Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Jutun Vintti - 05.11.15 - klo:21:11
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
Aika näyttää....tarvitaan ainakin 5 vuotta, että suorakylvön positiiviset vaikutukset alkaa näkymään.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
Aika näyttää....tarvitaan ainakin 5 vuotta, että suorakylvön positiiviset vaikutukset alkaa näkymään.
Jep, ne näkyy muokkainkauppiaan laskutuksessa positiivisesti. ;D
-
Jankkurointi on seuraava maatalouden hittituote, jota aletaan nyt ajaa eteenpäin. Yksi jos toinen sitä tuntuu kokeilevan. Kaikki muut kikkailut kelpaavat, mutta ei rehellinen täydennyssalaojitus, sekun on niin kallista. Holma kirjoitti, että jankkuroidulla osuudella tuli pari tonnia heikompi syysvehnä kuin muualla ja ihmetteli, että mistä tämäkin johtuu. En kiistä etteikö jankkurointi voisi olla hyväkin konsti, mutta joku muu saa nyt kokeilla tämän mentelmän ensin... ;D
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
Aika näyttää....tarvitaan ainakin 5 vuotta, että suorakylvön positiiviset vaikutukset alkaa näkymään.
Mitäs ne vaikutukset pitäisi olla, madottoman hyvä, sammaloitunut peltoko? ::)
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
Aika näyttää....tarvitaan ainakin 5 vuotta, että suorakylvön positiiviset vaikutukset alkaa näkymään.
Mitäs ne vaikutukset pitäisi olla, madottoman hyvä, sammaloitunut peltoko? ::)
Lieroja tolkuttomasti, hirmuiset sadot. ;D
-
Jankkurointi on seuraava maatalouden hittituote, jota aletaan nyt ajaa eteenpäin. Yksi jos toinen sitä tuntuu kokeilevan. Kaikki muut kikkailut kelpaavat, mutta ei rehellinen täydennyssalaojitus, sekun on niin kallista. Holma kirjoitti, että jankkuroidulla osuudella tuli pari tonnia heikompi syysvehnä kuin muualla ja ihmetteli, että mistä tämäkin johtuu. En kiistä etteikö jankkurointi voisi olla hyväkin konsti, mutta joku muu saa nyt kokeilla tämän mentelmän ensin... ;D
Säähän ajoit sihen lautasmuokkainmiinaan silmät kiinni ja korvat auki. ;D
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
parempaa kuin jääräpäinen kyntö :)
ainakin jos uskomme Loimaan suorakylvökoetta ja miksi emme uskoisi....
Mahtoiko koe jatkua vielä tänäkin vuonna ja mikäs mahtoi olla tulos? Kiinnostaa kun kyseessä oli aika poikkeuksellinen kesä.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
parempaa kuin jääräpäinen kyntö :)
ainakin jos uskomme Loimaan suorakylvökoetta ja miksi emme uskoisi....
Mahtoiko koe jatkua vielä tänäkin vuonna ja mikäs mahtoi olla tulos? Kiinnostaa kun kyseessä oli aika poikkeuksellinen kesä.
Kyl ne siinä puimassa kävivät....
Ruis nyt onnistu ihan joka paikassa kaikilla tavoilla......
-
Homman voi tehdä monella tavalla, tässä videossa (30 min) yksi toimiva
http://www.luomu.fi/materiaalit/Mattila/Jankkurointi/
Ja sopii muillekin kuin luomuille.
Petri
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Entä jääräpäinen suorakylvö????
Aika näyttää....tarvitaan ainakin 5 vuotta, että suorakylvön positiiviset vaikutukset alkaa näkymään.
Meillä on rakenteeltaan ja vesitaloudeltaan parhaat pellot olleet nyt 12 vuotta suorakylvössä. Tai toisin päin: 12 vuotta suorakylvössä olleet ovat rakenteeltaan parhaita ja antavat myös tasaisimmin satoa, oli sitten vuosi kuiva, märkä tai sopiva. Vaikka eivät ne huonoja olleet silloinkaan, kun niitä käänneltiin, joskus vain kärsivät kuivuudesta.
-
Jankkurointi ei itsessään takuulla paranna satoja. Se vaatii ehdottomasti seuraksi vakiinnuttavan suurijuurakkoisen kasvin ja monipuolisen syväjuurisiakin kasveja sisältävän viljelykierron. Jos maan rakenne on kunnossa, eikä siellä ole koneiden aiheuttamia tiivistymiä, on jankkurointi turhaa.
Jos kuoppatestissä löytyy selkeä kyntöantura, voi varovainen jankkurointi olla hyväksikin. Mutta varsinkin pellon ollessa kosteaa, siitä voi väärin tehtynä olla jopa vakavaa haittaa. Itse en ole jankkuroinut lainkaan, mutta opettelen periaatteita. Kuoppia kaivaessani en ole löytänyt mitään selviä kerrostumia maasta. Saatan ensi vuonna kokeilla urakoitsijan jankkurointia jollakin alalla. Kunhan katson mitä kuoppatesti ensi kesänä näyttää viherlannoitus.. eikun tuotantonurmella.
Suorakylväjä olisin edelleen, ellen olisi siirtynyt luomuun. Se on ehkä syy siihen, että kyntöanturaa ei pelloillani esiinny. Luomusuorakylvöä testaillaan ulkomailla. pitää keksiä keinoja sen soveltamiseksi täälläkin. Tai ainakin luomukevytmuokkausta pitää kehitellä.
Pisimmillään omia peltoja suorakylvettiin 12 vuotta. Sadot paranivat ja tasautuivat koko ajan. Tuo 5 vuotta on aika, jolloin huomaa maan alkavan "oppia" suorakylvöön. Kyllä lierot lisääntyvät. Tosin, jos oikeasti lieroja haluaa pelloille paljon, on kasvipeitteisyys avainasia. Sängen lisäksi olisi hyvä olla taaskin se nurmi viljelykierrossa ja kerääjäkasveja satokasvien seassa. On hyvä viljellä maata, eikä vain kasvattaa viljaa. Joka tapauksessa mitä vähemmän maata muokkaa, sitä enemmän se vaatii viljelijältä huolellisuutta ja ammattitaitoa. Itsekin kynnän nyt luomussa, koska en vielä hallitse kevyempien muokkaustapijen vaatimuksia.
-
Viime vuosina ollut paljon sängelle jätettyä maata ja nyt on vahingot paikattava kunnon kynnöllä, menkööt sitten tuesta pois sen verran mutta täällä menee maat kylvösyvyyden alapuolelta ihmeellisen läpäisemättömäksi jos ei muokata syksyllä. Viereiset lohkot kultivoitu tai kynnetty viime vuosina koko ajan ja vesitalous huomattavasti paremmalla mallilla, nytkin oli vuosittain kultivoitu lohko todella mukavan pintakuiva ja kynnössä ei jäänyt pyöränjälkeä kunnolla näkyviin kun taas nämä muutaman vuoden talvet sängellä olleet ja kylvösyvyyteen kevätmuokatut maat keränneet vettä pintakerrokseen ja alta normaalissa kunnossa, josta johtuen ei pysty ajamaan kultivaattorilla kun pinnasta ei saa minkään vertaa pitoa. Kyntö vaikuttaisi olevan ainoa keino korjata nämä ongelmat ja voihan se olla että satotasonkin saa taas kunnolliseksi kun rikkoo tämän mystisen läpäisemättömän kerroksen. Tästä syystä ei onnistunut suorakylvökään järkevää satotasoa tuottamaan kun pintakerrosta ei saanut keväällä aikanaan kuivumaan kylvökuntoon.
-
Jankkurointi pitäisi tehdä ennen apilanurmen perustamista. Mää väittäsin että vähän syvempi kyntö ajaa saman asain. Vois tuutata lietettä reilulla kädellä ja kyntää johonkin 30 senttiin kerralla. Siihen kun antaa 10 tonnia kuonaa/kalkkia kaveriksi ennen keväällä ajettavaa liete tujausta, niin ohra kasvaa..
