Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: juumassi - 22.08.15 - klo:12:07
-
Onko KoneAgriassa näytillä Valtran uusi N4 sarja?
Saattaa olla et tän vuoden puolella vielä esitellään.
-
Onko KoneAgriassa näytillä Valtran uusi N4 sarja?
Saattaa olla et tän vuoden puolella vielä esitellään.
tällä viikolla esiteltiin myyjille.
-
saa nähä kuin alkaa kauppa käymään tälläsessä taloustilanteessa? löytyykö löysää rahaa tuohon uuteen?
-
Onhan siellä A, T, N 4:set ja P sarja (Challengerin telaversiot valtrana) 8)
-
Eiköhän tuommonen oo tuosa kylän raitilla jo nähty kesän kulkevan.
-
saa nähä kuin alkaa kauppa käymään tälläsessä taloustilanteessa? löytyykö löysää rahaa tuohon uuteen?
Kyllä valtumiehiltä nyt aina sen verran perämettää löytyy että saa uusimpaan malliin vaihtaa :)
-
Eiköhän tuommonen oo tuosa kylän raitilla jo nähty kesän kulkevan.
Näistä ota selvää ku täällä puhutaan uutuuksista ja niitä näkee harva se päivä, ennen esittelyä, ehkä. Ei enää pysy kärryillä mikä on jo esitelty ja mitä ei, parempi olla hiljaa näissä keskusteluissa :D Portaattomista joskus kauan sitten täällä kinattiin onko tulossa vai ei, ja niitä oli jo ajossa :P
-
Aivan turhaa esittelöövät ku entisiäkin ei ole loppuun ajettu
-
Eiköhän tuommonen oo tuosa kylän raitilla jo nähty kesän kulkevan.
Näistä ota selvää ku täällä puhutaan uutuuksista ja niitä näkee harva se päivä, ennen esittelyä, ehkä. Ei enää pysy kärryillä mikä on jo esitelty ja mitä ei, parempi olla hiljaa näissä keskusteluissa :D Portaattomista joskus kauan sitten täällä kinattiin onko tulossa vai ei, ja niitä oli jo ajossa :P
Joo itekki justiin aattelin että joskus vois olla hiljaaki.... :P
Muuten terveiset tuli perille ja parin viikon päästä pitäs volsun penkit taas kiiltää uutuuttaan.... ;)
-
Eiköhän tuommonen oo tuosa kylän raitilla jo nähty kesän kulkevan.
Näistä ota selvää ku täällä puhutaan uutuuksista ja niitä näkee harva se päivä, ennen esittelyä, ehkä. Ei enää pysy kärryillä mikä on jo esitelty ja mitä ei, parempi olla hiljaa näissä keskusteluissa :D Portaattomista joskus kauan sitten täällä kinattiin onko tulossa vai ei, ja niitä oli jo ajossa :P
Joo itekki justiin aattelin että joskus vois olla hiljaaki.... :P
Muuten terveiset tuli perille ja parin viikon päästä pitäs volsun penkit taas kiiltää uutuuttaan.... ;)
:P ;D ;D ;D ;D Piti katella sellasia nimiä, jotka osaa joko sanoa ei, tai sitten hyödyntää tilaisuuden :D
-
Valtra n174 versu on ehdolla vuoden traktoriksi 2016, joten luulisi ennen agritechnicaa julkaistavan. Oli siitä uusi kuvakin vuotanut nettiin
-
Kevät kylvöillähän tuo N4 oli jo. ;D
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
-
Joo sitten nimi muuttuu VALTRA-MASSEY . ;D
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Johan tuon nimen vaihto alkaisi olla perinteitä noudattaen ajankohtainen. :-X
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
Täällä kellään mitään faktaa ole lyödä pöytään ;D
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
Täällä kellään mitään faktaa ole lyödä pöytään ;D
Eikä ainakaan todisteita. Niistä tulee kaikista accoja, punasilla pelteillä ja punasilla vanteilla...
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
Täällä kellään mitään faktaa ole lyödä pöytään ;D
MITÄ!!! Eikö kaikki, mitä netissä kirjoitetaan, olekaan täyttä faktaa? Eipä olisi uskonut!
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
Täällä kellään mitään faktaa ole lyödä pöytään ;D
MITÄ!!! Eikö kaikki, mitä netissä kirjoitetaan, olekaan täyttä faktaa? Eipä olisi uskonut!
Kyllä tämäkin tästä kohta todeksi muuttuu 8)
-
Mikä saittilaisia ahistaa ??? Se on normaalia, että noita testikoneita vaeltaa Suomen maatilolla. Missä Valtra testaa jos ei Suomessa? Komeisiin kuviin vaaditaan oiketa työmaita ym. Olen itsekkin nähnyt 3N puoli vuotta ennen julkistusta. Toki sitä testausta tehdään ulkomaillakin, mutta??
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
Täällä kellään mitään faktaa ole lyödä pöytään ;D
Ekonomian lait ???
-
Mikä saittilaisia ahistaa ??? Se on normaalia, että noita testikoneita vaeltaa Suomen maatilolla. Missä Valtra testaa jos ei Suomessa? Komeisiin kuviin vaaditaan oiketa työmaita ym. Olen itsekkin nähnyt 3N puoli vuotta ennen julkistusta. Toki sitä testausta tehdään ulkomaillakin, mutta??
Nii kuka on sanonu että siinä joku ongelma olis? Testatkoon misä tykkäävät.
-
Huono merkki ois jos näyttelyssä huomaisi sen traktorin sen missin takaa :D
-
miksi niitä valtroja tarttee sen uudistuksen jälkeen testata erikseen? eihän niitä ole ennenkään muut kuin isännät kehittänny. ja nythän ei ole kyse kuin vain peltien taivuttelusta... nättiä pintakiiltoa sen kasaamisen päälle. vieläkö net piuhat ja letkut on sellasessa sekalaisesa järjestyksessä siinä koneen kupeessa? tuttu naureli että nyt kun niitä uusittu niin laitettu jo erivärisiä letkuja joten näkee jo aikasessa vaiheessa mikä reistaa...
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Ja uusi merkki on?
Täällä kellään mitään faktaa ole lyödä pöytään ;D
Ekonomian lait ???
Kyllä mielenkiinnolla katsoo kenen peltien alle valtteri muka siirtyy. Itse en jaksa uskoa että fendtin vihreitä sävyjä saa maalata eli ainut vaihtoehto taitaa olla hieman haalistunu valtra eli massikka. Ei ainakaan tekisi hyvää myynnille sellainen muutos.
-
miksi niitä valtroja tarttee sen uudistuksen jälkeen testata erikseen? eihän niitä ole ennenkään muut kuin isännät kehittänny. ja nythän ei ole kyse kuin vain peltien taivuttelusta... nättiä pintakiiltoa sen kasaamisen päälle. vieläkö net piuhat ja letkut on sellasessa sekalaisesa järjestyksessä siinä koneen kupeessa? tuttu naureli että nyt kun niitä uusittu niin laitettu jo erivärisiä letkuja joten näkee jo aikasessa vaiheessa mikä reistaa...
T4 perän päälinen on aikas tyhjä moniin muihin verraten..
-
Nimeksi tulee tosiaan tuo VALTRA_MASSEY
Siis ferkujenkin nimi muuttuu tuoksi.
-
Massey-Valmetson...? ::)
-
Eikö pelkkä VALMA
-
Eikö pelkkä VALMA
No ei.
-
miksi ei nimenä; valma laktoli?
-
Tai ihan vaan PaskaKasa
-
Tai ihan vaan PaskaKasa
Tuonhan nyt voi ilmaista ihan Massey Ferguson-tekstilläkin.
-
Tai ihan vaan PaskaKasa
Tuonhan nyt voi ilmaista ihan Massey Ferguson-tekstilläkin.
Kyllä se Valtra aika varma indikaattori paskasta on ollut koko 2000-luvun. 8)
-
Massey-Valmetson...? ::)
Toi ois hyvä :D
-
Onkos kellää siint nyt kokemuksii, et onkos se kaikkien pokaalien arvoinen?
-
Kyl siellä taas penkki mahtuu pyörähtämään. Vaikka olis kyynärnoja paikallaan, niin apumiehen penkin selkämyksen taittamalla saa enempiä kikkailematta penkin ympäri. Perushydrauliikan vivut vaijereilla, niin eivät ole enää kopin leveyttä syömässä.
En tiiä koeajoinko versun vai direkstin mut se 300 varjo fentti oli laatikon suhteen loogisempi toiminnaltaan. Muuten ännä miellytti enempi kuin fentti.
-
Ketjut ei mahu enää kuten N2 ja N3 sarjaan kun on taas insinööri päättänyt ottaa näistä harakirikoneista (Nh ja vastaavat) mallia, ja tankki on osana lokasuojaa ja väliä muutama hassu sentti. Paskana aivan varmasti.
-
Ketjut ei mahu enää kuten N2 ja N3 sarjaan kun on taas insinööri päättänyt ottaa näistä harakirikoneista (Nh ja vastaavat) mallia, ja tankki on osana lokasuojaa ja väliä muutama hassu sentti. Paskana aivan varmasti.
Peltitankki saattaa olla ratkaisu tuohon ongelmaan. Niin T ja N sarjassa 8)
-
nykytarktoreissa olen huomannu tuon suuren puutteen että ei mitenkään saa ketjuja renkaan ja lokari/tankin väliin mitenkään... liekö noita edes tarkoitettu pohjolan oloihin töihin? omassa nyyssä on sähköpiuhat lokariin aika herkät saamaan siipeen ja aiemmassa herkes nostolaite pelittämästä kun oli pikkasen ketjut kuorinnu piuhoja... ei taida enää kohta sallia edes merkit ketjuja käyttää?
-
No ei oo kyllä pellolla tarvetta ketjuille ollut.
Varalta löytyy talviajoon kettingit, 6v sitten ostettu. On ne jo laatikosta käytetty pois, mutta paikoilleen ei onneks tarvinnut laittaa.
Molempiin traktoreihin ne kyllä mahtuis ihan huoletta, massikassa tosin Trellen renkaat joihin ei kai saa laittaa edes ketjuja.
-
jos valtraan sotketaan joku massikan nimi ni vaihdan kaikki kolme ensitilassa pois ja tilalle fenttejä
-
jos valtraan sotketaan joku massikan nimi ni vaihdan kaikki kolme ensitilassa pois ja tilalle fenttejä
Mitäs sit jos se merkki on esim: valfemastra?
-
Ketjut ei mahu enää kuten N2 ja N3 sarjaan kun on taas insinööri päättänyt ottaa näistä harakirikoneista (Nh ja vastaavat) mallia, ja tankki on osana lokasuojaa ja väliä muutama hassu sentti. Paskana aivan varmasti.
Mites toi metsälokasuoja, auttaisiko asiaa vai onko normaalikäytössä aivan hölmö.
-
Ketjut ei mahu enää kuten N2 ja N3 sarjaan kun on taas insinööri päättänyt ottaa näistä harakirikoneista (Nh ja vastaavat) mallia, ja tankki on osana lokasuojaa ja väliä muutama hassu sentti. Paskana aivan varmasti.
Mites toi metsälokasuoja, auttaisiko asiaa vai onko normaalikäytössä aivan hölmö.
Tai sit vaan pienemmät renkaat..
-
Terästankki €€€ ja pienempitilavuuksinen.
Jos ketjut ja paripyörät hommattu entisen samanpyöräisen mukaan, niin järkeväähän se on pyöräkokoa pienentää :o
-
N1 sarjassa renkaan maksimi koko on 18.4x38 siinä voi käyttää ketjuja ja kun vielä metallitankki.
-
Jos ketjut ja paripyörät hommattu entisen samanpyöräisen mukaan, niin järkeväähän se on pyöräkokoa pienentää :o
Järkeväähän se on tietää mitä kokoa vanhat ketjut on ja haluaako niitä välttämättä käyttää uudessa traktorissa mihin ne ei sovi.
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
Noin kai sitä saisi parhaimman kompromissin metsään ja pellolle, kestävä ja yksinkertainen mutta silti kaikki traktorin ominaisuudet. Onko kuitenkin niin marginaalinen ostajaryhmä joka tuollaista tarvii ettei mikään valmistaja suostu enää sellaista tekemään? Satunnaiseen metsäajoon käy hienompikin traktori kun varovaisesti ajelee. Sitten kun oikeasti ajetaan puuta ei sellaisella ole mitään asiaa metsään, halvaantuu kun risu vie jonkun anturin/kaapelin/letkun mennessään. Ja metsäkäyttöön jälkivarustelu... suojalevyjä sinne ja tänne, lisää painoa ja lisää hintaa.
