Minkä kokoisille renkaille uskaltaa laittaa kevyet nastaketjut että löpö tankki kestäis ehjänä. Omassa vehkeessä on 650/65r38, jää tankin ja renkaan väliin joku viis senttiä. (ent. esittelykone siks isoilla renkailla)

aika varovainen saabi olla tuollasella välillä kun tietää kuin nuo ketjut viruukaan ainakin uutena.      olematon väli tuo.   omassa nyyssä on väliä sellanen 16 senttiä ja välillä kolahtelee tie ajossa.  kylläkin metalliseen lokasuojarakenteeseen.

aika varovainen saabi olla tuollasella välillä kun tietää kuin nuo ketjut viruukaan ainakin uutena.      olematon väli tuo.   omassa nyyssä on väliä sellanen 16 senttiä ja välillä kolahtelee tie ajossa.  kylläkin metalliseen lokasuojarakenteeseen.

vaikka vetää kuinka tiukalle niin keskipakovoima vaan kyllä löytää vähänkään kovemmassa vauhissa nuo sentit

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 04.11.17 - klo:16:27

aika varovainen saabi olla tuollasella välillä kun tietää kuin nuo ketjut viruukaan ainakin uutena.      olematon väli tuo.   omassa nyyssä on väliä sellanen 16 senttiä ja välillä kolahtelee tie ajossa.  kylläkin metalliseen lokasuojarakenteeseen.

vaikka vetää kuinka tiukalle niin keskipakovoima vaan kyllä löytää vähänkään kovemmassa vauhissa nuo sentit

 Joissain tapauksissa nuo sentit toimitetaan toimituksessa kohdilleen...

Avataan tätä keskustelua jälleen. Onko palstalla N4 koneiden omistajia? Mikä versio ja miten on pelannut? Onko tuollainen 134,154 tai 174 niin vahva kuin lukemat antaa olettaa? Kulkisiko esim. 3m Horsch terrano nätisti savella ylämäkeenkin tai puutuuko kone pahasti ylämäessä ~15tn sorakuorman kanssa.

Kyllä noi jutut on selkeesti kuutoskoneiden hommia. Listalta T174 on ensimmäinen, jolla jotain alkaa tapahtua. Horschi painaa 1800kg ja hyötyy siitä, mitä enemmän on painoa vetokoneessa. Pitkällä tähtäimellä painavalla kutosella hoitaa sitten muutkin nykyaikaisen maatalouden tarpeet.

Varmasti T174 olis jo kova peli. Vähänkin varusteltuna ja isoilla renkailla tuon paino on jo helposti yli 8tn. Tuon Horshin edessä varmasti hyvä mutta muuten omaan käyttöön tuntuu jo aika raskaalta. Soran ajoakin on melko vähän lopulta.

Ännässä kiehtoisi alhaisempi paino ja pienempi kääntösäde. 3m suorakylvimen edessä saa Teellä jättää jo yhden 3m pidemmän päisteen ja muutenkin tuntuu jo melko ylimitoitetulta siihen. Toisaalta tuo T vetäisi kyllä mukisematta kaiken mitä mulla sen perään ikinä olisi laittaa.. Ja onhan se kutosen ääni kaunista kuunneltavaa =) Tällähetkellä vetokoneena NH TSA135 softalla.

KV neloskonetestissä näyttivät vetävän Horschia mutta tekstissä ei kerrottu liikkuiko se harava noilla...

T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin

T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin

Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.

Kutos koneissa olisi kyllä potentiaalia jos tehontarve kasvaa. Esim. tuohon T144 koneeseen LTR lupaa 170hv->266hv ja 680nm -> 1100nm. Melkosia lukemia jo. Nelosessa ei vastaavaa viri potentiaalia enää ole, luonnetta pystynee hieman muokkaamaan mutta kutosta siitä ei saa. Eipä näytä kyllä hirveästi painoeroakaan vakiokoneissa olevan N vs. T

Esim. Hankkijalla näyttä kaksi uudenkarheaa N174:sta olevan vaihtokonerivissä, onkohan noihin petytty vai onko myyjä luvannut tähtitieteellisiä hyvityksiä noista "vanhoista"?

Jos täältä joku N4 omistaja löytyy niin olisi kiva kuulla kommentteja..

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 10.06.18 - klo:16:32

T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin

Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.

Seniissäon ihmeellistä että päästöt ja vieläkerran päästöt.
Sitte tehonormit on muuttuneet ja kaikenmaailman apulaitteiden voimantarve yllättää.
Mutta pääosin nuo päästöt.

Jos vakiona meinaa pitää, niin ilman muuta ännä. Aivan onnettomia nuo pienenpään teet liikuttamaan muuta, kuin itteänsä. Kokemusta T154 ja N174, niin ännä kyllä hakkaa 100-0 vetohommissa tuon teen, kun molemmat on vakioja.

Sitten, jos aikoo ohjelmoida, niin teestä kyllä saa voimaa paremmin.

Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.

Tuo N143 on yleensä aivan tajuttoman laiska vakiona.
Niin taitaa olla kaikki muutkin valtrat. En tiedä sitten mikä siellä on ohjelmointipuolella ongelmana, kun massikoissa on samat koneet ja paperilla tehot, mutta massikasta penkitetään aina enemmän.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 11.06.18 - klo:08:02

Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.

Tuo N143 on yleensä aivan tajuttoman laiska vakiona.
Niin taitaa olla kaikki muutkin valtrat. En tiedä sitten mikä siellä on ohjelmointipuolella ongelmana, kun massikoissa on samat koneet ja paperilla tehot, mutta massikasta penkitetään aina enemmän.

Mutta miks lähes kaikilla virifirmoilla on kotisivujen etusivulla kuva jontikasta dynokärryssä kiinni?

Kutos koneissa olisi kyllä potentiaalia jos tehontarve kasvaa. Esim. tuohon T144 koneeseen LTR lupaa 170hv->266hv ja 680nm -> 1100nm. Melkosia lukemia jo. Nelosessa ei vastaavaa viri potentiaalia enää ole, luonnetta pystynee hieman muokkaamaan mutta kutosta siitä ei saa. Eipä näytä kyllä hirveästi painoeroakaan vakiokoneissa olevan N vs. T

Esim. Hankkijalla näyttä kaksi uudenkarheaa N174:sta olevan vaihtokonerivissä, onkohan noihin petytty vai onko myyjä luvannut tähtitieteellisiä hyvityksiä noista "vanhoista"?

Jos täältä joku N4 omistaja löytyy niin olisi kiva kuulla kommentteja..

Löytyy tuommoinen n4 Sarjanen ja moottori on hyvä, vastaa aivan hyvin viisi-kymmenen vuotta vanhoja kutosia niin se vaan maailma kehittyy.