-
Jankkurointi on seuraava maatalouden hittituote, jota aletaan nyt ajaa eteenpäin. Yksi jos toinen sitä tuntuu kokeilevan. Kaikki muut kikkailut kelpaavat, mutta ei rehellinen täydennyssalaojitus, sekun on niin kallista. Holma kirjoitti, että jankkuroidulla osuudella tuli pari tonnia heikompi syysvehnä kuin muualla ja ihmetteli, että mistä tämäkin johtuu. En kiistä etteikö jankkurointi voisi olla hyväkin konsti, mutta joku muu saa nyt kokeilla tämän mentelmän ensin... ;D
Joo, konemyyjien hittituote. Siinä kaikki. Yksi naurettavimpia laitteita ostaa omaksi, maksaa helvetisti ja käyttöä vähän.
-
Myyrä aura ajaa saman asian.
-
Muutaman vuoden suorakylvössä oleminen todellakin joillain maalajeilla aiheuttaa veden läpäisemättömyyttä. Pohjamaan reikiintyminen ja sitä kautta parempi veden läpäisevyys alkaa näkyä vasta n. viiden vuoden kuluttua suorakylvön aloittamisesta. Siitä se sitten pikkuhiljaa paranee. Maa on todella hidas muuttumaan luontaisesti.
Meilläkin maa meni läpäisemättömäksi aluksi monin paikoin, mutta alkoi sitten korjaantumaan. Muokkaukset suorakylvöjaksojen välillä palauttavat maan tilannetta helposti 5 vuotta taaksepäin. Suorakylvöajan alussa meilläkin kylvöt aloitettiin viikko kyntäjien jälkeen, 10 vuoden kuluttua aloits tehtiin jo ihan samaan aikaan, joskus jopa aloitettiin hieman aikaisemmin.
Kyntö on vakaa tapa, jolla saadaan maa pakotettua suunnilleen sellaiseksi, että sen saa toimimaan kohtuullisesti. Se on helppo tapa piilottaa ongelmia. Tämä ei tarkoita sitä, että kynnetyssä maassa olisi automaattisesti ongelmia. Mutta jos ongelmia on, ne näkyvät vain vaikeissa olosuhteissa.
Jankkurointia on minulle suositeltu tehtäväksi apila-ruokonata- nurmeen ensimmäisenä nurmivuonna. Jotta liikkumista pellolla tapahtuisi mahdollisimman vähän ja juurilla olisi aikaa hakeutua halkeamiin.
Jankkurin naurettavuudesta en tiedä, mutta on se käyttömäärään nähden järkyttävän kallis. Siksi kannattaa vuokrata tai pyytää urakoitsija. Eikä se todellakaan ole mikään taikatemppu maan rakenteen korjaamiseen.
-
Muutaman vuoden suorakylvössä oleminen todellakin joillain maalajeilla aiheuttaa veden läpäisemättömyyttä. Pohjamaan reikiintyminen ja sitä kautta parempi veden läpäisevyys alkaa näkyä vasta n. viiden vuoden kuluttua suorakylvön aloittamisesta. Siitä se sitten pikkuhiljaa paranee. Maa on todella hidas muuttumaan luontaisesti.
Meilläkin maa meni läpäisemättömäksi aluksi monin paikoin, mutta alkoi sitten korjaantumaan. Muokkaukset suorakylvöjaksojen välillä palauttavat maan tilannetta helposti 5 vuotta taaksepäin. Suorakylvöajan alussa meilläkin kylvöt aloitettiin viikko kyntäjien jälkeen, 10 vuoden kuluttua aloits tehtiin jo ihan samaan aikaan, joskus jopa aloitettiin hieman aikaisemmin.
Kyntö on vakaa tapa, jolla saadaan maa pakotettua suunnilleen sellaiseksi, että sen saa toimimaan kohtuullisesti. Se on helppo tapa piilottaa ongelmia. Tämä ei tarkoita sitä, että kynnetyssä maassa olisi automaattisesti ongelmia. Mutta jos ongelmia on, ne näkyvät vain vaikeissa olosuhteissa.
Jankkurointia on minulle suositeltu tehtäväksi apila-ruokonata- nurmeen ensimmäisenä nurmivuonna. Jotta liikkumista pellolla tapahtuisi mahdollisimman vähän ja juurilla olisi aikaa hakeutua halkeamiin.
Jankkurin naurettavuudesta en tiedä, mutta on se käyttömäärään nähden järkyttävän kallis. Siksi kannattaa vuokrata tai pyytää urakoitsija. Eikä se todellakaan ole mikään taikatemppu maan rakenteen korjaamiseen.
Kyntämällä haetaan sitä vesitilaa maahan keinotekoisesti ja samalla kasvijätteet, taudit ja rikkatruohot tuhotaan. Suorakylvössä menee aikansa että lierot tekee tunneleita tarpeeksi pintaan asti mistä vesi häviää maahan. Kyntämällä tuhotaan nämä lierojen tunnelit.
-
Homman voi tehdä monella tavalla, tässä videossa (30 min) yksi toimiva
http://www.luomu.fi/materiaalit/Mattila/Jankkurointi/
Ja sopii muillekin kuin luomuille.
Petri
Tähän kannattaa tutustua. Toimii hyvin kunhan tehdään oikein. Joidenkin on vaan näytettävä tietä. Sitä ennen, jonkun on raivattavat miinat siltä tieltä.
Että sitten eturivin viljelijät pääsevät kulkemaan. ;D
-
Myyrä aura ajaa saman asian.
samaa mieltä, hyviä kokemuksia. Myyrällä vedettävä viilto ja oja ei oikein sovellu kuin ongelmakohtien käsittelyyn, sekä syys-/kevätvesien hoitamiseen pois pellolta. Maan rakenne paranee sivutuotteena, jos on parantuakseen.
Routa talvella ja pitkät kuivuusjaksot kesällä vaikuttaa kanssa maan rakenteeseen. Sängellä ja kevytmuokatulla syvä routa tuntuisi merkittävästi parantavan kevään kuivatusta. Kesän kuivuus halkaisee syviä vakoja tiivistyneeseen pintamaahan ja syksyllä maa läpäisee vettä paremmin. Näitä varmaan pitäisi seurata tarkemmin ja suunnitella työvaiheet niin, ettei esim keväällä roudan kuohkeuttamaa maata tiivistä liian aikaisin ja väärällä muokkausvälineellä.
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
-
Meillä on suorakylvetty toistakymmentä vuotta ehkä 15. On totta että ottaa sen 5 vuotta että homma alkaa oikeasti sujumaan, pintamaahan saadaan se 5cm multa myös näille savimaille. Kun multa on saatu muodostumaan niin kylvöajankohta on paljon vapaammin valittavissa. Jos on se luontainen 30 cm ruokamultakerros niin varmaankin eri opit toimivat mitä meillä. On myös totta että kaksi viimeistä roudatonta talvea ovat olleet myrkkyä suorakylvölle, ja viime keväänä kylvöaikaa ei tullut ollenkaan. Luontaiset halkeamat ja madonreiät ovat liettyneet umpeen. Mielenkiinnolla odotan tulevaa talvea, jos routaa saadaan niin näin voi jatkaa jos ei niin jotain pitää tehdä... Apilat jo siellä pellossa odottavat uutta kautta.
Vielä KV:n suorakylvökokeesta sen verran että on sääli (tuuri taas koejärjestäjän kannalta) että tänä vuonna oli syysviljaa. Kevätviljalla olisi voinut oikeasti nähdä onko koneilla oikeasti eroa, miten maa on kehittynyt eri koneilla kylvettäessä... Mahtaako tuolla olla tehty tiivistymismittauksia?
-
Kuminaa, Rypsiä, tai Apilaa,vorotelussa, niin maan rakenne paranee. Syväjuuriset kasvit kuohkeuttaa maata.