Voisi olla kysyntää kestävälle yleistraktorille jossa mukana parhaimmat "uuden" traktorin ominaisuudet, sellainen päivitetty 6000-srj. tai aakkonen. Iso neloskone ls-hydrauliikalla, sileä pohja, runkotankki tai tankki piilossa, hyvät valot, tilava ohjaamo, ilmastointi, ja kestävä vaihteisto, ei mitään kellonrattaita tai liian monimutkaista laatikkoa. Ehdotuksia hyväksi yleisvaihteistoksi?
Mikä uusi traktori on enää sopiva ryskähommiin josta löytyvät 05/6000/8000 -sarjan Valmetit? Käy ilman lisävarustelua sekä metsään että pellolle. Ei paljon hienouksia mutta juuri sen takia haluttuja, ei vaan vissiin kiinnosta enää sellaisia tehdä uusia, kestää liian hyvin ;D
-
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
Uusimmassa Enson asiakaslehdessä juniorikuski sanoo, että ajourat on oltava 4,5-5m, jotta ajokone pääsee kulkemaan kivuttomasti. Tämä on ihan asiaa, tollaset urat kun laittaa, niin ei ole mitään ongelmaa koneen fyysistä mitoista.
-
Eikö sieltä pitäisi tulla uusi A-sarjalainen seuraavaksi kun T ja N on esitelty. Taitaa jo päästömääräyksetkin pakottaa päivittämään (ja siinä se sitten hinta plompsahtaa ja pikkutraktoriin tarpeetonta hajoavaa saaastelaitetta tulee useilla tuhansilla pakko-ostettavaksi). Mutta nähtäväksi jää, mikä on suolahden visio peruskoneesta ja miten se saadaan hinnoiteltua N:n alle.
-
Julma arvaus, mutta uusi aakkonen todennäköisesti tulee olemaan kuin kevennetyllä varustuksella oleva kolmipyttyinen ännä. Eli runkotankkimallit katoaa lopullisesti.
-
tuota joskus katellu että aika paljon on tuo ulkonäköseikka ollu kehitystyössä sanelevana... aikaisemmin koneet pysyi vuosikymmeniä likimain samannäköisinä mutta nykyään alkaa joka merkillä olla tuo pellin( tai muovin) pyöristely sellaista hifistelyä että... mikä lie käyttötarkoituksen parannus moinen ... esim. nuo valtun monimuotoiset konepeitot ja niiden mutkat ja leikkaukset....
ja toinen asia mitä miettinny on tuo tuulilasi! esim. peinimmissä fendeissä on tuo tuulilasi vedetty ylös ja osaan kattoa. miten lie on kun aurinko paistaa syksyisin ja keväisin ja iltaisin ja aamuisin aika alhaalta, käykö siinä mikään varjostushimmeli moisessa? ite tykkään että kun koppi hieman avarampi ja syvyyttä penkkiin niin siitä jo saa varjoa itelle katella eteenpäin. siksi tykkään esim. pinifarinan hytistä kun se ei oikeastaan koskaan kuuma ja sokaiseva valoinen. kuten nykyään alkaa joka merkin akvaariot jo olemaan...
-
Tehtaalla vuosi sitten esittelijä tuumi että a-sarja jäisi pois.
-
tuota joskus katellu että aika paljon on tuo ulkonäköseikka ollu kehitystyössä sanelevana... aikaisemmin koneet pysyi vuosikymmeniä likimain samannäköisinä mutta nykyään alkaa joka merkillä olla tuo pellin( tai muovin) pyöristely sellaista hifistelyä että... mikä lie käyttötarkoituksen parannus moinen ... esim. nuo valtun monimuotoiset konepeitot ja niiden mutkat ja leikkaukset....
ja toinen asia mitä miettinny on tuo tuulilasi! esim. peinimmissä fendeissä on tuo tuulilasi vedetty ylös ja osaan kattoa. miten lie on kun aurinko paistaa syksyisin ja keväisin ja iltaisin ja aamuisin aika alhaalta, käykö siinä mikään varjostushimmeli moisessa? ite tykkään että kun koppi hieman avarampi ja syvyyttä penkkiin niin siitä jo saa varjoa itelle katella eteenpäin. siksi tykkään esim. pinifarinan hytistä kun se ei oikeastaan koskaan kuuma ja sokaiseva valoinen. kuten nykyään alkaa joka merkin akvaariot jo olemaan...
Aerodynamiikkaa ja jäähdytystehoahan tuolla muotoilulla saadaan. Kun on tavaraa pakattu tiiviisti muovin alle niin se ilmakin pitäisi saada kiertämään, samalla näkyvyys pitää pysyä siedettävänä, eli madalletaan konepeittoa ja muotoillaan se niin että se ohjaa ilmaa konehuoneeseen.
Verhothan noissa uusissa panoraama hyteissä on, pirun käteviä hyttejä kuormaustöissä. 8)
-
Mun mielestä joskus takavuosina kerrottiin että nämä pylreät muodot tuli koska tekniikka antoi sen mahdollisuuden. Käytännössä siis piirustus ja muovinprässäysmahdollistaa kaikki hifistelyt noihin kuoriin. Sikäli oikea suuntaus että halvalla kun saa sekä ulkonäköä että käytettävyyttä niin mikäs siinä.
-
Mitä enemmän saadaan parjattua sähköä hyttiin niin sen helpommaksi on kakssuuntainen käyttö järjestää. Voi esim miettiä kuinka tilava ännän hytti on jos sieltä purkaa kaikki ylimääräinen pois ja jäljelle jättää ainoastaan penkin, kyynärnojan ja nappirivi jonnekin lokarin päälle. Mahtuu penkki sitten pyörimään jo tosi hyvin kun rattikin kääntyisi oikeasti pois edestä. Rungossa kun käyttäisi vaikka 6400 peruja niin homma toimisi.
Itselläni kun siis on ännäläisessä tasan kaksi mekaanista vipua ja nekin turhia niin aika paljon on mahdollisuuksia tuon sähkön osalta. Ihmeesti ovat vaan saaneet hyttiä pilattua tekemällä hyttiin kaikenmaailman muovisia ulokkeita niin että penkki ei pyörähdä sujuvasti. Toki normiajossa tupakansytkärit ja kuppitelineen ym tasot on kivoja mutta penkin pyörimiseen ne ei toimi.
-
kuinka moni käyttää noita kuppitelineitä oikeesti? ite ettii vain sitä minne sais jonkun pulon jemmaan... noi telineet yleensä vaarän kokosia ja sitten päivän tiellä ...
-
kuinka moni käyttää noita kuppitelineitä oikeesti? ite ettii vain sitä minne sais jonkun pulon jemmaan... noi telineet yleensä vaarän kokosia ja sitten päivän tiellä ...
Vasemmalla takakulmassa alhaalla oleva pulloteline on muuten hyvä mutta väärässä paikassa. Sieltä ei saa helpolla otettua juomapulloa ajon aikana.
-
Mitä enemmän saadaan parjattua sähköä hyttiin niin sen helpommaksi on kakssuuntainen käyttö järjestää. Voi esim miettiä kuinka tilava ännän hytti on jos sieltä purkaa kaikki ylimääräinen pois ja jäljelle jättää ainoastaan penkin, kyynärnojan ja nappirivi jonnekin lokarin päälle. Mahtuu penkki sitten pyörimään jo tosi hyvin kun rattikin kääntyisi oikeasti pois edestä. Rungossa kun käyttäisi vaikka 6400 peruja niin homma toimisi.
Itselläni kun siis on ännäläisessä tasan kaksi mekaanista vipua ja nekin turhia niin aika paljon on mahdollisuuksia tuon sähkön osalta. Ihmeesti ovat vaan saaneet hyttiä pilattua tekemällä hyttiin kaikenmaailman muovisia ulokkeita niin että penkki ei pyörähdä sujuvasti. Toki normiajossa tupakansytkärit ja kuppitelineen ym tasot on kivoja mutta penkin pyörimiseen ne ei toimi.
Ei minkäänlaisia kunnon tasoja tai laatikoita, joissa saisi edes kynän pysymään paikoillaan. Tämmöiset asiat ottaa päähän rajusti, kun kyseessä pitäisi olla työkone, jolla tehdään töitä ja jossa kulkee kaikenlaista roinaa mukana. Vanhempien mallien kulmikkuudessa oli omat etunsa.
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
Niin, metsäajon noin suurella traktorilla saa kyllä unohtaa, mutta ketjuja nyt käytetään aurauksissa ynnämuissa toimissa jatkuvasti, joten se pitäisi ottaa huomioon kyllä kone kuin kone, eikä tehdä noita pullopersesian suunnittelemia muototankkeja lähelle rengasta.
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
Niin, metsäajon noin suurella traktorilla saa kyllä unohtaa, mutta ketjuja nyt käytetään aurauksissa ynnämuissa toimissa jatkuvasti, joten se pitäisi ottaa huomioon kyllä kone kuin kone, eikä tehdä noita pullopersesian suunnittelemia muototankkeja lähelle rengasta.
Onhanse tavallaan noin mutta oikeasti rupee olemaan harvassa ne raktorit joihin vedetään ketjuja päälle. Nekin jotka aurailee paljon niin palapintaa ja nastaa rupee löytymään. Pitkät siirtymät kun ei anna myöden niitä ketjuja. Ja ainahan etupyöriin saa sitten laitettua jos oikeasti joutuu pahaan paikkaan menemään. Normaalissa raktorin käytössö kun tankin koko ja ureasäiliöt ym akkuhilppeet ja työkalulaatikot kun vaatii niin paljon tilaa että niille on otettava se minkä ne vaativat. Samoin moottorin ilmanohjaus rupee olemaan haaste kun 170 hepan nelipyttyisen kehittämä lämpö pitäå jollain keinoin saada jäähtymään niin sekin voi vaikuttaa sijoitteluun.
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
Niin, metsäajon noin suurella traktorilla saa kyllä unohtaa, mutta ketjuja nyt käytetään aurauksissa ynnämuissa toimissa jatkuvasti, joten se pitäisi ottaa huomioon kyllä kone kuin kone, eikä tehdä noita pullopersesian suunnittelemia muototankkeja lähelle rengasta.
Onhanse tavallaan noin mutta oikeasti rupee olemaan harvassa ne raktorit joihin vedetään ketjuja päälle. Nekin jotka aurailee paljon niin palapintaa ja nastaa rupee löytymään.
En tiedä ainoatakaan auraajaa, kenellä olisi ketjut käytössä. Ketjujen käyttö voidaan rajoittaa pohjoiseen ja itään?? Joillakin harvoilla on metsäajossa käytössä. Eli onhan se suunnittelun kannalta typerää ajatella asiaa prosentin tms. myynnin kannalta. Varsinkin kun sekin prosentti voidaan vielä järjestää varustelulla :-X
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
Niin, metsäajon noin suurella traktorilla saa kyllä unohtaa, mutta ketjuja nyt käytetään aurauksissa ynnämuissa toimissa jatkuvasti, joten se pitäisi ottaa huomioon kyllä kone kuin kone, eikä tehdä noita pullopersesian suunnittelemia muototankkeja lähelle rengasta.
Onhanse tavallaan noin mutta oikeasti rupee olemaan harvassa ne raktorit joihin vedetään ketjuja päälle. Nekin jotka aurailee paljon niin palapintaa ja nastaa rupee löytymään.
En tiedä ainoatakaan auraajaa, kenellä olisi ketjut käytössä. Ketjujen käyttö voidaan rajoittaa pohjoiseen ja itään?? Joillakin harvoilla on metsäajossa käytössä. Eli onhan se suunnittelun kannalta typerää ajatella asiaa prosentin tms. myynnin kannalta. Varsinkin kun sekin prosentti voidaan vielä järjestää varustelulla :-X
Joo eineet letjut juurkaan sovi kyllä oikeen mihenkään noista usista :'( Joihinkin mopon kokosiin ehkä mutta kyllä nää muovi möllit on vähä niinja näin.
-
Talveksi pienempi rengassarja.
