Visiirikouruksi halkaistaan 800 rumpuputki. Putki on liukas ja pysyy helposti puhtaana. Putki tulee noin 60cm seinälinjan ulkopuolelle. Putken ulkoreunaan pultataan 50*150 kestopuu johon saranoidaan kansi vanerit. Vanerit ovat 120 cm leveitä jolloin sarana on lähes keskellä levyä ja kansi lähes tasapainossa. Visiirin puoliväliin lukitus jolla painetaan kansi kiinni käsin. Tässä ratkaisussa saadaan reilusti tilavuutta tarvittaessa ja hyvin vähän kuluvaa tekniikkaa. Apevaunun kuljetin täytyy olla riittävän pitkä kun täyttökorkeus nouseen sen 65-70 cm.

Eikö siinä apevaunussa täydy olla kuljettimena vanha rehutornin elevaattori. Sillä ylettyis toiseen kerrokseen.

Toimisto ja kahvihuone pitää varsinkin robonavetassa olla niin sijoittunut että näkee eläimet. Navetassa kun muuten ollaan niin vähän niin kaikki aika mitä pystyy silmäilemään elukoita pitää käyttää hyväksi.

Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.

Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.

Meillä on verhot ja kymmenen vuotta vanha visiiri. Mutta paska ei jäädy lattiaan. Vesialtaatkin on ihan rosteriset ja eristämättömät. Nekään ei edes jäädy.

Lainaus käyttäjältä: Kamikaze - 29.01.16 - klo:11:40

Verhoseinän sijaan laittasin pleksit. Pysyy pakkasilla lämpö paremmin. Suomen oloissa ei tarvi kahden metrin korkuista aukkoa seinässä. Samoin varauksella suhtautun visiiriruokintaan, toimii 10 kk hyvin, mutta 2 kk voi olla melekosta taistelua kun vanhat visiirit falskaa ja alkaa paska jäätyä lattiaan. Toi maaexpertin systeemillä voisi saada toki pitävän luukun visiiriin. Ei sitä eristää tarvis vaan tehdä niin varmasti tiivis, ettei jää millien rakoa mihinkään.

Meillä on verhot ja kymmenen vuotta vanha visiiri. Mutta paska ei jäädy lattiaan. Vesialtaatkin on ihan rosteriset ja eristämättömät. Nekään ei edes jäädy.

Minkä kokonen halli sulla on? Kun on kuullu toisenlaistakin juttua, paskaraapat jäätyy kun lehmät on syöny visiirin reunat pilalle, pressuovet ja verhot valskaa. Olis mielenkiintoista tietää, kun toisilla onnistuu ja toiset tappelee "turhaan", kun jonkun asian tekee väärin tai ei ota huomioon.

Toimisto ja kahvihuone pitää varsinkin robonavetassa olla niin sijoittunut että näkee eläimet. Navetassa kun muuten ollaan niin vähän niin kaikki aika mitä pystyy silmäilemään elukoita pitää käyttää hyväksi.

Tanskassa eräässä navetassa 4 roboa keskellä navetta, 4 osastoa,huoltotila robojen välissä,joka katettu toimistolla robojen yläpuolella.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 29.01.16 - klo:07:38

Toimisto ja kahvihuone pitää varsinkin robonavetassa olla niin sijoittunut että näkee eläimet. Navetassa kun muuten ollaan niin vähän niin kaikki aika mitä pystyy silmäilemään elukoita pitää käyttää hyväksi.

Tanskassa eräässä navetassa 4 roboa keskellä navetta, 4 osastoa,huoltotila robojen välissä,joka katettu toimistolla robojen yläpuolella.

Noita robojen päällä olevia toimistoja on suomessakin.