-
Kuminaa, Rypsiä, tai Apilaa,vorotelussa, niin maan rakenne paranee. Syväjuuriset kasvit kuohkeuttaa maata.
Nämä varsinaiset jankkurikasvit, muokkausretiisit, ym. saattaisivat olla toimiva ratkaisu,
mutta ne on varattu erikoisviljelijöille, 300€/ha korvausta tarjolla. Saahan niitä tietysti
omaan piikkiin harrastaa, mutta sato jää pois, ja tuki lähinnä kesannon tasoa,
eikä näillä viljan hintasuhteilla lisäsadolla maksa kovin helposti puuttuvaa vuotta
takaisin.
-SS-
-
Kait siitä muokkausretiisistäkin voisi siemensadon ottaa.
-
Myyntikasveja ovat kumina ja rypsi ja Apilan siemeniä tuodaan ulkomailta. Nurmen ja apilan siementä omasta pellosta otettu vuoskymmeniä. pari vuotta Apilaa, niin maa hyvässä vireessä.
-
Juolassa on melkoinen juurakko. Sitä kesantomaille. Mistähän saa siementä? ???
-
Juolassa on melkoinen juurakko. Sitä kesantomaille. Mistähän saa siementä? ???
Kuhan saan timotein lajiteltua niin miulta saa kyllä... montako sataa kiloa tarvit?
...saattaa sisältää timoteita rikkana.
Tosin... eikös juolan juurakko ole lähinnä vaakasuunnassa eikä oikeastaan kovin syvällä?
-
Muutaman vuoden suorakylvössä oleminen todellakin joillain maalajeilla aiheuttaa veden läpäisemättömyyttä. Pohjamaan reikiintyminen ja sitä kautta parempi veden läpäisevyys alkaa näkyä vasta n. viiden vuoden kuluttua suorakylvön aloittamisesta. Siitä se sitten pikkuhiljaa paranee. Maa on todella hidas muuttumaan luontaisesti.
Meilläkin maa meni läpäisemättömäksi aluksi monin paikoin, mutta alkoi sitten korjaantumaan. Muokkaukset suorakylvöjaksojen välillä palauttavat maan tilannetta helposti 5 vuotta taaksepäin. Suorakylvöajan alussa meilläkin kylvöt aloitettiin viikko kyntäjien jälkeen, 10 vuoden kuluttua aloits tehtiin jo ihan samaan aikaan, joskus jopa aloitettiin hieman aikaisemmin.
Kyntö on vakaa tapa, jolla saadaan maa pakotettua suunnilleen sellaiseksi, että sen saa toimimaan kohtuullisesti. Se on helppo tapa piilottaa ongelmia. Tämä ei tarkoita sitä, että kynnetyssä maassa olisi automaattisesti ongelmia. Mutta jos ongelmia on, ne näkyvät vain vaikeissa olosuhteissa.
Jankkurointia on minulle suositeltu tehtäväksi apila-ruokonata- nurmeen ensimmäisenä nurmivuonna. Jotta liikkumista pellolla tapahtuisi mahdollisimman vähän ja juurilla olisi aikaa hakeutua halkeamiin.
Jankkurin naurettavuudesta en tiedä, mutta on se käyttömäärään nähden järkyttävän kallis. Siksi kannattaa vuokrata tai pyytää urakoitsija. Eikä se todellakaan ole mikään taikatemppu maan rakenteen korjaamiseen.
Kyntämällä haetaan sitä vesitilaa maahan keinotekoisesti ja samalla kasvijätteet, taudit ja rikkatruohot tuhotaan. Suorakylvössä menee aikansa että lierot tekee tunneleita tarpeeksi pintaan asti mistä vesi häviää maahan. Kyntämällä tuhotaan nämä lierojen tunnelit.
Tästä se meidänkin kylän suorakylvöpioneeri on hokenu jo 20 vuotta. Näyttää siellä taas vesi makaavan... Matojen lisääntymisestä se on kans puhunu, mutta naapurin isäntä vastas että asia on varmasti näin, muttakun pitäis sitä satoakin saada. Ei mulle madoista makseta. Ei vaan toimi meidän maalajeilla.
-
Juolassa on melkoinen juurakko. Sitä kesantomaille. Mistähän saa siementä? ???
Kuhan saan timotein lajiteltua niin miulta saa kyllä... montako sataa kiloa tarvit?
...saattaa sisältää timoteita rikkana.
Tosin... eikös juolan juurakko ole lähinnä vaakasuunnassa eikä oikeastaan kovin syvällä?
Alle kymmenessä sentissä, vain kyntämällä saat upotettua sen syvemmälle.
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.
Onko lähistölläsi kananmunia käyttävää tehdasta? Meilläpäin on jokunen maajussi ajanut kananmunan murskattua kuorta pellolle, kalsiumia lisäämään.
-
Tuopa on kiinnostava ajatus. Pitääpä selvitellä. Eviran luettelossa ei tuollaisia ole, mutta pitää kysellä luomukelpoisuuksia. Joitain elintarvikefirmoja on joitain lähialueella. Munankuorien saatavuutta pitääkin kysellä. Ja niiden sisältämistä ravinteista.
-
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.
Toisen kerran palasin aiheeseen pari vuotta sitten näyttelyssä, yhden Yaran hemmon kanssa, mutta hänkään ei pitänyt viljanviljelyssä epäsuhtaa ongelmana.
Tämä kysymys nousee aika ajoin esille ja on hyvä, että sitä pohditaan, mutta itse en ole saanut sellaisia vastauksia, että tälle pitäisi alkaa tosissaan tekemään jotain. Noissa omissa pelloissa on varmaan kaikki mahdolliset saven muodot ja tiivistymät mitä nyt voi olla, mutta kyllä niistä aika monta olen valmis laittamaan ihan maanominaisuuksien piikkiin. Esim. jollain raiviolla on näkyvissä ihan samat ongelmat mitä vanhoillakin pelloilla ja ne on useinmiten johdettavissa eri saven lajeihin.
Tämä niinkuin omien selvitysten pohjalta. Mutta jatkakaa tutkimuksia. Seuraan tuloksia kiinnostuneena :)
-
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.
Toisen kerran palasin aiheeseen pari vuotta sitten näyttelyssä, yhden Yaran hemmon kanssa, mutta hänkään ei pitänyt viljanviljelyssä epäsuhtaa ongelmana.
Tämä kysymys nousee aika ajoin esille ja on hyvä, että sitä pohditaan, mutta itse en ole saanut sellaisia vastauksia, että tälle pitäisi alkaa tosissaan tekemään jotain. Noissa omissa pelloissa on varmaan kaikki mahdolliset saven muodot ja tiivistymät mitä nyt voi olla, mutta kyllä niistä aika monta olen valmis laittamaan ihan maanominaisuuksien piikkiin. Esim. jollain raiviolla on näkyvissä ihan samat ongelmat mitä vanhoillakin pelloilla ja ne on useinmiten johdettavissa eri saven lajeihin.
Tämä niinkuin omien selvitysten pohjalta. Mutta jatkakaa tutkimuksia. Seuraan tuloksia kiinnostuneena :)
Kylmis on ytimessä. Itseäni kiinnostaa jaran vastaus, siellä varmaan suositellaan N-senoria tai täydennyslannoitusta vaikka ongelma on maaperässä.
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.
Biotiittiä tai Bio-apatiittiä.
-
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)
-
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)
Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.
-
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)
Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.
:o
-
Raken
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.
Toisen kerran palasin aiheeseen pari vuotta sitten näyttelyssä, yhden Yaran hemmon kanssa, mutta hänkään ei pitänyt viljanviljelyssä epäsuhtaa ongelmana.