-
jotenkin tuntuu että valtran kannattaisi keskittyä siihen että vain muutamat mallit olisi tarkoitettu metsä-ajoon. Ei ole mitään tarkoitusperää enää että koko mallistoon menee rajut ketjut.
metsäajo on kuitenkin niin erikoisvaatimuksia täynnä että pitäisivät yhden mallin niissä hommissa ja se olisi sitten varusteltu niitä juttuja varten.
Käytännössä se pitäisi lähteä a sarjan piirustuspöydältä ja kaikki luvut pitäisi hieman kasvattaa. Sieltä kuitenkin löytyy ne oikean metsäajon speksit eli tankit on piilossa samoin kuin akut. Hyttiin pitäisi raivata lisä tilaa muuttamalla kaikki mahdollinen sähköiseksi. Peilit, etulokarit ym olisi helposti irroitettavissa.
Pääsääntöisesti kaikki isommat vehkeet on pilattu vyötärövaloin, tankein ja akkukoteloin sekä pienillä pyöräkoteloilla ja hurjilla peileillä ym. Ei ne mihinkään metsään sovi.
niin joo ja kuitenkin pitäisivät tämän raktorin myös raktorina että sitä pystyisi sitten käyttämään myös maataloudessa, eli raktori olisi oikeasti suunniteltu maatilalle jolla on myös palon satunnasta metsäajoa.
Niin, metsäajon noin suurella traktorilla saa kyllä unohtaa, mutta ketjuja nyt käytetään aurauksissa ynnämuissa toimissa jatkuvasti, joten se pitäisi ottaa huomioon kyllä kone kuin kone, eikä tehdä noita pullopersesian suunnittelemia muototankkeja lähelle rengasta.
Onhanse tavallaan noin mutta oikeasti rupee olemaan harvassa ne raktorit joihin vedetään ketjuja päälle. Nekin jotka aurailee paljon niin palapintaa ja nastaa rupee löytymään.
En tiedä ainoatakaan auraajaa, kenellä olisi ketjut käytössä. Ketjujen käyttö voidaan rajoittaa pohjoiseen ja itään?? Joillakin harvoilla on metsäajossa käytössä. Eli onhan se suunnittelun kannalta typerää ajatella asiaa prosentin tms. myynnin kannalta. Varsinkin kun sekin prosentti voidaan vielä järjestää varustelulla :-X
Ei tääl pohojoosessa kukaan oikea auraaja mitään ketjuja pidä traktoreissa. Riittää ihan hyvin kun on nastat, sekin riittää joillekin että renkaat ei ole Michelinit. ;D Ketjuja näkee vain takavetoisissa ongelmaromu muinaisjäänteissä, joiden ratissa näkee porukkaa jonka olisi pitänyt jättää traktorihommat taakseen jo vuosikymmen(iä) sitten... ::)
-
tulee vaan mieleen että miten sitten nää sellaset jotka tekee sekalaista työtä ja jopa aurailevat mäkisiä ja mutkaisia kyläteitä ja ajavat jopa puuta metästä.... miten lie noi vanhemmat traktorit varusteltavissa nykyään? hoitaako valtu muuten käytettyjen varustelua siellä pajallaan? monasti katellu että JOS ostais niin onpa kiva kun aikasempi omistaja jättänny juuri sen omituisuuden pois listasta ja sitten muita malleja ei olekaan tarjolla...... kiva ostaa käytettyä...
-
tulee vaan mieleen että miten sitten nää sellaset jotka tekee sekalaista työtä ja jopa aurailevat mäkisiä ja mutkaisia kyläteitä ja ajavat jopa puuta metästä.... miten lie noi vanhemmat traktorit varusteltavissa nykyään? hoitaako valtu muuten käytettyjen varustelua siellä pajallaan? monasti katellu että JOS ostais niin onpa kiva kun aikasempi omistaja jättänny juuri sen omituisuuden pois listasta ja sitten muita malleja ei olekaan tarjolla...... kiva ostaa käytettyä...
Minkä omituisuuden ovat jättäneet pois? :'( Mutta tuskinpa kannattaa traktoritehtaiden tuning-pajoilla käytettyihin tiettää? :-X
-
Metalli tankin otin heti varusteena on ollut tosi hyvä. Pohjapanssarin tein itse ei estä kuin risujen tökkimisen hyvin on mukana pysynyt ja toiminut ,oli aika homma tehdä se mutta kannatti.
Nykyään saa N pohjapanssarin tehtaalla se kannattaa ottaa vaikka ei metsässä aja metriäkään.
Aino mikä on mennyt on äärivalo mutta sekin omaa huolimattomuutta,kuusen oksa pyyhkäisi,siinä on nerokas sulake joka lohkeaa maksaa 10 euro kipale vaihdossa menee 20 minuuttia.
Istuin kääntyy hyvin näissä 1 sarjan alkupään koneissa,kun sisustus mezzosta.
-
Nykyään saa N pohjapanssarin tehtaalla se kannattaa ottaa vaikka ei metsässä aja metriäkään.
Miksi?
-
Mitä enemmän saadaan parjattua sähköä hyttiin niin sen helpommaksi on kakssuuntainen käyttö järjestää. Voi esim miettiä kuinka tilava ännän hytti on jos sieltä purkaa kaikki ylimääräinen pois ja jäljelle jättää ainoastaan penkin, kyynärnojan ja nappirivi jonnekin lokarin päälle. Mahtuu penkki sitten pyörimään jo tosi hyvin kun rattikin kääntyisi oikeasti pois edestä. Rungossa kun käyttäisi vaikka 6400 peruja niin homma toimisi.
Itselläni kun siis on ännäläisessä tasan kaksi mekaanista vipua ja nekin turhia niin aika paljon on mahdollisuuksia tuon sähkön osalta. Ihmeesti ovat vaan saaneet hyttiä pilattua tekemällä hyttiin kaikenmaailman muovisia ulokkeita niin että penkki ei pyörähdä sujuvasti. Toki normiajossa tupakansytkärit ja kuppitelineen ym tasot on kivoja mutta penkin pyörimiseen ne ei toimi.
Noissa ekoissa ännissä ahdistaa se, kun mezzoajoilta peräisin olevaan kopinrunkoon on pitänyt sijoittaa mekaaniset hydrauliventtiilit ja sähköboksit ym. sivukoteloon. N4 kopissa on saatu sijoitella uusiksi sähköt ja hydelohkot on perän päällä. Myös kopin pituus on saatu paremmin hyödynnettyä. Jotenkin jäi myös semmoinen mielikuva, että näkyvyys takaikkunasta varsinkin ylös on parempi.
Itse jos olisin valitsemassa yleiskonetta, jolla pitäis sillointällöin ajella puuta metsästä ja tehdä vaikkapa lumitöitä ym. urakointia, niin tuo N4 olis aika kiinnostava. En tuota tankkiasiaa siitä tutkaillut kovin tarkasti, mutta 2-3 mm teräspelti suojaa jo aika mukavasti jos nyt ei ihan moton jäljille tarvia lähteä ajamaan. Ketjuja tarviaa, metsäajo on ärsyttävää nuljuamista ilman liukuesteitä ja ainakin metsäteiden aukaisussa näillä keskiraskaan sarjan koneilla on ketjuista apua. Pihoissa nyt pärjää yleensäottaen paremmin, toki kevytketjujakin tarviaa jos maisemat ei ole tasaista lakeutta.
Penkki pitää olla mukava istua, en ainakaan itse tinkisi sen koosta jotta sen saisi paremmin ympäri. Joskus tein venttiiliasennuksen A sarjalaiseen, mutta ei huvittaisi tehdä päivääkään metsätöitä siinä ohjaamossa, on se vaan liian ahdas.
-
Itte en ole tota nelossarjaa nähnyt kuin kuvissa. (tämä siksi että lompakko ei missään muodossa taivu moiseen eikä tarvettakaan ole) kuitenkin mitä itte olen nyt tällä ännäläisellä touhuillu niin optimi olisi että olisi kaksi sarjaa renkaita joissa toisiin olisi ammuttu nastat. Sitten pahoihin kohteisiin vetäisi viellä ketjut eteen niin tolla meidän starkin siipiauralla menee sinne minne tarviikin ja käytännössä sillä vauhdilla mitä keksintö jaksaa työntää. Keväällä sitten paripyörinä molemmat sarjat ja kesäksi nastattomat. Nämä pyörät kestäisi sitten sen reilu 10000 tuntia jos etupyörät olisi kovapalana. Taakse en oikeastaan kyllä näe ketjujen tarvetta jos ei metsään halua mennä.
mitä tulee metsäajoon niin en välttämättä epäile etteikö se tankki nyt pientä kosketusta kestä mutta ongelma on että en halua pyörälinjaan mitään minkä alle jää helposti kantamaan. Ajotyyliin kun kuuluu että pahassa paikassa pyörä kiipee esteen yli jotta ei jää pohjan varaan. Samoiten haluan että kaikki valot ja muut hilppeet on tavallaan suojassa että niitä ei tarvitse pelätä. Parhaimmillaan pyörä nojaa jo pahasti puuhun ennen kuin mikään muu osa osuu. Eli sikäli koen A-sarjan ja vanhat metsot aika oikean näköisiksi jos metsäajoa on reilummin. Itse kun joudun menemään sinne missä puut on enkä oikeastaan voi valita maisemia tai reittejä.
Kun esim tota kuvaa katsoo niin onhan siinä parhaimmasta päästä oleva metsään soveltuva maatalousraktori.
http://bygda.traktor.no/photo/valtra-valmet-6400
-
Taitaa se vaan olla niin ettei mikään uusi raktori ole enää "tehty" metsään. Jos sinne joutuu kuitenkin koneen viedä satunnaisesti niin pitää valita se vähiten huono malli. Onko se sitten N4 vai joku muu?
Kaikki koneet saa merkistä riippumatta panssaroitua metsäkäyttöön mutta se tietää nikkaroimista eikä sitä kannata sattunnaisajoon tehdä, katselin Jaken sivuilta kuvia panssaroidusta T4, aika paljon peltiä saa laittaa :o
Kuinka kattava tehtaan oma panssari on N4:seen? Jos ei hirveän tyyris niin ehkä hyvä varuste jopa satunnaiseen metsäajoon...
-
Heti ostasin jos tekisivät sarjan joko 6800 tai 8400! Mitään muuta en vaadi kuin vähintään 100 litran ls hydraulikan, sähköhydraulisen suunanvaihdon ja 5 portaisen dps vaihteiston!
-
Taitaa se vaan olla niin ettei mikään uusi raktori ole enää "tehty" metsään. Jos sinne joutuu kuitenkin koneen viedä satunnaisesti niin pitää valita se vähiten huono malli. Onko se sitten N4 vai joku muu?
Kaikki koneet saa merkistä riippumatta panssaroitua metsäkäyttöön mutta se tietää nikkaroimista eikä sitä kannata sattunnaisajoon tehdä, katselin Jaken sivuilta kuvia panssaroidusta T4, aika paljon peltiä saa laittaa :o
Kuinka kattava tehtaan oma panssari on N4:seen? Jos ei hirveän tyyris niin ehkä hyvä varuste jopa satunnaiseen metsäajoon...
Kysyin olikohan se noin 1000 ilman veroa se hinta taitaa olla räätälöinissä.
Mää tein vain molemmille sivuille en yhtenäistä,tahtoo syödä maavaraa.Itse kun urat hakkaa tietää justiin mistä mahtuu ja missä tarttee kuoppaan latvoja.
-
Ei mitään pohjapanssareita. Uusi N-sarja painaa jo itsessään yli kuusi tonnia N114 alkaen, ei siihen enää lisää painoa tarvita. Jos siellä metsässä käydään alle 20 kertaa talvessa ja vähänkin funtsitaan tekemisiä, niin aivan turhaa nysväämistä alkaa pelata pohjapanssarien kanssa.
-
Ei mitään pohjapanssareita. Uusi N-sarja painaa jo itsessään yli kuusi tonnia N114 alkaen, ei siihen enää lisää painoa tarvita. Jos siellä metsässä käydään alle 20 kertaa talvessa ja vähänkin funtsitaan tekemisiä, niin aivan turhaa nysväämistä alkaa pelata pohjapanssarien kanssa.
