Rakennekalkitus on mielenkiintoinen juttu, muutamat pointit. Uusi asia, käytännön kenttäkokeita tehty pari vuotta, ei löydy tietoa, paljonko tuota täytyy peltoon ajaa ja kuinka kauan sen vaikutus kestää, entä miten toimii fosforin saanti kasveille. Kalkista kerrotaan, että pidättää nimenomaan fosforin valuntaa, mutta jos fosfori ei enää liukene mäkeen, niin liukeneeko se kasveillekkaan. Hinnoista ei tietenkään puhuta mitään. Kalkki itsessään on hyvin liukenevaa ja se pitäisi mullata kahden vuorokauden sisällä levityksestä, mielenkiintoista. Kyllä tätä voisi selvittää perusteellisemminkin...

Ca-Mg suhde omilla savipelloilla ja Mg-pitoisen kalkituksen jälkeen laskeneet kauran keskisadot onkin tarkkailun arvoinen asia omalla tilalla.

Jos asia kiinnostaa, tuolta löytyy keinoja asioiden selvittelyyn. Selkeää tutkimustietoa en Suomesta ole paljoa löytänyt, joten itsekin pitää yrittää arvioida mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi.

http://luonnonkoneisto.fi/maan-kasvukunnon-hoitopaketti/

Kationivaihtokohdasta on linkki tarkempaan selvitykseen asiasta ja excel- laskuri. Laskuriin kun syöttää viljavuustietoja, näkee kemialliset suhteet prosentteina, ja voi arvioida mikä vaikuttaa mihinkin.

Keskustelua ja arvioita vaikutuksista olisi mielenkiintoista kuulla. Omalla kohdalla nousi tänä vuonna esille tuon yhden lohkon tilanne. Neuvoja kysyi mg-ca suhteesta, ja laitettuani luvut laskimeen, näyttää siltä,että ainakin osasyynä voisi olla tuo. Syiden ja seurausten arviointi pitää yrittää rakentaa. Tekijöinä ainakin em suhde, kylvö- ja muokkauskelit, rengaspaineet, akselimassat, esikasvit, kerääjäkasvit... No ainakin nämä nyt aluksi...

Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen  traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 06.11.15 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.11.15 - klo:11:59

Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:

http://luonnonkoneisto.fi/

Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.

Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.

Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?

Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.

Mulla on noiden suhde 4 ja pitäisi olla n. 8. Suosittelivat rakennekalkkia ja luomuun kalsiittikalkkia. Paljon kerralla ja heti perään huolellinen sekoitus. Millä tuon huolellisen sekoituksen tekisi ? PH nousee seiskaan, sitä en tiedä mitä tuolle suhteelle käy. Kait se hiukan paranee 

Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen  traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.

Tuokaan ei ole ihan yksiselitteistä. Tuplapainoisesa traktorissa voi renkaiden kosketuspinta-ala olla myöskin tuplat ja periaatteessa vaika triplat, jos niin halutaan. Kuitenkin maan tiivistymiseen syvältä vaikuttaa kokonaispaino, leveä kantopinta pienentää syvävaikutustavain vään.

Mutta mikä on vaikutus, kun tuplaten isommala traktorilla vedetään tuplaten isompaa äestä, kylvökonetta, ruiskua.... Vähemmän ajoa, vähemmän tiivistymistä?

Lainaus käyttäjältä: fote - 08.11.15 - klo:11:29

Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen  traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.

Tuokaan ei ole ihan yksiselitteistä. Tuplapainoisesa traktorissa voi renkaiden kosketuspinta-ala olla myöskin tuplat ja periaatteessa vaika triplat, jos niin halutaan. Kuitenkin maan tiivistymiseen syvältä vaikuttaa kokonaispaino, leveä kantopinta pienentää syvävaikutustavain vään.

Mutta mikä on vaikutus, kun tuplaten isommala traktorilla vedetään tuplaten isompaa äestä, kylvökonetta, ruiskua.... Vähemmän ajoa, vähemmän tiivistymistä?

   Esim kyntö tai kultivoinnissa ei paripyöriä yleensä käytetä. Käytin aikoinaan 2.5 tonnin traktorissa levikkeitä edessä ja takana. Vertasin omia traktorin painoja. jos  ajetaan kevyemmällä koneella useammin ei voi  tiivistää  suhteessa  yhtäpaljon.

 Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit   10  tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy

Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit   10  tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy

Rupee kunnon puimureissa olemaan omapainot siinä 15 - 17 tonnia. Sitten 100 hl viljaa mukaan.

-SS-

VM painaa täynnä vehnää ja apukakitsuu karvan alta 10t.
Siihen viel 9 tonnii painava veturi

 Kelasilppurilla veettiin pellot reilun metrin välein, ajosilppurilla karho 15-20m, uria tulee tai ei tule, molemmilla.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.11.15 - klo:23:15

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 06.11.15 - klo:21:49

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.11.15 - klo:11:59

Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:

http://luonnonkoneisto.fi/

Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.

Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.

Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?

Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.

Mulla on noiden suhde 4 ja pitäisi olla n. 8. Suosittelivat rakennekalkkia ja luomuun kalsiittikalkkia. Paljon kerralla ja heti perään huolellinen sekoitus. Millä tuon huolellisen sekoituksen tekisi ? PH nousee seiskaan, sitä en tiedä mitä tuolle suhteelle käy. Kait se hiukan paranee 

Miten yaran maanparannuskipsi?
Ei nosta ainakaan Ph:ta.
Luin pikaiseen jotain artikkelia Lontoon murteella kvk:sta, niin siinä ol että Mg "tiivistää" ja Ca "löysää" maanrakennetta. Guugelilla näytti löytyvän Lontoon murteella aikas paljon asiaan liittyen...

Taas yksi muoti.
Paljon salaojaputkea maahan, piiriojat kuntoon.
Nurmi (syväjuuriset) viljelykiertoon. Ei liian raskaita koneita, (konekaupparahat kannattaa laittaa peltojen kunnostamiseen ja yhdistelyyn niin vaatimattomallakin kalustolla pääsee hyviin tuntisaavutuksiin).

Vuokrapellot sitten satasen vuokratarjouksen kera kesannolle, ympäristönurmiksi, maisemakasviksi yms. 

Salaojien kohdat näkyivät tänä vuonna useilla pelloilla. Jankkuroidulla syväjuurikasvidieettipellossa nämä ongelmat ovat hävinneet.

Sammuttamattoman kalkin buumi rakennekalkkina on hyvä bisnes, kun poltettua kalkkia ei tarvitse sammuttaa.  Hyvää tavaraa moniin peltoihin. Ja hemmetin nopea neutralointikyky.

Salaojien kohdat näkyivät tänä vuonna useilla pelloilla. Jankkuroidulla syväjuurikasvidieettipellossa nämä ongelmat ovat hävinneet.

Sammuttamattoman kalkin buumi rakennekalkkina on hyvä bisnes, kun poltettua kalkkia ei tarvitse sammuttaa.  Hyvää tavaraa moniin peltoihin. Ja hemmetin nopea neutralointikyky.

Useilla, mutta ei kaikilla. Jankkuroinnista pitää tehdä kerranteita, ja saman peltolohkon saman kasvukauden kokeita enemmän, jotta johdonmukainen vaikutus saadaan mitatuksi. Ihmisellä on erinomainen taito pettää itseään syy-seuraussuhteiden arvioinnissa.

-SS-