Tämä kysymys nousee aika ajoin esille ja on hyvä, että sitä pohditaan, mutta itse en ole saanut sellaisia vastauksia, että tälle pitäisi alkaa tosissaan tekemään jotain. Noissa omissa pelloissa on varmaan kaikki mahdolliset saven muodot ja tiivistymät mitä nyt voi olla, mutta kyllä niistä aika monta olen valmis laittamaan ihan maanominaisuuksien piikkiin. Esim. jollain raiviolla on näkyvissä ihan samat ongelmat mitä vanhoillakin pelloilla ja ne on useinmiten johdettavissa eri saven lajeihin.
Tämä niinkuin omien selvitysten pohjalta. Mutta jatkakaa tutkimuksia. Seuraan tuloksia kiinnostuneena :)
Rakennekalkituksella ovat parantaneet maanrakennetta savimailla, jos on artikkeleita uskominen. Rakennekalkki sanalla guuglaa, niin löytyy muuan toimija, joiden sivuja lukasin. Voisi kokeilla, mut rahtitaksat karkaa liian isoksi.
Kipsiä levitettiin ennen isoja määriä kalsiumin nostoon, kun ei haluttu PH:n nousevan, mut kun muuttu tehdas erään laivayhtiön omistukseen, niin sekin homma loppui. >:(
-
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)
Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.
Mut jos laittais päistetiet? 8)
-
Jankkurointia ole käyttänyt menestyksellä ongelma kohtiin,en siis lohkoille!
Käytännössä päisteet ja notkanteet jotka tahtovat tallaantua.
Toki maanrakenne ratkaisee paljon.Jankkuroinnilla saa pelastettua
omat aikaisemmat mokat!Kunhan oppii virheistään. ::)
Mää olen pruukannu säännöllisesti kylvää päisteet apilalle.
Mut jos laittais päistetiet? 8)
;D
Vieläkin se aivopieru piirtyy tekstin muodossa verkkokalvoille, perälevyllä metsänreunaa tasoittamalla, rahkasammaleet....voi helvetti... ;D
-
Tuo Ca-Mg suhde on kyllä kiinnostava. Jos liika Mg aiheuttaa liettymistä, tarkoittaa se tietysti kuorettumien riskiä kylvöjen jälkeen. Siispä pitää pitää äes valmiina sateiden varalta, kunnes oraat ovat pinnalla. Ja kyllähän se vesi helposti tiivistänee syvemmältäkin, jos enemmän sataa.
Täälläpäin on kaksi viimeistä kevättä ollut tosi märkiä. Pelloille on ollut vähän pakko mennä ennen kun maa olisi ollut riittävän kuivaa syvemmältä. Tarkoittanee, että tiivistymistä väkisinkin tapahtui. Jos Mg olisi sopivammalla tasolla, voisi maa kestää paremmin toisinaan tapahtuvaa kostealla ajoa. Härkäpapu olikin heikoin juuri tuolla, missä suhteet ovat pielessä.
Ravinteiden ottamisen kannalta tilanne ei välttämättä olekaan niin merkitsevä. Tietysti tässä tilanteessa kasvi ei välttämättä saa tarpeeksi kalsiumia, koska magnesium vie siltä tilaa maahiukkasessa. Ja voi olla, että luomussa tuo ravinteiden tasapainoinen saatavuus merkitsee enemmän kuin kemiallisessa viljelyssä.
-
Rakennekalkitus on mielenkiintoinen juttu, muutamat pointit. Uusi asia, käytännön kenttäkokeita tehty pari vuotta, ei löydy tietoa, paljonko tuota täytyy peltoon ajaa ja kuinka kauan sen vaikutus kestää, entä miten toimii fosforin saanti kasveille. Kalkista kerrotaan, että pidättää nimenomaan fosforin valuntaa, mutta jos fosfori ei enää liukene mäkeen, niin liukeneeko se kasveillekkaan. Hinnoista ei tietenkään puhuta mitään. Kalkki itsessään on hyvin liukenevaa ja se pitäisi mullata kahden vuorokauden sisällä levityksestä, mielenkiintoista. Kyllä tätä voisi selvittää perusteellisemminkin...
-
Ca-Mg suhde omilla savipelloilla ja Mg-pitoisen kalkituksen jälkeen laskeneet kauran keskisadot onkin tarkkailun arvoinen asia omalla tilalla.
-
Jos asia kiinnostaa, tuolta löytyy keinoja asioiden selvittelyyn. Selkeää tutkimustietoa en Suomesta ole paljoa löytänyt, joten itsekin pitää yrittää arvioida mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi.
http://luonnonkoneisto.fi/maan-kasvukunnon-hoitopaketti/
Kationivaihtokohdasta on linkki tarkempaan selvitykseen asiasta ja excel- laskuri. Laskuriin kun syöttää viljavuustietoja, näkee kemialliset suhteet prosentteina, ja voi arvioida mikä vaikuttaa mihinkin.
Keskustelua ja arvioita vaikutuksista olisi mielenkiintoista kuulla. Omalla kohdalla nousi tänä vuonna esille tuon yhden lohkon tilanne. Neuvoja kysyi mg-ca suhteesta, ja laitettuani luvut laskimeen, näyttää siltä,että ainakin osasyynä voisi olla tuo. Syiden ja seurausten arviointi pitää yrittää rakentaa. Tekijöinä ainakin em suhde, kylvö- ja muokkauskelit, rengaspaineet, akselimassat, esikasvit, kerääjäkasvit... No ainakin nämä nyt aluksi...
-
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.
Mulla on noiden suhde 4 ja pitäisi olla n. 8. Suosittelivat rakennekalkkia ja luomuun kalsiittikalkkia. Paljon kerralla ja heti perään huolellinen sekoitus. Millä tuon huolellisen sekoituksen tekisi ? PH nousee seiskaan, sitä en tiedä mitä tuolle suhteelle käy. Kait se hiukan paranee :o
-
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Tuokaan ei ole ihan yksiselitteistä. Tuplapainoisesa traktorissa voi renkaiden kosketuspinta-ala olla myöskin tuplat ja periaatteessa vaika triplat, jos niin halutaan. Kuitenkin maan tiivistymiseen syvältä vaikuttaa kokonaispaino, leveä kantopinta pienentää syvävaikutustavain vään.
Mutta mikä on vaikutus, kun tuplaten isommala traktorilla vedetään tuplaten isompaa äestä, kylvökonetta, ruiskua.... Vähemmän ajoa, vähemmän tiivistymistä?
-
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Tuokaan ei ole ihan yksiselitteistä. Tuplapainoisesa traktorissa voi renkaiden kosketuspinta-ala olla myöskin tuplat ja periaatteessa vaika triplat, jos niin halutaan. Kuitenkin maan tiivistymiseen syvältä vaikuttaa kokonaispaino, leveä kantopinta pienentää syvävaikutustavain vään.
Mutta mikä on vaikutus, kun tuplaten isommala traktorilla vedetään tuplaten isompaa äestä, kylvökonetta, ruiskua.... Vähemmän ajoa, vähemmän tiivistymistä?
Esim kyntö tai kultivoinnissa ei paripyöriä yleensä käytetä. Käytin aikoinaan 2.5 tonnin traktorissa levikkeitä edessä ja takana. Vertasin omia traktorin painoja. jos ajetaan kevyemmällä koneella useammin ei voi tiivistää suhteessa yhtäpaljon.
-
Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit 10 tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy ;D
-
Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit 10 tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy ;D
Rupee kunnon puimureissa olemaan omapainot siinä 15 - 17 tonnia. Sitten 100 hl viljaa mukaan.
-SS-
-
VM painaa täynnä vehnää ja apukakitsuu karvan alta 10t.
Siihen viel 9 tonnii painava veturi
-
Kelasilppurilla veettiin pellot reilun metrin välein, ajosilppurilla karho 15-20m, uria tulee tai ei tule, molemmilla.