Entäs sitten kun käydään 200 kertaa ! no sen voi tehdä itse ja painaa vain 50 kg. ;D
-
Ei mitään pohjapanssareita. Uusi N-sarja painaa jo itsessään yli kuusi tonnia N114 alkaen, ei siihen enää lisää painoa tarvita. Jos siellä metsässä käydään alle 20 kertaa talvessa ja vähänkin funtsitaan tekemisiä, niin aivan turhaa nysväämistä alkaa pelata pohjapanssarien kanssa.
ne vauriothan tulee siitä kun funtsaamisesta huolimatta tapahtuu jotain yllättävää, livetään ojaan tai lumen alla ollut jää pettää , sukelletaan nevaan , tai piilokanto nousee pohjan alla pystöön jne jne :-[ :-[ :-[ :-[
-
Ei mitään pohjapanssareita. Uusi N-sarja painaa jo itsessään yli kuusi tonnia N114 alkaen, ei siihen enää lisää painoa tarvita. Jos siellä metsässä käydään alle 20 kertaa talvessa ja vähänkin funtsitaan tekemisiä, niin aivan turhaa nysväämistä alkaa pelata pohjapanssarien kanssa.
ne vauriothan tulee siitä kun funtsaamisesta huolimatta tapahtuu jotain yllättävää, livetään ojaan tai lumen alla ollut jää pettää , sukelletaan nevaan , tai piilokanto nousee pohjan alla pystöön jne jne :-[ :-[ :-[ :-[
Joo, saahan sitä kehitellä erilaisia skennaarioita omien pelkotilojensa tueksi... ;D
-
Ei mitään pohjapanssareita. Uusi N-sarja painaa jo itsessään yli kuusi tonnia N114 alkaen, ei siihen enää lisää painoa tarvita. Jos siellä metsässä käydään alle 20 kertaa talvessa ja vähänkin funtsitaan tekemisiä, niin aivan turhaa nysväämistä alkaa pelata pohjapanssarien kanssa.
Siinäkin voi olla 20 kertaa liikaa kun risu raapii valtterista irti nostolaitteen johdot pitimienneen.
-
6000 ja 8000 sarjaset viimesiä, mitä voi mettässä liikkua
Asiallisesti suojaten.
Tulee meinaan kallista asiointia huollon/ varaosatiskin kautta
Kun karahka riipova muoviosia.
Eli hifistellen, N4 lavetin eteen, metsävarusteltu 6000/8000 tai ajokone
Lavetilla 8) työmaalle.
-
Kaikkia ne ruottalaiset keksii.. http://www.blocket.se/kalix/Positionsljusraddare_till_Valtra_65869993.htm?ca=4&w=3
-
Kaikkia ne ruottalaiset keksii.. http://www.blocket.se/kalix/Positionsljusraddare_till_Valtra_65869993.htm?ca=4&w=3
Näköjään, ei mitään rakettitiedettä mutta pieni parannus juuri metsäajoon, olisi voinu olla jo noin suoraan tehtaalta?
Siinä myös esim. hiukan järeämpi metsävaunu naapurilta: https://www.youtube.com/watch?v=ypF_mwJfEcc
Iqan-ohjattu Black Bruin -veto joka juttelee Valtran Directin kanssa ja säätää ajonopeuden vaunulle automaattisesti traktorin nopeudesta, veto tulee nokkapumpulta max. 240 litraa/min.
Valtukin aika varusteltu, mainittu myös että hyttiä muokattu/levennetty sisäpuolelta, tai hetkinen " Complete reconstruction of the cab " eli hytti uusiksi ;D
Komia yhdistelmä, hinta varmaan aivan järkyttävä.
Sama firma muuten tekee NX-motoa: https://www.youtube.com/watch?v=g5PEng2IQZk
-
Kaikkia ne ruottalaiset keksii.. http://www.blocket.se/kalix/Positionsljusraddare_till_Valtra_65869993.htm?ca=4&w=3
Näköjään, ei mitään rakettitiedettä mutta pieni parannus juuri metsäajoon, olisi voinu olla jo noin suoraan tehtaalta?
Ei varmaan tehtaalta suoraan saa tuollaisia kun eivät tod.näk ole lailliset ainakaan tieliikenteessä kun ovat äärivalot samalla.
-
Kaikkia ne ruottalaiset keksii.. http://www.blocket.se/kalix/Positionsljusraddare_till_Valtra_65869993.htm?ca=4&w=3
Näköjään, ei mitään rakettitiedettä mutta pieni parannus juuri metsäajoon, olisi voinu olla jo noin suoraan tehtaalta?
Ei varmaan tehtaalta suoraan saa tuollaisia kun eivät tod.näk ole lailliset ainakaan tieliikenteessä kun ovat äärivalot samalla.
Ei kyllä vaikuta tieliikennesäädöksiin milläänlailla. Kyllä kaikki tieliikennejutut saa olla vaikka irti revittävissä jos tarve vaatii. Enemmänkin on vaan kiinni siitä että ei ole tullut mieleen tehdä. Vähän sama juttu on peileissä kun ei niitä nykyään enää saa mihinkään käännettyä kun pakoputki ja ilmanotto on edessä.
-
Niin saahan sen koneen purkaa itse niin osiin kun haluaa. Tehtaalla kun se kone rekisteröidään tieliikenne käyttöön on siinä oltava lain vaatimat palikat paikoillaan. Ja noissa säädöksissä on vielä maakohtaisia eroja. Norjassa pitää olla jarrupolkimet lukittu yhteen ettei kääntöjarruja pysty käyttämään, Saksassa pitää olla hätäjarru ja jarrukiila aina mukana, Japanissa laajakulma peilit jne ;D
-
Onko missään kuvia casen metsämallista maxum vai mikä se oli jossa putkihässäkkää tehty hytin ympärille? ;D
-
Siinä myös esim. hiukan järeämpi metsävaunu naapurilta
Videota kun katsoo saisi lisää tehoa omiinkin ajoihin kun ei tarvis ajaa tukijalkoja ees-taas joka nipun välissä. Komea on, värityskin hieno 8)
-
Siinä myös esim. hiukan järeämpi metsävaunu naapurilta
Videota kun katsoo saisi lisää tehoa omiinkin ajoihin kun ei tarvis ajaa tukijalkoja ees-taas joka nipun välissä. Komea on, värityskin hieno 8)
Komia on juu, mitähän maksaa? Jos noin paljon pitäis puun ajoon laittaa, niin ajokone. No joku sit sanoo, että sillä ei voi ajaa tiellä...
-
Onko missään kuvia casen metsämallista maxum vai mikä se oli jossa putkihässäkkää tehty hytin ympärille? ;D
Ainakin Nh:n metsäohjaamo on aivan anaalista. Ratti pitää olla tietyssä asennossa että sen saa taittaa kahtia, jotta penkki mahtuu pyörähtämään ympäri. Penkin pitää myös olla aivan edessä että mahtuu pyörähtämään ympäri. ;D
-
ite katoin kanssa että kuinkahan monta minsaa tuollaista pelleilyä jaksais tehä? kun fiudella ajaa ja ratin päällä istuu on melkein helpompaa... mutta ei yhtä erkoa.
-
ite katoin kanssa että kuinkahan monta minsaa tuollaista pelleilyä jaksais tehä? kun fiudella ajaa ja ratin päällä istuu on melkein helpompaa... mutta ei yhtä erkoa.
Yksikin kerta oli liikaa. Aivan järkyttävää säätöä. >:( Toki jos tavoitteena ei ole tehokas työskentely niin tuo on siihen omiaan... ::)
-
Yhteistä noissa videoissa näky olevan se että ketjuja ei ollut eli oltiin metsässä leikkimässä. ;D
-
Hieno homma olisi ollut möyriä kesäleimikossa ketjujen kanssa.
-
Yhteistä noissa videoissa näky olevan se että ketjuja ei ollut eli oltiin metsässä leikkimässä. ;D
Telathan tuohon kärryyn pitää iskeä niinkuin videossakin luki. Ketjut on pelleilyä. ;)
-
Iqan-ohjattu Black Bruin -veto joka juttelee Valtran Directin kanssa ja säätää ajonopeuden vaunulle automaattisesti traktorin nopeudesta, veto tulee nokkapumpulta max. 240 litraa/min.
Valtukin aika varusteltu, mainittu myös että hyttiä muokattu/levennetty sisäpuolelta, tai hetkinen " Complete reconstruction of the cab " eli hytti uusiksi ;D
Tuosta tuli mieleen taas kysymys että miksi moinen ?
Valtraanhan saa kaikkien lootien kanssa ajovoimanoton, joten eikös se täysin mekaaninen veto vaan kuulosta paljon houkuttelevammalta kuin hienot sähköohjaukset.
-
Keski euroopassa ja englannissa ne varustelee aika paljon tällein noita metsätraktoreita:
(http://static.mascus.com/image/product/large/9d9be52b/valtra-n-serie-forst-schutz-fo,fe99897e.jpg)
(http://www.forestmachineservices.com/wp-content/uploads/2014/09/P1030769.jpg)
-
Iqan-ohjattu Black Bruin -veto joka juttelee Valtran Directin kanssa ja säätää ajonopeuden vaunulle automaattisesti traktorin nopeudesta, veto tulee nokkapumpulta max. 240 litraa/min.
Valtukin aika varusteltu, mainittu myös että hyttiä muokattu/levennetty sisäpuolelta, tai hetkinen " Complete reconstruction of the cab " eli hytti uusiksi ;D
Tuosta tuli mieleen taas kysymys että miksi moinen ?
Valtraanhan saa kaikkien lootien kanssa ajovoimanoton, joten eikös se täysin mekaaninen veto vaan kuulosta paljon houkuttelevammalta kuin hienot sähköohjaukset.
Taitaa kunnon mekaaninen voimansiirto maksaa enemmän kuin kuin nämä hydrauliset. Vetävä teli ja jakava voimansiirto joka kestää siirtää koko moottoritehon pienillä nopeuksilla on jo ajokoneluokkaa.
Hydraulinen toteutus ei rajoita paljoakaan rakenteita, ei lisää painoa ja on helppo totetuttaa niin että se avittaa vain sen verran kuin paikat kestää.
Turvemiehillä oli joskus jotain vanhoja bussin automaattilaatikoita mekaanisen vedon ja traktorin välissä. Sopeutui kulloiseenkin ajonopeuteen ja muunnin antoi pehmeää vääntöä.
-
Näin se taitaa olla.
Palmsin napamoottorivetoinen kärri taitaa olla hinnaltaan jotain reilun 20 luokkaa verolla, on ne hinnat tulleen aikapaljon alas noilla hydraulimoottoreilla. Ja onhan noissa sekin etu että kun moottori kytkeytyy vapaalle, ei siellä ole ylimääräistä rautaa pyörimässä.
-
Kovilla olisi mekaaninen voimansiirto, jos hurjilla kuormilla tuollaista etanavauhtia könyttäis kivikossa. Saattaa raktorin ajovoimanotto sanoa poks.
Eihän siinä mitään, hieno lelu, jos on varaa leikkiä. ;D Ja toimiva sellainen.
Ilman muuta ketjut saisi olla, jos haluaa renkaita säästää. Kivikossa, no joo aika liukasta ketjuilla, mutta joo. Telat saisi kiristää niin tiukalle, että portaalit paukkuis. Jos sitä vetokykyä haluaisi. ;D
-
Kovilla olisi mekaaninen voimansiirto, jos hurjilla kuormilla tuollaista etanavauhtia könyttäis kivikossa. Saattaa raktorin ajovoimanotto sanoa poks.
Eihän siinä mitään, hieno lelu, jos on varaa leikkiä. ;D Ja toimiva sellainen.
Ilman muuta ketjut saisi olla, jos haluaa renkaita säästää. Kivikossa, no joo aika liukasta ketjuilla, mutta joo. Telat saisi kiristää niin tiukalle, että portaalit paukkuis. Jos sitä vetokykyä haluaisi. ;D
hieman voi ruveta kyseenalaistamaan jo kun näitä rakennellaan ihan valtaisasti että kannattaisiko tehdä kärry joka tulisi kiinteästi raktorin perään ja heittäisi etuakselin pois. Samalla pulttaisi kattavan pohjapanssarin alle. Saisi aika pienellä vaivalla ihan melkein täysin metsäkonetta vastaavan laitteen kuitenkin aika pikku rahoilla.
