Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jankkuroinnilla eivät sadot parane  (Luettu 25862 kertaa)

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane

Juolassa on melkoinen juurakko. Sitä kesantomaille. Mistähän saa siementä?  ???

Kuhan saan timotein lajiteltua niin miulta saa kyllä... montako sataa kiloa tarvit?
...saattaa sisältää timoteita rikkana.

Tosin... eikös juolan juurakko ole lähinnä vaakasuunnassa eikä oikeastaan kovin syvällä?

 Alle kymmenessä sentissä, vain kyntämällä saat upotettua sen syvemmälle.
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

Luteikko

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 699
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:

http://luonnonkoneisto.fi/

Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.

Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.

Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
"Maanviljelijä on köyhä eläessään mutta rikas kuollessaan"

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:

http://luonnonkoneisto.fi/

Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.

Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.

Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?

Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.
Don Essex

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:

http://luonnonkoneisto.fi/

Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.

Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.

Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?

Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.

Onko lähistölläsi kananmunia käyttävää tehdasta? Meilläpäin on jokunen maajussi ajanut kananmunan murskattua kuorta pellolle, kalsiumia lisäämään.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Tuopa on kiinnostava ajatus. Pitääpä selvitellä. Eviran luettelossa ei tuollaisia ole, mutta pitää kysellä luomukelpoisuuksia. Joitain elintarvikefirmoja on joitain lähialueella. Munankuorien saatavuutta pitääkin kysellä. Ja niiden sisältämistä ravinteista.
Don Essex

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12203
  • Virolaista kiitos!
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.

Toisen kerran palasin aiheeseen pari vuotta sitten näyttelyssä, yhden Yaran hemmon kanssa, mutta hänkään ei pitänyt viljanviljelyssä epäsuhtaa ongelmana.

Tämä kysymys nousee aika ajoin esille ja on hyvä, että sitä pohditaan, mutta itse en ole saanut sellaisia vastauksia, että tälle pitäisi alkaa tosissaan tekemään jotain. Noissa omissa pelloissa on varmaan kaikki mahdolliset saven muodot ja tiivistymät mitä nyt voi olla, mutta kyllä niistä aika monta olen valmis laittamaan ihan maanominaisuuksien piikkiin. Esim. jollain raiviolla on näkyvissä ihan samat ongelmat mitä vanhoillakin pelloilla ja ne on useinmiten johdettavissa eri saven lajeihin.

Tämä niinkuin omien selvitysten pohjalta. Mutta jatkakaa tutkimuksia. Seuraan tuloksia kiinnostuneena :)

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.

Toisen kerran palasin aiheeseen pari vuotta sitten näyttelyssä, yhden Yaran hemmon kanssa, mutta hänkään ei pitänyt viljanviljelyssä epäsuhtaa ongelmana.

Tämä kysymys nousee aika ajoin esille ja on hyvä, että sitä pohditaan, mutta itse en ole saanut sellaisia vastauksia, että tälle pitäisi alkaa tosissaan tekemään jotain. Noissa omissa pelloissa on varmaan kaikki mahdolliset saven muodot ja tiivistymät mitä nyt voi olla, mutta kyllä niistä aika monta olen valmis laittamaan ihan maanominaisuuksien piikkiin. Esim. jollain raiviolla on näkyvissä ihan samat ongelmat mitä vanhoillakin pelloilla ja ne on useinmiten johdettavissa eri saven lajeihin.

Tämä niinkuin omien selvitysten pohjalta. Mutta jatkakaa tutkimuksia. Seuraan tuloksia kiinnostuneena :)
Kylmis on ytimessä. Itseäni kiinnostaa jaran vastaus, siellä varmaan suositellaan N-senoria tai täydennyslannoitusta vaikka ongelma on maaperässä.
Nothing is Something Worth Doing

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:

http://luonnonkoneisto.fi/

Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.

Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.

Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?

Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.

Biotiittiä tai Bio-apatiittiä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

metvil

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 183
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)

Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Köntys

  • Vieras
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)

Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.

 :o

Wessel

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 422
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Raken
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.

Toisen kerran palasin aiheeseen pari vuotta sitten näyttelyssä, yhden Yaran hemmon kanssa, mutta hänkään ei pitänyt viljanviljelyssä epäsuhtaa ongelmana.

Tämä kysymys nousee aika ajoin esille ja on hyvä, että sitä pohditaan, mutta itse en ole saanut sellaisia vastauksia, että tälle pitäisi alkaa tosissaan tekemään jotain. Noissa omissa pelloissa on varmaan kaikki mahdolliset saven muodot ja tiivistymät mitä nyt voi olla, mutta kyllä niistä aika monta olen valmis laittamaan ihan maanominaisuuksien piikkiin. Esim. jollain raiviolla on näkyvissä ihan samat ongelmat mitä vanhoillakin pelloilla ja ne on useinmiten johdettavissa eri saven lajeihin.

Tämä niinkuin omien selvitysten pohjalta. Mutta jatkakaa tutkimuksia. Seuraan tuloksia kiinnostuneena :)
Rakennekalkituksella ovat parantaneet maanrakennetta savimailla, jos on artikkeleita uskominen. Rakennekalkki sanalla guuglaa, niin löytyy muuan toimija, joiden sivuja lukasin. Voisi kokeilla, mut rahtitaksat karkaa liian isoksi.
Kipsiä levitettiin ennen isoja määriä kalsiumin nostoon, kun ei haluttu PH:n nousevan, mut kun muuttu tehdas erään laivayhtiön omistukseen, niin sekin homma loppui.   >:(

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2514
  • Etelä-Karjala
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)

Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.

Mut jos laittais päistetiet? 8)
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)

Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.


Mut jos laittais päistetiet? 8)

 ;D


Vieläkin se aivopieru piirtyy tekstin muodossa verkkokalvoille, perälevyllä metsänreunaa tasoittamalla, rahkasammaleet....voi helvetti... ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Tuo Ca-Mg suhde on kyllä kiinnostava. Jos liika Mg aiheuttaa liettymistä, tarkoittaa se tietysti kuorettumien riskiä kylvöjen jälkeen. Siispä pitää pitää äes valmiina sateiden varalta, kunnes oraat ovat pinnalla. Ja kyllähän se vesi helposti tiivistänee syvemmältäkin, jos enemmän sataa.
Täälläpäin on kaksi viimeistä kevättä ollut tosi märkiä. Pelloille on ollut vähän pakko mennä ennen kun maa olisi ollut riittävän kuivaa syvemmältä. Tarkoittanee, että tiivistymistä väkisinkin tapahtui. Jos Mg olisi sopivammalla tasolla, voisi maa kestää paremmin toisinaan tapahtuvaa kostealla ajoa. Härkäpapu olikin heikoin juuri tuolla, missä suhteet ovat pielessä.
Ravinteiden ottamisen kannalta tilanne ei välttämättä olekaan niin merkitsevä. Tietysti tässä tilanteessa kasvi ei välttämättä saa tarpeeksi kalsiumia, koska magnesium vie siltä tilaa maahiukkasessa. Ja voi olla, että luomussa tuo ravinteiden tasapainoinen saatavuus merkitsee enemmän kuin kemiallisessa viljelyssä.
Don Essex