-
Tuolta vähän mittaria maan kasvukuntoon:
http://luonnonkoneisto.fi/
Maan tiiviyteen vaikuttaa myös kemia. Minulla lohko muuttui siten, että ensin kyntö sujui hyvin, kohta muuttui niin kovaksi, etteivät aurat pysyneet maassa. Maalaji ei ainakaan viljavuuspalvelun mukaan muuttunut lainkaan. Kun kationilaskurilla tutkin, osoittautui juuri kovimmalta alueelta otetun näytteen Mg-Ca suhde ongelmaksi. Oli vaikea uskoa, että mokoma asia tuntui auroissa niin selkeästi.
Minusta jankkurin ja myyrän välillä on iso ero. Jankkurin tarkoitus on kohottaa ja murtaa maata terän yläpuolella, jotta juuret pääsevät helpommin syvemmälle. Myyrän tarkoitus on enemmänkin tehdä "putki" maan alle, ja viilto, josta vesi pääsee "putkeen". Se ei murra maata yläpuolellaan niin tehokkaasti. Mutta kai sillä silti saa vastaavaa tulosta, kun ajaa tarpeeksi tiheään.
Mulla myös ongelmia tuon mg-ca suhteen kanssa. Mikä sulla oli suhde kun oli ongelmia? Kuinka paljon kalkkia? Millä multasit? Auttoiko kalkitus?
Ongelma havaittu jokunen vuosi sitten. Alettu vasta nyt ymmärtää. Toimet ovat vasta suunnitteilla. Lohkon ph on kohtalaisen korkea ja olen luomussa. Pohdittava, millä lisää kalsiumia, koska luomuun kelpaava kipsi lienee aika arvokasta. Eli pitäisi saada ca korkeammalle nostamatta ph:ta liikaa. Talven aikana suunnittelen ja ehkä jotain levitetäänkin. Suhde on Ca 51 % Mg 27 % tuon luonnonhaittakoneiston kationilaskurin mukaan. Ongelmaa ei siis vielä ole korjattu.
Mulla on noiden suhde 4 ja pitäisi olla n. 8. Suosittelivat rakennekalkkia ja luomuun kalsiittikalkkia. Paljon kerralla ja heti perään huolellinen sekoitus. Millä tuon huolellisen sekoituksen tekisi ? PH nousee seiskaan, sitä en tiedä mitä tuolle suhteelle käy. Kait se hiukan paranee :o
Miten yaran maanparannuskipsi?
Ei nosta ainakaan Ph:ta.
Luin pikaiseen jotain artikkelia Lontoon murteella kvk:sta, niin siinä ol että Mg "tiivistää" ja Ca "löysää" maanrakennetta. Guugelilla näytti löytyvän Lontoon murteella aikas paljon asiaan liittyen...
-
Taas yksi muoti.
Paljon salaojaputkea maahan, piiriojat kuntoon.
Nurmi (syväjuuriset) viljelykiertoon. Ei liian raskaita koneita, (konekaupparahat kannattaa laittaa peltojen kunnostamiseen ja yhdistelyyn niin vaatimattomallakin kalustolla pääsee hyviin tuntisaavutuksiin).
Vuokrapellot sitten satasen vuokratarjouksen kera kesannolle, ympäristönurmiksi, maisemakasviksi yms. 8)
-
Salaojien kohdat näkyivät tänä vuonna useilla pelloilla. Jankkuroidulla syväjuurikasvidieettipellossa nämä ongelmat ovat hävinneet.
Sammuttamattoman kalkin buumi rakennekalkkina on hyvä bisnes, kun poltettua kalkkia ei tarvitse sammuttaa. ;D Hyvää tavaraa moniin peltoihin. Ja hemmetin nopea neutralointikyky.
-
Salaojien kohdat näkyivät tänä vuonna useilla pelloilla. Jankkuroidulla syväjuurikasvidieettipellossa nämä ongelmat ovat hävinneet.
Sammuttamattoman kalkin buumi rakennekalkkina on hyvä bisnes, kun poltettua kalkkia ei tarvitse sammuttaa. ;D Hyvää tavaraa moniin peltoihin. Ja hemmetin nopea neutralointikyky.
Useilla, mutta ei kaikilla. Jankkuroinnista pitää tehdä kerranteita, ja saman peltolohkon saman kasvukauden kokeita enemmän, jotta johdonmukainen vaikutus saadaan mitatuksi. Ihmisellä on erinomainen taito pettää itseään syy-seuraussuhteiden arvioinnissa.
-SS-
-
Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit 10 tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy ;D
Rupee kunnon puimureissa olemaan omapainot siinä 15 - 17 tonnia. Sitten 100 hl viljaa mukaan.
-SS-
Hyvin erottuu nyt syyskuun sadejaksolla puidusta pellosta kyntöviilusta puimurin ajolinjat tiiviimpänä kohtana. Vielä kun kynnetty poikki puintisuunnan erottuu selvemmin. Puimurissa omapainoa n.12tn ja 900 pyörät edessä.
-
Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit 10 tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy ;D
Rupee kunnon puimureissa olemaan omapainot siinä 15 - 17 tonnia. Sitten 100 hl viljaa mukaan.
-SS-
Hyvin erottuu nyt syyskuun sadejaksolla puidusta pellosta kyntöviilusta puimurin ajolinjat tiiviimpänä kohtana. Vielä kun kynnetty poikki puintisuunnan erottuu selvemmin. Puimurissa omapainoa n.12tn ja 900 pyörät edessä.
Meillä on pilattu maat liika hötöiksi, rahtipuimaksi tuli kerran semmoinen olisiko yhdeksän tonnia painava suurpuimuri, silloin puimat olivat vielä ohutta peltiä, kas, viljankeltaisetkin, 1100 renkaat olivat edessä, se painui ehkä 5-8 senttiä se pyörän kohta, mutta leveältä, ei mitään sutimista tai pursoilua, niin kuin pikkupuimurilla. En sitä huomannut ennen kuin syksymmällä, kun vesi alkoi seistä niissä jäljissä, ja yritin kyntää, niin juurikin kun meni poikkijälkeen, niin kyntäessä nyykähti joko foorti tai pito, niin kuin kärpänen liimapaperiin.
-SS-
-
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.
Omilla pelloilla tuli myös noita kohtia joissa hinattavatkaan aurat ei enää pysyneet maassa. Lisäojitus muutti tilanteen niin että jos seuraavana vuonna maan rakenne muuttui aivan toisenlaiseksi. Tuossa oli todella loivia notkokohtia jotka sitten kuitenkin keräsivät vettä, ja taas painuivat ja tiivistyivät enemmän jolloin keräsi taas enemmän vettä jne. Tänä vuonna tilasin sitten tasausurakoitsijan joka lanaili pellon tasaiseksi. Silmämääräisesti näkyi jonkunlaista aaltoilua, mutta ilmeisesti pahimmat notkopaikat olivat jopa noin 30 senttiä syviä. Nyt kun osaa katsoa vähän eri tavalla missä vettä on pelloilla makaamassa, niin tuo pinnan muotoilu voisi pelastella tilannetta monillakin. Tosin saapa nähdä kuinka pahasti tuo melko painava lanauskalusto sitten taas tiivisti..
-
Juu, jankkuroinnilla empiriset kokeet ovat tärkeitä kokeita, varsinkin kun nykyisellä tyylillä on touhuiltu vain jonkin aikaa. No, omissa kokemuksissa syväjuuriset kasvit yhdistettynä vajaan puolen metrin jankkurointiin ja vähintään vuoden aikaiseen pellolla ajokieltoon ovat toimineet ihan hyvin.
Maalajista riippumatta, jokaisella pellolla on ollut vaikeuksia kyntökerroksen jälkeen vääntää maata auki.
Kannattaa kokeilla seuraavaa: Jos menee vaikka pimeään aikaan penetrometrillä pellon vieressä olevan naapurin pihanurmikolta kokeilemaan tiivistymiä ja ojan toiselta puolen pellolta, niin naapurin piha on varmasti helpommin lävistettävissä.