-
Kovilla olisi mekaaninen voimansiirto, jos hurjilla kuormilla tuollaista etanavauhtia könyttäis kivikossa. Saattaa raktorin ajovoimanotto sanoa poks.
Eihän siinä mitään, hieno lelu, jos on varaa leikkiä. ;D Ja toimiva sellainen.
Ilman muuta ketjut saisi olla, jos haluaa renkaita säästää. Kivikossa, no joo aika liukasta ketjuilla, mutta joo. Telat saisi kiristää niin tiukalle, että portaalit paukkuis. Jos sitä vetokykyä haluaisi. ;D
hieman voi ruveta kyseenalaistamaan jo kun näitä rakennellaan ihan valtaisasti että kannattaisiko tehdä kärry joka tulisi kiinteästi raktorin perään ja heittäisi etuakselin pois. Samalla pulttaisi kattavan pohjapanssarin alle. Saisi aika pienellä vaivalla ihan melkein täysin metsäkonetta vastaavan laitteen kuitenkin aika pikku rahoilla.
Naapuri teki 10/60 nuffista tuollaisen otti etuakselin pois ,mutta kärry on pieni.Todella ketterä.
-
mutta jatkossahan nimenomaan ketteriä yhdistelmiä kansa kaipaa! ja mikä sen parempi ensiharvennussavotoille? kyllä ponsseille vielä töitä löytyy mutta kunnon harvennuskone on vielä hakusessa! ite en laske päätehakkuu konetta ensiharvennukselle!
-
mutta jatkossahan nimenomaan ketteriä yhdistelmiä kansa kaipaa! ja mikä sen parempi ensiharvennussavotoille? kyllä ponsseille vielä töitä löytyy mutta kunnon harvennuskone on vielä hakusessa! ite en laske päätehakkuu konetta ensiharvennukselle!
Oleko kuullut sellaisesta keksinnöstä kuin Moottorisaha ;D ;D Sillä raavas mies hakkaa helposti 10-15 hehtaaria syksyssä ensiharvennuksia..
-
Entäs kun puhutaan +50ha aloista eikä mistään leikkikentistä?
-
Iqan-ohjattu Black Bruin -veto joka juttelee Valtran Directin kanssa ja säätää ajonopeuden vaunulle automaattisesti traktorin nopeudesta, veto tulee nokkapumpulta max. 240 litraa/min.
Valtukin aika varusteltu, mainittu myös että hyttiä muokattu/levennetty sisäpuolelta, tai hetkinen " Complete reconstruction of the cab " eli hytti uusiksi ;D
Tuosta tuli mieleen taas kysymys että miksi moinen ?
Valtraanhan saa kaikkien lootien kanssa ajovoimanoton, joten eikös se täysin mekaaninen veto vaan kuulosta paljon houkuttelevammalta kuin hienot sähköohjaukset.
Tuossa Black Bruinin säteismäntämoottorissa jouset vetää männät pois kehältä kun ei järjestelmässä ole painetta eli vain moottorin kehä pyörii vapaasti mukana kun ei vetoa ole päällä. Pieni pyörivä massa on eduksi siirtoajossa jos vertaa siihen että mukana pyörisi kaikki mekaanisen vedon osat.
Eduksi on myös niin kuin muut sanoivat: pienempi paino ja ketteryys, esim vedolliseksi teliksi aika siro:
http://www.lantbruk.com/sites%2Flantbruk.com%2Ffiles%2Fnewspilot%2Fanders-skordare4.jpg
Ketjuteli ehkä lähimpänä, ratastelit kolhoja?
Ja nuo keskieuroopan apinahäkit saa varmaan täällä unohtaa, kuka ajaa sellaisessa ryteikössä tuliterällä traktorilla että tuollaisia suojia tarvii? Metsäkone on sellaista työtä varten.
N4:seen palataakseni, onkohan suunnittelussa otettu mitenkään huomioon se, pääsekö sillä ehjänä metsästä sataunnaisajolla, eli varovaisella ja harkitsevalla ajolla, ei mitään kannonnokassa kiikkumista?
Jos vaikka sen verta olis osat sijoitettu ettei esim. pieni ranka tai iso risu pääsisi altapäin tökkäämällä rikkomaan paikkoja mutta sekin vaatii jo vissiin panssarin?
-
mutta jatkossahan nimenomaan ketteriä yhdistelmiä kansa kaipaa! ja mikä sen parempi ensiharvennussavotoille? kyllä ponsseille vielä töitä löytyy mutta kunnon harvennuskone on vielä hakusessa! ite en laske päätehakkuu konetta ensiharvennukselle!
Toi on pätevä peli osaavan kuskin näpeissä. http://www.nettikone.com/prosilva/810/1484856
-
Minkäslainen toi Sampo olisi? Niitä alkaa olla käytettynä myynnissä jo kohtuullisesti.
-
mutta jatkossahan nimenomaan ketteriä yhdistelmiä kansa kaipaa! ja mikä sen parempi ensiharvennussavotoille? kyllä ponsseille vielä töitä löytyy mutta kunnon harvennuskone on vielä hakusessa! ite en laske päätehakkuu konetta ensiharvennukselle!
Toi on pätevä peli osaavan kuskin näpeissä. http://www.nettikone.com/prosilva/810/1484856
Prosilva on siitä hyvä kone, että runko on käytännössä ikuinen. Rautaa on käytetty oikeissa paikoissa, lisäksi koottu tarvikeosista ja varaosia löytyy lähes maitokaupasta.
Moottorin voi päivittää halutessaan ja iquan-ohjauksen ohjelmoinnilla saa kaiken tarvittavan muutettua.
Sampojen ja prosilvojen hinnoissa näkyy kysyntä...ton linkin prosilvan hinnalla saa kaksi profi 6wd.tä tai kolme JD1070/1270.ä
-
Tuossa ässässä on nerokkaasti laitettu kapeampi taka-akseli verrattuna etupäähän.En tiedä onko isossa sampossa sama juttu?
-
Entäs kun puhutaan +50ha aloista eikä mistään leikkikentistä?
No sitten pitää hakata koko talvi eikä pelkästään syksyä. ;D Kymmenen syksyä hakkaa niin on 500 ha valmiina.
Eihän tuossa ole mitään järkee niitä sotkettaa aliharvoiksi motolla ,siinä tulee valtavat vahingot.
-
juuu, se moottorisaha on mielssä aina muta kun älkaa olla jo kymmeniä hehtaareja ja ku ei enää ole noihinmoottorisahoihin käyttäjiä niin alkaa jo pikkuhiljaa näillä kymmenillä kaipaamaan apuja moiseen hommaan. se sentäs tuo karja pulikin kaipaa osansa ja miun fysiikka ei han loputomiin riitä.. vaikka kyllä roppa mielen antais..
-
mutta jatkossahan nimenomaan ketteriä yhdistelmiä kansa kaipaa! ja mikä sen parempi ensiharvennussavotoille? kyllä ponsseille vielä töitä löytyy mutta kunnon harvennuskone on vielä hakusessa! ite en laske päätehakkuu konetta ensiharvennukselle!
Kuskista se enempi on kiinni kenen kone ensiharvennukselle kannattaa päästää. Ja ei ne metriä kapeammat väylät niin iso asia ole, viimeistään 10 vuoden päästä tulee uusi harvennus, jonka yleensä tekee jo ihan täyskokoinen moto joka vaatii norminmukaiset väylät. Ja ajokoneestahan se oikeastaan riippuu se urien leveys, pitää olla jo iso firma jos sillä on pelkästään ensiharvennukseen käypäinen koneketju. Moton kun on yleensä kyettävä tekemään myös ne harvat jättöpuut ja metsäreunakaistaleet ym. joista löytyy ihan täyskokosta tukkipuuta.
Enkä minäkään laske päätehakkuukonetta ensiharvennukselle, toki niitä koneita on suhteellisen vähän muutenkin hakkuilla. Nämä siis Komatsu 931, Ponsse Bear, Deere 1470 kokoluokkaa. 1270, ergo, 911 koneilla ensiharvennus onnistuu ihan kohtuudella jos kuski on motivoitunut ja osaava.
-
mutta jatkossahan nimenomaan ketteriä yhdistelmiä kansa kaipaa! ja mikä sen parempi ensiharvennussavotoille? kyllä ponsseille vielä töitä löytyy mutta kunnon harvennuskone on vielä hakusessa! ite en laske päätehakkuu konetta ensiharvennukselle!
Kuskista se enempi on kiinni kenen kone ensiharvennukselle kannattaa päästää. Ja ei ne metriä kapeammat väylät niin iso asia ole, viimeistään 10 vuoden päästä tulee uusi harvennus, jonka yleensä tekee jo ihan täyskokoinen moto joka vaatii norminmukaiset väylät. Ja ajokoneestahan se oikeastaan riippuu se urien leveys, pitää olla jo iso firma jos sillä on pelkästään ensiharvennukseen käypäinen koneketju. Moton kun on yleensä kyettävä tekemään myös ne harvat jättöpuut ja metsäreunakaistaleet ym. joista löytyy ihan täyskokosta tukkipuuta.
Enkä minäkään laske päätehakkuukonetta ensiharvennukselle, toki niitä koneita on suhteellisen vähän muutenkin hakkuilla. Nämä siis Komatsu 931, Ponsse Bear, Deere 1470 kokoluokkaa. 1270, ergo, 911 koneilla ensiharvennus onnistuu ihan kohtuudella jos kuski on motivoitunut ja osaava.
-
voi olla että nää isotkin firmat alentuvat asiaan kun mahdollisimman moni tästä asiasta valittaa. Viellä kun joku kunnon yhtiö ottaa työmaaksi pienillä koneilla nää ensiharvennukset niin senjälkeen pakka on valmis.
Se on nyt vaan kiistaton tosiasia että metsän kasvu on paras kun ensimmäinen kuritus hoidetaan haamuilta ja ajourat menee 40 metrin välein tai mistä sattuvat sopimaankin.
-
Jokunen kuorma nyt ajettu, tosin kone on T4 ja tehtaan panssari löytyy.
Näillä kokemuksilla sanoisin että huolettomimmin tuolla voi metsässä ajella kuin edellisellä JD:llä, mutta eihän nämä mitään metsäkoneita ole.
Mutta tälläiseen satunnaiseen metsäkäyttöön näyttäisi soveltuvan, penkki mahtuu pyörähtämään oikein hyvin.
-
Jokunen kuorma nyt ajettu, tosin kone on T4 ja tehtaan panssari löytyy.
Näillä kokemuksilla sanoisin että huolettomimmin tuolla voi metsässä ajella kuin edellisellä JD:llä, mutta eihän nämä mitään metsäkoneita ole.
Mutta tälläiseen satunnaiseen metsäkäyttöön näyttäisi soveltuvan, penkki mahtuu pyörähtämään oikein hyvin.
Siinäs kuulitte ! ;D
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Joko se toissapäivänä vaihtui ja mikä se uusi nimi onkaan?
-
Minkä kokoisille renkaille uskaltaa laittaa kevyet nastaketjut että löpö tankki kestäis ehjänä. Omassa vehkeessä on 650/65r38, jää tankin ja renkaan väliin joku viis senttiä. (ent. esittelykone siks isoilla renkailla)
-
aika varovainen saabi olla tuollasella välillä kun tietää kuin nuo ketjut viruukaan ainakin uutena. olematon väli tuo. omassa nyyssä on väliä sellanen 16 senttiä ja välillä kolahtelee tie ajossa. kylläkin metalliseen lokasuojarakenteeseen.
-
aika varovainen saabi olla tuollasella välillä kun tietää kuin nuo ketjut viruukaan ainakin uutena. olematon väli tuo. omassa nyyssä on väliä sellanen 16 senttiä ja välillä kolahtelee tie ajossa. kylläkin metalliseen lokasuojarakenteeseen.
vaikka vetää kuinka tiukalle niin keskipakovoima vaan kyllä löytää vähänkään kovemmassa vauhissa nuo sentit :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
aika varovainen saabi olla tuollasella välillä kun tietää kuin nuo ketjut viruukaan ainakin uutena. olematon väli tuo. omassa nyyssä on väliä sellanen 16 senttiä ja välillä kolahtelee tie ajossa. kylläkin metalliseen lokasuojarakenteeseen.
vaikka vetää kuinka tiukalle niin keskipakovoima vaan kyllä löytää vähänkään kovemmassa vauhissa nuo sentit :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Joissain tapauksissa nuo sentit toimitetaan toimituksessa kohdilleen...
