Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jankkuroinnilla eivät sadot parane  (Luettu 25944 kertaa)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen  traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Traktorin paino on vain yksi tekijä tiivistämisessä, eikä leveillä renkaillakaan pysty kaikkeen vaikuttamaan. Noin painoa vastaava voima menee moottorilta pyörien kautta maahan, josta osa vetää työkonetta ja osa möyhentää maata muuten, kun pyörä luistaa. Vetoteho ja nostolaitteen toiminta vielä muuttaa painopistettä, niin ettei kaikille pyörillekään tule samaa painoa.

Teloilla kulkeva traktori omaa periaatteessa pienen pintapaineen, mutta täydellä teholla, kun päisteessä käännetään raskaan kuorman kanssa, voi tilanne olla pahempi, kuin pyörätraktorilla.

Märkä maa taitaa olla myrkkyä samalla tavalla kaikille vehkeille.

Periaatteessa kaikki traktorit rakennetaan nykyään etukuormain koneiksi. Eli ovat peräpainoisia. Siihen kun laitetaan nostolaite kone perään, niin päisteessä kaikki paino on takarenkaalla. Eli keulassa pitäisi olla kuormain ja takana hinattava kone. 6000/8000 sarjan valtut oli kaikki kuormaimen kanssa keulapainoisia, mutta kun laittaa nostolaitteeseen työkoneen niin traktori olikin tasapainossa.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Köntys

  • Vieras
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen  traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Traktorin paino on vain yksi tekijä tiivistämisessä, eikä leveillä renkaillakaan pysty kaikkeen vaikuttamaan. Noin painoa vastaava voima menee moottorilta pyörien kautta maahan, josta osa vetää työkonetta ja osa möyhentää maata muuten, kun pyörä luistaa. Vetoteho ja nostolaitteen toiminta vielä muuttaa painopistettä, niin ettei kaikille pyörillekään tule samaa painoa.

Teloilla kulkeva traktori omaa periaatteessa pienen pintapaineen, mutta täydellä teholla, kun päisteessä käännetään raskaan kuorman kanssa, voi tilanne olla pahempi, kuin pyörätraktorilla.

Märkä maa taitaa olla myrkkyä samalla tavalla kaikille vehkeille.

Periaatteessa kaikki traktorit rakennetaan nykyään etukuormain koneiksi. Eli ovat peräpainoisia. Siihen kun laitetaan nostolaite kone perään, niin päisteessä kaikki paino on takarenkaalla. Eli keulassa pitäisi olla kuormain ja takana hinattava kone. 6000/8000 sarjan valtut oli kaikki kuormaimen kanssa keulapainoisia, mutta kun laittaa nostolaitteeseen työkoneen niin traktori olikin tasapainossa.

Sit kun toi takapainoinen möhkötraktori on kyntövaossa kallellaan, niin vaossa olevalla takapyörällä on koko traktorin ja maan alla vetovastussäätimen nosteessa olevan auran paino. Tulee ihanan vahvaa kyntöanturia  :D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Vasemman takapyörän voisi tosiaan kynnössä poistaa kokonaan, mutta sitten traktori kiepsahtaisi oikealle kyljelleen ilman renkaan painoa.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: Jankkuroinnilla evät sadot parane
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.

Omilla pelloilla tuli myös noita kohtia joissa hinattavatkaan aurat ei enää pysyneet maassa. Lisäojitus muutti tilanteen niin että jos seuraavana vuonna maan rakenne muuttui aivan toisenlaiseksi. Tuossa oli todella loivia notkokohtia jotka sitten kuitenkin keräsivät vettä, ja taas painuivat ja tiivistyivät enemmän jolloin keräsi taas enemmän vettä jne. Tänä vuonna tilasin sitten tasausurakoitsijan joka lanaili pellon tasaiseksi. Silmämääräisesti näkyi jonkunlaista aaltoilua, mutta ilmeisesti pahimmat notkopaikat olivat jopa noin 30 senttiä syviä. Nyt kun osaa katsoa vähän eri tavalla missä vettä on pelloilla makaamassa, niin tuo pinnan muotoilu voisi pelastella tilannetta monillakin. Tosin saapa nähdä kuinka pahasti tuo melko painava lanauskalusto sitten taas tiivisti..
Uskon, että peltojen tasailu on tulevaisuuden trendi. Olen sitä itekin pohtinut moneen kertaan. Täällähän ei pöytätasaisia peltoja pysty tekemään, mutta oikealla tavalla viettäviä kyllä. Tärkeintä olisi saada noita pellolla olevia laineita ja altaita pois. Tämä on ollut juuri sellainen vuosi, mikä paljastaa karusti kaikki notkokohdat, syvyyttä niissä ei välttämättä ole kuin 10-30senttiä, mutta se riittää keräämään vettä oikeanlaisissa olosuhteissa. Jonkun verran olen tehnyt sellaista, että hakenut laserilla kannaksen paikan ja kaivinkoneella on sitten pudottanut siitä pellonpintaa pois. Auttaa ja toimii yhtä hyvin kuin joku lisäojitus sinne notkoon. Todennäköisesti parempikin systeemi, kun vesi pääsee isolta alueelta pintavaluntana pois. Mun mielestäni melko kevytkin tasailu riittäisi, ei niitä töyryjä kerta kaikkiaan voi, eikä kannatakaan poistaa.

Wessel

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 422
Vs: Jankkuroinnilla eivät sadot parane
Täälläpäin ei ainakaan ole mahdollisuutta tehdä pöytätasaisia lohkoja, joten pitää koittaa lanailla kaadot isompien töyräiden mukaan ja isompiin notkopaikkoihin sit ojia salaisiaojia tarpeen mukaan. Tullut harrastettua joka syksy noin puolenkymmentä vuotta tuota lanailua ja näyttää siltä et siitä hommasta ei loppua näy tulevan. Senkin harjoitellut kantapään kautta, että kerralla liikaa ei se paras ratkaisu, jos lohko ollut jo pitempään viljelyssä. Raiviolla sitten eri juttu, siellä sama tempaista kerralla muotoon ja kunnon ojitus.
Tällaisina kesinä korostuu ainakin pellon vesitaloushommat, kun tullut noin tuplat normi vuoteen verraten vettä. Hyvä vuosi ollut tiivistää peltoja koneilla. Alkusyksyllä kattelin maakuntia kierrellessä et vuosien urakka edessä kun korjailevat kesän tuhoja pelloilta, kun satoa kerätty väkisin pois. Ei mahda muutaman vuoden nurmellakaan korjaantua pahimmat tinttaukset.