Massa se on, joka pahaa tekee. Tätä vielä auttaa vauhti. Jos vaikka lyö kirveellä terävällä terällä nopeasti ja helvetin lujaa sähköpylvääseen. Ei juuri tapahdu mitään. Sitten kokeilee jollakin isolla kaivurilla huitaista kauhalla paljon hitaammin ja vielä kauhan kyljellä samaan pylvääseen, niin johan napsahtaa poikki.
Astelet suolla varovasti ihmetellen hölmön näköisiä mäntyjä. Pysyt pinnalla. Ajat satakolmekymppisellä yli metrin teloilla varustellulla telaperkeleellä samaa vauhtia. Pysyt pinnalla. Vähän kiihdytät vauhtia, niin etupää sukeltaa. Lähdet harmissaan pois uponneen kaivurin luota telauraa pitkin ja huomaat, että jalat uppoavat telan jäljessä syvemmälle, kuin ookkermannisi, ennen keulaportin avautumista.
Suuri massa yhdistettynä liian suureen vauhtiin tekee tuhojaan, vaikka olisi kuinka isot trelleporit tai miseliinit alla.
Tätä ei rengasvalmistajien testeissä oteta huomioon.
-
Kylvöt pitäis tehdä viikossa. Tehokkuudella on hintansa. Puinnit 10 tonnin puimurilla tehokkaasti. Sit ihmetelään kun maa tiivistyy ;D
Rupee kunnon puimureissa olemaan omapainot siinä 15 - 17 tonnia. Sitten 100 hl viljaa mukaan.
-SS-
noukinvaunu ja lietevaunu kuomattuna,liki 30 tonnia.Ajokertoja kesässä, min.4kertaa.
-
Juu, jankkuroinnilla empiriset kokeet ovat tärkeitä kokeita, varsinkin kun nykyisellä tyylillä on touhuiltu vain jonkin aikaa. No, omissa kokemuksissa syväjuuriset kasvit yhdistettynä vajaan puolen metrin jankkurointiin ja vähintään vuoden aikaiseen pellolla ajokieltoon ovat toimineet ihan hyvin.
Maalajista riippumatta, jokaisella pellolla on ollut vaikeuksia kyntökerroksen jälkeen vääntää maata auki.
Kannattaa kokeilla seuraavaa: Jos menee vaikka pimeään aikaan penetrometrillä pellon vieressä olevan naapurin pihanurmikolta kokeilemaan tiivistymiä ja ojan toiselta puolen pellolta, niin naapurin piha on varmasti helpommin lävistettävissä.
Massa se on, joka pahaa tekee. Tätä vielä auttaa vauhti. Jos vaikka lyö kirveellä terävällä terällä nopeasti ja helvetin lujaa sähköpylvääseen. Ei juuri tapahdu mitään. Sitten kokeilee jollakin isolla kaivurilla huitaista kauhalla paljon hitaammin ja vielä kauhan kyljellä samaan pylvääseen, niin johan napsahtaa poikki.
Astelet suolla varovasti ihmetellen hölmön näköisiä mäntyjä. Pysyt pinnalla. Ajat satakolmekymppisellä yli metrin teloilla varustellulla telaperkeleellä samaa vauhtia. Pysyt pinnalla. Vähän kiihdytät vauhtia, niin etupää sukeltaa. Lähdet harmissaan pois uponneen kaivurin luota telauraa pitkin ja huomaat, että jalat uppoavat telan jäljessä syvemmälle, kuin ookkermannisi, ennen keulaportin avautumista.
Suuri massa yhdistettynä liian suureen vauhtiin tekee tuhojaan, vaikka olisi kuinka isot trelleporit tai miseliinit alla.
Tätä ei rengasvalmistajien testeissä oteta huomioon.
Mitä kasveja olet käyttänyt?
Ajelin syksyllä kyntöanturaa poikki ja meinasin suojaviljan kylvää ens keväänä ja pitäisi löytää sopiva seos syväjuurisia kasveja. Tähän mennessä olen kylvänyt puma-apila,nata,timotei seosta suojaviljaaan.
-
Syvä juuriset kasvit toimivat jos jankon ph yli 6. Kannattaa ottaa näyte. Jos liikutaan alueella ph 4-5 (rannikolla varsin yleistä) eivät juuret sinne kasva. Omilta pelloilta otin kerran pohjamaanäytteitä. Tulokset välillä 3,7- 6,8. Kyntökerros kaikissa 6,5-7.
-
Juu, jankkuroinnilla empiriset kokeet ovat tärkeitä kokeita, varsinkin kun nykyisellä tyylillä on touhuiltu vain jonkin aikaa. No, omissa kokemuksissa syväjuuriset kasvit yhdistettynä vajaan puolen metrin jankkurointiin ja vähintään vuoden aikaiseen pellolla ajokieltoon ovat toimineet ihan hyvin.
Maalajista riippumatta, jokaisella pellolla on ollut vaikeuksia kyntökerroksen jälkeen vääntää maata auki.
Kannattaa kokeilla seuraavaa: Jos menee vaikka pimeään aikaan penetrometrillä pellon vieressä olevan naapurin pihanurmikolta kokeilemaan tiivistymiä ja ojan toiselta puolen pellolta, niin naapurin piha on varmasti helpommin lävistettävissä.
Massa se on, joka pahaa tekee. Tätä vielä auttaa vauhti. Jos vaikka lyö kirveellä terävällä terällä nopeasti ja helvetin lujaa sähköpylvääseen. Ei juuri tapahdu mitään. Sitten kokeilee jollakin isolla kaivurilla huitaista kauhalla paljon hitaammin ja vielä kauhan kyljellä samaan pylvääseen, niin johan napsahtaa poikki.
Astelet suolla varovasti ihmetellen hölmön näköisiä mäntyjä. Pysyt pinnalla. Ajat satakolmekymppisellä yli metrin teloilla varustellulla telaperkeleellä samaa vauhtia. Pysyt pinnalla. Vähän kiihdytät vauhtia, niin etupää sukeltaa. Lähdet harmissaan pois uponneen kaivurin luota telauraa pitkin ja huomaat, että jalat uppoavat telan jäljessä syvemmälle, kuin ookkermannisi, ennen keulaportin avautumista.
Suuri massa yhdistettynä liian suureen vauhtiin tekee tuhojaan, vaikka olisi kuinka isot trelleporit tai miseliinit alla.
Tätä ei rengasvalmistajien testeissä oteta huomioon.
Mitä kasveja olet käyttänyt?
Ajelin syksyllä kyntöanturaa poikki ja meinasin suojaviljan kylvää ens keväänä ja pitäisi löytää sopiva seos syväjuurisia kasveja. Tähän mennessä olen kylvänyt puma-apila,nata,timotei seosta suojaviljaaan.
Mailaset, apilat, ruokonata...
Noilla kannattaa kokeilla. Tosin mailanen vaatii korkeamman peehoon.
-
Jos asia kiinnostaa, tuolta löytyy keinoja asioiden selvittelyyn. Selkeää tutkimustietoa en Suomesta ole paljoa löytänyt, joten itsekin pitää yrittää arvioida mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi.
http://luonnonkoneisto.fi/maan-kasvukunnon-hoitopaketti/
Kationivaihtokohdasta on linkki tarkempaan selvitykseen asiasta ja excel- laskuri. Laskuriin kun syöttää viljavuustietoja, näkee kemialliset suhteet prosentteina, ja voi arvioida mikä vaikuttaa mihinkin.
Keskustelua ja arvioita vaikutuksista olisi mielenkiintoista kuulla. Omalla kohdalla nousi tänä vuonna esille tuon yhden lohkon tilanne. Neuvoja kysyi mg-ca suhteesta, ja laitettuani luvut laskimeen, näyttää siltä,että ainakin osasyynä voisi olla tuo. Syiden ja seurausten arviointi pitää yrittää rakentaa. Tekijöinä ainakin em suhde, kylvö- ja muokkauskelit, rengaspaineet, akselimassat, esikasvit, kerääjäkasvit... No ainakin nämä nyt aluksi...