-
Avataan tätä keskustelua jälleen. Onko palstalla N4 koneiden omistajia? Mikä versio ja miten on pelannut? Onko tuollainen 134,154 tai 174 niin vahva kuin lukemat antaa olettaa? Kulkisiko esim. 3m Horsch terrano nätisti savella ylämäkeenkin tai puutuuko kone pahasti ylämäessä ~15tn sorakuorman kanssa.
-
Kyllä noi jutut on selkeesti kuutoskoneiden hommia. Listalta T174 on ensimmäinen, jolla jotain alkaa tapahtua. Horschi painaa 1800kg ja hyötyy siitä, mitä enemmän on painoa vetokoneessa. Pitkällä tähtäimellä painavalla kutosella hoitaa sitten muutkin nykyaikaisen maatalouden tarpeet.
-
Varmasti T174 olis jo kova peli. Vähänkin varusteltuna ja isoilla renkailla tuon paino on jo helposti yli 8tn. Tuon Horshin edessä varmasti hyvä mutta muuten omaan käyttöön tuntuu jo aika raskaalta. Soran ajoakin on melko vähän lopulta.
Ännässä kiehtoisi alhaisempi paino ja pienempi kääntösäde. 3m suorakylvimen edessä saa Teellä jättää jo yhden 3m pidemmän päisteen ja muutenkin tuntuu jo melko ylimitoitetulta siihen. Toisaalta tuo T vetäisi kyllä mukisematta kaiken mitä mulla sen perään ikinä olisi laittaa.. Ja onhan se kutosen ääni kaunista kuunneltavaa =) Tällähetkellä vetokoneena NH TSA135 softalla.
KV neloskonetestissä näyttivät vetävän Horschia mutta tekstissä ei kerrottu liikkuiko se harava noilla...
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
-
Kutos koneissa olisi kyllä potentiaalia jos tehontarve kasvaa. Esim. tuohon T144 koneeseen LTR lupaa 170hv->266hv ja 680nm -> 1100nm. Melkosia lukemia jo. Nelosessa ei vastaavaa viri potentiaalia enää ole, luonnetta pystynee hieman muokkaamaan mutta kutosta siitä ei saa. Eipä näytä kyllä hirveästi painoeroakaan vakiokoneissa olevan N vs. T
Esim. Hankkijalla näyttä kaksi uudenkarheaa N174:sta olevan vaihtokonerivissä, onkohan noihin petytty vai onko myyjä luvannut tähtitieteellisiä hyvityksiä noista "vanhoista"?
Jos täältä joku N4 omistaja löytyy niin olisi kiva kuulla kommentteja..
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Seniissäon ihmeellistä että päästöt ja vieläkerran päästöt.
Sitte tehonormit on muuttuneet ja kaikenmaailman apulaitteiden voimantarve yllättää.
Mutta pääosin nuo päästöt.
-
Jos vakiona meinaa pitää, niin ilman muuta ännä. Aivan onnettomia nuo pienenpään teet liikuttamaan muuta, kuin itteänsä. Kokemusta T154 ja N174, niin ännä kyllä hakkaa 100-0 vetohommissa tuon teen, kun molemmat on vakioja.
Sitten, jos aikoo ohjelmoida, niin teestä kyllä saa voimaa paremmin.
-
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Tuo N143 on yleensä aivan tajuttoman laiska vakiona.
Niin taitaa olla kaikki muutkin valtrat. En tiedä sitten mikä siellä on ohjelmointipuolella ongelmana, kun massikoissa on samat koneet ja paperilla tehot, mutta massikasta penkitetään aina enemmän.
-
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Tuo N143 on yleensä aivan tajuttoman laiska vakiona.
Niin taitaa olla kaikki muutkin valtrat. En tiedä sitten mikä siellä on ohjelmointipuolella ongelmana, kun massikoissa on samat koneet ja paperilla tehot, mutta massikasta penkitetään aina enemmän.
Mutta miks lähes kaikilla virifirmoilla on kotisivujen etusivulla kuva jontikasta dynokärryssä kiinni?
-
Kutos koneissa olisi kyllä potentiaalia jos tehontarve kasvaa. Esim. tuohon T144 koneeseen LTR lupaa 170hv->266hv ja 680nm -> 1100nm. Melkosia lukemia jo. Nelosessa ei vastaavaa viri potentiaalia enää ole, luonnetta pystynee hieman muokkaamaan mutta kutosta siitä ei saa. Eipä näytä kyllä hirveästi painoeroakaan vakiokoneissa olevan N vs. T
Esim. Hankkijalla näyttä kaksi uudenkarheaa N174:sta olevan vaihtokonerivissä, onkohan noihin petytty vai onko myyjä luvannut tähtitieteellisiä hyvityksiä noista "vanhoista"?
Jos täältä joku N4 omistaja löytyy niin olisi kiva kuulla kommentteja..
Löytyy tuommoinen n4 Sarjanen ja moottori on hyvä, vastaa aivan hyvin viisi-kymmenen vuotta vanhoja kutosia niin se vaan maailma kehittyy.
-
Mutta miks lähes kaikilla virifirmoilla on kotisivujen etusivulla kuva jontikasta dynokärryssä kiinni?
En tiedä. Ne on varmaan hienoimpia?
-
Mutta miks lähes kaikilla virifirmoilla on kotisivujen etusivulla kuva jontikasta dynokärryssä kiinni?
En tiedä. Ne on varmaan hienoimpia?
Vai heikoimpia?
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Mitä ottane ohjlemahemmot nykyään? Tuossahan on se kierrätys ylimääräsellä pakonokalla,isompi savotta mutta tehtävissä. Jos ei kummemin halua virittää niin ruiskutusennakko ainakin kohalleen,on aika myöhäsellä noissa. Pakosarjoja söi täälläpäin kun bokseja laittovat,tuli turhan julmasti pakolämpöö tuosta ennakosta johtuen. Ajelen sillontällön olikoon se 142 jossa on ohjelma,kai yli 180 hepoa. Ihan virkeeesti vetää,alakierroksilta lähtö hieman laimeeta ja sauhua tulee :)
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Mitä ottane ohjlemahemmot nykyään? Tuossahan on se kierrätys ylimääräsellä pakonokalla,isompi savotta mutta tehtävissä. Jos ei kummemin halua virittää niin ruiskutusennakko ainakin kohalleen,on aika myöhäsellä noissa. Pakosarjoja söi täälläpäin kun bokseja laittovat,tuli turhan julmasti pakolämpöö tuosta ennakosta johtuen. Ajelen sillontällön olikoon se 142 jossa on ohjelma,kai yli 180 hepoa. Ihan virkeeesti vetää,alakierroksilta lähtö hieman laimeeta ja sauhua tulee :)
Eikös kolmos sarja ole pelkällä urealla eikä mitään kierrätyksiä.
Urea pois ja pientä optimointia niin hyvä tulee..
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Mitä ottane ohjlemahemmot nykyään? Tuossahan on se kierrätys ylimääräsellä pakonokalla,isompi savotta mutta tehtävissä. Jos ei kummemin halua virittää niin ruiskutusennakko ainakin kohalleen,on aika myöhäsellä noissa. Pakosarjoja söi täälläpäin kun bokseja laittovat,tuli turhan julmasti pakolämpöö tuosta ennakosta johtuen. Ajelen sillontällön olikoon se 142 jossa on ohjelma,kai yli 180 hepoa. Ihan virkeeesti vetää,alakierroksilta lähtö hieman laimeeta ja sauhua tulee :)
Eikös kolmos sarja ole pelkällä urealla eikä mitään kierrätyksiä.
Urea pois ja pientä optimointia niin hyvä tulee..
Muistaakseni urean poisto on tonnin ja optimointi toisen tonnin, yhdessä kuitenkin vain puolitoista tonnia.
-
Kuulemma vielä 2 vuotta tehdään Valtran nimellä
Foorumin kirjoittelutyyliin mukautuakseni: veikkaan että nimeksi tulee John Deere. Ainakin Valtra-liikkeiden pihoilla näkyy paljon tuota brandia. Saattaa kyllä olla että ovat vaihtokoneita, jostain syystä vaihtaneet jonnikasta valtraan ;-)
PS. meillä JD ja pari muuta merkkiä ajossa, kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa.
-
T174 kun tottuu on ihan hyvä yleistraktori ja varmaankin just passeli keskiraskaisiin hommeleihin, eli pienet kultivaattorit, maakärryn verto jne. ERtin hydraulilaitaisessa Paalikärryssä kun on 24 noin 800 kg paalia voima loppuu ylämäkeen. Vakio, enkä viritä. Eli kyllä n174 on keveisiin hommiin
Mää olen myös ollut tätä mieltä, mutta pakko myöntää, että ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Kollega hommaili T144:n ja kyllästyi siihen aika äkkiä, kun ei se jaksanut edes pelkkää konetta viedä eteenpäin. Ajettiin joku optimointi viritysfirman toimesta ja koneen luonne muuttui selvästi paremmaksi, jopa polttoaineenkulutus laski. Kyllä tässä moottorien tehdasvirittelyssä on jotain ihmeellistä, koska koneista ei oikein ole niihin hommiin, mitä on kuviteltu. Täytyis kai kokeilla tuon 143:n kanssa, mitä tapahtuu, kun vähän viilataan.
Mitä ottane ohjlemahemmot nykyään? Tuossahan on se kierrätys ylimääräsellä pakonokalla,isompi savotta mutta tehtävissä. Jos ei kummemin halua virittää niin ruiskutusennakko ainakin kohalleen,on aika myöhäsellä noissa. Pakosarjoja söi täälläpäin kun bokseja laittovat,tuli turhan julmasti pakolämpöö tuosta ennakosta johtuen. Ajelen sillontällön olikoon se 142 jossa on ohjelma,kai yli 180 hepoa. Ihan virkeeesti vetää,alakierroksilta lähtö hieman laimeeta ja sauhua tulee :)
Eikös kolmos sarja ole pelkällä urealla eikä mitään kierrätyksiä.
Urea pois ja pientä optimointia niin hyvä tulee..
Muistaakseni urean poisto on tonnin ja optimointi toisen tonnin, yhdessä kuitenkin vain puolitoista tonnia.
Hinta pompsahtanu. Vaikka tekijöitä alkaa olla paljon. Hauska piirre,osa niistäki kovia kilpailijoitaan haukkumaan ;D
-
Miten lie tuo voimansiirto (actuve,versu) kestävyyden suhteen raskaammassa ajossa. Jotenkin tuntuu, että se ei voi kestää, jos kuski ei osaa ajaa just nätisti ennakoiden vaan reuhaa menemään. Automaatilla kuorman kanssa ylämäkeen, niin ne äänet ja nykäisyt vaihdon yhteydessä ei tunnu kovin terveellisiltä jos niin ajetaan jatkuvasti?
-
Miten lie tuo voimansiirto (actuve,versu) kestävyyden suhteen raskaammassa ajossa. Jotenkin tuntuu, että se ei voi kestää, jos kuski ei osaa ajaa just nätisti ennakoiden vaan reuhaa menemään. Automaatilla kuorman kanssa ylämäkeen, niin ne äänet ja nykäisyt vaihdon yhteydessä ei tunnu kovin terveellisiltä jos niin ajetaan jatkuvasti?
Turvesoilla ovat kuulemma saaneet noita versuja aika paljon hajoamaan. Tosin ne saa kyllä kaiken paskaksi.
-
Harmi kun Hitech3 voimansiirron valmistus loppui, olisi siinä ollut vielä ainesta tämän päivän peruskoneeseenkin kun olisi hydrauliikan tuottoa nostettu vaikka 30-40 litraa. Olisi sen ympärille varmaan ihan kohtuuhyvän uuden A-sarjankin saanut kyhättyä niin olisi olllut hyvä syy jatkaa valmistusta.
-
Miten lie tuo voimansiirto (actuve,versu) kestävyyden suhteen raskaammassa ajossa. Jotenkin tuntuu, että se ei voi kestää, jos kuski ei osaa ajaa just nätisti ennakoiden vaan reuhaa menemään. Automaatilla kuorman kanssa ylämäkeen, niin ne äänet ja nykäisyt vaihdon yhteydessä ei tunnu kovin terveellisiltä jos niin ajetaan jatkuvasti?
Kyllä. Lähdetään liian isolla vaihteella liikkeelle,ja urkuauki isompaa pikavaihetta päälle. Palystation mode. Siinä ei pakat savua.
-
tosa just yks urakoija manas et ei enää saa suolle koneenkuskia. pelkkiä särkijöitä nuo.. ei mitään hajuakaan miten konettä PITÄÄ käyttää vaan mennään kuin juutuuupissa on opittu! on se sit surkiaa kun koneet porsii..
-
tosa just yks urakoija manas et ei enää saa suolle koneenkuskia. pelkkiä särkijöitä nuo.. ei mitään hajuakaan miten konettä PITÄÄ käyttää vaan mennään kuin juutuuupissa on opittu! on se sit surkiaa kun koneet porsii..
Juu. Äkkinäiset kehuu päiväsaavutuksella. Ammatilaiset puhuu kuukausista kehumatta kummemmin.
Jatkuvuutta.
-
kun jotain hajoaa voimansiirrossa uusissa koneissa, niin 95% syy kuski ja ajotapa. Versua ei kannata antaa huolimattomalle kuskille ajoon. Ja versussa vaikka jarrupoljin on raskas, sitä on käytettävä, esim paalauksessa, jos 15km vauhdista pysäytetään, se on jarrulla vauhti pois, eikä mitenkään muuten. Ja automaattiasento, melkein parempi, kun ei käytä ollenkaan.
-
kun jotain hajoaa voimansiirrossa uusissa koneissa, niin 95% syy kuski ja ajotapa. Versua ei kannata antaa huolimattomalle kuskille ajoon. Ja versussa vaikka jarrupoljin on raskas, sitä on käytettävä, esim paalauksessa, jos 15km vauhdista pysäytetään, se on jarrulla vauhti pois, eikä mitenkään muuten. Ja automaattiasento, melkein parempi, kun ei käytä ollenkaan.
Paalaajan kans ei ajella 15kmh muutakun tiellä 8)
-
Miten lie tuo voimansiirto (actuve,versu) kestävyyden suhteen raskaammassa ajossa. Jotenkin tuntuu, että se ei voi kestää, jos kuski ei osaa ajaa just nätisti ennakoiden vaan reuhaa menemään. Automaatilla kuorman kanssa ylämäkeen, niin ne äänet ja nykäisyt vaihdon yhteydessä ei tunnu kovin terveellisiltä jos niin ajetaan jatkuvasti?
Mitähän tästäkin olisi taas mieltä. Agrosta tuttu nimmari sanoi, että T4:n versu toimii vaihteiston osalta selkeästi paremmin kuin aikaisempi versu. Ite olen aina noiden kaikkein yksinkertaisimpien ratkaisujen kannalla ja siksi mielittelen seuraavaan koneeseen maksimissaan Hitec5 vaihteistoa. Kollega oli kuitenkin sitä mieltä, että versussa on paremmat ohjelmat vaihteiston hallintaan ja sitä myöten kestävyys pitkässä juoksussa parempi. Jos hommaa aattelee maalaisjärjellä, niin ilman muuta automaatin pitäisi hanskata vaihtoruletti paljon paremmin kuin kuskin tekemät päätökset. Hyvin tehty ohjelma pystyy päättelemään vaihtohetket lukuisten anturitietojen perusteella ja prosessorissa riittää tehoa laskea vaihtamisen optimiajankohdat jne.
Se on sitten oma lukunsa, onko Valmetin tekniikka vieläkään ajan tasalla. Niitten osaaminen on kuitenkin hyvin lyhyeltä ajalta, reipas 10 vuotta takuttu näiden asioiden kanssa. Joskus oli Massikan dyna6 koeajossa ja kyllä siinä vaihteisto naputteli itsensä ykköseltä maksimiin ja alaspäin melko kivuttomasti, jos oikein muistan. Ne on temmeltäneet näiden asioiden kanssa 60-luvun multipowereista lähtien ja jonkinlaista osaamista asian tiimoilta löytyy. Tossa omassa hitekki kolmosessakin tuntuu vaihtaminen pikavaihteilla olevan välillä semmoista takkuamista, heität huonossa vaiheessa pykälää kehiin, niin kuuluu aika pitkään "ddzzz-zzzzzz-zzz". Liekö kovin terveellistä?
Vaihteiston kestävyydet riippuu edelleen aika paljon osien laadusta ja kokoonpanon onnistumisesta. Esim. toi T174 vuosimallia -15 on sisältänyt sellaisen ominaisuuden, että vaihteiston alle tipahtaa muutama tippa öljyä, josta se lätäkkö alkaa sitten pikku hiljaa laajenemaan. Ongelma poistuu 13 euron osilla, mutta työtä menee tiukat 3 päivää, kun hommia tehdään tosissaan. Niitä on muutama tuolla pajalla laitettu, että ihan yksittäistapauksesta ei liene kysymys. Mutta nämä nyt on pääsääntöisesti ollut takuunalaisia juttuja, joten suurempaa huolta ei liene. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, jos hikoamista alkaa jossain päin esiintyä.
Noi suohommat on oma lukunsa, eikä niitä voine verrata normaaliin elämään. Olen joskus -12 kieppeillä käynyt keskustelua nimmarin kanssa, jolla on laajempaa touhua suohommissa. Sen hetkiset kokemukset oli, että T1 sarjan kone, 4000h ja pakat selvät. 3000h suunnanvaihdossa jonkinlaista klappia havaittavissa. Versu sillä hetkellä vasta 2000h ajettu, ei vielä vikoja? Silti kokonaisuutena hyvin tyytyväinen kyseiseen merkkiin.
-
Miten lie tuo voimansiirto (actuve,versu) kestävyyden suhteen raskaammassa ajossa. Jotenkin tuntuu, että se ei voi kestää, jos kuski ei osaa ajaa just nätisti ennakoiden vaan reuhaa menemään. Automaatilla kuorman kanssa ylämäkeen, niin ne äänet ja nykäisyt vaihdon yhteydessä ei tunnu kovin terveellisiltä jos niin ajetaan jatkuvasti?
Mitähän tästäkin olisi taas mieltä. Agrosta tuttu nimmari sanoi, että T4:n versu toimii vaihteiston osalta selkeästi paremmin kuin aikaisempi versu. Ite olen aina noiden kaikkein yksinkertaisimpien ratkaisujen kannalla ja siksi mielittelen seuraavaan koneeseen maksimissaan Hitec5 vaihteistoa. Kollega oli kuitenkin sitä mieltä, että versussa on paremmat ohjelmat vaihteiston hallintaan ja sitä myöten kestävyys pitkässä juoksussa parempi. Jos hommaa aattelee maalaisjärjellä, niin ilman muuta automaatin pitäisi hanskata vaihtoruletti paljon paremmin kuin kuskin tekemät päätökset. Hyvin tehty ohjelma pystyy päättelemään vaihtohetket lukuisten anturitietojen perusteella ja prosessorissa riittää tehoa laskea vaihtamisen optimiajankohdat jne.
Se on sitten oma lukunsa, onko Valmetin tekniikka vieläkään ajan tasalla. Niitten osaaminen on kuitenkin hyvin lyhyeltä ajalta, reipas 10 vuotta takuttu näiden asioiden kanssa. Joskus oli Massikan dyna6 koeajossa ja kyllä siinä vaihteisto naputteli itsensä ykköseltä maksimiin ja alaspäin melko kivuttomasti, jos oikein muistan. Ne on temmeltäneet näiden asioiden kanssa 60-luvun multipowereista lähtien ja jonkinlaista osaamista asian tiimoilta löytyy. Tossa omassa hitekki kolmosessakin tuntuu vaihtaminen pikavaihteilla olevan välillä semmoista takkuamista, heität huonossa vaiheessa pykälää kehiin, niin kuuluu aika pitkään "ddzzz-zzzzzz-zzz". Liekö kovin terveellistä?
Vaihteiston kestävyydet riippuu edelleen aika paljon osien laadusta ja kokoonpanon onnistumisesta. Esim. toi T174 vuosimallia -15 on sisältänyt sellaisen ominaisuuden, että vaihteiston alle tipahtaa muutama tippa öljyä, josta se lätäkkö alkaa sitten pikku hiljaa laajenemaan. Ongelma poistuu 13 euron osilla, mutta työtä menee tiukat 3 päivää, kun hommia tehdään tosissaan. Niitä on muutama tuolla pajalla laitettu, että ihan yksittäistapauksesta ei liene kysymys. Mutta nämä nyt on pääsääntöisesti ollut takuunalaisia juttuja, joten suurempaa huolta ei liene. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, jos hikoamista alkaa jossain päin esiintyä.
Noi suohommat on oma lukunsa, eikä niitä voine verrata normaaliin elämään. Olen joskus -12 kieppeillä käynyt keskustelua nimmarin kanssa, jolla on laajempaa touhua suohommissa. Sen hetkiset kokemukset oli, että T1 sarjan kone, 4000h ja pakat selvät. 3000h suunnanvaihdossa jonkinlaista klappia havaittavissa. Versu sillä hetkellä vasta 2000h ajettu, ei vielä vikoja? Silti kokonaisuutena hyvin tyytyväinen kyseiseen merkkiin.
Jos hommaa aattelee maalaisjärjellä, niin ilman muuta automaatin pitäisi hanskata vaihtoruletti paljon paremmin kuin kuskin tekemät päätökset...
periaatteessahan on näin mutta vielä lähes kaikissa tapauksissa siltä automaatiolta puuttuu se näkökyky, elikkä jos sinä vaikka pehkuuntuneeseen päisteeseen tuut täyden kärryn kanssa ja jyrkkä käännös on edessä niin omilla aivoillaan ajattelevahan handlaa homman niin että siinä pahimmassa paikassa ei vaihtoa edes tarvita mikäli vaan mahdollista, ainahan tämä ei ole tietenkään mahdollista mutta oleellista kuitenkin jos sen koneen tehoarvot on jotain muuta kuin alkuperäiset... mutta tosiaan nykyään se softa alkaa näyttelemään isompaa osaa kuin nuo mekaaniset jutut...
sitten on tietenkin se ajovoimanotto, se vaan on aika armoton voimansiirtoa kohtaan kun vertaat merkkiin jossa sitä ei ole kun pyörät pitää täysin :'( :'( :'( :'(
-
tosa just yks urakoija manas et ei enää saa suolle koneenkuskia. pelkkiä särkijöitä nuo.. ei mitään hajuakaan miten konettä PITÄÄ käyttää vaan mennään kuin juutuuupissa on opittu! on se sit surkiaa kun koneet porsii..
Juu. Äkkinäiset kehuu päiväsaavutuksella. Ammatilaiset puhuu kuukausista kehumatta kummemmin.
Jatkuvuutta.
Näissä hommissa ei voiteta varikkokäynneillä, toisin kuin formuloissa. Huolto tietty asia erikseen.
-
8500 tuntii ajettu T130...... no proplemos.... kai se vaa yksinkertaseest on siin ratin ja penkin välis. Se voi olla kun ensin näpytetää nintedonii ja sit valtraa? Kytkimen käyttö kai se suurin syy?
-
8500 tuntii ajettu T130...... no proplemos.... kai se vaa yksinkertaseest on siin ratin ja penkin välis. Se voi olla kun ensin näpytetää nintedonii ja sit valtraa? Kytkimen käyttö kai se suurin syy?
16000h 8350 ja ei ole pakkaremontteja tarvinnut tehdä.
-
Versu (ja direkti) on vaihteiston remontin suhteen paljon työläämpi
Kun 3 - hitekki. Versussa ongelmana pääakselin lukitus (ceekeri pettää,
Josta iso remontti, pääakselihan lähtee vasta aivan viimeisenä
Irti. Vaihteiston pakat, ja pakkojen maljat heikkoja, maljat aivan halki
2000 h kohdalla, ihme viritys tää pakkojen maljat,
Levystä pyöräytetty, ja hitsaamalla kasattu, ja helkkarin ohutta ainevahvuus.
Liekö alihankkija tehnyt liian halvan tarjouksen , laatu sen mukaista.
Kyllä 3- hitekki vaihteistoltaan paljon sivistyneempi kun 5- portainen versu
Vaihtaa paljon jouheammin pikavaihteita ja suunnanvaihdot kans.