Tutkimukset on tehty jo ennen internetin keksimistä. Ca 2+ ionin koko on sopiva saven mururakenteen muodostumiseen ja ylläpitämiseen. Järkeviä Ca maanparannusaineita ovat kalsiittikalkki ja kipsi. Kalsiittikalkki vaikuttaa positiivisesti myös pellon pH:hon, eli sitä kannattaa käyttää aina , kun pH on alle 7. Monesti ajatellaan, että peltoa ei kannata kalkita, kun ojituskaan ei ole kunnossa. Tosiasiassa reilu kalkitus pystyy monesti palauttamaan toimimattoman ojituksen toimivaksi, juuri tuon mururakenteen paranemisen takia.
Heikkomuruinen savi menettää tilavuuttaan kastuessa, jolloin myös sen veden- (ja kaasun-) läpäisykyky laskee. Salaojien välissä oleva notko kerää vettä, jolloin savi painuu lisää kokoon ja lätäkkö senkuin syvenee.
-
http://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/11/02/evaat-eteenpain-osa-5-jankkuroinnilla-eivat-sadot-parane
Kulunut lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Onneksi näin, sillä vaikean kasvukauden jälkeen myöhään kylvettyjen kasvien sadot on saatu korjattua suotuisissa olosuhteissa. Viimeisissä puinneissa jopa viljan kosteudet ovat olleet syksyn alhaisempia. Myös perusmuokkauksia, niin kyntöjä kuin kevytmuokkauksiakin ovat kuivat kelit suosineet. Tänä syksynä tiivistyneitä peltoja on myös jankkuroitu paremman sadon toivossa. Jankkurointi kyllä auttaa notkelmista veden pois pääsyä, mutta maan rakennetta se ei muuta, eikä siis auta parempiin satoihin.
Olkien paalaus ja suorakylvö on ilmeisesti henkisesti raskasta????? :o
-
Jos asia kiinnostaa, tuolta löytyy keinoja asioiden selvittelyyn. Selkeää tutkimustietoa en Suomesta ole paljoa löytänyt, joten itsekin pitää yrittää arvioida mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi.
http://luonnonkoneisto.fi/maan-kasvukunnon-hoitopaketti/
Kationivaihtokohdasta on linkki tarkempaan selvitykseen asiasta ja excel- laskuri. Laskuriin kun syöttää viljavuustietoja, näkee kemialliset suhteet prosentteina, ja voi arvioida mikä vaikuttaa mihinkin.
Keskustelua ja arvioita vaikutuksista olisi mielenkiintoista kuulla. Omalla kohdalla nousi tänä vuonna esille tuon yhden lohkon tilanne. Neuvoja kysyi mg-ca suhteesta, ja laitettuani luvut laskimeen, näyttää siltä,että ainakin osasyynä voisi olla tuo. Syiden ja seurausten arviointi pitää yrittää rakentaa. Tekijöinä ainakin em suhde, kylvö- ja muokkauskelit, rengaspaineet, akselimassat, esikasvit, kerääjäkasvit... No ainakin nämä nyt aluksi...
Tutkimukset on tehty jo ennen internetin keksimistä. Ca 2+ ionin koko on sopiva saven mururakenteen muodostumiseen ja ylläpitämiseen. Järkeviä Ca maanparannusaineita ovat kalsiittikalkki ja kipsi. Kalsiittikalkki vaikuttaa positiivisesti myös pellon pH:hon, eli sitä kannattaa käyttää aina , kun pH on alle 7. Monesti ajatellaan, että peltoa ei kannata kalkita, kun ojituskaan ei ole kunnossa. Tosiasiassa reilu kalkitus pystyy monesti palauttamaan toimimattoman ojituksen toimivaksi, juuri tuon mururakenteen paranemisen takia.
Heikkomuruinen savi menettää tilavuuttaan kastuessa, jolloin myös sen veden- (ja kaasun-) läpäisykyky laskee. Salaojien välissä oleva notko kerää vettä, jolloin savi painuu lisää kokoon ja lätäkkö senkuin syvenee.
Sammuttamaton kalkki on myös aika hurjaa, varsinkin jos sen laittaa jankkurilla puoleen metriin. ;D
-
http://www.macaulay.ac.uk/soilquality/Soils%20and%20their%20main%20characteristics.pdf
Uses of Gleys
When drained, the
better gley soils can
be used for
agriculture; usually
productive grassland
for dairy or beef
cattle
repikää siitä
-
Jankkurointi on ihan toimiva konsti hoitaa ongelmia.
Mutta mielestäni lopulta se on vain helvetin kallis laite korjata juttuja, jotka on itse aiheutettu ajat sitten ja silloinkin todennäköisesti helvetin kallilla koneella. Tää on se kierre, mikä pitäis saada poikki.
-
Juu, jankkuroinnilla empiriset kokeet ovat tärkeitä kokeita, varsinkin kun nykyisellä tyylillä on touhuiltu vain jonkin aikaa. No, omissa kokemuksissa syväjuuriset kasvit yhdistettynä vajaan puolen metrin jankkurointiin ja vähintään vuoden aikaiseen pellolla ajokieltoon ovat toimineet ihan hyvin.
Maalajista riippumatta, jokaisella pellolla on ollut vaikeuksia kyntökerroksen jälkeen vääntää maata auki.
Kannattaa kokeilla seuraavaa: Jos menee vaikka pimeään aikaan penetrometrillä pellon vieressä olevan naapurin pihanurmikolta kokeilemaan tiivistymiä ja ojan toiselta puolen pellolta, niin naapurin piha on varmasti helpommin lävistettävissä.
Massa se on, joka pahaa tekee. Tätä vielä auttaa vauhti. Jos vaikka lyö kirveellä terävällä terällä nopeasti ja helvetin lujaa sähköpylvääseen. Ei juuri tapahdu mitään. Sitten kokeilee jollakin isolla kaivurilla huitaista kauhalla paljon hitaammin ja vielä kauhan kyljellä samaan pylvääseen, niin johan napsahtaa poikki.
Astelet suolla varovasti ihmetellen hölmön näköisiä mäntyjä. Pysyt pinnalla. Ajat satakolmekymppisellä yli metrin teloilla varustellulla telaperkeleellä samaa vauhtia. Pysyt pinnalla. Vähän kiihdytät vauhtia, niin etupää sukeltaa. Lähdet harmissaan pois uponneen kaivurin luota telauraa pitkin ja huomaat, että jalat uppoavat telan jäljessä syvemmälle, kuin ookkermannisi, ennen keulaportin avautumista.
Suuri massa yhdistettynä liian suureen vauhtiin tekee tuhojaan, vaikka olisi kuinka isot trelleporit tai miseliinit alla.
Tätä ei rengasvalmistajien testeissä oteta huomioon.
Mitä kasveja olet käyttänyt?
Ajelin syksyllä kyntöanturaa poikki ja meinasin suojaviljan kylvää ens keväänä ja pitäisi löytää sopiva seos syväjuurisia kasveja. Tähän mennessä olen kylvänyt puma-apila,nata,timotei seosta suojaviljaaan.
Mailaset, apilat, ruokonata...
Noilla kannattaa kokeilla. Tosin mailanen vaatii korkeamman peehoon.
Voikukka. Kunnon paalujuuri eikä ronkeli ;D
-
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Traktorin paino on vain yksi tekijä tiivistämisessä, eikä leveillä renkaillakaan pysty kaikkeen vaikuttamaan. Noin painoa vastaava voima menee moottorilta pyörien kautta maahan, josta osa vetää työkonetta ja osa möyhentää maata muuten, kun pyörä luistaa. Vetoteho ja nostolaitteen toiminta vielä muuttaa painopistettä, niin ettei kaikille pyörillekään tule samaa painoa.
Teloilla kulkeva traktori omaa periaatteessa pienen pintapaineen, mutta täydellä teholla, kun päisteessä käännetään raskaan kuorman kanssa, voi tilanne olla pahempi, kuin pyörätraktorilla.