Suolahden inssien tarttis kopsata voimansiirron mitoitus Scanian tai Volvon
Kuorma-autojen askista. Vois alkaa Kestämään
Alkaa olen muuten vähänajetut tuoreemmat 3- sarjan hitekki kalliimpia
Kun alkupään versu/ directi versiot.
-
Onko nämä nelossarjan versut yhtä heikkoa tekoa, kuin aikaisemmat?
-
Versu (ja direkti) on vaihteiston remontin suhteen paljon työläämpi
Kun 3 - hitekki. Versussa ongelmana pääakselin lukitus (ceekeri pettää,
Josta iso remontti, pääakselihan lähtee vasta aivan viimeisenä
Irti. Vaihteiston pakat, ja pakkojen maljat heikkoja, maljat aivan halki
2000 h kohdalla, ihme viritys tää pakkojen maljat,
Levystä pyöräytetty, ja hitsaamalla kasattu, ja helkkarin ohutta ainevahvuus.
Liekö alihankkija tehnyt liian halvan tarjouksen , laatu sen mukaista.
Kyllä 3- hitekki vaihteistoltaan paljon sivistyneempi kun 5- portainen versu
Vaihtaa paljon jouheammin pikavaihteita ja suunnanvaihdot kans.
Suolahden inssien tarttis kopsata voimansiirron mitoitus Scanian tai Volvon
Kuorma-autojen askista. Vois alkaa Kestämään
Alkaa olen muuten vähänajetut tuoreemmat 3- sarjan hitekki kalliimpia
Kun alkupään versu/ directi versiot.
Tuohan kuulostaa ihan alkupään 05 sarjalaisilta. Huh.
-
No mitenkäs tehdas reagoi? Eivät sitten laittaneet MF:N automaattia ja Fendtin portaatonta.Eurooppaan varmaankin myyty jonkun verran,siellä ei sitten romujen kanssa kauaa ihmetellä..harmi.
-
Huoltomies antoi luvan tehdä moottorijarrutuksia pikavaihteilla, kestää, kunhan ei huudata kierroksia kolmeen tonniin, sitten alkaa kuulema rikkoontua. Nelossarjassa on lisätty pikavaihteen pakkoihin lisää levyjä.
-
Voe elämän kevät... onpahan taas tarinoita. Nooo.. ootellaan kuin se directi kuulemma sulaaa 3000h kohalla :))
Entinen kone (T203) jossa oli 5000h mittarissa lähti maailmalle ja ei muuten sulanu mulla eikä nykyiselläkään vielä. Viimeksi ku soiteltiin nii mittarissa oli 6300h ja tehojakin oli nostettu. Kuulostelen mielenkiinnolla milloin sulaa.
Keväällä lähti (T214) mittarissa oli 4800, eipä sulanu tuokaan directi mulla ja uusikin jo ajellu 300h lissää mittariin.
Vuan niinpä kuulemma Belkku on tosi kestävä kone ja niihinkin osia vaihellaan..
Mukavata lukea näitä tarinoita ja tää kommenttihan laittanee taas kattilan kiehumaan ;))
-
Kuinkahan moni tuhoutunut Versu ja Direct on (runsailla) lisätehoilla? Luulisi erityisesti alakierrosväännön lisäyksen olevan pahasta näissä.
-
Ranteille ku sattuu varsinainen maanantaipäivänn yksilö, sittenhän huomaa..
Oma versu jo kolme kertaa lavetilla korjaamolle,
Eka reisulla 3 viikkoa sähkövian takia, ( pirullinen liitinvika, joka poltti sulaketta,
Stoppivalot vilkku)
Toisella kerralla vaihteisto, löyty ceekerin pätkä ym öljynvaihdossa,
Kolomannella niittomurskaimen edessä jysähti perän planeettapyörästö,
Viisarilukitsin petti napa-akselilta ja planeettapalasiksi, olihan melkoinen
Jysähdys. Tunteja 2300
-
Ranteille ku sattuu varsinainen maanantaipäivänn yksilö, sittenhän huomaa..
Oma versu jo kolme kertaa lavetilla korjaamolle,
Eka reisulla 3 viikkoa sähkövian takia, ( pirullinen liitinvika, joka poltti sulaketta,
Stoppivalot vilkku)
Toisella kerralla vaihteisto, löyty ceekerin pätkä ym öljynvaihdossa,
Kolomannella niittomurskaimen edessä jysähti perän planeettapyörästö,
Viisarilukitsin petti napa-akselilta ja planeettapalasiksi, olihan melkoinen
Jysähdys. Tunteja 2300
Toivottavasti takuun piikkiin?
-
Olis varmaan syytä hankkiutua eroon.
-
Ranteille ku sattuu varsinainen maanantaipäivänn yksilö, sittenhän huomaa..
Oma versu jo kolme kertaa lavetilla korjaamolle,
Eka reisulla 3 viikkoa sähkövian takia, ( pirullinen liitinvika, joka poltti sulaketta,
Stoppivalot vilkku)
Toisella kerralla vaihteisto, löyty ceekerin pätkä ym öljynvaihdossa,
Kolomannella niittomurskaimen edessä jysähti perän planeettapyörästö,
Viisarilukitsin petti napa-akselilta ja planeettapalasiksi, olihan melkoinen
Jysähdys. Tunteja 2300
Onko oikeesti totta? Noita juttuja oli 05-ja Mezzo-Mega-aikaan taka-akselilla.
-
eiks tuo ole yhä nykypäivää? ainakin jokkin isännät nuita laitattaneet takuussa.. miä en kuiteska uskalla valtuun enää käsiä laittaa...
-
eiks tuo ole yhä nykypäivää? ainakin jokkin isännät nuita laitattaneet takuussa.. miä en kuiteska uskalla valtuun enää käsiä laittaa...
Olet näemmä oppirahat maksellut, niinkuin minäkin.Ikään ei vallua tule.eikä ikävä.ihan mitä muuta hyvään, vaikka verku.
-
eiks tuo ole yhä nykypäivää? ainakin jokkin isännät nuita laitattaneet takuussa.. miä en kuiteska uskalla valtuun enää käsiä laittaa...
Olet näemmä oppirahat maksellut, niinkuin minäkin.Ikään ei vallua tule.eikä ikävä.ihan mitä muuta hyvään, vaikka verku.
Että muillaki.. Minun muistot -80 luvun 05 sarjasta. Siis rakennussarjasta. Ja alushousuissaki luki valametti. Ei lue enää... :D
Mutta silti hevosella ennenku verkulla ::)
Mutta kyllä 165 vois päästellä. Tai sitä isommilla vastaavilla.
Vieläki luettelo löytyy ulkomuistista mitä ei tarvinnu valmetista seppiä. Tais olla jarrut jumaliste ainut.
-
Huoltomies antoi luvan tehdä moottorijarrutuksia pikavaihteilla, kestää, kunhan ei huudata kierroksia kolmeen tonniin, sitten alkaa kuulema rikkoontua. Nelossarjassa on lisätty pikavaihteen pakkoihin lisää levyjä.
Mielenkiintoinen tieto. Joskus ihmettelin aluevaihdon hitausmomenttia huoltomiehelle ja epäilin, että olisko ohjelmat vielä vähän keskeneräisiä. Se sanoi, että nopeutettua ohjelmaa on kokeiltu, mutta pakat eivät kestäneet. Nyt siis on päädytty siihen, että pakkaan on lisätty levyjä ja sen myötä softaan lisätty nopeutta. Miksiköhän tätä ei haluttu tehdä jo alunperinkin näin. Säästöt kuitenkin minimaalisia, jos toiminta mukavampaa.
-
Huoltomies antoi luvan tehdä moottorijarrutuksia pikavaihteilla, kestää, kunhan ei huudata kierroksia kolmeen tonniin, sitten alkaa kuulema rikkoontua. Nelossarjassa on lisätty pikavaihteen pakkoihin lisää levyjä.
Mielenkiintoinen tieto. Joskus ihmettelin aluevaihdon hitausmomenttia huoltomiehelle ja epäilin, että olisko ohjelmat vielä vähän keskeneräisiä. Se sanoi, että nopeutettua ohjelmaa on kokeiltu, mutta pakat eivät kestäneet. Nyt siis on päädytty siihen, että pakkaan on lisätty levyjä ja sen myötä softaan lisätty nopeutta. Miksiköhän tätä ei haluttu tehdä jo alunperinkin näin. Säästöt kuitenkin minimaalisia, jos toiminta mukavampaa.
Siis käytännössä uuden konemallin lopputestauksen hoitaa asiakas. Osa niistä asiakkaista osallistuu ikävä kyllä myös kustannuksiin.
Erittäin tehokas testausmalli valmistajalle, hienoa olisi jos pelattaisiin avoimin kortein,toimitetaaisiin sijaiskonetta yms heti ilman voivotteluja.
Tekee tuota muutki ku valmetti,ei se ainut syyllinen oo.
-
Se vaan taitaa olla semmonen homma että siellä tehtaan koeajopuolella ei ole kaikkiin mahdollisiin ajotilanteisiin kuskeja. Sen normaalin kuljettajan lisäksi pitäs olla muutama reikäpää jotka rykii, ryskää ja runkuttaa niimmaan perusteellisesti kuin vain voi.
Nykyään tarvii saada uutta mallia jatkuvalla syötöllä ulos tuutista ettei pullakädet kyllästy vuoden parin vanhaan traktoriin. Suunnittelupuoli tekee kehitystyötä minkä ehtii mutta pitkäaikainen testaus ennen markkinoille laskua ei ole mahdollista.
-
Se vaan taitaa olla semmonen homma että siellä tehtaan koeajopuolella ei ole kaikkiin mahdollisiin ajotilanteisiin kuskeja. Sen normaalin kuljettajan lisäksi pitäs olla muutama reikäpää jotka rykii, ryskää ja runkuttaa niimmaan perusteellisesti kuin vain voi.
Nykyään tarvii saada uutta mallia jatkuvalla syötöllä ulos tuutista ettei pullakädet kyllästy vuoden parin vanhaan traktoriin. Suunnittelupuoli tekee kehitystyötä minkä ehtii mutta pitkäaikainen testaus ennen markkinoille laskua ei ole mahdollista.
Joo. "Vuoden Traktori,jopa kahden"
Liian paljon suunittelupuolella uutta verta,luotetaan tietokonelaskelmiin vai mitä lienevät.
Tässä lähistöllä tekivät ja kehittelivät ihan jees kampetta,en yksilöi kummemmin mitä mutta kun tuotantovaiheeseen päästiin ja piti olla viralliset rakennekuvat sekä suunnitelmat niin sen piirtäjän ja vanhemman Sepän näkemykset erosivat ainevahvuuksien osalta. Piirtäjän mukaan mentiin kun on varmasti on riittävän paljon ylilaskettu että kestää.
Sitten jälestäpäin niitä korjattiin ja seuraaviin muutettiin ainevahvuuksia.
-
Se vaan taitaa olla semmonen homma että siellä tehtaan koeajopuolella ei ole kaikkiin mahdollisiin ajotilanteisiin kuskeja. Sen normaalin kuljettajan lisäksi pitäs olla muutama reikäpää jotka rykii, ryskää ja runkuttaa niimmaan perusteellisesti kuin vain voi.
Nykyään tarvii saada uutta mallia jatkuvalla syötöllä ulos tuutista ettei pullakädet kyllästy vuoden parin vanhaan traktoriin. Suunnittelupuoli tekee kehitystyötä minkä ehtii mutta pitkäaikainen testaus ennen markkinoille laskua ei ole mahdollista.
Kyllä ne on päivitelty toimiviksi siihen mennes kun ne sulle tulee ;D ;D
-
Never buy first.
Lastentauteja tuppaa olemaan uusissa malleissa kaikilla merkeillä.
-
Never buy first.
Lastentauteja tuppaa olemaan uusissa malleissa kaikilla merkeillä.
Voimansiirron tekemistä on harjoiteltu Suomessakin jo kohta 60 vuotta. Nämä muut ongelmat nyt ymmärtäisikin mitä edellä on kerrottu. Tuntuu vain kovin ihmeelliseltä kuinka kehitys olisi mennyt väärään suuntaan vrt. Hitech-vaihteiston. Tietty raha menee tuotekehitykseen vai onko amerikkalainen päämies muuttunut saituriksi siinäkin suhteessa?