Märkä maa taitaa olla myrkkyä samalla tavalla kaikille vehkeille.
-
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Traktorin paino on vain yksi tekijä tiivistämisessä, eikä leveillä renkaillakaan pysty kaikkeen vaikuttamaan. Noin painoa vastaava voima menee moottorilta pyörien kautta maahan, josta osa vetää työkonetta ja osa möyhentää maata muuten, kun pyörä luistaa. Vetoteho ja nostolaitteen toiminta vielä muuttaa painopistettä, niin ettei kaikille pyörillekään tule samaa painoa.
Teloilla kulkeva traktori omaa periaatteessa pienen pintapaineen, mutta täydellä teholla, kun päisteessä käännetään raskaan kuorman kanssa, voi tilanne olla pahempi, kuin pyörätraktorilla.
Märkä maa taitaa olla myrkkyä samalla tavalla kaikille vehkeille.
Periaatteessa kaikki traktorit rakennetaan nykyään etukuormain koneiksi. Eli ovat peräpainoisia. Siihen kun laitetaan nostolaite kone perään, niin päisteessä kaikki paino on takarenkaalla. Eli keulassa pitäisi olla kuormain ja takana hinattava kone. 6000/8000 sarjan valtut oli kaikki kuormaimen kanssa keulapainoisia, mutta kun laittaa nostolaitteeseen työkoneen niin traktori olikin tasapainossa.
-
Ongelmat alkoivat mulla kun ostettin 5.5 tonnin painonen traktori. On siinä suuri ero vanhaan 2.5 tonnin painoon. Tietenkin painavammassa on isomat renkaat, mutta silti. Eii voi olla vaikuttamatta maahan millä siä ajetaan.Nostakaa kissa pöydälle.
Traktorin paino on vain yksi tekijä tiivistämisessä, eikä leveillä renkaillakaan pysty kaikkeen vaikuttamaan. Noin painoa vastaava voima menee moottorilta pyörien kautta maahan, josta osa vetää työkonetta ja osa möyhentää maata muuten, kun pyörä luistaa. Vetoteho ja nostolaitteen toiminta vielä muuttaa painopistettä, niin ettei kaikille pyörillekään tule samaa painoa.
Teloilla kulkeva traktori omaa periaatteessa pienen pintapaineen, mutta täydellä teholla, kun päisteessä käännetään raskaan kuorman kanssa, voi tilanne olla pahempi, kuin pyörätraktorilla.
Märkä maa taitaa olla myrkkyä samalla tavalla kaikille vehkeille.
Periaatteessa kaikki traktorit rakennetaan nykyään etukuormain koneiksi. Eli ovat peräpainoisia. Siihen kun laitetaan nostolaite kone perään, niin päisteessä kaikki paino on takarenkaalla. Eli keulassa pitäisi olla kuormain ja takana hinattava kone. 6000/8000 sarjan valtut oli kaikki kuormaimen kanssa keulapainoisia, mutta kun laittaa nostolaitteeseen työkoneen niin traktori olikin tasapainossa.
Sit kun toi takapainoinen möhkötraktori on kyntövaossa kallellaan, niin vaossa olevalla takapyörällä on koko traktorin ja maan alla vetovastussäätimen nosteessa olevan auran paino. Tulee ihanan vahvaa kyntöanturia :D
-
Vasemman takapyörän voisi tosiaan kynnössä poistaa kokonaan, mutta sitten traktori kiepsahtaisi oikealle kyljelleen ilman renkaan painoa.
-SS-
-
Mää olen pariin kertaan selvittänyt tätä magnesium/kalsium tasapainon epäsuhtaa ns. asiantuntijoilta. Ensimmäisen kerran 2007 Anne Kermiseltä ja hän sanoi, että epäsuhta ei johda maan tiivistymiseen vaan se on ensisijaisesti maan rakenneongelma, joka johtuu viljelytoimenpiteistä (tallattu märällä jne.). Kuten tiedämme savimailla on monesti luontainen magnesium-luku korkea. Tilannetta on sitten pahennettu ajattamalla magnesium-rikasta kalkkia (liekö taas ollut halvempaa ::)). Yleisesti ottaen korkea magnesiumluku tarkoittaa, että maalaji on herkkä liettymään ja tiivistymään (Kerminen). Tämä keskustelu lähti liikkeelle silloisesta Isovilja-tutkimuksesta, jossa väitettiin korkean magnesium-luvun pelloilla satotason olevan heikko. Kerminen oli kuitenkin sitä mieltä, että johtuu ensisijaisesti juuri tallomisesta ja maalajiominaisuudesta.
Omilla pelloilla tuli myös noita kohtia joissa hinattavatkaan aurat ei enää pysyneet maassa. Lisäojitus muutti tilanteen niin että jos seuraavana vuonna maan rakenne muuttui aivan toisenlaiseksi. Tuossa oli todella loivia notkokohtia jotka sitten kuitenkin keräsivät vettä, ja taas painuivat ja tiivistyivät enemmän jolloin keräsi taas enemmän vettä jne. Tänä vuonna tilasin sitten tasausurakoitsijan joka lanaili pellon tasaiseksi. Silmämääräisesti näkyi jonkunlaista aaltoilua, mutta ilmeisesti pahimmat notkopaikat olivat jopa noin 30 senttiä syviä. Nyt kun osaa katsoa vähän eri tavalla missä vettä on pelloilla makaamassa, niin tuo pinnan muotoilu voisi pelastella tilannetta monillakin. Tosin saapa nähdä kuinka pahasti tuo melko painava lanauskalusto sitten taas tiivisti..
Uskon, että peltojen tasailu on tulevaisuuden trendi. Olen sitä itekin pohtinut moneen kertaan. Täällähän ei pöytätasaisia peltoja pysty tekemään, mutta oikealla tavalla viettäviä kyllä. Tärkeintä olisi saada noita pellolla olevia laineita ja altaita pois. Tämä on ollut juuri sellainen vuosi, mikä paljastaa karusti kaikki notkokohdat, syvyyttä niissä ei välttämättä ole kuin 10-30senttiä, mutta se riittää keräämään vettä oikeanlaisissa olosuhteissa. Jonkun verran olen tehnyt sellaista, että hakenut laserilla kannaksen paikan ja kaivinkoneella on sitten pudottanut siitä pellonpintaa pois. Auttaa ja toimii yhtä hyvin kuin joku lisäojitus sinne notkoon. Todennäköisesti parempikin systeemi, kun vesi pääsee isolta alueelta pintavaluntana pois. Mun mielestäni melko kevytkin tasailu riittäisi, ei niitä töyryjä kerta kaikkiaan voi, eikä kannatakaan poistaa.
-
Täälläpäin ei ainakaan ole mahdollisuutta tehdä pöytätasaisia lohkoja, joten pitää koittaa lanailla kaadot isompien töyräiden mukaan ja isompiin notkopaikkoihin sit ojia salaisiaojia tarpeen mukaan. Tullut harrastettua joka syksy noin puolenkymmentä vuotta tuota lanailua ja näyttää siltä et siitä hommasta ei loppua näy tulevan. Senkin harjoitellut kantapään kautta, että kerralla liikaa ei se paras ratkaisu, jos lohko ollut jo pitempään viljelyssä. Raiviolla sitten eri juttu, siellä sama tempaista kerralla muotoon ja kunnon ojitus.
Tällaisina kesinä korostuu ainakin pellon vesitaloushommat, kun tullut noin tuplat normi vuoteen verraten vettä. Hyvä vuosi ollut tiivistää peltoja koneilla. Alkusyksyllä kattelin maakuntia kierrellessä et vuosien urakka edessä kun korjailevat kesän tuhoja pelloilta, kun satoa kerätty väkisin pois. Ei mahda muutaman vuoden nurmellakaan korjaantua pahimmat tinttaukset.